1952-01-05-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1-,' , i<
•A' M%
>
"M
-Sh";
»lp.
i i
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 1 — Voi. XVII vuosikerta Lauantaina, tammikuun 5 päivänä, 1952
Näytelmä vierailu ensi
sunnuntaina F-haalilla
Ensi sunnuntaina, t.k. 6 p:nä vierailevat
CSJ:n Whitefishin osaston näyttelijät
Sudburj^ssa, esittäen Finnish-haa-lilla
4-näytölcsisen kansannäytelmän
''Sillankorvan emäntä"', 'Näytelmä on
hyvin mielenkiintoinen, vaikka sitä kait
ei ole paljoakaan esitetty näyttämöiltämme.
Keholtamme kaijvkia sudburylaisia
saapumaan katsomaan Sillankorvan
emäntää ja tukemaan täten whitefishi-laisten
vierailua. \'ierailut ovat aina
virkistäviä ja toivomme vierailijain saavan
täpötäyden haalin.
Natsismin keskus on nyt
latinalaisessa Amerikassa
^Maailman Juutalaiskongressin Amerikan
jaoston puheenjohtaja, tri Israel
Goldstein sanoi äskettäin Eontoossa
käydessään, että ei ole epäilystäkään,
etteikö kansainvälisen natsilaisen liikkeen
keskuspaikka olisi tällä kertaa latinalaisessa
AmeiTkassa.
••Natsien toiminta vahvistuu yhä Sak-sasta
tulevilla siirtolaisilla. Latinalaisen
Amerikan maissa on huomattava
joukko saksalaisia teknillisiä asiantuntijoita
eri aloilla ja entiset hitleriläiset
ovat tärkeissä hallitusten toimissa.
Natsipropagandaa harjoitetaan verraten
suuressa mittakaavassa. Natsilaiset
kustannusliikkeet julkaisevat jatkuvasti
kirjallisuutta, jossa avoimesti puhutaan
natsilaisen liikkeen uudestaan eloonhe-rättämisest£
t."
Tri Goldstein sanoi lisäksi, että juutalaisten
yhdyskunnat näissä maissa
ovat hyvin huolestuneita turvallisuudestaan,
sillä natsit ovat käyneet niin
julkeiksi.
Toronton yliopistossa on opiskelemassa neitosia . P. eri maasta ja
useimmat heistä ovat tuoneet mukanaan kansallispukunsa. Kuvas-samnie
on portugalilainen Maria Leite Ribeiro kansallispuvussaan
SUUTARIN PUKILTA SE ALKOI
Ennätyksiä mainonnankin
alalla jos muuallakin
Mainos on kehittynyt huippuunsa
kaikilla aloilla, eikä hautaustoimistojen
mainonta ole suinkaan jää-
— •npÄYSIN oppinut suutarin-sälli,
Eetu Salin, on ollut
tykönäni työssä, ja on sinä aikana
tehnyt työnsä hyv^n sekä käyttänyt
Itsensä kiitettävästi ja on vapaa
omasta pyynnöstään.
Tämäntapaisia todistuksia tulee
-nyt-jälelle, mitä todistaa erään a- käteen useampiakin, kun selailee
\
merikkalaisen hautausto i m i s t o n
seuraava ilmoitus:
" M i k s i elää, kun Smithin hautaustoimisto
hautaa teidät 10 dollarilla?"
Mutta osaavat ne olla nokkelia
Euroopassakin. Eräs norjalainen
hautaustoimisto ilmoitti sanomalehdessä
seuraavasti:
" L i l l e l a n d i n hautaustoimisto suorittaa
kaikkea alaan kuuluvaa työtä.
Kokeilkaapas!"
Mitä muutoksia tapahtuu
naisten muodeissa?
Eetu Salinin jälkeensä jättämiä papereita.
Taitavat olla useimmat
viime vuosisadan lopulta, niiltä
vuosilta, jolloin Eetu kierteli suutarina
lestipussinsa ja suutariveh-keittensä
kanssa p i t k i n Suomen niemeä
herättäen ja valistaen tätä itsepäistä
kansaa vaatimaan itselleen
leveämpää leipää. Nuori j a voimakas
oli Eetu tuona aikana; mutta
nuorta, voimakasta j a omalaatuista
oli Eetun harjoittama valistustyök
i n . Voimakas tempperamentti ja
herkkä luonne yhtyneenä säkenöivään
älykkyyteen tekivät vaatimattomasta
suutarinsällistä miehen,
Ranskalainen muotikuningas Jae- jonka nimi näkyy j a elää vieläkin
ques Fath sanoi lähtiessään New
Yorkista Eurooppaan, että naisten
hameiden pituus v. 1952 aikana py-fsyy
ennallaan, mutta on odotettavissa
se, että leninkien kaula-aukko
syvenee huomattavasti sekä edestä
että takaa.
maansa työväenliikkeen historiassa.
Jo lapsuus oli omalaatuista. K i i h kouskonnollinen
koti, ankara äitipuoli
j a yksinäisen sydänmaan elämä
tulivat jo poikavuosina sietämättömiksi,
että Eetu-poika karkasi
kotoaan. Siihen aikaan ei köyhän
lapsilla vielä ollut tilaisuutta
koulunkäyntiin, mutta maailmata
matkatessaan Eetu hankki itselleen
ensin suutarinammatin leipätyök-seen
ja muuta valitusta niin paljon,
että sitä r i i t t i jakaa toisillekin.
Samalla kehittyi yhteiskunnallinen
valppaus ja terävänäköisyys. N i i n pä
Eetu suutaroi ja kierteli, lueskeli
ja tutki, kiipesipä sääty eduskunnan
lehterillekin seuraamaan
asioiden käsittelyä. Kerrankin hän
kertoo -lehterillä istuessaan niin
suuttuneensa asioiden käsittelyyn,
että oli tuuminut: "Olisipas nyt
pommi . . . " Mutta pommia ei o l lut
ja tuskinpa asiat sillä olisivat
korjaantuneetkaan, sen Eetukin
suuttumuksesta selvittyään käsitti,
koska alkoi järjestää työläisten
taisteluja j a entistä voimaperäisem-min
valistaa.. V . 1896 Eetu järjesti
virkaveljiensä suutarien lakon, joka
onnistuikin hyvin ja kiitolliset
suutarit keräsivät Eetulle "kansa-laislahjana"
60 markkaa lähettäen
hänet Ruotsiin katsomaan, minkälaista
se sosialismi oikein on j a m i ten
työläiset siellä toimivat. Menihän
Eetu, näki j a oppi j a k o t i i n palatessaan
hänellä oli työväenliikkeeseen
nähden selvä, varma kanta:
1«S3 \*JANUARY I0S3
S M T W T F S
• • • • 1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31 • • • m
• • • • • • • • • • • • • • 9
^ Nimipä iviä
6— Sunnuntai . . . . . . . . . . . . . . Mervi
7—Maanantai Aukusti
8— Tiistai Hilppa
9—Keskiviikko VeUcko
10—Torstai Nyyrikki
11— ^Perjantai Kari
l^—Lauantai . Toini
Mullistava sateentekome-netelmä
keksitty
Australialaiset tiedemiehet ovat
keksineet aivan vallankumouksellisen
sateentekomenetelmän, joka
perustuu matalalla olevien pilvien
, ruiskuttamiseen tavallisella vedellä,
kertoo australialainen fysiikan
professori E. G. Bowen.
Professori Bowen sanoo, että y k si
tonni vettä ruiskutettuna lentokoneesta
matalalla kulkevaan p i l veen
kehittää "vähintään" miljoonan
tonnia sadetta. Vaikka kokeilut
sateen saamiseksi tällä menetelmällä
ovat vasta alussa, sanoo
Bowen olevansa vakuuttunut n i i den
pätevyydestä. Californian tek-nililsessä
instituutissa pitämässään
esitelmässä hän sanoi, että jodime-
.tallia ja jäätä käytetään apuna korkeammalla
liikkuvissa pilvissä.
Tanskalaiset vuokra-autot
seuraavat aikaansa
Tanskan \iUokra-autot varustetaan
tulevaisuudessa "filmitähdil-lä",
jotka esittävät matkustajille
viihdytysahjelmaa ja mainostusta.
Tällainen laite on jo asennettu useaan
kööpenhaminalaiseen autoon.
Samalla hetkellä kun autonkuljettaja
avaa auton oven matkustajalle,
alkaa f i l m i r u l l a pyöriä ja
matkustajan silmien eteen alkaa i l mestyä
katsottavaa ja luettavaa.
i r t i porvareista.
Yhteen aikaan Eetu joutui kiertelemään
eri puolella Suomea Työväen
Valtuuskunnan lähettämänä
valistajana eli agitaattorina, kuten
silloin sanottiin. Voimallista täisik
i n ' o l l a tuo valistustyö, koska vielä
silloin porvarillisten käsissä oleva
Työväen Valtuuskunta ennenpitkää
eroitti hänet tuosta tehtävästään.
Eetu ei tuosta säikähtänyt eikä pahastunut,
vaan otti taas lestipussinsa
ja jatkoi valistustyötään omaan
laskuunsa suutaroidessaan ja k i e r rellessään
kylästä Ijylään, aivan
k u i n ei mitään olisi tapahtunutkaan.
Ja tuloksia t u l i . Sitä osoittaa
ennenkaikkea se, että työväenl
i i k e alkoi hyvinkin pian irtautua
porvaristosta ja heittää p o r v a r i l l i sia
johtajia y l i laidan. Tietenkin
tähän vaikuttivat muutkin seikat,
mutta hyvin suuri ansio siitä on
merkittävä Eetu S a l i n i n tilille. K e r rotaan,
että kun tuo pitkänhuiskea
ruutarin sälli nousi, kohensi itseään
harasi kädellään jäykkää tukkaansa
j a alkoi puhua, n i i n ei siinä
kuulijat voineet jäädä kylmiksi.
Eetu tunsi ja tiesi, että hänellä o li
oikea asia puollettavana, ja sen
myös kuulijat tunsivat. Eikä t u l kinnan
varaa jäänyt, sanonta oli
siksi selvää, kansantajuista ja iske-
Jatkuu 11. sivulla
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 5, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-01-05 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520105 |
Description
| Title | 1952-01-05-01 |
| OCR text | 1-,' , i< •A' M% > "M -Sh"; »lp. i i KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 1 — Voi. XVII vuosikerta Lauantaina, tammikuun 5 päivänä, 1952 Näytelmä vierailu ensi sunnuntaina F-haalilla Ensi sunnuntaina, t.k. 6 p:nä vierailevat CSJ:n Whitefishin osaston näyttelijät Sudburj^ssa, esittäen Finnish-haa-lilla 4-näytölcsisen kansannäytelmän ''Sillankorvan emäntä"', 'Näytelmä on hyvin mielenkiintoinen, vaikka sitä kait ei ole paljoakaan esitetty näyttämöiltämme. Keholtamme kaijvkia sudburylaisia saapumaan katsomaan Sillankorvan emäntää ja tukemaan täten whitefishi-laisten vierailua. \'ierailut ovat aina virkistäviä ja toivomme vierailijain saavan täpötäyden haalin. Natsismin keskus on nyt latinalaisessa Amerikassa ^Maailman Juutalaiskongressin Amerikan jaoston puheenjohtaja, tri Israel Goldstein sanoi äskettäin Eontoossa käydessään, että ei ole epäilystäkään, etteikö kansainvälisen natsilaisen liikkeen keskuspaikka olisi tällä kertaa latinalaisessa AmeiTkassa. ••Natsien toiminta vahvistuu yhä Sak-sasta tulevilla siirtolaisilla. Latinalaisen Amerikan maissa on huomattava joukko saksalaisia teknillisiä asiantuntijoita eri aloilla ja entiset hitleriläiset ovat tärkeissä hallitusten toimissa. Natsipropagandaa harjoitetaan verraten suuressa mittakaavassa. Natsilaiset kustannusliikkeet julkaisevat jatkuvasti kirjallisuutta, jossa avoimesti puhutaan natsilaisen liikkeen uudestaan eloonhe-rättämisest£ t." Tri Goldstein sanoi lisäksi, että juutalaisten yhdyskunnat näissä maissa ovat hyvin huolestuneita turvallisuudestaan, sillä natsit ovat käyneet niin julkeiksi. Toronton yliopistossa on opiskelemassa neitosia . P. eri maasta ja useimmat heistä ovat tuoneet mukanaan kansallispukunsa. Kuvas-samnie on portugalilainen Maria Leite Ribeiro kansallispuvussaan SUUTARIN PUKILTA SE ALKOI Ennätyksiä mainonnankin alalla jos muuallakin Mainos on kehittynyt huippuunsa kaikilla aloilla, eikä hautaustoimistojen mainonta ole suinkaan jää- — •npÄYSIN oppinut suutarin-sälli, Eetu Salin, on ollut tykönäni työssä, ja on sinä aikana tehnyt työnsä hyv^n sekä käyttänyt Itsensä kiitettävästi ja on vapaa omasta pyynnöstään. Tämäntapaisia todistuksia tulee -nyt-jälelle, mitä todistaa erään a- käteen useampiakin, kun selailee \ merikkalaisen hautausto i m i s t o n seuraava ilmoitus: " M i k s i elää, kun Smithin hautaustoimisto hautaa teidät 10 dollarilla?" Mutta osaavat ne olla nokkelia Euroopassakin. Eräs norjalainen hautaustoimisto ilmoitti sanomalehdessä seuraavasti: " L i l l e l a n d i n hautaustoimisto suorittaa kaikkea alaan kuuluvaa työtä. Kokeilkaapas!" Mitä muutoksia tapahtuu naisten muodeissa? Eetu Salinin jälkeensä jättämiä papereita. Taitavat olla useimmat viime vuosisadan lopulta, niiltä vuosilta, jolloin Eetu kierteli suutarina lestipussinsa ja suutariveh-keittensä kanssa p i t k i n Suomen niemeä herättäen ja valistaen tätä itsepäistä kansaa vaatimaan itselleen leveämpää leipää. Nuori j a voimakas oli Eetu tuona aikana; mutta nuorta, voimakasta j a omalaatuista oli Eetun harjoittama valistustyök i n . Voimakas tempperamentti ja herkkä luonne yhtyneenä säkenöivään älykkyyteen tekivät vaatimattomasta suutarinsällistä miehen, Ranskalainen muotikuningas Jae- jonka nimi näkyy j a elää vieläkin ques Fath sanoi lähtiessään New Yorkista Eurooppaan, että naisten hameiden pituus v. 1952 aikana py-fsyy ennallaan, mutta on odotettavissa se, että leninkien kaula-aukko syvenee huomattavasti sekä edestä että takaa. maansa työväenliikkeen historiassa. Jo lapsuus oli omalaatuista. K i i h kouskonnollinen koti, ankara äitipuoli j a yksinäisen sydänmaan elämä tulivat jo poikavuosina sietämättömiksi, että Eetu-poika karkasi kotoaan. Siihen aikaan ei köyhän lapsilla vielä ollut tilaisuutta koulunkäyntiin, mutta maailmata matkatessaan Eetu hankki itselleen ensin suutarinammatin leipätyök-seen ja muuta valitusta niin paljon, että sitä r i i t t i jakaa toisillekin. Samalla kehittyi yhteiskunnallinen valppaus ja terävänäköisyys. N i i n pä Eetu suutaroi ja kierteli, lueskeli ja tutki, kiipesipä sääty eduskunnan lehterillekin seuraamaan asioiden käsittelyä. Kerrankin hän kertoo -lehterillä istuessaan niin suuttuneensa asioiden käsittelyyn, että oli tuuminut: "Olisipas nyt pommi . . . " Mutta pommia ei o l lut ja tuskinpa asiat sillä olisivat korjaantuneetkaan, sen Eetukin suuttumuksesta selvittyään käsitti, koska alkoi järjestää työläisten taisteluja j a entistä voimaperäisem-min valistaa.. V . 1896 Eetu järjesti virkaveljiensä suutarien lakon, joka onnistuikin hyvin ja kiitolliset suutarit keräsivät Eetulle "kansa-laislahjana" 60 markkaa lähettäen hänet Ruotsiin katsomaan, minkälaista se sosialismi oikein on j a m i ten työläiset siellä toimivat. Menihän Eetu, näki j a oppi j a k o t i i n palatessaan hänellä oli työväenliikkeeseen nähden selvä, varma kanta: 1«S3 \*JANUARY I0S3 S M T W T F S • • • • 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 • • • m • • • • • • • • • • • • • • 9 ^ Nimipä iviä 6— Sunnuntai . . . . . . . . . . . . . . Mervi 7—Maanantai Aukusti 8— Tiistai Hilppa 9—Keskiviikko VeUcko 10—Torstai Nyyrikki 11— ^Perjantai Kari l^—Lauantai . Toini Mullistava sateentekome-netelmä keksitty Australialaiset tiedemiehet ovat keksineet aivan vallankumouksellisen sateentekomenetelmän, joka perustuu matalalla olevien pilvien , ruiskuttamiseen tavallisella vedellä, kertoo australialainen fysiikan professori E. G. Bowen. Professori Bowen sanoo, että y k si tonni vettä ruiskutettuna lentokoneesta matalalla kulkevaan p i l veen kehittää "vähintään" miljoonan tonnia sadetta. Vaikka kokeilut sateen saamiseksi tällä menetelmällä ovat vasta alussa, sanoo Bowen olevansa vakuuttunut n i i den pätevyydestä. Californian tek-nililsessä instituutissa pitämässään esitelmässä hän sanoi, että jodime- .tallia ja jäätä käytetään apuna korkeammalla liikkuvissa pilvissä. Tanskalaiset vuokra-autot seuraavat aikaansa Tanskan \iUokra-autot varustetaan tulevaisuudessa "filmitähdil-lä", jotka esittävät matkustajille viihdytysahjelmaa ja mainostusta. Tällainen laite on jo asennettu useaan kööpenhaminalaiseen autoon. Samalla hetkellä kun autonkuljettaja avaa auton oven matkustajalle, alkaa f i l m i r u l l a pyöriä ja matkustajan silmien eteen alkaa i l mestyä katsottavaa ja luettavaa. i r t i porvareista. Yhteen aikaan Eetu joutui kiertelemään eri puolella Suomea Työväen Valtuuskunnan lähettämänä valistajana eli agitaattorina, kuten silloin sanottiin. Voimallista täisik i n ' o l l a tuo valistustyö, koska vielä silloin porvarillisten käsissä oleva Työväen Valtuuskunta ennenpitkää eroitti hänet tuosta tehtävästään. Eetu ei tuosta säikähtänyt eikä pahastunut, vaan otti taas lestipussinsa ja jatkoi valistustyötään omaan laskuunsa suutaroidessaan ja k i e r rellessään kylästä Ijylään, aivan k u i n ei mitään olisi tapahtunutkaan. Ja tuloksia t u l i . Sitä osoittaa ennenkaikkea se, että työväenl i i k e alkoi hyvinkin pian irtautua porvaristosta ja heittää p o r v a r i l l i sia johtajia y l i laidan. Tietenkin tähän vaikuttivat muutkin seikat, mutta hyvin suuri ansio siitä on merkittävä Eetu S a l i n i n tilille. K e r rotaan, että kun tuo pitkänhuiskea ruutarin sälli nousi, kohensi itseään harasi kädellään jäykkää tukkaansa j a alkoi puhua, n i i n ei siinä kuulijat voineet jäädä kylmiksi. Eetu tunsi ja tiesi, että hänellä o li oikea asia puollettavana, ja sen myös kuulijat tunsivat. Eikä t u l kinnan varaa jäänyt, sanonta oli siksi selvää, kansantajuista ja iske- Jatkuu 11. sivulla |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-01-05-01
