1946-02-02-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.Sivu .8 LAUANTAINA, HELMIKUUN 2 P Ä I V ^ 'Ä Harry Houdinistä kc^^roJaan (jatkoa 1 :seltä sivulta) raennes^ Mrs. Flitcroft, kuten kaakki delavanilaiset, tiesi tämän kiitollisen ja anteliaan karanneen pojan tiiTOen. Se oli Harry Houdini, "silmänkääntäjistä" ja taikaterappuili-joista kuuluisin, ja vaikka minkä mittapuun mukaan, ihTneellisin ja o-dottamattomin ihminen, mitä Wis- - consinista on k<?^aan läihtenylt. Ap- • p t o n i i i ' ^ t > ^ < ^ ä Värikujista tuli Enies, jota kcÖco maailma illMnetteli. • Ensimmäiset-viisitoista vuotia eivät olleet helppoja Harry Houdinille. Totita puhuen, hänen nimensä ei ol- Int Harry HQudinilainikaaii: se oli Ehrich Weiss, Hän otti Houdiiii Elimen käytäntöön siksi, kun -se oli vaikuttavampi näyttäimötai^oituk-; sän. Sillä välillä kun hän elätti itsensä pienipalkkaisessa työssä kra-vatipleikkurina,. hän alinomaa -har- |oitteli taikartemppuja käsiraudoilla, korteiUa ; sekä köysiliä^ - Yhdeksänä toistavuotiaaha hän antoi käsirauta-' esityksiä CJhicagon maailman-näyttelyssä V. 1893. Ominaisella roh-keudellaa n häh - mainostusldbdissä - e-sitti itsensä: Harry Houdini, käsi-trautakuningas, vaikka, siihen aikaan ei vielä kukaan rkiinnittänyt häneen erikoista huomiota. S, Tämä, silloinen - vieläT, yähäntun-nettu nuori juutalaispoika meni nai-miisiin irlantilaisen katolisen tjtön kanssa, siten edeltäen "Abie's Irish Rose^-näjrtelmän- aihetta, ja ihme kylläj se avioliitto olikin y-iksi onnel-lisimraista, mitä on koskan sidottu. Houdini viimein päätti yrittää Lontoossa. Hän oli tullut siihen joihtopäätöksen, että ainoa tie voit- 1aa Amerikg, on voittaa ensin Eu-roopa. Keväällä vuonna 19>0(^ (Houdini oli silloin 26) hän matkusti Lontooseen pienessä laivassa toisen luo- •kan matjustajana. Hän oli tuntematon ja varaton, eikä 'hänellä ollut mitään tiedossa Englannissa. Hän yritti saada aikaan sopimusta Lontoon Alhambra-teatterin jdhtaijan S-laterin kanssa ja antoi koenäytän-nön Slaterille, mutta Slater ei kiinnostunut häneen.- Viimein Slater sanoi: ''Jos voitte karata käsiraudoista Scotland Yardista, niin saatte kon-tB- ahdin." Houdini pyysi Slaterin viemään hänet Scotland Yardiin. Slater teki niin, ja Lontoon kuuluisan poliisiviraston j-lipäällikköMelville pilkkasi tämän tuntemattoman amerfkkalai-sen väitteitä. Näyttämökäsiraudat on yksi asia, Scotland Yardin käsi- >.raudat on. toinen asia. hän sanoi. "Houdini kuitenkin vaati saada koet- -laa taitoaan näiden Scotland Yardin -Itäsirautojen kanssa. Suuttuneena Melville viimein ha-ettli parin näitä käsirautoja ja sanoi: '-Näin me-sidomme ameriikkalai-set rikolliset, jotka tulevat tänne saa- -dakseen harmia aikaani" Ja niin sanottua hän kiersi Houdinin käsi- -varret suuren pyK-ään ympäri, kiinnitti käsiraudat ja nauroi: "Tulen talcaisin parin tunnin kuluttua. Sillä ajalla voitte oppia läk-sjk- n, ettette vasta ole niin tj-hmä." Hän lähli ovea kdhti, Slater mu- Ivanaan. ''\'^si minuutti', huomautti Hondiini. ''Tällälailla mc ameriikkalai-c> et .aukaisemme käsiraudat." Niin scmottuaan hän nakkasi kiisi-r. nudat lattialle ja astui pois pylväiui vierestä. ^lipäälhlckö .Melville oli häkeltyä, ei tahtonut u3koa silmiään. Houdi-nilla ei ollut sen jälkeen vastusta . 'Slater kanssa. Slater heti kiinnitti Jkaftdeksi Viikoksi tämän nuoren a-merikkalaisen. •Tämä'tapaus johti Houdinin suorastaan nmäilmankuulufeuuteen. Hänen .esiintymisensä L ^ onnistui valtavasti Ja sen jälkeen hän «voitti suurenmpista;!hu<3iiii.ota muissa suurissa Euroopan kaupungeissa, kiit^Dresden, Berlin, Pietari, Essen ja ; Banover. Colognessa eräs keisarin 7 hen!kivartiovirkM12jav f Werner Graff, julkaisi sanpmalehtiar.tikkelin, jossa hän saitoi HoudiniarjjÄtikutta-jaksi. ^Houdinin vastaus oli vahingonkorvausjuttu : Graf f i? vastaan. .Tämän .tapauksen selittää /Harold :Kdlodiseuraa»'älla tavalla: '•Kun Houdinin juttu 4uli esille rOologn*^ sanoi ;^iVo^apa^;t^istaa ^väitteensä köyt- : :'tätjpla5y;^H^«^ joista häh ei \roi Houdini pantiin rautoihin. -Vilkaistuaan. lukkoon,' Houdini sa^oi olevansa valijiis vapauttamaan, itsensä raiidojsta tuomaTJn ja" lauÄunnan nähden, niutta ei ollut halukas ahtamaan toisten sitä nähdä. :T^mä oli vaikuttava palanen ' näyttdli^ätaitoa ja vaikutti. tuomariinkin. Oikeussali tyhjennettiin Ja Houdini, seisoen tuomarin edessä, vapautti itsensä •kahleista niin nopeasti, ettei kukaan läsnäolijoista päässyt selville hänen menettelytavastaan. Seuraajvana aamuna mainittiin tämän nuoren amerikkalaisen voitosta j a keisarin poliisin häviöstä jotaisessa Saiksan sanomalehdessä. Wernef Graff yritti kaksi kertaa vedota juttunsa, mutta hävisi mo-lenmiat. Saksan korkein oikeus sakotti Graffia kolmekymmentä matikkaa sekä kaJkkien kolmen jutun kulut. Sen . jälkeen Sa5;saSsa Houdini oli enemmän kuin ''käsirautakunin-gas" ja kuuluisa ''Ausbrecher". Hän oli "se nuori ameriikkaläinen, joka oli niin valtavan voiton saanut kei-sariri poliisista Saksan oikeussalissa". Leicesterissa Englannissa: Houdini •kaimasi Ihmasta. jonka Oliver Crom-wdl oli erikoisesti tehnyt poliittisille vangeille. Leedsissä, hän pääsi pois kuuluisasta murhaajienvanki-lasta. Sheffiddissä oli kuuluisa van-kilaselli. joka, poliisit kerskuivat, oli 'pitänyt Englannin kuuluisimman vankilasta karkaajan ja vaarallisim-n\ an rikollisen. Mutta Houdini käveli sieltä ulos kolmessa minuutissa, ^loskovassa hän sai kdkea vaikean .koetuksen tsaarin salapoliisin, käsis- -sä. He panivat hänet ''carettiin". pyörien päällä olevaan teräksiseen *-ka5saka.ifppiin'\ jossa kuljetettiin tsaarin erikoisvankeja S i p e Haan. Lukittuaan Houdinin alastomana sen sisään, he ilkkuivat, että ainoa a-vain. jolla sen voi avata, on Siperiassa. " He olivat täydellisesti siinä uskossa, että heidän täytyy lähettää tämä caretli erääseen kylään Siperiaan, 21 päivän matkan piiiihän, etv ris.nkuin tämän ameriikkalaisen voi \-apauttaa — huolimatta s i i t ä, vaikka hän kuolisi nälkään tai viluun. Mutta, kaikesta huolimatta, Houdini oli vapaa neljässäkynnme-nessäviidessä minuutissa. Houdini. palattuann \*hdys\altöihin, oli kuululla mies. Hänen menestyksensä Euroopassa oli tiedossa jo, ja tästä lähtien .\meri?kka vapaasti antoi hänelle suurimmat mainostukset j a suurinjmat palkat. Väik- •ka hän oli teatteriesittäjä, hän kuitenkin oli erikoinen siitä, että hänen kuuulisimmat temppunsa tapahtuivat ulkopuolella teatterin. Wash-ingtonissa esimerkiksi-hänet luikittiin selliin, jossa oli aikoinaan pidetty presidentti Garlieldin murhaajaa, Guiteauta. Washingtonin poliisit olivat siinä uskossa, että tästä aivan verrattomasta sellistä ei voi bukaan -tulla ulos. Houdini ei ainoastaan vapauttanut itsensä,;mutta~^vä!pautfi' •myös kaikki muut vangit- ja vaihtoi ne eri selleihin ja lukitsi heidät niihin. Vuonna 1906, pakkasilmalla, käsi-raudbitettuna ja kahleissa, hänet heitettiin järven avantoon lähellä" Belle Tsland-siltaa "Detroitissa. -Kaihddk-san minuutin perästä hän> kiipesi ppis avannosta ilmari^ käsirautoja. SMä. erikoisiella tarmc^kuudella, • j o h o n •vain Houdini: pystyi, ja - jatkuvalla 'harjoittelulla -hän totutti -itsensä jäiseen veteenkin. Bostonissa tammikuun ,20 päivänä v. 1907 Houdini karkasi Pitts-bur^ in Lasitehtaan valmistamasta lasikaapista tekemättä naarmjtakaan silheji. Elokuun 26 päivänä : 1907 hän-,hyppäsi San Fransjcso-lähteen kädet raudoissa selän takana ja 75 paunan pallo ja keöju sidottuna' hä- .nen vartaloonsa. .Lyhyessä .aijassa hän kuitenkin (tuli 'ylös vapaana. Maalisikuun 15 päivänä. 1907 hänet niitattiin höyrykattilaan, josta hän karkasi jättämättä minkäänlaista jälkeä. Eräällä kerralla hänet käsiraudoissa suljettiin laatikkoon, johon kiinnitettiin 200 rautapauno, ja heitettiin kannelta New Yorkin.lahteen. Bostonissa Keidh-teatteris^a hän e-siintyi erikoisessa yksitjasesitykses-sä 1^00 lääkärin edessä. Hän nieli 50-100 silmäneulaa ja monta jaardia lankaa (sen jälkeen.kun lääkäri-komitea oli tarkastanut hänen kurkkunsa) ja oksensi neulat, lanka jokaisen silmässä I Yksikään näistä lääkäreistä ei voinut selittää miten hän sen voi tehdä. Eräs temppu, jossa hän New Yorkin Hippdromes-sa tuhansien silmien edessä, kiiik-kaiden lamppujen loistossa, pani 10,- 000 paunan elefantin häviämään, ei ole koskaan tullut selitetyksi. Vaikka Houdiiiin maine on kauan sitten tullut tarumaiseksi, hän voisi vieläkin oljä:el^^ olisi nyt 72), jos ei tapaturma olisi sattunut (hänelle. . Hän mielellään näytti kuinka hän voi kestää vatsaan lyön! tejä, näyttämättä kipua, ja usein an« toikin sdlaisia esityksiä. Erään feer. ran, kun esityis oli ohi, yksi mies nousi yleisön joukosta ja iski Hoq dinia vatsaan -aivan odottamatta Hänen umpisuolensa repesi ja hän kuoli vuonna; 1926 52 vuoden ftäi- Hpudinin dämäkerta Ä ä pai, 'haiten-esittää sen voiman, mikä pij. *lee 'kaikissa -äitoisi^sä, -kun riittää päättäväisyyttä; •Mahdotitöoiuiik- : sien voittaminen pii hänen - erikois- .alansa. ^Tätä tarkoitusta varten hän •teki työtä;/kuin^.oija/.volinuikkuimat-ta, ja i kärsi sanomattomat; kivut ja: 4Uskat...V'Hän>oli-todistus siitä., että tavailinen 'ihminen '/.k(^^ -däes-sään väin- pienen osan-^-vohnistaan ja taidostaan. Houdipi ^-halusi kehittää . koi^keinipaaii pisifceeseen kaikii mitä' hänfessä rlöytyi.~Tämä te^ki ia- .•nesta ihme-flimisen. •Harva kertomus.on koskaan tullut vvisGonsiniläisten-nuorten- tietoon, . jöka-raejt^itsisi niin paljon heille kuin ; kertomus appletpn-syntyisestä Hany Houdinista. Houdinin'-kiehoitusYVis-. Gonsinin nuorisoMe pn: "Sinä voit . t e h d ä mitä tahansa, jos sinulla on •vain tahdonlujuutta — ^ äläkä hyväksy-' ei'vastausta." ^ Canadan väkilidtu . Liittohallituksen tilastotpimisto il- .moittaa,. fettä • .Canadan asukasluku, eri lähteistä saatujen tieto(jen mu- , kaan, on ' vuoden 1941 väeoJaskun jälkeen kasvanut 613,000, ollen nyt .12,U9,'00D, ja maakunnittain seii-,:| raava: Prince Edvard Island 92,000,1 iNova Scotia 621,000, iNew Bruns-wiok 468,000, Quebec 3,561,000, Ontario 4,004,000, Manitoba 736;O0Ö, Alberta 826,000, Saskatcaiewan 845,- .000, British Columbia 949,000, Yu-kon 5,000 ja. Northvest Territories TERÄKSEN kontrolli on Cana- • dassa saatettu t.ifepäisesti uudelleen voimaan. ^Yhdysvaltain teräslakosta johtuneen tilanteen takia. Vusi vuflsi tor taas yhden uudcu uimapuvun jloridalanUk uij'il<'
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 2, 1946 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1946-02-02 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki460202 |
Description
Title | 1946-02-02-08 |
OCR text | .Sivu .8 LAUANTAINA, HELMIKUUN 2 P Ä I V ^ 'Ä Harry Houdinistä kc^^roJaan (jatkoa 1 :seltä sivulta) raennes^ Mrs. Flitcroft, kuten kaakki delavanilaiset, tiesi tämän kiitollisen ja anteliaan karanneen pojan tiiTOen. Se oli Harry Houdini, "silmänkääntäjistä" ja taikaterappuili-joista kuuluisin, ja vaikka minkä mittapuun mukaan, ihTneellisin ja o-dottamattomin ihminen, mitä Wis- - consinista on k^aan läihtenylt. Ap- • p t o n i i i ' ^ t > ^ < ^ ä Värikujista tuli Enies, jota kcÖco maailma illMnetteli. • Ensimmäiset-viisitoista vuotia eivät olleet helppoja Harry Houdinille. Totita puhuen, hänen nimensä ei ol- Int Harry HQudinilainikaaii: se oli Ehrich Weiss, Hän otti Houdiiii Elimen käytäntöön siksi, kun -se oli vaikuttavampi näyttäimötai^oituk-; sän. Sillä välillä kun hän elätti itsensä pienipalkkaisessa työssä kra-vatipleikkurina,. hän alinomaa -har- |oitteli taikartemppuja käsiraudoilla, korteiUa ; sekä köysiliä^ - Yhdeksänä toistavuotiaaha hän antoi käsirauta-' esityksiä CJhicagon maailman-näyttelyssä V. 1893. Ominaisella roh-keudellaa n häh - mainostusldbdissä - e-sitti itsensä: Harry Houdini, käsi-trautakuningas, vaikka, siihen aikaan ei vielä kukaan rkiinnittänyt häneen erikoista huomiota. S, Tämä, silloinen - vieläT, yähäntun-nettu nuori juutalaispoika meni nai-miisiin irlantilaisen katolisen tjtön kanssa, siten edeltäen "Abie's Irish Rose^-näjrtelmän- aihetta, ja ihme kylläj se avioliitto olikin y-iksi onnel-lisimraista, mitä on koskan sidottu. Houdini viimein päätti yrittää Lontoossa. Hän oli tullut siihen joihtopäätöksen, että ainoa tie voit- 1aa Amerikg, on voittaa ensin Eu-roopa. Keväällä vuonna 19>0(^ (Houdini oli silloin 26) hän matkusti Lontooseen pienessä laivassa toisen luo- •kan matjustajana. Hän oli tuntematon ja varaton, eikä 'hänellä ollut mitään tiedossa Englannissa. Hän yritti saada aikaan sopimusta Lontoon Alhambra-teatterin jdhtaijan S-laterin kanssa ja antoi koenäytän-nön Slaterille, mutta Slater ei kiinnostunut häneen.- Viimein Slater sanoi: ''Jos voitte karata käsiraudoista Scotland Yardista, niin saatte kon-tB- ahdin." Houdini pyysi Slaterin viemään hänet Scotland Yardiin. Slater teki niin, ja Lontoon kuuluisan poliisiviraston j-lipäällikköMelville pilkkasi tämän tuntemattoman amerfkkalai-sen väitteitä. Näyttämökäsiraudat on yksi asia, Scotland Yardin käsi- >.raudat on. toinen asia. hän sanoi. "Houdini kuitenkin vaati saada koet- -laa taitoaan näiden Scotland Yardin -Itäsirautojen kanssa. Suuttuneena Melville viimein ha-ettli parin näitä käsirautoja ja sanoi: '-Näin me-sidomme ameriikkalai-set rikolliset, jotka tulevat tänne saa- -dakseen harmia aikaani" Ja niin sanottua hän kiersi Houdinin käsi- -varret suuren pyK-ään ympäri, kiinnitti käsiraudat ja nauroi: "Tulen talcaisin parin tunnin kuluttua. Sillä ajalla voitte oppia läk-sjk- n, ettette vasta ole niin tj-hmä." Hän lähli ovea kdhti, Slater mu- Ivanaan. ''\'^si minuutti', huomautti Hondiini. ''Tällälailla mc ameriikkalai-c> et .aukaisemme käsiraudat." Niin scmottuaan hän nakkasi kiisi-r. nudat lattialle ja astui pois pylväiui vierestä. ^lipäälhlckö .Melville oli häkeltyä, ei tahtonut u3koa silmiään. Houdi-nilla ei ollut sen jälkeen vastusta . 'Slater kanssa. Slater heti kiinnitti Jkaftdeksi Viikoksi tämän nuoren a-merikkalaisen. •Tämä'tapaus johti Houdinin suorastaan nmäilmankuulufeuuteen. Hänen .esiintymisensä L ^ onnistui valtavasti Ja sen jälkeen hän «voitti suurenmpista;!hu<3iiii.ota muissa suurissa Euroopan kaupungeissa, kiit^Dresden, Berlin, Pietari, Essen ja ; Banover. Colognessa eräs keisarin 7 hen!kivartiovirkM12jav f Werner Graff, julkaisi sanpmalehtiar.tikkelin, jossa hän saitoi HoudiniarjjÄtikutta-jaksi. ^Houdinin vastaus oli vahingonkorvausjuttu : Graf f i? vastaan. .Tämän .tapauksen selittää /Harold :Kdlodiseuraa»'älla tavalla: '•Kun Houdinin juttu 4uli esille rOologn*^ sanoi ;^iVo^apa^;t^istaa ^väitteensä köyt- : :'tätjpla5y;^H^«^ joista häh ei \roi Houdini pantiin rautoihin. -Vilkaistuaan. lukkoon,' Houdini sa^oi olevansa valijiis vapauttamaan, itsensä raiidojsta tuomaTJn ja" lauÄunnan nähden, niutta ei ollut halukas ahtamaan toisten sitä nähdä. :T^mä oli vaikuttava palanen ' näyttdli^ätaitoa ja vaikutti. tuomariinkin. Oikeussali tyhjennettiin Ja Houdini, seisoen tuomarin edessä, vapautti itsensä •kahleista niin nopeasti, ettei kukaan läsnäolijoista päässyt selville hänen menettelytavastaan. Seuraajvana aamuna mainittiin tämän nuoren amerikkalaisen voitosta j a keisarin poliisin häviöstä jotaisessa Saiksan sanomalehdessä. Wernef Graff yritti kaksi kertaa vedota juttunsa, mutta hävisi mo-lenmiat. Saksan korkein oikeus sakotti Graffia kolmekymmentä matikkaa sekä kaJkkien kolmen jutun kulut. Sen . jälkeen Sa5;saSsa Houdini oli enemmän kuin ''käsirautakunin-gas" ja kuuluisa ''Ausbrecher". Hän oli "se nuori ameriikkaläinen, joka oli niin valtavan voiton saanut kei-sariri poliisista Saksan oikeussalissa". Leicesterissa Englannissa: Houdini •kaimasi Ihmasta. jonka Oliver Crom-wdl oli erikoisesti tehnyt poliittisille vangeille. Leedsissä, hän pääsi pois kuuluisasta murhaajienvanki-lasta. Sheffiddissä oli kuuluisa van-kilaselli. joka, poliisit kerskuivat, oli 'pitänyt Englannin kuuluisimman vankilasta karkaajan ja vaarallisim-n\ an rikollisen. Mutta Houdini käveli sieltä ulos kolmessa minuutissa, ^loskovassa hän sai kdkea vaikean .koetuksen tsaarin salapoliisin, käsis- -sä. He panivat hänet ''carettiin". pyörien päällä olevaan teräksiseen *-ka5saka.ifppiin'\ jossa kuljetettiin tsaarin erikoisvankeja S i p e Haan. Lukittuaan Houdinin alastomana sen sisään, he ilkkuivat, että ainoa a-vain. jolla sen voi avata, on Siperiassa. " He olivat täydellisesti siinä uskossa, että heidän täytyy lähettää tämä caretli erääseen kylään Siperiaan, 21 päivän matkan piiiihän, etv ris.nkuin tämän ameriikkalaisen voi \-apauttaa — huolimatta s i i t ä, vaikka hän kuolisi nälkään tai viluun. Mutta, kaikesta huolimatta, Houdini oli vapaa neljässäkynnme-nessäviidessä minuutissa. Houdini. palattuann \*hdys\altöihin, oli kuululla mies. Hänen menestyksensä Euroopassa oli tiedossa jo, ja tästä lähtien .\meri?kka vapaasti antoi hänelle suurimmat mainostukset j a suurinjmat palkat. Väik- •ka hän oli teatteriesittäjä, hän kuitenkin oli erikoinen siitä, että hänen kuuulisimmat temppunsa tapahtuivat ulkopuolella teatterin. Wash-ingtonissa esimerkiksi-hänet luikittiin selliin, jossa oli aikoinaan pidetty presidentti Garlieldin murhaajaa, Guiteauta. Washingtonin poliisit olivat siinä uskossa, että tästä aivan verrattomasta sellistä ei voi bukaan -tulla ulos. Houdini ei ainoastaan vapauttanut itsensä,;mutta~^vä!pautfi' •myös kaikki muut vangit- ja vaihtoi ne eri selleihin ja lukitsi heidät niihin. Vuonna 1906, pakkasilmalla, käsi-raudbitettuna ja kahleissa, hänet heitettiin järven avantoon lähellä" Belle Tsland-siltaa "Detroitissa. -Kaihddk-san minuutin perästä hän> kiipesi ppis avannosta ilmari^ käsirautoja. SMä. erikoisiella tarmc^kuudella, • j o h o n •vain Houdini: pystyi, ja - jatkuvalla 'harjoittelulla -hän totutti -itsensä jäiseen veteenkin. Bostonissa tammikuun ,20 päivänä v. 1907 Houdini karkasi Pitts-bur^ in Lasitehtaan valmistamasta lasikaapista tekemättä naarmjtakaan silheji. Elokuun 26 päivänä : 1907 hän-,hyppäsi San Fransjcso-lähteen kädet raudoissa selän takana ja 75 paunan pallo ja keöju sidottuna' hä- .nen vartaloonsa. .Lyhyessä .aijassa hän kuitenkin (tuli 'ylös vapaana. Maalisikuun 15 päivänä. 1907 hänet niitattiin höyrykattilaan, josta hän karkasi jättämättä minkäänlaista jälkeä. Eräällä kerralla hänet käsiraudoissa suljettiin laatikkoon, johon kiinnitettiin 200 rautapauno, ja heitettiin kannelta New Yorkin.lahteen. Bostonissa Keidh-teatteris^a hän e-siintyi erikoisessa yksitjasesitykses-sä 1^00 lääkärin edessä. Hän nieli 50-100 silmäneulaa ja monta jaardia lankaa (sen jälkeen.kun lääkäri-komitea oli tarkastanut hänen kurkkunsa) ja oksensi neulat, lanka jokaisen silmässä I Yksikään näistä lääkäreistä ei voinut selittää miten hän sen voi tehdä. Eräs temppu, jossa hän New Yorkin Hippdromes-sa tuhansien silmien edessä, kiiik-kaiden lamppujen loistossa, pani 10,- 000 paunan elefantin häviämään, ei ole koskaan tullut selitetyksi. Vaikka Houdiiiin maine on kauan sitten tullut tarumaiseksi, hän voisi vieläkin oljä:el^^ olisi nyt 72), jos ei tapaturma olisi sattunut (hänelle. . Hän mielellään näytti kuinka hän voi kestää vatsaan lyön! tejä, näyttämättä kipua, ja usein an« toikin sdlaisia esityksiä. Erään feer. ran, kun esityis oli ohi, yksi mies nousi yleisön joukosta ja iski Hoq dinia vatsaan -aivan odottamatta Hänen umpisuolensa repesi ja hän kuoli vuonna; 1926 52 vuoden ftäi- Hpudinin dämäkerta Ä ä pai, 'haiten-esittää sen voiman, mikä pij. *lee 'kaikissa -äitoisi^sä, -kun riittää päättäväisyyttä; •Mahdotitöoiuiik- : sien voittaminen pii hänen - erikois- .alansa. ^Tätä tarkoitusta varten hän •teki työtä;/kuin^.oija/.volinuikkuimat-ta, ja i kärsi sanomattomat; kivut ja: 4Uskat...V'Hän>oli-todistus siitä., että tavailinen 'ihminen '/.k(^^ -däes-sään väin- pienen osan-^-vohnistaan ja taidostaan. Houdipi ^-halusi kehittää . koi^keinipaaii pisifceeseen kaikii mitä' hänfessä rlöytyi.~Tämä te^ki ia- .•nesta ihme-flimisen. •Harva kertomus.on koskaan tullut vvisGonsiniläisten-nuorten- tietoon, . jöka-raejt^itsisi niin paljon heille kuin ; kertomus appletpn-syntyisestä Hany Houdinista. Houdinin'-kiehoitusYVis-. Gonsinin nuorisoMe pn: "Sinä voit . t e h d ä mitä tahansa, jos sinulla on •vain tahdonlujuutta — ^ äläkä hyväksy-' ei'vastausta." ^ Canadan väkilidtu . Liittohallituksen tilastotpimisto il- .moittaa,. fettä • .Canadan asukasluku, eri lähteistä saatujen tieto(jen mu- , kaan, on ' vuoden 1941 väeoJaskun jälkeen kasvanut 613,000, ollen nyt .12,U9,'00D, ja maakunnittain seii-,:| raava: Prince Edvard Island 92,000,1 iNova Scotia 621,000, iNew Bruns-wiok 468,000, Quebec 3,561,000, Ontario 4,004,000, Manitoba 736;O0Ö, Alberta 826,000, Saskatcaiewan 845,- .000, British Columbia 949,000, Yu-kon 5,000 ja. Northvest Territories TERÄKSEN kontrolli on Cana- • dassa saatettu t.ifepäisesti uudelleen voimaan. ^Yhdysvaltain teräslakosta johtuneen tilanteen takia. Vusi vuflsi tor taas yhden uudcu uimapuvun jloridalanUk uij'il<' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-02-02-08