1956-06-23-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
\\\rN"ö PELKOXEX
METSÄLIXNIT olHai kvvkisiv-nee:
kylki kyljessä maahan rinteen
suojaan ia ilmassa vonkui pahan-
•enteiscsti. 0!i tulossa lumimyrsky. Ea-
«immäinen tänä syksynä.
Paavali Paavaiinpoika, J<*ka oli Scu-ranntiE
Xilla Valiea kuin varjo syksys-tä
lähtien, oli jäänyt kotakylään puo-
, Ien. peninkul^man päähän. Välien • hirsi-majasta
vaatimaan kyläläisiltä, itselleen
.turkisosuuksiaan. Xilla Valle oli saanut ,
•häneltä • käskyn niennä edeltä majaansa
• ja odottaa häntä siellä lilalla.
—.Muista, että varaat mtnuiie siian
•. 5elkäkuuta tarpeeksi-tulemaan, sillä mi-
T.Mn on nälkä,, oli sananttt jättäessään-
•Nilian.
Paavali Paavalinpcika oli lantalainen,
joka öii omin lupinsa ja vastoin
'Ka^fle IX: n antamaa suojeliikirjelmää,
joka takasi saamelaisiKe yksinomaisen
nautintaoikeuden heidän alueellaan olevilla
riistamailla ja kalavesillä, tunkeutunut
heidän metsiinsä ja järvilleen
ryöstämään ja saalistamaan. Ja kun
saamelaLset olivat häncile huomauttaneet
asiasta ja kenoittaneet häntä pois-
»tumaan, hän oli, suurikokoinen ja vä-krvaltainen
kun oli luonteeltaan, uhannut
syöttää heidät koirillaan ja tuhota
heidät viimeiseen mieheen, jos he uskaltaisivat
nousta häntä vastaan ja kan- -
nella hänen menettelystään oikeudelle.
Ja niin olivat saamelaiset peläten Paavali
Paavalinpojan surmaavan heidät,
vaienneet asiasta siihen asti kunnes hän
cli lopulta ruvennut pyydystämään heidän
majaviaan. joita saamelaiset kutsuivat
''peltorahoiksi" siksi, että he vaihtoivat
niillä venäläisiltä itselleen jauhoja.
Silloin vihdoinkin oli Xilla Valle,
vanhin saamelainen, valittanut asiasta
oikeuteen, joka oli ottanut asian tutkiakseen.
Kun saamelaiset olivat pystyneet
näyttämään Xiilan tekemän valituksen
toteen, oli Paavali Paavaiinpoi-ika
kutsuttu oikeuden eteen ja hänelle
oli luettu syytekirjelmä. Mutta vaikka
kaikki syytekirjelmän kohdat oli todistajien
a\ailla toteennäytetty, Paavali
Paavalinpoika, jolla oli röyhkeä luon-nonlaatu,
oli yhä oikeudenkin edessä ja
väärin Jumalan nimeen vannoen yrittänyt
kiertää totuuden väittämällä, että
syytekirjelmä oli pelkkää ilkeämielistä
panettelua, jolla saamelaiset, joille hän
oli opettanut kristillisiä elämäntapoja,
karjanhoitoa ja maan\-iljelystä ja tehnyt
kaiken voitavansa heidän hy^äk-seen,
vieroittaakseen heidät pakanallisista
elämäntavoistaan, yrittivät kar-koittaa
hänet alueiltaan saadakseen palvella
epäjumaliaan ja elää majavien ja
oietsäneläinten sekä kalan turvin entistä
sjmtistä elämäänsä. Mutta vaikka
Paavali Paavalinpoika olikin yrittänyt
'kavalasti kumota syytekirjelmän ja vedonnut
Kalmarin asetukseen, joka muka
oikeutti hänet metsästämään ja kalastamaan
saamelaisten alueella, hän ei
kuitenkaan onnistunut siinä oikeuden '
todettua kiistattomasti hänen vastoin
vielä voimassa olevia asetuksia ja lakeja
menneen luvattomasti saamelaisten
alueille ja rakentaneen sinne samoin luvattomasti
itselleen asuinhuoneet ja tuhonnen
samoin luvattomasti metsää kaskeamalla
sitä enemmän kuin olisi ollut
tarpeellista, hävittäen" siten omavaltaisella
menettelyllään metsänriistaa ja ai-
•heutlaen vahinkoa saamelaisille, jonka
takia oikeus määräsi piiskurin apulaisineen
polttamaan hänen asuinsijansa sekä
karkoitettavaksi viipymättä omille
alueilleen Kemijärvelle. Ja Paavali Paavalinpojan
rangaistus olisi ehkä ollut
vieläkin suurempi, jollei hän aivan viime
hetkessä olisi nöyrtynyt ja rukoillut
oikeudelta ja niiltä, joille hän oli vahinkoa
tehnyt, armoa. Ja kun Xilla Vallen-poija.
jolle hän oli suurimiman vahingon
tehnyt, antoi hänelle anteeksi eikä
vaatinut häneltä enempiä korvauksia,
Paavali Paavalinpoika oli päässyt sillä
rangaistuksella, jonka oikeus oli jo hänelle
määrännyt sekä maksamalla lisäksi
Joitakin taalereita oikeudenkäynti- ym.'
kuluja. Ja niin Xilla Vallenpoika, joka
oli ollut armollinen ja pitkämielinen ja
osoittanut todellista kristillistä rakkautta
vihollistaan kohtaan, oli luullut saaneensa
vihdoinkin rauhan ikuisesta vainoojastaan
Paavali Paavalinp>ojasta.
Mutta tuskin piiskuri ja hänen apurinsa
oii\-ai vielä polttaneet Paavali
Paavalinpojan majan, joka oli ollut
vain tavallinen kota, ja saaneet poltto-maksun
kaksi riksiä, kun Paavali Paavalinpoika
jälleen eräänä päivänä i l mestyi
Nilla Vallen peuramaille.
— Et minusta niin väin pääse, sanoi
Paavali Paavalinpoika Xlllalle, et ainakaan
ennenkuin olen saanut sinun majavasi.
Kävi kato ja tarvitsen jauhoja
ja sitäpaitsi tarvitsen myöskin uuden kodan.
Ja en saa niitä, jos en saa majaviasi.
Kuullessaan Paavali Paavalinpojan
vaatimuksen Xilla Valle tunsi ^tuhonsa
tulleen. Jos tämä pääsi tietämään missä
majavat asustivat ja vei ne, se olisi ollut
hänen ja ehkä koko hänen heimon-sakin
loppu. Paavali Paavalinpoika, jolle
hän oli antanut tämän tekemät pahat
teot anteeksi, kosti hyvän pahalla.
— Mutta miksi tahdot enemmän kuin
mitä olet jo saanut? kysyi Xilla Valle
Paavali Paayalinpojalta. Olethan jo
omin lupisi metsästänyt niitä niin paljon,
että olet jättänyt vain rippeet meille.
— Tahdon loputkin, vastasi Paavali
Paavalinpoika raa'asti. Sitäpaitsi ne
ovat yhtä h\^'in minun kuin sinunkin.
Jos et osoita minulle paikkaa, missä majavat
pesivät, pieksän sinut. Olet tuotta-
KEITTOTAITO
RUOTSALAIXEX O M E X ^ \ . \ K KU
6—8 pelmeälaatuista omenaa.
100 g. voita tai margariinia.
100 g. sokeria
2 kananmunaa.
2 rkl. maitoa.
100 g. vehnäjauhoja.
3^2 tl. leiivinpulveria.
1 dl. sokeria ja 6—S. mantelia (koristeeksi).
Sokeri ja voi hierotaan haahdoksi.
Munat lisästään yksitellen ja lopuksi
maito ja vehnäjauhot, joihin leivinpul-veri
on sekoitettu. Taikina kaadetaan
hj-x-in voideltuun %*uokaan. Omenat
kuoritaan ja leikataan lohkoiksi ja upotetaan
suoraan taikinaan niin, että ne
muodostavat ympyrän.
Päälle sirotellaan 1 dl. sokeria, sekä
kuoritut ja suikaleiksi leikatut mantelit.
Kaakku paistetaan kohtalaisessa kuumuudessa,
noin 20 — 25 minuuttia.
Voidaan tarjota myöskin lämpimänä
vanilakestikkeen kera.
OMEXA K-\STIKE
3 suurta omenaa, pieni palanen piparjuurta,
2 rkl. etikkaa, 50 ^. sokeria, '3 S
litraa vettä.
Omenat kuoritaan ja paloitellaan, siemen
kotelot poistetaan. Omenat keitetään
vedessä pehmeiksi ja sitten puserretaan
liemineen siivilän lävitse. Piparjuuri
riivataan hienoksi ja sekoitetaan
etikan kanssa omenasoseeseen. Sokeri
lisätään ja seos maustetaan suolalla.
Tarjoillaan pääasiassa keitetyn kalan,
kylmän lihan ym. sellaisten ruokien
kera. Jälelle jäänyt erä känetään kylmänä
salaatin kanssa.
L. F.
nut minulle paljon vahinkoa ja vaadin
h\-\-itykscn. Ja sinä suoritat seni muuten
nyljen sinut. Tahdon majavat.
Xilla Valle oli hetken vaiti, mietti
mitä tehdä, mutta sinen hänen pienissä
terävissä silmissään välähti kipinä ja
hän sanoi:
— Hyvä on, ota majavat, -vie viimeisetkin.
Ja ota kaikki mitä minulla täällä
on. Siirryn kauemmaksi tuntureille,
jossa en ole sinun tielläsi. Teen sen minkä
toisetkin ovat jo tehneet. Huomenna
vien sinut majavain asuinpaikalle.
— Hyvä on, muista lupauksesi vastasi
Paavali Paavalinpoika Xillalle. Ja
siciie nyt, menen kylälle ke:ädmian^
rojani ja palaan yöksi luokiesi.
Ilma. jossa vielä hetkinen sktea.
holaiset olivat vonkunee:, oli tiUa
Iin muuttunut homankattilaksi. jo^^
taivasta myöten täjmnä kiepp-vaa Ie
ta. Joka puolella oli v\-ötäröihin astivj
koista sähisevää vahtoa ja kinokset
lan majan kohdalla suurenivat fap
hetkeltä uhaten haudata lumen alle nj
taian hirsirakennuksen, jonka ikkim^
Xilla Valle istui ja odotti vierastaan.
— Toivottavasti Paavali Paavali
poika on tajunnut vaaran ja jäänyt^
- -lään yöksi, sanoi Xiilan vaLuo Xii
X
SUDBUBYN SUUBIN SUOMAL.4iXEN KHSTEIMISTömKE
OyVER R. LAINE
Vakuutus-ja kiinteimistötoimisto
47 EIgin St. N. Puh. OS. 4-4167 ja 4-060ä|
Vastapäätä poliisiasemaa
! I I I I I i 1 I i I I 1 I I I i I I i I I I I I 1 I IIII
Kolme avnliasta ammattim^ryjaä.
DAVID BITAEI EMIL KAIXIO J.\CK FBAXSSI
Uutta lukemista
talm-iltojen
ratoksi! '
Iit
li f
ii!
saatavana Vapauden
kirjakaupasla!
THOMAS HAHDY:
PORMESTARIN TARINA
343 sivua — Häita sid. $2.40
"Pormestarin tarina" on sanan täydessä merkityksessä klassillmen.
Se on niitä romaaneja, jotka säilyttävät atna arvonsa maailmankirjallisuudessa.
Se on voimakas, jykevä teos — suuren kertojaa
mestarinkäden työtä.
Romaanin keskushenkilönä on Michael Henciiard, joka on kohonnut
köyhästä miöiestä pienen Gastertoridgen kaupungin pormestariksi.
Hän on nuoruudessaan myynyt vaimonsa eräälle meri-miehelle,
jota tekoa hän saa sovittaa koko elämänsä ajan.
EDITH WHARTON:
VIATTOMUUDEN AIKA
388 Sivua — Hinta sid. M.25
"Nsrt on ilmestynyt kuuluisan Amerikkalaisen naiskirjailijan Edith
Whartoin teos, "The Age of Innoncence" suomenkielellä - Viattomuuden
aika", joka Amerikassa voitti Pulitzerin kirJallisuTnpalkin-non.
Edith Wharton on tuntenut aihepiirinsä ja henkil6kuvai:sa, tuoa
Viidennen Avenuen valiojoukon eleganssissaan ja ylpeydessään, sa-lattuine
tunteineen ja etikettinsa orjina. Siihen sisältyy kokoelma
perinteidNi mukaan kasvatettuja, arvokkaita naisia, joiden velvollisuutena
on osoittaa hienotimteisuutta ja viattommitta, mutta jotka
siitä huolimatta siitä ovat valmiina kylmästi torjumaan jokaisen
joukkoonsa pyrkivän, joka el timne pelin sääntöjä.
W. SOMERSET MAUGHAM:
EIKÄ MIKÄÄN MUUTU
267 sivua — Hinta sid. $3.50
Blirjoitetaan vuosiluku 1502. Lukija johdatetaan loistavin vedoin
keskelle täysrenessanssia Juonittelevien _ kauptmkivaltioiden ja
mahtavien ruhtinaitten pariin, jotka teettävät taideteoksia sellaisilla
miehillä kuin Leonardo ja Michäangäo.
Firenzeläinen ruhtinas Macchiavelli ratsastaa kaupunkinsa lähet-
«tiläänä Imolaan, missä Cesare Borgia parhaillaan on joukkoineen
leiriytyneenä. Hänen tehtävänään on neuvotteluilla estää — tai
ainakin viivyttää — häkäilemätöntä herttiiaa toteuttamasta suunnitelmiaan
Firenzen valoittamiseksL
ALICE LYTTKENS: -
SYNTIINLANKEEMUS
318 sivua — Hinta sid. $3.75
Filosofian kandidaatti Karin Fallander on ministeriön viehättärin
nainen. Sitä paitsi hän on määrätietoinen, tarmokas ja erittäin
pystyvä. Sekä esimiestensä että alaistensa kanssa hän tulee erinomaisesti
toimeen. Hänen aviomiehensä, lakitieteen 'kandidaatti
Curt Fallander, on samanlaisessa virka-asemassa samassa ministeriössä,
ja kaikki pitävät heidän neljä vuotta kestänyttä avioliit:-
toaan esimerkiksi kelpaavan sopusuhtaisena.
"Syntiinlankeemus" kertoo poikkeuksellisen mielenkiintoisella tavalla
niistä ongelmista, jotka kohtaavat itsenäistä naista.
KAMALA MARKANDAYA:
SAVIMAJA JA T E M P P E LI
246 Sivua — Hinta sid. $2.50 '
Tämä romaani .kertoo — minä-muodossa vanhan naisen stiuUa
— Intian maatyöläisen karusta elämästä ja uskollisesta rakkaudesta.
Kirjan minä on nainen. Joka naitetaan säätvnsä alapuolelle, koska
uudet ajat ovat köyhdyttäneet pertieen. Avioliitosta tulee kaikesta
huolimatta onnellinen: jaloluontoinen Ja heDä Rukmani rakastaa
ja kunnioittaa miestään Ja lapsiaan.
Kamala Markandayan romaani on kaikessa koruttomuudessaan
järkyttävä kuvaus. Sen hiljaisessa, kohtaloon alistuvassa elämäntua-nossa
on itämaista suurpiirteisyyttä ja aitoutta.
KERSTI BERGROTH:
SALAISUUTEMME
290 sivua — Hinta sid. S3.50
Mikä on salaisuutemme, jokaisen ihmisen salaisuus? Salaisuutemme
on elämä: nouseminen aamulla, päivän tjrö ja to:ihu. sama
toistuva, tuttu kulku a.nmusta iltaan, päi\-ästä päivään, viikosta
viikkoon, vuodesta vuoteen.
AL.\IN BOMBARD: .
VALTAMEREN ARMOILLA
Tieteellinen uroteko — unohtimiaton seikkailu
252 sivua — Hinta nid. $2.50
TIL.\TKAA OSOriTEELLA:
Vapaus Publishing Co. Ltd.
Box 69 Sudbury. Ontario
'äivu 10 I^uänl^a. kesäkuun ^ liälvana. 1956
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 23, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-06-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560623 |
Description
| Title | 1956-06-23-10 |
| OCR text | \\\rN"ö PELKOXEX METSÄLIXNIT olHai kvvkisiv-nee: kylki kyljessä maahan rinteen suojaan ia ilmassa vonkui pahan- •enteiscsti. 0!i tulossa lumimyrsky. Ea- «immäinen tänä syksynä. Paavali Paavaiinpoika, J<*ka oli Scu-ranntiE Xilla Valiea kuin varjo syksys-tä lähtien, oli jäänyt kotakylään puo- , Ien. peninkul^man päähän. Välien • hirsi-majasta vaatimaan kyläläisiltä, itselleen .turkisosuuksiaan. Xilla Valle oli saanut , •häneltä • käskyn niennä edeltä majaansa • ja odottaa häntä siellä lilalla. —.Muista, että varaat mtnuiie siian •. 5elkäkuuta tarpeeksi-tulemaan, sillä mi- T.Mn on nälkä,, oli sananttt jättäessään- •Nilian. Paavali Paavalinpcika oli lantalainen, joka öii omin lupinsa ja vastoin 'Ka^fle IX: n antamaa suojeliikirjelmää, joka takasi saamelaisiKe yksinomaisen nautintaoikeuden heidän alueellaan olevilla riistamailla ja kalavesillä, tunkeutunut heidän metsiinsä ja järvilleen ryöstämään ja saalistamaan. Ja kun saamelaLset olivat häncile huomauttaneet asiasta ja kenoittaneet häntä pois- »tumaan, hän oli, suurikokoinen ja vä-krvaltainen kun oli luonteeltaan, uhannut syöttää heidät koirillaan ja tuhota heidät viimeiseen mieheen, jos he uskaltaisivat nousta häntä vastaan ja kan- - nella hänen menettelystään oikeudelle. Ja niin olivat saamelaiset peläten Paavali Paavalinpojan surmaavan heidät, vaienneet asiasta siihen asti kunnes hän cli lopulta ruvennut pyydystämään heidän majaviaan. joita saamelaiset kutsuivat ''peltorahoiksi" siksi, että he vaihtoivat niillä venäläisiltä itselleen jauhoja. Silloin vihdoinkin oli Xilla Valle, vanhin saamelainen, valittanut asiasta oikeuteen, joka oli ottanut asian tutkiakseen. Kun saamelaiset olivat pystyneet näyttämään Xiilan tekemän valituksen toteen, oli Paavali Paavaiinpoi-ika kutsuttu oikeuden eteen ja hänelle oli luettu syytekirjelmä. Mutta vaikka kaikki syytekirjelmän kohdat oli todistajien a\ailla toteennäytetty, Paavali Paavalinpoika, jolla oli röyhkeä luon-nonlaatu, oli yhä oikeudenkin edessä ja väärin Jumalan nimeen vannoen yrittänyt kiertää totuuden väittämällä, että syytekirjelmä oli pelkkää ilkeämielistä panettelua, jolla saamelaiset, joille hän oli opettanut kristillisiä elämäntapoja, karjanhoitoa ja maan\-iljelystä ja tehnyt kaiken voitavansa heidän hy^äk-seen, vieroittaakseen heidät pakanallisista elämäntavoistaan, yrittivät kar-koittaa hänet alueiltaan saadakseen palvella epäjumaliaan ja elää majavien ja oietsäneläinten sekä kalan turvin entistä sjmtistä elämäänsä. Mutta vaikka Paavali Paavalinpoika olikin yrittänyt 'kavalasti kumota syytekirjelmän ja vedonnut Kalmarin asetukseen, joka muka oikeutti hänet metsästämään ja kalastamaan saamelaisten alueella, hän ei kuitenkaan onnistunut siinä oikeuden ' todettua kiistattomasti hänen vastoin vielä voimassa olevia asetuksia ja lakeja menneen luvattomasti saamelaisten alueille ja rakentaneen sinne samoin luvattomasti itselleen asuinhuoneet ja tuhonnen samoin luvattomasti metsää kaskeamalla sitä enemmän kuin olisi ollut tarpeellista, hävittäen" siten omavaltaisella menettelyllään metsänriistaa ja ai- •heutlaen vahinkoa saamelaisille, jonka takia oikeus määräsi piiskurin apulaisineen polttamaan hänen asuinsijansa sekä karkoitettavaksi viipymättä omille alueilleen Kemijärvelle. Ja Paavali Paavalinpojan rangaistus olisi ehkä ollut vieläkin suurempi, jollei hän aivan viime hetkessä olisi nöyrtynyt ja rukoillut oikeudelta ja niiltä, joille hän oli vahinkoa tehnyt, armoa. Ja kun Xilla Vallen-poija. jolle hän oli suurimiman vahingon tehnyt, antoi hänelle anteeksi eikä vaatinut häneltä enempiä korvauksia, Paavali Paavalinpoika oli päässyt sillä rangaistuksella, jonka oikeus oli jo hänelle määrännyt sekä maksamalla lisäksi Joitakin taalereita oikeudenkäynti- ym.' kuluja. Ja niin Xilla Vallenpoika, joka oli ollut armollinen ja pitkämielinen ja osoittanut todellista kristillistä rakkautta vihollistaan kohtaan, oli luullut saaneensa vihdoinkin rauhan ikuisesta vainoojastaan Paavali Paavalinp>ojasta. Mutta tuskin piiskuri ja hänen apurinsa oii\-ai vielä polttaneet Paavali Paavalinpojan majan, joka oli ollut vain tavallinen kota, ja saaneet poltto-maksun kaksi riksiä, kun Paavali Paavalinpoika jälleen eräänä päivänä i l mestyi Nilla Vallen peuramaille. — Et minusta niin väin pääse, sanoi Paavali Paavalinpoika Xlllalle, et ainakaan ennenkuin olen saanut sinun majavasi. Kävi kato ja tarvitsen jauhoja ja sitäpaitsi tarvitsen myöskin uuden kodan. Ja en saa niitä, jos en saa majaviasi. Kuullessaan Paavali Paavalinpojan vaatimuksen Xilla Valle tunsi ^tuhonsa tulleen. Jos tämä pääsi tietämään missä majavat asustivat ja vei ne, se olisi ollut hänen ja ehkä koko hänen heimon-sakin loppu. Paavali Paavalinpoika, jolle hän oli antanut tämän tekemät pahat teot anteeksi, kosti hyvän pahalla. — Mutta miksi tahdot enemmän kuin mitä olet jo saanut? kysyi Xilla Valle Paavali Paayalinpojalta. Olethan jo omin lupisi metsästänyt niitä niin paljon, että olet jättänyt vain rippeet meille. — Tahdon loputkin, vastasi Paavali Paavalinpoika raa'asti. Sitäpaitsi ne ovat yhtä h\^'in minun kuin sinunkin. Jos et osoita minulle paikkaa, missä majavat pesivät, pieksän sinut. Olet tuotta- KEITTOTAITO RUOTSALAIXEX O M E X ^ \ . \ K KU 6—8 pelmeälaatuista omenaa. 100 g. voita tai margariinia. 100 g. sokeria 2 kananmunaa. 2 rkl. maitoa. 100 g. vehnäjauhoja. 3^2 tl. leiivinpulveria. 1 dl. sokeria ja 6—S. mantelia (koristeeksi). Sokeri ja voi hierotaan haahdoksi. Munat lisästään yksitellen ja lopuksi maito ja vehnäjauhot, joihin leivinpul-veri on sekoitettu. Taikina kaadetaan hj-x-in voideltuun %*uokaan. Omenat kuoritaan ja leikataan lohkoiksi ja upotetaan suoraan taikinaan niin, että ne muodostavat ympyrän. Päälle sirotellaan 1 dl. sokeria, sekä kuoritut ja suikaleiksi leikatut mantelit. Kaakku paistetaan kohtalaisessa kuumuudessa, noin 20 — 25 minuuttia. Voidaan tarjota myöskin lämpimänä vanilakestikkeen kera. OMEXA K-\STIKE 3 suurta omenaa, pieni palanen piparjuurta, 2 rkl. etikkaa, 50 ^. sokeria, '3 S litraa vettä. Omenat kuoritaan ja paloitellaan, siemen kotelot poistetaan. Omenat keitetään vedessä pehmeiksi ja sitten puserretaan liemineen siivilän lävitse. Piparjuuri riivataan hienoksi ja sekoitetaan etikan kanssa omenasoseeseen. Sokeri lisätään ja seos maustetaan suolalla. Tarjoillaan pääasiassa keitetyn kalan, kylmän lihan ym. sellaisten ruokien kera. Jälelle jäänyt erä känetään kylmänä salaatin kanssa. L. F. nut minulle paljon vahinkoa ja vaadin h\-\-itykscn. Ja sinä suoritat seni muuten nyljen sinut. Tahdon majavat. Xilla Valle oli hetken vaiti, mietti mitä tehdä, mutta sinen hänen pienissä terävissä silmissään välähti kipinä ja hän sanoi: — Hyvä on, ota majavat, -vie viimeisetkin. Ja ota kaikki mitä minulla täällä on. Siirryn kauemmaksi tuntureille, jossa en ole sinun tielläsi. Teen sen minkä toisetkin ovat jo tehneet. Huomenna vien sinut majavain asuinpaikalle. — Hyvä on, muista lupauksesi vastasi Paavali Paavalinpoika Xillalle. Ja siciie nyt, menen kylälle ke:ädmian^ rojani ja palaan yöksi luokiesi. Ilma. jossa vielä hetkinen sktea. holaiset olivat vonkunee:, oli tiUa Iin muuttunut homankattilaksi. jo^^ taivasta myöten täjmnä kiepp-vaa Ie ta. Joka puolella oli v\-ötäröihin astivj koista sähisevää vahtoa ja kinokset lan majan kohdalla suurenivat fap hetkeltä uhaten haudata lumen alle nj taian hirsirakennuksen, jonka ikkim^ Xilla Valle istui ja odotti vierastaan. — Toivottavasti Paavali Paavali poika on tajunnut vaaran ja jäänyt^ - -lään yöksi, sanoi Xiilan vaLuo Xii X SUDBUBYN SUUBIN SUOMAL.4iXEN KHSTEIMISTömKE OyVER R. LAINE Vakuutus-ja kiinteimistötoimisto 47 EIgin St. N. Puh. OS. 4-4167 ja 4-060ä| Vastapäätä poliisiasemaa ! I I I I I i 1 I i I I 1 I I I i I I i I I I I I 1 I IIII Kolme avnliasta ammattim^ryjaä. DAVID BITAEI EMIL KAIXIO J.\CK FBAXSSI Uutta lukemista talm-iltojen ratoksi! ' Iit li f ii! saatavana Vapauden kirjakaupasla! THOMAS HAHDY: PORMESTARIN TARINA 343 sivua — Häita sid. $2.40 "Pormestarin tarina" on sanan täydessä merkityksessä klassillmen. Se on niitä romaaneja, jotka säilyttävät atna arvonsa maailmankirjallisuudessa. Se on voimakas, jykevä teos — suuren kertojaa mestarinkäden työtä. Romaanin keskushenkilönä on Michael Henciiard, joka on kohonnut köyhästä miöiestä pienen Gastertoridgen kaupungin pormestariksi. Hän on nuoruudessaan myynyt vaimonsa eräälle meri-miehelle, jota tekoa hän saa sovittaa koko elämänsä ajan. EDITH WHARTON: VIATTOMUUDEN AIKA 388 Sivua — Hinta sid. M.25 "Nsrt on ilmestynyt kuuluisan Amerikkalaisen naiskirjailijan Edith Whartoin teos, "The Age of Innoncence" suomenkielellä - Viattomuuden aika", joka Amerikassa voitti Pulitzerin kirJallisuTnpalkin-non. Edith Wharton on tuntenut aihepiirinsä ja henkil6kuvai:sa, tuoa Viidennen Avenuen valiojoukon eleganssissaan ja ylpeydessään, sa-lattuine tunteineen ja etikettinsa orjina. Siihen sisältyy kokoelma perinteidNi mukaan kasvatettuja, arvokkaita naisia, joiden velvollisuutena on osoittaa hienotimteisuutta ja viattommitta, mutta jotka siitä huolimatta siitä ovat valmiina kylmästi torjumaan jokaisen joukkoonsa pyrkivän, joka el timne pelin sääntöjä. W. SOMERSET MAUGHAM: EIKÄ MIKÄÄN MUUTU 267 sivua — Hinta sid. $3.50 Blirjoitetaan vuosiluku 1502. Lukija johdatetaan loistavin vedoin keskelle täysrenessanssia Juonittelevien _ kauptmkivaltioiden ja mahtavien ruhtinaitten pariin, jotka teettävät taideteoksia sellaisilla miehillä kuin Leonardo ja Michäangäo. Firenzeläinen ruhtinas Macchiavelli ratsastaa kaupunkinsa lähet- «tiläänä Imolaan, missä Cesare Borgia parhaillaan on joukkoineen leiriytyneenä. Hänen tehtävänään on neuvotteluilla estää — tai ainakin viivyttää — häkäilemätöntä herttiiaa toteuttamasta suunnitelmiaan Firenzen valoittamiseksL ALICE LYTTKENS: - SYNTIINLANKEEMUS 318 sivua — Hinta sid. $3.75 Filosofian kandidaatti Karin Fallander on ministeriön viehättärin nainen. Sitä paitsi hän on määrätietoinen, tarmokas ja erittäin pystyvä. Sekä esimiestensä että alaistensa kanssa hän tulee erinomaisesti toimeen. Hänen aviomiehensä, lakitieteen 'kandidaatti Curt Fallander, on samanlaisessa virka-asemassa samassa ministeriössä, ja kaikki pitävät heidän neljä vuotta kestänyttä avioliit:- toaan esimerkiksi kelpaavan sopusuhtaisena. "Syntiinlankeemus" kertoo poikkeuksellisen mielenkiintoisella tavalla niistä ongelmista, jotka kohtaavat itsenäistä naista. KAMALA MARKANDAYA: SAVIMAJA JA T E M P P E LI 246 Sivua — Hinta sid. $2.50 ' Tämä romaani .kertoo — minä-muodossa vanhan naisen stiuUa — Intian maatyöläisen karusta elämästä ja uskollisesta rakkaudesta. Kirjan minä on nainen. Joka naitetaan säätvnsä alapuolelle, koska uudet ajat ovat köyhdyttäneet pertieen. Avioliitosta tulee kaikesta huolimatta onnellinen: jaloluontoinen Ja heDä Rukmani rakastaa ja kunnioittaa miestään Ja lapsiaan. Kamala Markandayan romaani on kaikessa koruttomuudessaan järkyttävä kuvaus. Sen hiljaisessa, kohtaloon alistuvassa elämäntua-nossa on itämaista suurpiirteisyyttä ja aitoutta. KERSTI BERGROTH: SALAISUUTEMME 290 sivua — Hinta sid. S3.50 Mikä on salaisuutemme, jokaisen ihmisen salaisuus? Salaisuutemme on elämä: nouseminen aamulla, päivän tjrö ja to:ihu. sama toistuva, tuttu kulku a.nmusta iltaan, päi\-ästä päivään, viikosta viikkoon, vuodesta vuoteen. AL.\IN BOMBARD: . VALTAMEREN ARMOILLA Tieteellinen uroteko — unohtimiaton seikkailu 252 sivua — Hinta nid. $2.50 TIL.\TKAA OSOriTEELLA: Vapaus Publishing Co. Ltd. Box 69 Sudbury. Ontario 'äivu 10 I^uänl^a. kesäkuun ^ liälvana. 1956 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-23-10
