1953-12-12-01 |
Previous | 1 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI
No. 50 — Voi. X V m vuo^erta Lauantaina* joulukuun 12 päivänä, 1953
13— ~Suimitiktai . . . . ' . . . . . . . . . , . Seija
14—Maanantai . . . . . . . . . . . . . Jouko
15—Tiistai Heimo
16—K«skiviitdco AuU
17—Torstai . . . . . . . . . . . . . . . . Raafeel
IS-^PerJantal . . . . . . . . . . . . . . . Aapo
19—Lauantai Isko
e
o
o
"O
a
e
o
il
MUinnin. tulvia muistuttava, tulva tapahiuiäsk^^^ vesijohtoputki särkyi. Kuvassa CNRin pikatavara-trokit
ovat joutuneet veden valtaan. Ajurit liikkuivat veneillä trqkeihinsa ja nästä pois. Joissain paikoissa oli vettä 4 jalkaa
Näytelmävierailu ensi
^sunmiiitaina Sudburyssa
I Eösi sunnuntaina, t k . 13 päivänä
yieraflevat Whitefishiit ja Beaver iLaken
näyttelijät Sudburyn Finnish-MaliU^^^
I esittäen hauskan huvinäyteiöiäh^ ^'Sat-
:tuuhan sitä sellaista'^;:,. ' f
I 'Koska ulkopaikkakuntalaiset; eivät
I ole vierailleetkaan pitkiiii aikoihin ke^-
jMessamme, niin luoniioliisesti annamme
vierailijoille hyvän kannatuksen
J menemällä joukolla, seuraamaan hei-
& esHystään. Mikäli olemme kuulleet,
on tämä näytelmä saanut esittäjien
Kotiperutalla erittäin hyvän vastaan-ja
sen se saa täälläkin. Näy telmä
;«n ^uttaaltaan hufviriäytelmä, joten
saadaanhan sitä taas nauraa tarpeek-
«en. Esitys alkaa" kello 7.30 illalla,
siis mielessä! '
EgeneCNeil, tunnettu ^
kirjailija kuollut ;
Tunnettu amerikkalainen kirjailija
ja Nobel-palkinnoii saaja Eugene
0*Neir kuoli Bostonissa keuhkokuumeeseen
äskettäin 65 vuoden ikäisenä.
C N e i l oli kuuluisan näyttelijän poika
j a omistautui itsekin aikoinaan tähän
ammattiin. Hän koetteli myöskin onneaan
kullankaivajana, liikemiehenä,
merimiehenä ja sanomalehtimiehenä,
mutta suurimman työn hän on kuiten-
^ k i n tehnyt näytelmien kirjoittajana,
25-vuotiaana hän kirjoitti ensimmäisen
näytelmänsä "The Webb" j a sitten
seurasi lukuisia muita, jotka hankkivat
hänelle tunnustusta, Nobel-palkinnpn ja
kolme Pulitzer-palkintoa. V, 1926 hän
sai Yalen yliopiston kunniatohtorin a j^
von.
Hän kirjoitti kaikkiaan noin 40 m
telmää, joista tunnetuimmat ovat " E m -
peror Jones", ''Strange Interiure",
"Mourning Becomes Electra" j a " T h e
Iceman Cometh". iLoppuiällääh häntä
vaivasi n.s. Parkinsonin tauti, halyatis,
jonka takia hän ei voinut enää kirjoittaa.
; ' •
Hänen tyttärensä on naimisissa
Charlie Chaplinin kanssa.
MITÄ AVIOVAIMOLTA VAADITAAN?
Sannikin" saapuu
|WasSudburyyn
.Palmun Elokuvien toimesta eritettiin
jioön aika sitten tunnettu tukkilaisfil-
^ t a n Sanni» Sudburyssakin,
^ toismtaesitys täytyi peruut-
?^.^^*"neen koneviaii takia Finnish-
Nyt se esitetään irudelleea
Rantama, t.k. 14p:näkelIo 8 Alalla.
_*aniä fUmi on reipas tukkilaisnäytel-nim^^
f " äänitys oh selvä j a näyttelevien
hyyää. Kaikkien sellaisten, jot-
«»^atsitä ;iähneet, kannattaa siis p i -
•.^laielessään ensi-maanantai-ja kat-taina^
^''^"»'s^-^aalilla ensi maanan-
PoIll^of " Hooperin äijä hauran-
^ ^ ^ ^ u l l u a viisahee kun Ikkeläänen *
J O K i N aika sitten oli Liekissä kirjoi^
tus "Mitä aviomieheltä vaaditaan?"
Sinä kokenut mies, säälin sinua, jos olet
yksi mies, joka kärsii tällaisesta. Mutta
yleensä se on nainen, joka katkerimman
maljan saa maistaa ja meissä on
paljon, jotka uskovat, että se kuuluu
naiselle »ja kärsivät hiljaisuudessa, odottaen,
että jos mies paremmin minusta
'pitaisi.
Kuten tiedetään, oli nainen'varhaisemmilla
ajoilla kuin luontokappale,
jolla ei ollut sielua, hän ei osannut ajatella
jne. Vaikka nykyisin lakeja on
vähän muutettu ja nainen tunnustetaan
ihmisdisi,: hiin voin kuitenkin omista
kokemuksistani sanoa, että jos kärsimyksillä
olisi mittari, luulen, että se
nousisi koko korkealle liiinuUakin.
iNaimisiin mennessäni olin nuori, hairahtunut
ja kovin rakastunut. En
nähnyt enkä kuullut sellaista, jotka nyt
jo Jiäfcisin Ja kuulism. En saanut ihmisen
kohtelua ja se sai elämäni katkeraksi.
Kysyin tuhannet kerrat itseltäni,
miksi mieheni otti minut, kun näin
nim selvästi, että olin aivan kuin-myrkkyä
hänen edessään. Koetin kaiken
mahdollisen, että olisin häntä tyydyttänyt.
Vapisin kuin haavanlehti joka
kerta kun hän astui ovesta sisään ja
karjaisi. Pelkäsin hirveästi ja koetin
aina saada lapspt pois tieltä. Sain sitten
kuulla siitäkm, että pilaan lapset.
Tätä jatkui vuosia; Itkin niin paljon,
että jos kyyneleeni olisi pantu talteen,
voisin uida niissä.
Silloin kun ihminen rakastaa, antaa
hän anteeksi j a itkee. Mutta vuosien
kuluessa rakkaus jähmettyi, rinta alkoi
olla kuin jää. Lapsia oli jo monta.
Usein ajattelin, että menisin mielisairaalaan,
sillä aioin jo itsekin uskoa, että
taidan olla päästäni vialla, mutta kun
olin äiti, niin panin itseni.alttiiksi niin
suurille kärsimyksille. Siinä sitten kovetun
niin, että aloin vaatia itselleni 50
—50 oikeuksia. * Mutta mikä seurasi?
Mies on oppinut pitämään aina päänsä.
Hän koettaa kaikella tavalla osoittaa
halveksumistaan vaimoaan jkohtaan.
Koetapa nyt, ystävä, järkeillä, missä
tässä on syy? Onko syy tässä väärässä
yhteiskunnassa? Minä ainakiif näen
niin, vaikka löytyy omassa elämässäm-mekin
syitä. Jos olisi ollut todella v a paa
maa, olisi kai toverini jo ajat sitten
halunnut vapautensa ja minä myöskin
vaatinut ihmisoikeuksia. Etkö siis
sinäkin, "paljon 'kokenut mies" usfko,
että sinunkin elämäsi oli vain väärän
yhteiskunnan aiheuttama tulos? Toisaalta
taas, «ivätkö liämä 'kärsimykset
ole osaltaan meidän omaakin syytämme,
koska emme ynmiärrä, missä todellinen
vika on?
Nykyisessä yhteiskunnassa nainen
saa usein vain summassa syyn päälleen.
Jos erokin tulee, niin harvoin nainen
uskaltaa toista naista puolustaa, mutta
jos mies juoksee toisen naisen perässä
vielä yhdessä oltaessa j a tohroo kuolemaa
omalle vaimolleen, ei sekään ole
miehelle synti. Jossain täytyy olla v i kaa.
Toivon, että opimme harkitsemaan
asioita ja vapauttamaan ajatuksemme
valoisampaa tulevaisuutta kohti, jossa
nainenkin on ihminen ja tasa-arvoinen
miehen kanssa. Ellemnie ole toisillemme
sopivat, voisimme vapautua ja perheen
toimeentulo olisi förvattu. Mutta
Pitkäaikainen lakko on ^
loppunut Irlannissa
Kaikki on taas rauhallista J i m ' D a w -
neyn kapakan edustalla DunLaoghai-ressa,
Irlannissa, sillä maailman pisin
lakko loppui jokin päivä sitten. Lähes
15 vuoden ajan ovat lakkovartijat kävelleet
mainitun kapakan edustalla,
mutta lakon loppumispäivähä he istuivat
kapakassa olutlasin ääressä.
Lakko alkoi maaliskuussa 1939, j o l loin
kapakan silloinen omistaja J im
Downey erotti työstä unioon kuuluvan
baarimiehen. Unio kutsui kaikki baa-rimiehensä
lakkoon j a lakkovartiointi
alkoi. Vanha J im o l i itsepäinen j a sovintoon
ei päästy. Sitten~Jim kuoli j a
hänen le^ensä otti kapakan ohjakset
käsiinsä, mutta hän o l i yhtä itsepäinen
ja lakko jatkui. »IXusi omistaja, Pat
'Neville kuitenkin sopi lakon uniön
kanssa ja piti lakkovartijoille kestit.
Kaikki osapuolet tässä lakossa ovat nyt
tjytyväisiä.
tohneentulo onkin juuri meHle työläi»
sille sellainen asia, joka aiheuttaa perheriitoja,
fcun emme molemmin puolin
jaksa' nähdä syvemmälle.
E n osaa panna sanoiksi asiaani niin
kuin sen haluaisin. Olen paljon kokenut,
vaikka olen nainen. Toivon, että
tuleva sukupolvi oppisi jo astumaan
parempaa tulevaisuutta kohti, missä y h teiselämä
perustuisi rakkauteen j a t o i siinsa
luottamiseen. Silloin ei niin monta
ihmiselämää menisi hukkaan. Lapsetkin
voisivat kasvaa iloista j a vapaata
elämää, mitä ei tähän saakka ole vielä
tapahtunut monenkaan miehen j a naisen
yhteiselämässä.
TTKSr K O K E N U T N A I N E N .
•M4
•mm
•••im
'S
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 12, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-12-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531212 |
Description
| Title | 1953-12-12-01 |
| OCR text | KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI No. 50 — Voi. X V m vuo^erta Lauantaina* joulukuun 12 päivänä, 1953 13— ~Suimitiktai . . . . ' . . . . . . . . . , . Seija 14—Maanantai . . . . . . . . . . . . . Jouko 15—Tiistai Heimo 16—K«skiviitdco AuU 17—Torstai . . . . . . . . . . . . . . . . Raafeel IS-^PerJantal . . . . . . . . . . . . . . . Aapo 19—Lauantai Isko e o o "O a e o il MUinnin. tulvia muistuttava, tulva tapahiuiäsk^^^ vesijohtoputki särkyi. Kuvassa CNRin pikatavara-trokit ovat joutuneet veden valtaan. Ajurit liikkuivat veneillä trqkeihinsa ja nästä pois. Joissain paikoissa oli vettä 4 jalkaa Näytelmävierailu ensi ^sunmiiitaina Sudburyssa I Eösi sunnuntaina, t k . 13 päivänä yieraflevat Whitefishiit ja Beaver iLaken näyttelijät Sudburyn Finnish-MaliU^^^ I esittäen hauskan huvinäyteiöiäh^ ^'Sat- :tuuhan sitä sellaista'^;:,. ' f I 'Koska ulkopaikkakuntalaiset; eivät I ole vierailleetkaan pitkiiii aikoihin ke^- jMessamme, niin luoniioliisesti annamme vierailijoille hyvän kannatuksen J menemällä joukolla, seuraamaan hei- & esHystään. Mikäli olemme kuulleet, on tämä näytelmä saanut esittäjien Kotiperutalla erittäin hyvän vastaan-ja sen se saa täälläkin. Näy telmä ;«n ^uttaaltaan hufviriäytelmä, joten saadaanhan sitä taas nauraa tarpeek- «en. Esitys alkaa" kello 7.30 illalla, siis mielessä! ' EgeneCNeil, tunnettu ^ kirjailija kuollut ; Tunnettu amerikkalainen kirjailija ja Nobel-palkinnoii saaja Eugene 0*Neir kuoli Bostonissa keuhkokuumeeseen äskettäin 65 vuoden ikäisenä. C N e i l oli kuuluisan näyttelijän poika j a omistautui itsekin aikoinaan tähän ammattiin. Hän koetteli myöskin onneaan kullankaivajana, liikemiehenä, merimiehenä ja sanomalehtimiehenä, mutta suurimman työn hän on kuiten- ^ k i n tehnyt näytelmien kirjoittajana, 25-vuotiaana hän kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä "The Webb" j a sitten seurasi lukuisia muita, jotka hankkivat hänelle tunnustusta, Nobel-palkinnpn ja kolme Pulitzer-palkintoa. V, 1926 hän sai Yalen yliopiston kunniatohtorin a j^ von. Hän kirjoitti kaikkiaan noin 40 m telmää, joista tunnetuimmat ovat " E m - peror Jones", ''Strange Interiure", "Mourning Becomes Electra" j a " T h e Iceman Cometh". iLoppuiällääh häntä vaivasi n.s. Parkinsonin tauti, halyatis, jonka takia hän ei voinut enää kirjoittaa. ; ' • Hänen tyttärensä on naimisissa Charlie Chaplinin kanssa. MITÄ AVIOVAIMOLTA VAADITAAN? Sannikin" saapuu |WasSudburyyn .Palmun Elokuvien toimesta eritettiin jioön aika sitten tunnettu tukkilaisfil- ^ t a n Sanni» Sudburyssakin, ^ toismtaesitys täytyi peruut- ?^.^^*"neen koneviaii takia Finnish- Nyt se esitetään irudelleea Rantama, t.k. 14p:näkelIo 8 Alalla. _*aniä fUmi on reipas tukkilaisnäytel-nim^^ f " äänitys oh selvä j a näyttelevien hyyää. Kaikkien sellaisten, jot- «»^atsitä ;iähneet, kannattaa siis p i - •.^laielessään ensi-maanantai-ja kat-taina^ ^''^"»'s^-^aalilla ensi maanan- PoIll^of " Hooperin äijä hauran- ^ ^ ^ ^ u l l u a viisahee kun Ikkeläänen * J O K i N aika sitten oli Liekissä kirjoi^ tus "Mitä aviomieheltä vaaditaan?" Sinä kokenut mies, säälin sinua, jos olet yksi mies, joka kärsii tällaisesta. Mutta yleensä se on nainen, joka katkerimman maljan saa maistaa ja meissä on paljon, jotka uskovat, että se kuuluu naiselle »ja kärsivät hiljaisuudessa, odottaen, että jos mies paremmin minusta 'pitaisi. Kuten tiedetään, oli nainen'varhaisemmilla ajoilla kuin luontokappale, jolla ei ollut sielua, hän ei osannut ajatella jne. Vaikka nykyisin lakeja on vähän muutettu ja nainen tunnustetaan ihmisdisi,: hiin voin kuitenkin omista kokemuksistani sanoa, että jos kärsimyksillä olisi mittari, luulen, että se nousisi koko korkealle liiinuUakin. iNaimisiin mennessäni olin nuori, hairahtunut ja kovin rakastunut. En nähnyt enkä kuullut sellaista, jotka nyt jo Jiäfcisin Ja kuulism. En saanut ihmisen kohtelua ja se sai elämäni katkeraksi. Kysyin tuhannet kerrat itseltäni, miksi mieheni otti minut, kun näin nim selvästi, että olin aivan kuin-myrkkyä hänen edessään. Koetin kaiken mahdollisen, että olisin häntä tyydyttänyt. Vapisin kuin haavanlehti joka kerta kun hän astui ovesta sisään ja karjaisi. Pelkäsin hirveästi ja koetin aina saada lapspt pois tieltä. Sain sitten kuulla siitäkm, että pilaan lapset. Tätä jatkui vuosia; Itkin niin paljon, että jos kyyneleeni olisi pantu talteen, voisin uida niissä. Silloin kun ihminen rakastaa, antaa hän anteeksi j a itkee. Mutta vuosien kuluessa rakkaus jähmettyi, rinta alkoi olla kuin jää. Lapsia oli jo monta. Usein ajattelin, että menisin mielisairaalaan, sillä aioin jo itsekin uskoa, että taidan olla päästäni vialla, mutta kun olin äiti, niin panin itseni.alttiiksi niin suurille kärsimyksille. Siinä sitten kovetun niin, että aloin vaatia itselleni 50 —50 oikeuksia. * Mutta mikä seurasi? Mies on oppinut pitämään aina päänsä. Hän koettaa kaikella tavalla osoittaa halveksumistaan vaimoaan jkohtaan. Koetapa nyt, ystävä, järkeillä, missä tässä on syy? Onko syy tässä väärässä yhteiskunnassa? Minä ainakiif näen niin, vaikka löytyy omassa elämässäm-mekin syitä. Jos olisi ollut todella v a paa maa, olisi kai toverini jo ajat sitten halunnut vapautensa ja minä myöskin vaatinut ihmisoikeuksia. Etkö siis sinäkin, "paljon 'kokenut mies" usfko, että sinunkin elämäsi oli vain väärän yhteiskunnan aiheuttama tulos? Toisaalta taas, «ivätkö liämä 'kärsimykset ole osaltaan meidän omaakin syytämme, koska emme ynmiärrä, missä todellinen vika on? Nykyisessä yhteiskunnassa nainen saa usein vain summassa syyn päälleen. Jos erokin tulee, niin harvoin nainen uskaltaa toista naista puolustaa, mutta jos mies juoksee toisen naisen perässä vielä yhdessä oltaessa j a tohroo kuolemaa omalle vaimolleen, ei sekään ole miehelle synti. Jossain täytyy olla v i kaa. Toivon, että opimme harkitsemaan asioita ja vapauttamaan ajatuksemme valoisampaa tulevaisuutta kohti, jossa nainenkin on ihminen ja tasa-arvoinen miehen kanssa. Ellemnie ole toisillemme sopivat, voisimme vapautua ja perheen toimeentulo olisi förvattu. Mutta Pitkäaikainen lakko on ^ loppunut Irlannissa Kaikki on taas rauhallista J i m ' D a w - neyn kapakan edustalla DunLaoghai-ressa, Irlannissa, sillä maailman pisin lakko loppui jokin päivä sitten. Lähes 15 vuoden ajan ovat lakkovartijat kävelleet mainitun kapakan edustalla, mutta lakon loppumispäivähä he istuivat kapakassa olutlasin ääressä. Lakko alkoi maaliskuussa 1939, j o l loin kapakan silloinen omistaja J im Downey erotti työstä unioon kuuluvan baarimiehen. Unio kutsui kaikki baa-rimiehensä lakkoon j a lakkovartiointi alkoi. Vanha J im o l i itsepäinen j a sovintoon ei päästy. Sitten~Jim kuoli j a hänen le^ensä otti kapakan ohjakset käsiinsä, mutta hän o l i yhtä itsepäinen ja lakko jatkui. »IXusi omistaja, Pat 'Neville kuitenkin sopi lakon uniön kanssa ja piti lakkovartijoille kestit. Kaikki osapuolet tässä lakossa ovat nyt tjytyväisiä. tohneentulo onkin juuri meHle työläi» sille sellainen asia, joka aiheuttaa perheriitoja, fcun emme molemmin puolin jaksa' nähdä syvemmälle. E n osaa panna sanoiksi asiaani niin kuin sen haluaisin. Olen paljon kokenut, vaikka olen nainen. Toivon, että tuleva sukupolvi oppisi jo astumaan parempaa tulevaisuutta kohti, missä y h teiselämä perustuisi rakkauteen j a t o i siinsa luottamiseen. Silloin ei niin monta ihmiselämää menisi hukkaan. Lapsetkin voisivat kasvaa iloista j a vapaata elämää, mitä ei tähän saakka ole vielä tapahtunut monenkaan miehen j a naisen yhteiselämässä. TTKSr K O K E N U T N A I N E N . •M4 •mm •••im 'S |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-12-12-01
