1948-10-16-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Avioliitto Tulen myötä " ff f i
•
PubUshed and printed by the Vapaua PubUöh^*
I4mitcd, 100-102; Elm. Strpet. West. Sudbury, ^ntarlo. . .
i R ^ ^ t ä r ^ at tWe Office Departmrat/Ottawa, as
'Clasis-lnat^ter.v ^'-•^
JUeUö ilmestyy JoJcalsenyilkoaalauatttalna 12-4yi^
IIIAU8HINNÄT: ' !
4 V H O S l f c ^ r t a . . .$3^ , 1 vposIkertaK . . r. , . . . ..
eTlmiikÄutta . . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 225,
k i p k a t r t t a r ; . l , < K l i . • -^^1,^
1 vuosikerta . : . . V . 7 : . ; . $ « Ä ö ^ " ' «^ ..........;.$2.50
75 senttiä palstatuumaita.. ^ a l ! ^ kiitö^Umoitu? $3.00. Kuoleman'
Ilmoitus $a.tK!l ja sen yhfeydeksä: jtäloMstaya -
värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Eri-
'kMä^stnat pysyvistjt Umoitttkststa. Tilapäisilmoittajien^ on
lähetettävä maksu etu^|Ätee^ ^
Aslamiehille fl^nne^tä
R^kki liekille tarkoitetut maksu ostettava kus^
; ttotäjan nimeen: Vapaus PubUsbingCjBmpany Limited.
• kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Ctompany Limited,
100^108 Ehn jStreet West, Sudbyry, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P, o. BOX 69 L IE K K I SUDBUBY, ONT.
Vapauden haasteryntäys jatkuu hyvällä vauhdilla, kuten
arvasimniekin. Ei ole enää epäilystäkään, etteikö tavoitetta
saavutettaisi. Se vain osoittaa^sitä, että tämän pajan takana
on vahvasti myötämielistä väkeä ja voimaa.
Oli taas kiitospäivä, ja tietysti kiitimme kaikesta hyvästä
: mitä olemme nauttia saaneet. Mutta.— leipävarras yhä ko-
, hoaa. Senhän kyllä tuntee jokaingn elintarvikkeiden hankkija
. kukkurossaan, mutta toteaa, sen virallinen mittarikin. Dominion
tilastotoimisto näet tiedotti äskettäin, että elokuun aika-^
na elinkusannusitvdeksi nousi niin että saavutti ennätystason.
Erityisemmin kohosi ruokatavaroin hintaindeksii jopa 203,9
pisteeseen. Siis ruokatavarat yleensä maksoivat kolmatta
kertaa enemmän kuin vertailun pohjana olevana sodan edellisenä
aikana. ,
Tämä ei näytä eikä tnnmihyDäUä, Mzttfa sanp^
; että vaikka hinnat kohoaisivat taivaan pilviin, yhd^n tekevää^
.jos vaan ostokyky kohoaa ja kohotetaan samassa suhteessa.
Sillä kansan elintasosta vaan on kysymys — ja taistelu. Sen
. ci saisi laskea eikä edes pysyä pai^allaankaan, vaan yhä Ro-hota,
maassa vauraassa, jossa on kaikkea yllin kyllin ja kohta
taas liikaakin. Tämä jos olisi kaikille ihmisille selvänä, niin
vaikea olisi elintasoa alas painaa. ^
*. *
Sunnuntain tienoissa vietetyt Kivi-juhlat sai taas muistc-
. le maan tuon suomalaisen kirjallisuuden merkillisen esitaisteli-
. jan.tuptteita^ elämäntaistelujä ja surullisia loppuvaiheita, —
taiteilijdkyvyfi, jota ei aikanaan ymmärretty eikä tuettu, vaan
joka myöhemmin on nostettu ansaittuun kunniaatisa.
Näin hänestä kerrotaan:
Nurmijärven Palojoella pienessä mäkituvassa asuvan
köyhän kyläräätälin nuorin poika Aleksis, jolla ol\ suy^i halu.
' lukemiseen, mutta ei halua räätälin ammattiin eikäimaatöiMn,
päätettiin vaikeuksista huolimatta laittaa lukutielle. Sai, pi-tgjän
kierhkotäumestarilta kirjoitustaidon aikeet ja tuli 12-
. vw^tiatma HeUinkim, jossa sai ensin ruotsinkielen opetusta
^ eräältä-vanhalta merimiehenä, kunnes pääsi ala-alkeiskpUr
. luun^—Janiin hän manin vaihein ja v^iikeuksin ponnisteli sitä
tietäete^päm niin, että viimein sairauden ja puutteiden
rasittamana pääsi ylioppilaaksi. Kuunteli yliopistossa jonkun
kuukauden Cygnaeuksen ja IJimvrotin luentoja. Mtäta mielensä
oli kääntynyt runoHuun. Muistot kotikylästä, sen.yksivakaisesta
kansasta ja koskemattomasta luonnosta tarjosivat
lähtökohdan ja vankan maaperän ja nrin hän ryhtyi kirjaitr
telemaan. Hänen aikaisimmista tuotteistaan on säilynyt vain
pieni idyllimäinen kertomus "Koti ja kahleet'' ja ruotsiksi
näytelmä ''Brö/lopresan'\ Ensimmäinen julkisuuteen päässyt
teos oli murhenäytelmä ''Kullervo''. Sitä seurasi maailman
parhaimpien luonnckomediojcn joukkoon kuuluva Imvinäv-
. tel mä "Xtiinmisuutarit", jonka henkilöt eivät liihoittclc ilmassa,
vaan seisovat vankasti maan kamaralla. Tätä seurasi
. mestarillinen komedia "Kihlaus", ja vihkonen lyyrillisiä runoja
"Kanervala". Sitten murhenäytelmät "Karkurit" ja
"Cansio". Sitten lyyrillinen "I^a" ja yksinäytöksinen maalaisidylli
"Vö ja päivä".
Kiven pääteos kuitenkin on suurella humoristin vaistolla
kirjoitettu,laa ja romaani "Seitsemän veljestä", josta eräs ar-
. x^stelu sanoo, että. "sc on rikkaan henkilökuvauksensa puolesta
kuin laaja ja tyhjentävä läpileikkaus siää maalaisykieis-
AMMn{tsta, jmka kaki^desta hän on saanut parhaat tyypU
kaikJImn tuotteisiinsa, samalla kuin se, asetlamtäla kenkinä
kypyt^ä^ san^e». raj^fitehtn^jq vUjelemäiiomän iknuseu keskelle
luonnon miUaamatouia. smmnUta ja kouhUtdemeMa
sellaisena kuin se tavataan nykyajan si-vIstysHansoilla,
on lain mukaan tapahtuva
miehen naisei» yhdistyminen keskinäiseen
yhteiselämään elipi^jaHsi.
AviolUton tarkoituksena Oli, sesiih^
d^mme, pjiitsi suvun yjräpitäininen^ ja
lasten, kasvattaminen, myÄjnr ^V^?"
puqiispjen keskinäiiten ayunäpito J% tur
kemineix^ Täst^ sekä; sutä, että,ay^du^
tqn perustuksena tiiiep olla rakkauden
j^ molenujiinpup^ l^utmnipUuli^e^^
jolituu eita. ayioliit^^ olla^ "\9!?9:
g^^nisei, yksi?i\?oisen^^ sUlä, n;iv\uten-., ei^
voitaisi avioliiton tarkoitusta täyäelli-sesti
saavuttaa. Useat nykyaikaiset tut^
kijat ovatkin sitä mieltä, slti^ y^^^
oisuus on. jo useilla eföimillä tavattava^
ja ihm^$elie jo.luonnoUist^
takia ja siv^li$yy^iun^eenkin,,m%^^^
mä ayiointtomucfto, vaikkakin tästä
säännöstä on tavattu ja tayataan vieläkin
poikkeuksia. M<>niaviQisuutta, jpko
mpnivaimoisuuden (pplygynian) tahi,
vaikka tosin verrattain harvoin, moni-miehisyyden
(polyandrian) taikka
myöskin, ryhmäavioliiton (jolloin useammat
aviomiehet tahi aviovaimot pitävät
puolisonsa yhteisinä) muodossa, •
on esiintynytja^ esiintyy vieläkin useiden
kansojen keskuudessa, varsinkin itämailla,
Kreikkalaiset ja. roomalaiset jo
kuitenkin omasivat yksiavioisuuden aatteen
ja samoin kristitty kirHco jo alusta
alkaen hyväksyi ainoastaan yksiavioisuuden.
t> Avioliiton rinnalla tavattiin roomalaisilla
ja useilla muilla kansoilla n.s. kon-kubinaatti,
jolla ymmärretään lain sallima^
yhteiselämää kahden eri sukupuolta
olevan henkilön välillä ilman että
h»^ ovat toistensa kanssa avioliitossa.
Jiäheistä sukua tämän, kanssa on vielä,
nytkin ruhtinaallisissa perheissä tavattava
morganaattinen avioliitto, jpka^ero-aa
varsinaisesta, avioliitosta siinä, että
yairnö. ei^pääsiöt osalliseksi miehen arr
vosta ja säädystä- ja että lapsilla ei ole
kaikissa suhteissa täysiä aviölapsen oikeuksia.
/
Se seikka, että avioliitolla on sekä
oikeudellinen että siveellinen puoli on
vaikuttanut, että avioliiUoasiat ovat pitkän
aikaa olleet riidanaiheena valtion
ja kirkon, hengellisten ja maallisten viranomaisten
välillä. Tämä koskee ennen
kaikkea sitä tapaa, jolla avioliitto
solmitaan. Roomalaisen oikeuden ja
kristinopin vaikutuksesta hävisi van-
(Jatkuu seuraavalla sivulla).
luonnosta esille lukemattoman määrän
eri. valituksia ja tunnelmia, avaa ai-,
van uusia näköaloja Suomen luontoon
sekä kansan sielunelämään "
Suurin osa Kiven tuotteista kypsyi
maaseudun yksinäisyydessä ruotsinkielisessä
Siuntion pitäjässä Charlotte
Lönnqvistin omistamassa mökissä, —
tuon ymmärtäväisen ja hyväsydämisen
naisen, joka koetti häntä tukea vaikeimpina
aikoina. Täällä hän kirjoitti useampiakin
tuotteita, jotka eivät päässeet
julkisuteen, seka joukon runoja. Elämä
tuossa "ykisnäisessä loukossa"^ jossa
kirjailijaa rasitti yhtä mittaa rahan, seu--
• ran ja kirjallisuuden puute, kävi hänelle
usein ikäväksi. Lisäksi tul\ ruumiillinen
rasittuminen, joka vähitellen vei
miclensynkistymiseen ja lopulta kääntyi
miclisanaudeksi. Jonkun aikaa hän oli
Ijipinlahden mhlisairaalassa hoidettavana,
mutta siirrettiin parantumattomana
kotipuoleensa vaivaishoitolaisena elätettäväksi.
Hän kuoli vuoden viimeisenä
päivänä 1872 veljensä Alpertin pienessä
mökissä Tuusulassa ja kätkettiin pitäjän
kirkkomaahan harvojen tuttavien saattamana.
Sellainen oli hänen kohtalonsa kuten
min monen muun taiteilijan, kaikilla
taiteen ^doUia, on ollut. Ei. ole kauska
nata mmsteiUL Mutia sellaista, on maailman
meno:— AF.
Olimme "Monttaani^sa!', tamperelaisten nuorten
ke?änyiet|pp^ikassa^'Nä^ Olimme tijl
ne veneellä jo edeUis«nä p^vanä ja koko päivän-
"vpllista" niin e-ttä nyt tuasiname raukeata väsymystä
sännne,. <Mi,tay?iUmen,ai^^ mutta kesäkoti ol^^]
liittplmstenlonp^^^^ siksi siellä oli n
nyrkin ;|om2daisi^^ Yht^inen^ ja kiinteä "porukka" o!
kaifciilie niin rakj^k^ lojj
ajailsii ^ va^^ ^i^ya^to^ se^-^tule# parhaiten vietetj
^ s ä . J E^t^p^tÄ^fa^^
toinen paraimeilut •uimarantaa. Että koko joukko ili
Ityvampää.:orgänispihtia;tarttuu,tupllab asioihin ka!
mieliltämme näyte oma-alöitteisuudesta ja sisäisestä I
sestä. Sellaisessa joukossa viihtyy "vieraskin", sellai
kon käsien voi uskoa vastuunalaisiakin tehtäviä.
* * f-
.ajurinko oli jo korkealla ja.kaikki muut vlelä*nul
^iun kpnomimme ulos ja veneellemme. ^Matkamme ai
tatuul^, merkeissä, auringononousu oli nostanurk
tuulen, Olimme jo edellisenä päivänä saaneet esimak
lisesta auringonpalvomisesta, mutta emme malttanee
sen nytkään olla hivelemättä paljasta ihoamme. Ma
edessä^vielä neljättäkymmentä kilometriä, siksi täytj-i
käsiä; soutaa vuoroin sormenpäillä airoista kuhni pitä
roin koko kymmenillä puristaen. Hetkisen kuluttua
tyyntyi jättäen Järven peilikirkkaan pinnan meidän
vaksemme. Säälittä haloimme Näsijärven pintaa, ti
että tällaista s«utuilmaa ei tulisi jatkumaan ikuisest
niin käynytkään — kauan emme saaneet nauttia t;
vaanH-upesi tuuli puhaltamaan. Niin etenimme tunt
ta, uudet maisemat avautuivat eteemme ja vanhat vi
taaksemme, kun ne ^nsin olivat loppuun kuluneet näl
Helsingin kivimuurira väsyttämissä silmissämme, i
edessäpäin kohoava harmaa muuri läheni, sai uusia
ja jostain avautui aukko, jonkä"takaa löysimme uude
tai kapeikon. Lopulta avautuikin eteemme vaivamr
ka, Kurunlahti, jo^ta piti löytyä Tampereen pioneeri
paikka. ^ '
yksitoista tuntia soudettuamme olimme vihdoir
.•\ivan. lahden viimeisessä sopukassa kohosi eteemme
kumpuniainen saari, jonka arvelimme olevan matkam
teen. Ja kaukaa näimmekin rannassa keittiölaitteitj
reäpukuisia pioneereja häärimässä niiden ympärillä.
— Tervetuloa leirille! huudahti ensimmäinen tap
me ihminen, taidat olla väsynyt?
Totesimme sitä olevamme vetäessämme venett;
ia siksi esitimmekin toivomuksen päästä kaikkein ei
puuttamaan itseämme. Siinä ei suuria vaikeuksia o
Ensin reput ja tavarat talteen ja sitten telttaan piti^
Nyt olimme siis tulleet perille. Tutustuminen
leirin elämään, sen toiminnan järjestelyyn ja enne:
itse pioneereihin, oli viikon kestävän oleskelumme
tönä.
Ensimmäisen kosketuksen pioneereihin ja ohjaa]
me jo iltaruokailun yhteydessä. Useat olivat tuttu
kakin viinaenäKemältä hieman vehtäneitä. Kaksi
sitten olinune olleet saman porukan mukana jonkin
manlaisella leirillä Ruhalassa, joka on myös Xäsijäi
taseutuja. Paria kolmea poikkeusta lukuunottamat
karkki tämän leirin pioneerit yli 12-vuotiaita. Oi
rasta katseltiin ensin Inendan.pitkään, kunnes s>c
tempasi kaikki niin multaanpa, että pääsimme puja
Lehtilän Jussin, leirin johtajan kera erääseen hiljais<
l^aukseen aterioimaan. Kuulimme, että kaikki oli
hyvin; ilmat olivat suosineet leiriä, kaiken muunkj
oikeilla raiteillaan. ,
* * *
Seuraava päivä oli sunnuntai ja ohjelma lupasi
ja "volljksessa" ja uinnissa muiden touhujen rinnal
tasimme katselemaan lentopalloilua. Kaikki kuusi
liarmaat, vihreät, ruskeat, punaiset, siniset ja keltai
liikkeellä. Kolme ensinpiainittua olivat poikakin
jälkimmäiset tyltöjen. Ottelut olivat vielä haparou
joukossa oli joitain parempiakin suorituk.-ia. Kv
kuccn, harmaiden ja muiden välillä. Siinä ()(t<lii>^^<T
lennokkuutta, pallo lensi ja pysyi ilma<5a taikkoj
saattelemana. Kumpikin puoli teki taktiIliso>ti hy
käyksiä, pallo kiisi puolelta toiselle, aukkopaikkt
puolustuksessa etsittiin ja usein pallo kimposi tar
Icrtnältämänä miltei'verkkoa hipoen kohti maata t
tonkin useasti torjutuksi. Pelaajat tekivät kaunista
oli ilo katsella, "Muut" voittivat, multa harmaiden
si on sanottava, että bc pystyivät antamaan kcli)o
vanhcnuniUq pelaajiU^. Tekisipä mieli verrata ti
tettua pdiä tampcr^laisitcn nuprisoliittolaisten p^l
noa pioneerien pclaayan, joHci paremmin niin am
hyviii.
SIVU 2 LAUi^TAINA, LOiCAKUUN 16 PÄIVÄNÄ, 1948
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 16, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-10-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki481016 |
Description
| Title | 1948-10-16-02 |
| OCR text |
Avioliitto Tulen myötä " ff f i
•
PubUshed and printed by the Vapaua PubUöh^*
I4mitcd, 100-102; Elm. Strpet. West. Sudbury, ^ntarlo. . .
i R ^ ^ t ä r ^ at tWe Office Departmrat/Ottawa, as
'Clasis-lnat^ter.v ^'-•^
JUeUö ilmestyy JoJcalsenyilkoaalauatttalna 12-4yi^
IIIAU8HINNÄT: ' !
4 V H O S l f c ^ r t a . . .$3^ , 1 vposIkertaK . . r. , . . . ..
eTlmiikÄutta . . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 225,
k i p k a t r t t a r ; . l , < K l i . • -^^1,^
1 vuosikerta . : . . V . 7 : . ; . $ « Ä ö ^ " ' «^ ..........;.$2.50
75 senttiä palstatuumaita.. ^ a l ! ^ kiitö^Umoitu? $3.00. Kuoleman'
Ilmoitus $a.tK!l ja sen yhfeydeksä: jtäloMstaya -
värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Eri-
'kMä^stnat pysyvistjt Umoitttkststa. Tilapäisilmoittajien^ on
lähetettävä maksu etu^|Ätee^ ^
Aslamiehille fl^nne^tä
R^kki liekille tarkoitetut maksu ostettava kus^
; ttotäjan nimeen: Vapaus PubUsbingCjBmpany Limited.
• kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Ctompany Limited,
100^108 Ehn jStreet West, Sudbyry, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P, o. BOX 69 L IE K K I SUDBUBY, ONT.
Vapauden haasteryntäys jatkuu hyvällä vauhdilla, kuten
arvasimniekin. Ei ole enää epäilystäkään, etteikö tavoitetta
saavutettaisi. Se vain osoittaa^sitä, että tämän pajan takana
on vahvasti myötämielistä väkeä ja voimaa.
Oli taas kiitospäivä, ja tietysti kiitimme kaikesta hyvästä
: mitä olemme nauttia saaneet. Mutta.— leipävarras yhä ko-
, hoaa. Senhän kyllä tuntee jokaingn elintarvikkeiden hankkija
. kukkurossaan, mutta toteaa, sen virallinen mittarikin. Dominion
tilastotoimisto näet tiedotti äskettäin, että elokuun aika-^
na elinkusannusitvdeksi nousi niin että saavutti ennätystason.
Erityisemmin kohosi ruokatavaroin hintaindeksii jopa 203,9
pisteeseen. Siis ruokatavarat yleensä maksoivat kolmatta
kertaa enemmän kuin vertailun pohjana olevana sodan edellisenä
aikana. ,
Tämä ei näytä eikä tnnmihyDäUä, Mzttfa sanp^
; että vaikka hinnat kohoaisivat taivaan pilviin, yhd^n tekevää^
.jos vaan ostokyky kohoaa ja kohotetaan samassa suhteessa.
Sillä kansan elintasosta vaan on kysymys — ja taistelu. Sen
. ci saisi laskea eikä edes pysyä pai^allaankaan, vaan yhä Ro-hota,
maassa vauraassa, jossa on kaikkea yllin kyllin ja kohta
taas liikaakin. Tämä jos olisi kaikille ihmisille selvänä, niin
vaikea olisi elintasoa alas painaa. ^
*. *
Sunnuntain tienoissa vietetyt Kivi-juhlat sai taas muistc-
. le maan tuon suomalaisen kirjallisuuden merkillisen esitaisteli-
. jan.tuptteita^ elämäntaistelujä ja surullisia loppuvaiheita, —
taiteilijdkyvyfi, jota ei aikanaan ymmärretty eikä tuettu, vaan
joka myöhemmin on nostettu ansaittuun kunniaatisa.
Näin hänestä kerrotaan:
Nurmijärven Palojoella pienessä mäkituvassa asuvan
köyhän kyläräätälin nuorin poika Aleksis, jolla ol\ suy^i halu.
' lukemiseen, mutta ei halua räätälin ammattiin eikäimaatöiMn,
päätettiin vaikeuksista huolimatta laittaa lukutielle. Sai, pi-tgjän
kierhkotäumestarilta kirjoitustaidon aikeet ja tuli 12-
. vw^tiatma HeUinkim, jossa sai ensin ruotsinkielen opetusta
^ eräältä-vanhalta merimiehenä, kunnes pääsi ala-alkeiskpUr
. luun^—Janiin hän manin vaihein ja v^iikeuksin ponnisteli sitä
tietäete^päm niin, että viimein sairauden ja puutteiden
rasittamana pääsi ylioppilaaksi. Kuunteli yliopistossa jonkun
kuukauden Cygnaeuksen ja IJimvrotin luentoja. Mtäta mielensä
oli kääntynyt runoHuun. Muistot kotikylästä, sen.yksivakaisesta
kansasta ja koskemattomasta luonnosta tarjosivat
lähtökohdan ja vankan maaperän ja nrin hän ryhtyi kirjaitr
telemaan. Hänen aikaisimmista tuotteistaan on säilynyt vain
pieni idyllimäinen kertomus "Koti ja kahleet'' ja ruotsiksi
näytelmä ''Brö/lopresan'\ Ensimmäinen julkisuuteen päässyt
teos oli murhenäytelmä ''Kullervo''. Sitä seurasi maailman
parhaimpien luonnckomediojcn joukkoon kuuluva Imvinäv-
. tel mä "Xtiinmisuutarit", jonka henkilöt eivät liihoittclc ilmassa,
vaan seisovat vankasti maan kamaralla. Tätä seurasi
. mestarillinen komedia "Kihlaus", ja vihkonen lyyrillisiä runoja
"Kanervala". Sitten murhenäytelmät "Karkurit" ja
"Cansio". Sitten lyyrillinen "I^a" ja yksinäytöksinen maalaisidylli
"Vö ja päivä".
Kiven pääteos kuitenkin on suurella humoristin vaistolla
kirjoitettu,laa ja romaani "Seitsemän veljestä", josta eräs ar-
. x^stelu sanoo, että. "sc on rikkaan henkilökuvauksensa puolesta
kuin laaja ja tyhjentävä läpileikkaus siää maalaisykieis-
AMMn{tsta, jmka kaki^desta hän on saanut parhaat tyypU
kaikJImn tuotteisiinsa, samalla kuin se, asetlamtäla kenkinä
kypyt^ä^ san^e». raj^fitehtn^jq vUjelemäiiomän iknuseu keskelle
luonnon miUaamatouia. smmnUta ja kouhUtdemeMa
sellaisena kuin se tavataan nykyajan si-vIstysHansoilla,
on lain mukaan tapahtuva
miehen naisei» yhdistyminen keskinäiseen
yhteiselämään elipi^jaHsi.
AviolUton tarkoituksena Oli, sesiih^
d^mme, pjiitsi suvun yjräpitäininen^ ja
lasten, kasvattaminen, myÄjnr ^V^?"
puqiispjen keskinäiiten ayunäpito J% tur
kemineix^ Täst^ sekä; sutä, että,ay^du^
tqn perustuksena tiiiep olla rakkauden
j^ molenujiinpup^ l^utmnipUuli^e^^
jolituu eita. ayioliit^^ olla^ "\9!?9:
g^^nisei, yksi?i\?oisen^^ sUlä, n;iv\uten-., ei^
voitaisi avioliiton tarkoitusta täyäelli-sesti
saavuttaa. Useat nykyaikaiset tut^
kijat ovatkin sitä mieltä, slti^ y^^^
oisuus on. jo useilla eföimillä tavattava^
ja ihm^$elie jo.luonnoUist^
takia ja siv^li$yy^iun^eenkin,,m%^^^
mä ayiointtomucfto, vaikkakin tästä
säännöstä on tavattu ja tayataan vieläkin
poikkeuksia. M<>niaviQisuutta, jpko
mpnivaimoisuuden (pplygynian) tahi,
vaikka tosin verrattain harvoin, moni-miehisyyden
(polyandrian) taikka
myöskin, ryhmäavioliiton (jolloin useammat
aviomiehet tahi aviovaimot pitävät
puolisonsa yhteisinä) muodossa, •
on esiintynytja^ esiintyy vieläkin useiden
kansojen keskuudessa, varsinkin itämailla,
Kreikkalaiset ja. roomalaiset jo
kuitenkin omasivat yksiavioisuuden aatteen
ja samoin kristitty kirHco jo alusta
alkaen hyväksyi ainoastaan yksiavioisuuden.
t> Avioliiton rinnalla tavattiin roomalaisilla
ja useilla muilla kansoilla n.s. kon-kubinaatti,
jolla ymmärretään lain sallima^
yhteiselämää kahden eri sukupuolta
olevan henkilön välillä ilman että
h»^ ovat toistensa kanssa avioliitossa.
Jiäheistä sukua tämän, kanssa on vielä,
nytkin ruhtinaallisissa perheissä tavattava
morganaattinen avioliitto, jpka^ero-aa
varsinaisesta, avioliitosta siinä, että
yairnö. ei^pääsiöt osalliseksi miehen arr
vosta ja säädystä- ja että lapsilla ei ole
kaikissa suhteissa täysiä aviölapsen oikeuksia.
/
Se seikka, että avioliitolla on sekä
oikeudellinen että siveellinen puoli on
vaikuttanut, että avioliiUoasiat ovat pitkän
aikaa olleet riidanaiheena valtion
ja kirkon, hengellisten ja maallisten viranomaisten
välillä. Tämä koskee ennen
kaikkea sitä tapaa, jolla avioliitto
solmitaan. Roomalaisen oikeuden ja
kristinopin vaikutuksesta hävisi van-
(Jatkuu seuraavalla sivulla).
luonnosta esille lukemattoman määrän
eri. valituksia ja tunnelmia, avaa ai-,
van uusia näköaloja Suomen luontoon
sekä kansan sielunelämään "
Suurin osa Kiven tuotteista kypsyi
maaseudun yksinäisyydessä ruotsinkielisessä
Siuntion pitäjässä Charlotte
Lönnqvistin omistamassa mökissä, —
tuon ymmärtäväisen ja hyväsydämisen
naisen, joka koetti häntä tukea vaikeimpina
aikoina. Täällä hän kirjoitti useampiakin
tuotteita, jotka eivät päässeet
julkisuteen, seka joukon runoja. Elämä
tuossa "ykisnäisessä loukossa"^ jossa
kirjailijaa rasitti yhtä mittaa rahan, seu--
• ran ja kirjallisuuden puute, kävi hänelle
usein ikäväksi. Lisäksi tul\ ruumiillinen
rasittuminen, joka vähitellen vei
miclensynkistymiseen ja lopulta kääntyi
miclisanaudeksi. Jonkun aikaa hän oli
Ijipinlahden mhlisairaalassa hoidettavana,
mutta siirrettiin parantumattomana
kotipuoleensa vaivaishoitolaisena elätettäväksi.
Hän kuoli vuoden viimeisenä
päivänä 1872 veljensä Alpertin pienessä
mökissä Tuusulassa ja kätkettiin pitäjän
kirkkomaahan harvojen tuttavien saattamana.
Sellainen oli hänen kohtalonsa kuten
min monen muun taiteilijan, kaikilla
taiteen ^doUia, on ollut. Ei. ole kauska
nata mmsteiUL Mutia sellaista, on maailman
meno:— AF.
Olimme "Monttaani^sa!', tamperelaisten nuorten
ke?änyiet|pp^ikassa^'Nä^ Olimme tijl
ne veneellä jo edeUis«nä p^vanä ja koko päivän-
"vpllista" niin e-ttä nyt tuasiname raukeata väsymystä
sännne,. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-16-02
