Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 17, 1948

              Aamu
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
Published and prlnted by the Vapaus PubllBljing Company
Limited, 100-102 Eta Street West, Sudbury, Ontario- ^
Reglstered at the Post Of f ice Department, Ottawa, as second
olass matter.
UeW Itaestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sIvuicena, sis^-
täen porasta kaunc^Jallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: YHUYSVALTOI^INt
lvuosikerta............$2.50 I vuosikerta $3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta — IÄJ
S kuukautta .75
SUOMEEN XA »nillAIXE ULKOMAII*E
1 vuosikerta ...........$3.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . ?-0O
ILMOITUSHINNAT: ^
50 senttiä palstatuiunalta. Halvin ktitositaoitus $2.00. Eri­koishinnat
pysyvistä ilinoituksiata. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maks^ etukäteen.
Asiamlehille myönnet?.än 20 prc^entin palkkio.
Kaikki Liekille tarkolietut maksuosoitukset on ostettava kus-
, tantajan nimeen: Vapaus publishing C?ompany Limity.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company liqiited.
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario-
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
F. O. BOX 69
LI E KK I SUDBUBT. ONT.
Toimituksen kulmasta
Kenenkään ei pitäisi päästää kesää -käsistään niin, eitä
syksyllä täytyisi haikailla: kun ei tullut paljastetuksi it­seään
auringolle, ei kertaakaan, eikä käydyksi uimassa, eipä
edes varpaitaan kastelluksi luonnon vapaassa vedessä! Eikä
tullut käydyksi siellä ja siellä, sitä ja sitä paikkaa katsomassa,
vaikka oli niin aiottu . .. Niin ei saisi käydä vanhemmillekaan
ihmisille saati sitten nuorille, joiden pitäisi nauttia kesästä
täysin siemauksin, urheilua ja retkeilyä myöten. ,
Suomen nuorison Terä-lehdessä kirjoittaa nimim. Vote:
''Retkeily ruumiille voimia tuopi . . . soluja uusia kas­vattelee",
lauletaan laulussa. Ja se pitää täydellisesti paik­kansa,
sillä retkeilyhän m sellaista ruumiimme ja henkemme
virkistykseksi suoritettua toimintaa, jossa joudumme ponnis­telemaan,
käyttämään voimiamme ja aivojainme. Retkeily­hän
on kaikkialla maailmassa levinnyt hyvin laajalle, se on
saavuttanut valtavat mittasuhteet ja sitä harrastetaan sekä
kansainvälisesti että kansallisissa puitteissa. Meidän maas­samme
on retkeilyllä suuri jalansija, ennen kaikkea kasvavan
nuorison keskuudessa. Ja sehän ei ole ollenkaan ihmeellistä,
sillä luonnonkaunis maamme on retkeilijäin luvattu maa. De­mokraattisen
Xuorisoliittomme piirissä on retkeily ollut jär-jestöjemme
perustamisesta alkaen kesäisen toimintamiite kes­keisimpänä
muotona. Retkiä on tehty vierailuina toisille paik­kakunnille
hyökkäysretkien muodossa, niitä on teh}y osaston
puitteissa virkistysretkinä, niitä on tehty piirie7t puitteissa
jne. AinQ niillä ön ollut oma vaikutuksensa. Xe eivät ole yk­sistään
virkistäneet retkelle osallistujaa, vaan ne ovat aina en­nenkaikkea
lähentäneet nuoria toisiinsa.
Sitten kosketellaan kirjoituksessa eri retkeilymuotoihin.
Yleisin on kävelyretki, joka kysyy vähiten välineitä, jossa on
vain kiinnitettävä huomio sopivaan pukuun ja jalkineihin.
Tätä seuraa hiihtoretket (mutta nehän kuuluvat talvelle).
Seuraavana on pyöräilyretket, joita on vaikeuttanut pyörän-saantimahdollisuudet.
Soutu- ja melontaretket ovat myös hy­viä
retkeilymuotoja, mutta vaativien varusteiden (vene tai
kanootti) vuoksi eivät ole tulleet niinkään yleisiksi, vaikka
ovat ehdottomasti hauskoja. Sitten huomautetaan, että ret­ken
onnistuminen riippuu suureksi osaksi siitä, miten hyvin
se on etukäteen suunniteltu ja valmistettu. Retken tavoit­teeksi
sopii esim. joku luonnonnähtävyys, ja retken johtajak­si
olisi valittava joku sopiva henkilö, jolla on kokemusta. Ja
sitten on muistettava, että luonto ei ole tuhoamista varten
ja että sitä on säästettävä.
Lopuksi on seuraava hyvä huomautus:
"Jokaisella retkellä olkoon päämääränä se, että opimme
niillä jotakin. Oppikaamme rakastamaan luontoa, oppikaam­me
elämään retkillä tositoverillista elämää, joka kasvattaa
meihin yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. — Maantiet, metsä­polut,
tuhansien jSnnemme rannat, asumattomat erämaat, me
kutsuvat tänäkin kesänä nuorisoa. — Eräissä asioissa sano­taan,
että ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön, ^nutta kun
on puhe retkeilystä, niin voi sanoa, että ken leikkiin rxhtvv. ei
koskaan lakkaa sitä harrastamasta."
Meidän keskuudessamme harrastelijan järjtstt^ttvä ret­keilyä
hyiin vähän, etupäässä se supistuu "piknikeihin". mut­ta
ylläoleva antaa siihen hyviä iiii f ett ii. Eurmniön niitä voi-täisiin
eri yh7!i:,tystemme. SJ. osastojcnifne. voimistelu- ja ur-heiluseurojemnte
yms. taholta järjrslää. jos vaan tahdottai­siin.
Me janoamme toisinaan
avointa puktautta kauniin-maan
ja taivaan kuulakkaan.
Maa juuri elää ehtinyt
on aamun ensi syleilyt, \
sen hovaa suudelmaan.
Pien lintu elää kokonaan ;
avointa puhtautta kauniin maan
ja taivaan hiulakkaan.^
Sen pQVi pieni väristen
juo vettä aamun kasteisen,
maan vihkii laulullaan.
KOTIKULMA
To ro n to
Intia^nilQrlär josta ka^ ixuIjoonakaupuQ^
liirj. ELLEN UNDE.\
Torontoissa ph 105 puistoa, pienempää ja isompaa, jois.
sa on yalvoi^nan'alaisia Ja lasten leikkiä varten varustettu­ja
kenttiä 54.- Niiden Iisaksi pn^kotdujen pihoissa lapsille
järjestetty peti- ja Icifckipalte^." Pu^^^^ alue käsittää
2,035 eekkerPä. §uuriii«nat alueet ovat saarissa, joissa oa
mainiot hiekkarianliat uintia varten. Siellä ei ole moottoriajo.
neuvoilla kulkulupaa, joten lapset voivat huoleti juoksennella
teillä, pelkäämättä autoja. - Polkupyörä on siellä yleisin kul-kuväline.
Saarien pinta-ala on 371 eekkeriä maata ja niiHä
alevien lagoopien, lammikoi^en pinta-ala 106 eekkeriä.
High Parkin on kaupungille lahjoittanut 1873 Mr. ja
Mrs John C . Howard. Howard oli Toronton ensimmäbea
arkkitehti. Colbörne Lodge, High Parkissa, on heidän ra­kentamansa
ja^se ^on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Siel­lä
on paljon Howardin maalaamia tauluja ja muita hänen k^
räileraiä maalauksia^ esineitä ja kirjoja. Tämä paikka oa
avoin ainoastaan arkipäivisin, joten monella ei ole ollut ti­laisuutta
päästä sitä katsomaan. Lähellä sijaitsee hautapat­sas,
joixka Hpyard itse rakensi \aimonsa pitkäaikaisen sai­rauden
aikaqa. Seu edessä oleva rauta-aita oli 1^0 vuotta St.
Paul katedra^in edessä Lontoossa, Englannissa.
Puisto on säilytetty labjoittajarn toivomusten mukaan
luonnonpuistona j^^^irme•on laitettu lammikot vesilintuja \-ar-ten,
joissa kesäisin on useita lajeja Canadan ja muiden mai­den
vesilintuja. Kauniita joutsenia, mustia ja valkoisia fla-naingoja,
kurkia ja niiden laisia kahlaajia, sorsia,, ankkoja,
Vanhojen puiden i^eläisiä
Californian mammuttipetäjät ovat,
paitsi kooltaan, myöskin iältään maail­man
vanhimpia eläjiä. Niiden ikähän
lasketaan tuhansissa vuosissa. Mutta
nyt on Harvard-yliopiston kasvitieteel­liseen
laitokseen saapunut erään piiula-.
jin' siemeniä, joka on jatkuvasti elänyt
satamilJQonaa~ vuotta. Ei tietenkään
mikään tjion lajin yksilö, vaan laji. Se
siis kilpailee mammuttipetäjän ja kiina­laisen
ginko-puun kanssa sukujuurensa
vanhuudessa.
Tämä puu on matesquoia jä senkin ko­timaa
on Kiina. Jo joitakin vuosia ovat
tiedemiehet tienneet sen kivettyneistä
jätteistä, että tällainen puu on eBnjrt
noina kaukaisina aikoina, jolloin dujp-saiurukset
ja muut liskoeläimet divat
maapallon huomattavimpia asukkaita.
Mutta vuoden 1946 helmikuussa vasta .» v • - •* ^ j x. ee ^ it i- . « . . . , . . . .1 • .1. kunalaiset tutkimusmatk anilij-a .t t.a pas1i- ^ h, anhia. ja mmta. Can-a dan bu\f! alo,'ka.m eeli, peuro^ja, hirv7ä ,
vat näitä puita yhäkin ka•s vavina. ^H e laamoja seka vuoriatolampaita ja vuohia on siellä myös näh-löysivät
vain kolme näitä omituisia ha­vupuita
eräästä kaukaisesta Kiinan si­säosissa
olevasta laaksosta. Pian kui­tenkin
toinen samanlainen retkikunta
tapasi niitä 25 lisää. Tarkkojen tutki­musten
perusteella voitiin todeta, että
siihen saakka vain fossiileina tunnettu
matesquoia oli yhäkin elävä laji. Kun
perinpohjaisen etsinnään tuloksena oli
lähes sadan yksilön löytö, saatiin kvllik-s!
suuri varasto niiden siemeniä lähetet­täväksi
maailman huomatuimpiin kasvi­tieteellisiin
puutarhoihin, m.m. Harvar­din.
Kasvitieteilijät odottavat, että
kymmenessä vuodessa voidaan siemenis­tä
kasvattaa S—6 jalan korkuisia puita
täälläkin. Kun niiden kasvatuskokeilu
on käynnissä monilla paikoilla Yhdys­valloissa
ja Britannian valtakunnassa,
toivotaan saatavan selväksi myöskin pa­ras
mahdollinen ilmanala näiden puiden
menestymiselle. Kiinassa matesquoiat
kasvavat yli sadan jalan korkuisiksi ja
niiden runko yli seitsemän jalan läpi­mittaiseksi.
vVaikkakin se on käpyjä
kantava havupuu, pudottaa se havuneii-laseilsa
talvikuukausina.
t ä ^ i » . Näiden aitausten luotia on etenkin sunnuntaisin lo­puton
jono lapsia niitä katsomassa ja monta leipää sinne kan-.
netaan niille herkkupaloiksi.
Talvella on puistossa mainiot kelkkamäet ja hyvä hiihto-paikka,
jos sattuu olemaan tarpeeksi lunta. Kelkkamäki jää­dytetään
puistokamissionin toimesta ja pidetään kunnossa.
River^ale Park ori Dpn-joen laaksossa ja siellä on To­ronton
eläintarha, jossa on nähtävänä suuri joukko apinoita,
gorilla, kenguru, jääkarhuja ja "nalle-karhu". Helsingin Kor­keasaarelta
sinne tuotu, useita erilaisia karhuja, leijonia, tii­kereitä,
susia ja kettuja, sekä erilaisia lintuja. Onpa siellä
alligaattorikin.
Kentällä on usein pallopelejä ja siellä pidetään suurim­mat
sotilasparaatit, sillä se on luonnonmuodostania amfiteat­teri,
johon mahtuu satojatuhansia katsojia. Joen itärannalla
on talvella myös suksi- ja kelkkamäet lapsille ja aikuisille.
Kaupungin puistoissa on 65 pesäpallo- ja 42 jalkapallo­kenttää.
Tenniskenttiä on 266, joissa on paikka useimmille
pelureille. Talvella on jääkiekon pelaamista varten 69 ra­taa,
mutta suurimmat kilpailut aina pidetään Maple Leaf
^Gardensissa. johon mahtuu istumaafi 16,000 katsojaa. Siellä
myös pidetään Toronton luistinseuran vuotuiset karnevaalit,
joissa esiintyy maailman luistintähdet. Sonja Heine ja Carl
Schäfer ovat siellä esiintyneet, samoin myös luistinkuninga-tar
Barbara -Ann Scott viime talvena, ja meidän omat toron-tolaiset
luistelijamme siellä piirtelevät kauniita kuvioita eri­väriseksi
jäädytetyn jään kirkkaaseen pintaan.
Jokavuotinen "Ice review" on silmiähivelevä. ihanissa
. . . . . ^, puvuissa ja sulavin liikkein'esitettv luistelunävtös. jota muL-Vmian-
pojatkm järjestyvät . telee vielä aikojen päästä ihastuksilla. .
Äskettäin oli sata ravintoloitsijaa tai oluita luistinratoja (ulkona) on Torontossa ItOO. useat
kapakoitsijaa kokoontunut Bedloe-saa-' niistä vain lapsia varten. Useihin puistoihin j i yliopUtoa
relle neuvottelemaan ja seuraus oli. että alueille on myös varattu juoksuradat ja harjoituspaikat kent-he
perustivat "Sons of Whiskey"-järjes- täurheiluq^ varten.
tön, jonka tarkoituksena on kerätä kaik- Torontolla on mainio uimaranta. Ontarion vesi on pub-ki
Amerikan kapakoitsijat yhteen ~jär- dasta näin kaupungin rannassakin, paitsi ei Don-joen suulla,
iestöön taistelemaan kieltolakia ja alko- Johon vielä tulee likavettä, mutta kymmeniä maUpia on ihanaa
iioli\-eroa sekä tietysti yleistä raittiut- rantaa länsi- ja itäpäässä kaupunkia yleisön käytettävisÄ
ta vastaan. Liiton johtaja Walter A. Rannassa on kesänaikana 28 hengenpelastajaa vartiossa, et­tei
kukaan hukkuisi. Sitäpaitsi oft kaupungissa 7 uima-allai-ta.
joista suurin on Sunnysiden uima-allas. 75 ja '^00 jalKai.
johon mahtuu 80,000 gallonaa vettä. Lämmitetty ja puhdis­tettu
vesi vaihtuu siinä joka 22 minuutin>sisällä. riihen niab-tuii
lähes 8.000 uijaa. Kun uima-allas avattiin l a n ä kesan.r
min ensimmäisenä päivänä siellä kävi uimass.a n o i n lO.viOO
; ihmistä. Sielläkin .on kaksi miestä ja kaksi nai>:.'. Toronton
Of a hetkestä vaari, sillä sr n siivillä ^t^n.uenpelastusjoukkucesta aina vartiossa.
lepää iäisyyden vakavuus. — Jean Paul. Sunnvsld^ Beach on Toronton asukkaiden itu•lll^•al5-
--JJ;^ — — to. Siellä on kaikki .<;irkuksen "humpuukit" - • pirunkelti^-
maisena ja toisena päivänä Kirkland ta" "ihmepeiliin" asti. Luonnplli.sesti myJis ii«-ita kuuma-l^
kelle. Odotimme vähän, että joku koira- ja perunapaistos-myymälöitä ja Uikcniaton joukko
Kennedy on varma siitä, että sen jäsen­määrä
kohoaa kymmeneen miljoonaan
{^Kirin vuoden sisällä. Liitto sanoo tais­televansa
niin "punaneniä kuin sinine-niäk'n
vastaan" ja olevansa "kohtuu­den
kannalla".
Tavallaan tähän kuuluu myös rctkeifyt yleisiin juhliim­me.
Sellainen oli juuri pakinoitavana oleva retki Torontoon
ja sellainen on emi lauantaina ja sunnuntaina Port Arthuriin
ja edelleen tämän kuun viimeisenä ja seuraavan ensim-port-
arthurilainen huomauttaisi heidän jäätelö- ja vir\t)kejuomakoppcja. Suuri ulkoilmataa^^il^^^-
juhlistaan tässä lehdessämme, mutta ei johon mahtuu satoja pareja tanssimaan, ja radio-liiheiy-^^J"
, sitä kuulunut. Olkoon tämä nyt kuiten- ma, jossa iltaisin esitetään ohjelmaa, useita ravintoloita, jo'?'
kin taas viimehetken huomautus ja sa- suurin lienee Sunnyside Pavilion, jonka ruokasaliin P ^^^^^
maila onnentoivotus. — AP. - sille mahtuu 780 niokatlijaa.
SIVU 2 LAU.\NTAIXA, HEL\ÄKt'UN U P.Kiy.^NÄ^ 1948