1949-04-23-01 |
Previous | 1 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm
KauaokirjaHinen viihJudehii
LAUANTAINA, HUHTIKUUN 23 PÄIVÄNÄ, 1949
Sudbury Givic p ö i t re
?udbury} n. C.P.R: n - aseman, vasta-häätä
olevalle Central-kpulun, paikalle
sen isolle aukealle aiotaan- rakentaa
luurenmoinen kulttuuritalo', pääasiassa
Irheilulle omistettu. . Kaikki on sitä
[•arten: valmiina ja rakennustöiden pi-äiäi
alkaa •;viimeistääii 1 pnä elokuuta".
:vk'.-i5ef suunnitelmat edellyttävät ra-lennuksen
tulevan niaksamaari $l,2Ö0,r
D. josta summasta $500,000.pitäisi
a(k yleisen keräyksen kautta; (mikä
|nkin-parhaillaan käynnissä) ja $700,-
lainataan velkakirjoja vastaan,
käitä lainarahoja suunnitelmien mu-laan
maksettaisiin takaisin korkoineen
toin S58.0O0 vuodessa 15 vuoden ajan,
onka lisäksi rakennuksen hoitokustannusten
arvellaan vaativan nöiii; $50,()00
uodessa.
Rakennuksen, suurimman liuoneeh,
ireenan istuinaloineen. pinta-ala tulee
ilemaan 50.552 neliöjalkaa ja itse aree^'
Ban 17.575 neliöjalkaa. Istuintiloja,
araistuimineen. tulee 4,680 hengelle,
eisomatilaa tuhanelle hengelle ja milloin
ssakin lilaisuudessa tarvitsee areenar
käyttää istuimille^ypida^yQ-^l^
en sijoittaa noin^8,000 h Ä e ä ; Tb^eii
[uoneen pinta-ala tulee olemaan -4,888
Ikaa. jossa on tilaa 500 tanssi-barille.
Xäiden lisäksi, yksi; pienempi
pkoushuone seka kaikenlaiset miiut ^
illaiselle laitokselle tarpeelliset huoneet
välineet aina luistinten teroitusta
nyöten. Rakennuksen vierelle ^ tulee
|>arkkau5ta varten tilaa 200 autolle. ^
Jäämme nyt sitten odottamaan tämän
pden kaupunkimme kehitystä osoittaja
rakennuksen valmistumista. • .
Tämä vesilintu, jota Norma Robcrls pitää kädessään, teki
erään Ottawan talon takapihalle "ftä'älasktin". LintJi kuljetettiin
kansallismuseoon tiiH^astcitavctkstjU ' - ~
elaa
Syy miksi maailman rikkain nainen
asuu New Yorkissa eikä kotimaassaan
Boliviassa^ on käsittämätöntä, mutta _
.ehkä ymmärrettävääkin. Miksi hän pi^
tää itseään varten loistoasunnon VVal-dorf-
Astoriassa, linnan Ranskan Rivieralla
ja 14 huoneen talon Lontoossa sekä
lisäksi komean palatsin Avenue Fochin,
varrella Pariisissa? .Luulisihan hänen
viihtymän siinä maassa, josta hänen rik^
kautensa lähteet virtaavat niäailman
markkinoille ja dollarit hänen lukemattomille
pankkitileilleen,, joitten hoitami-geissa
33,943 ääntä. Sternberg johti
palikamppailuaan vankilasta. • Hän oli
pMokkaana koululautakuntaan- ja sai
p30 ääntä enemmän kuiii mitä annet-pn
kommunistien ehdokkaalle kaksi
Fotta sitten. ; •
Vankilassa oleva saanut
paljon ä ä n iä
Los Angelesista tiedotetaan, että Hen-^
y Steinberg. kommunisti,.jc^a tupinit-jim
vankilaan liittovaltion suurvalamie-
Nön noitaiahdin halveksimisesta, sai. ^' ii i , - „ o ; . f o ^ i ^ o.
l-iime vnl-niio . • . • . seen tarvitaan kolme vakinaista sihtee-pi'i.
e \Ukolla tomiitetuissa nimitysvaa- ...
• •' • - ,ria. • • .
Tämä "tinakuningatar" on Donna
Albina Patino, ja hän yksin omistaa nykyisin
maailman rikkaimmat tinakaivok-set
kotimaassaan Boliviassa. Tinakai--
vosten tulisi kaiken inhimillisen järjen
mukaan kuulua Bolivian kansalle, joka
on kovin köyhää väkeä, mutta ne kuuluvat
nyt viffn PatinoUe, joka ei tiedä
miten rahojaan käyttäisi. Bolivian kansan
kohtalosta ei Donna Pätino suurestikaan
välitä, ja kukapa rikas välittäisi.
Hän valvoo mustasukkaisesti oikeuksiaan.^
Sähkösanomat^ulkevat lakkaamatta
eri maailman osiin hänen sihtee-riensä
välityksillä, ja tämä jo vanha
nainen hallitsee maailman tinatuotantoa
yksinvaltiaana ja asettelee Boliviaan
hallituksia mielensä mukaan. Jotkut
pimittävät häntä Bolivian salaiseksi diktaattoriksi.
Mutta tällä daamilla onkin
Maailman säUriÄ
^nsporttil€Ätö!öMie
^onvair's XC-99, nousi äsfen For^^^^
5a Texasissa suoritetuissa kouluissa
ilmaan 100,000 paunan lastife
3- Se oli suurin lasti, minfci mi-
»lentokone on koskaan ihnaan nos-
[^Mainitun; koneen sanotaan kantavan
iTP-n ^^^^^ ^'^ysissä aseissa, tai 300 paa-pJUa
makaavaa potUasta hoitajineen.
Suuressa kj^lässa on
paljon kotieläimiä
Yorkissa on 300,000:-^akir-kuvaa
koiraa ja "40,000 irtölais-ioitten
omistajia" kehoitetaan
Naliikk
Bolivian ylänteillä 5 ^0ö|^kkeriä maailman
mirieraalirikkainta maata omanaan.
Ja te, hy\'ät lukijat autatte tietämät-tänne
Donna Patinon arkkuihin rikr
kaiiksia, kun ostatte ruokia tinakannuis-sa,
kim käännätte valon sähkölamppuihin,
äänen radiohinne tai puhelimeenne
täi ajatte autoanne, sillä jokaisessa missä
bn käytetty Patinon tinatrustin tinaa.
" 'Kolme' neljännestä USArsisa käyte-
' tj-stä tihastä tulee Patinon bolivialaisista
' kaivoksilta.' M tarvitsee Donna
Albinan tinaa, ja hän tietää sen ja kokonaisia*
liikemiesryhmiä, seikkailijoita
(jopa kansaa Boliviassa) on toimessa
anastaakseen häneltä tuon oikeuden.
: Mutta '"tinajumalatar", vaikka onkin jo
70-\'uotias nainen, pitää puoliaan ja käy
sotaa, sanokaamme, amrnattitaidolla.
Hänen omaisuutensa arvon lasketaaji
olevan yli biljoonan dollaria, toiset väittävät
sen olevaan kahden biljoonan arvoisena
Patino-perhe oh sijoitellut omaisuuttaan
kaikkialle maailmaan Ja on
etevästi suojellut omaisuus-salaisuuttaan.
Kun Patinot, Simon Patinon eläessä,
matkustivat yli Atlantin, vuokrasivat
he aina koko laivan ylikannen itselleen,
uskotuille palvelijoilleen ja seu-~
rueelleen. Ennen sotaa oli heillä asunnot
melkein jokaisessa Euroopan pääkaupungissa.
"Mutta mikä ihmeellisintä
>— Boliviaan eivät ole us]^taneet matkustaa
25 vuoteen.
Miksi? Boirvialjuset sen vain tietävät.'
.
Miksi he piileskelevät? Miksi eivät
huonosa New Yorkissa on laskettu he uskalla käydä maassa, joka ön anta-löytyvän
myös 400,000 kissaa, jotka nut heille sellaisen rikkauden maaran ja
saa^t tassutella verovapaasti, sekä mfl- jonka he suoraan sanoen omistavat,
«»aan noUle ystäiiUeen lupämer. Joonia kanarialintuja, kultakaloja, api- Mutta Patinotmstin väniiorituneet
aulaan, muuten niille W*kiQrdä^r.^^ m <Jatlcuu seltsemämiena
Viikon uutissato
Kerännyt NEEKERI'
Vifircä * M / / Ö - - - - Suomen yaltioilacdi
tuIojaJhietsistään viime vuonna *yhteen^
2,786 miljoonaa markkaa ja puhdasta
tuloa 1,149 miljoonaa.
Sota — Canadan sotavoimissa oli viime
Helniik. 28 pnä 40,81 liniesta.
i
msr m
l i i
•smmm •
m
? il
SetM Samuli •
nadan rajan lähel^k^teen
Mainen valtioon Ca-valniistuu
piakkoin Setä Samulin $18,000,000 hintainen
pommituslentökpnekenttä, jossa
on 10,000 jalan pituinen ilmaannöusu-rata.-.-\..:^
^. . i
Elintaso — Eräs Suomessa vieraillut
sanoi sekatyömiehen ansaitsevan Itau-maila
500—600 markkaa päivässä. Yksi
niade ja siika maksoix^t 600 markkaa
ja verokahvi 1,800 piark^
— j^hteensä 4 päivän ansion^
Schriwer-nimisen insinöörin väitetään
keksineen kolmitahöbten ,(elöku\aen esit-tämiskeinon,
joka tulee tekemään "kumouksen
filmien alalla", r
Ei kannata — Joe Ernest Riley ant
e l i Houstonissa poliisille selittäen^
että hänen ei kannata tehc^ yääriä SO
sentin rahoja koska kulut olivat kohonneet
liian suuriksi.
FBI — Yhd3'svallois^ oli eräs intiaani
syytteessä sen johdosta, että hän
oli kirjoittanut nimensä perään liittovaltion
poliisin hiinikirjaimeti^^^^^l^
vapautettiin selitettsrääh, että hän tahtoi
ilmaista olevansa 'Tuli Bloöded In--
dian". ' '
• palyelulL^ssX^^
- Idaan "36,578 henkeä, joiden keskimääräinen
vuosiansio oli $2,656.
Elintaso — Canadan asukkaat söivät
viime vuonna lihaa 10 paunaa vähemmän
kuin edellisen vuoden aikana -— keski-anäärin
135.3 paunaa henkeä kohden
vuodessa.
mm M
i i i
ii
m i i m
m
;,V. : • •• -ir-
•.5 8m51 m
-m
l i ' 'M
'mmm »f
0m
lmifem m.
^1
m Mmm
m
Toronto Star CIO:h Toronto
Newspaper Guild ja Toronto Star Limited
ovat allekirjoittaneet toimitustyö-
Iäisten työehtosopimuksen, joka koskee
185 toimitustyöläistä. Lehden väitetään
olevan ensimmäisen Canadassa, jo-
. ka on tunnustanut toimitustyöläisten
• union.-:-
iV<?/ecratt5 — National Society of Au-tograph
Collectors myi äskettäin Stalinin
allekirjoituksella varustetun valokuvan
S85 hinnasta. Samassa Prince-tonissa,
N. J,, pidetyssä huutokaupassa
myj^tiin Abraham Lincolnin nimikirjoituksella
varustettu valokuva samasta
hinnasta.
Sokeritauti — Kaksi saksalaista tutkijaa,
tohtorit Reischle ja Weissman
ovat ke;ksineet uuden lääkeen sokeritautia
vastaan — mytilin nimeltään.
Sitä valmistetaan kahvipavuista ja
mattepuun lehdistä.
Suomi —Maalisk. alkupäivinä oli
Suomessa virallisten tilastojen mukaan
38,556 työtöntä 276 kunnassa. Työttö-myysmääfärahoja
oli myönnetty 1,725,-
026,250 markkaa, jakaantuen 459 erään.
Ettsimmaisei — Suurten nälkävuosien
aikana perustettiin Suomessa 1866 Ta':n-pereelle
ja Turkuun ensinunäiset työväen
sivistysr, laulu- ja lukukerhot. Vasta
1883 perustettiin ensnuinäiset työväenyhdistykset
Vaasaan ja Helsinkiin.
kaäfiaa —-Shan^iain poliisi ilmoitti
viime kuussa, että tästä lähtien kiinni
saaduilta taskuvarkailta katkaistaan
sormet. • ... ' ... ^ .
4-2
s .
Mä
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 23, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-04-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490423 |
Description
| Title | 1949-04-23-01 |
| OCR text |
mmm
KauaokirjaHinen viihJudehii
LAUANTAINA, HUHTIKUUN 23 PÄIVÄNÄ, 1949
Sudbury Givic p ö i t re
?udbury} n. C.P.R: n - aseman, vasta-häätä
olevalle Central-kpulun, paikalle
sen isolle aukealle aiotaan- rakentaa
luurenmoinen kulttuuritalo', pääasiassa
Irheilulle omistettu. . Kaikki on sitä
[•arten: valmiina ja rakennustöiden pi-äiäi
alkaa •;viimeistääii 1 pnä elokuuta".
:vk'.-i5ef suunnitelmat edellyttävät ra-lennuksen
tulevan niaksamaari $l,2Ö0,r
D. josta summasta $500,000.pitäisi
a(k yleisen keräyksen kautta; (mikä
|nkin-parhaillaan käynnissä) ja $700,-
lainataan velkakirjoja vastaan,
käitä lainarahoja suunnitelmien mu-laan
maksettaisiin takaisin korkoineen
toin S58.0O0 vuodessa 15 vuoden ajan,
onka lisäksi rakennuksen hoitokustannusten
arvellaan vaativan nöiii; $50,()00
uodessa.
Rakennuksen, suurimman liuoneeh,
ireenan istuinaloineen. pinta-ala tulee
ilemaan 50.552 neliöjalkaa ja itse aree^'
Ban 17.575 neliöjalkaa. Istuintiloja,
araistuimineen. tulee 4,680 hengelle,
eisomatilaa tuhanelle hengelle ja milloin
ssakin lilaisuudessa tarvitsee areenar
käyttää istuimille^ypida^yQ-^l^
en sijoittaa noin^8,000 h Ä e ä ; Tb^eii
[uoneen pinta-ala tulee olemaan -4,888
Ikaa. jossa on tilaa 500 tanssi-barille.
Xäiden lisäksi, yksi; pienempi
pkoushuone seka kaikenlaiset miiut ^
illaiselle laitokselle tarpeelliset huoneet
välineet aina luistinten teroitusta
nyöten. Rakennuksen vierelle ^ tulee
|>arkkau5ta varten tilaa 200 autolle. ^
Jäämme nyt sitten odottamaan tämän
pden kaupunkimme kehitystä osoittaja
rakennuksen valmistumista. • .
Tämä vesilintu, jota Norma Robcrls pitää kädessään, teki
erään Ottawan talon takapihalle "ftä'älasktin". LintJi kuljetettiin
kansallismuseoon tiiH^astcitavctkstjU ' - ~
elaa
Syy miksi maailman rikkain nainen
asuu New Yorkissa eikä kotimaassaan
Boliviassa^ on käsittämätöntä, mutta _
.ehkä ymmärrettävääkin. Miksi hän pi^
tää itseään varten loistoasunnon VVal-dorf-
Astoriassa, linnan Ranskan Rivieralla
ja 14 huoneen talon Lontoossa sekä
lisäksi komean palatsin Avenue Fochin,
varrella Pariisissa? .Luulisihan hänen
viihtymän siinä maassa, josta hänen rik^
kautensa lähteet virtaavat niäailman
markkinoille ja dollarit hänen lukemattomille
pankkitileilleen,, joitten hoitami-geissa
33,943 ääntä. Sternberg johti
palikamppailuaan vankilasta. • Hän oli
pMokkaana koululautakuntaan- ja sai
p30 ääntä enemmän kuiii mitä annet-pn
kommunistien ehdokkaalle kaksi
Fotta sitten. ; •
Vankilassa oleva saanut
paljon ä ä n iä
Los Angelesista tiedotetaan, että Hen-^
y Steinberg. kommunisti,.jc^a tupinit-jim
vankilaan liittovaltion suurvalamie-
Nön noitaiahdin halveksimisesta, sai. ^' ii i , - „ o ; . f o ^ i ^ o.
l-iime vnl-niio . • . • . seen tarvitaan kolme vakinaista sihtee-pi'i.
e \Ukolla tomiitetuissa nimitysvaa- ...
• •' • - ,ria. • • .
Tämä "tinakuningatar" on Donna
Albina Patino, ja hän yksin omistaa nykyisin
maailman rikkaimmat tinakaivok-set
kotimaassaan Boliviassa. Tinakai--
vosten tulisi kaiken inhimillisen järjen
mukaan kuulua Bolivian kansalle, joka
on kovin köyhää väkeä, mutta ne kuuluvat
nyt viffn PatinoUe, joka ei tiedä
miten rahojaan käyttäisi. Bolivian kansan
kohtalosta ei Donna Pätino suurestikaan
välitä, ja kukapa rikas välittäisi.
Hän valvoo mustasukkaisesti oikeuksiaan.^
Sähkösanomat^ulkevat lakkaamatta
eri maailman osiin hänen sihtee-riensä
välityksillä, ja tämä jo vanha
nainen hallitsee maailman tinatuotantoa
yksinvaltiaana ja asettelee Boliviaan
hallituksia mielensä mukaan. Jotkut
pimittävät häntä Bolivian salaiseksi diktaattoriksi.
Mutta tällä daamilla onkin
Maailman säUriÄ
^nsporttil€Ätö!öMie
^onvair's XC-99, nousi äsfen For^^^^
5a Texasissa suoritetuissa kouluissa
ilmaan 100,000 paunan lastife
3- Se oli suurin lasti, minfci mi-
»lentokone on koskaan ihnaan nos-
[^Mainitun; koneen sanotaan kantavan
iTP-n ^^^^^ ^'^ysissä aseissa, tai 300 paa-pJUa
makaavaa potUasta hoitajineen.
Suuressa kj^lässa on
paljon kotieläimiä
Yorkissa on 300,000:-^akir-kuvaa
koiraa ja "40,000 irtölais-ioitten
omistajia" kehoitetaan
Naliikk
Bolivian ylänteillä 5 ^0ö|^kkeriä maailman
mirieraalirikkainta maata omanaan.
Ja te, hy\'ät lukijat autatte tietämät-tänne
Donna Patinon arkkuihin rikr
kaiiksia, kun ostatte ruokia tinakannuis-sa,
kim käännätte valon sähkölamppuihin,
äänen radiohinne tai puhelimeenne
täi ajatte autoanne, sillä jokaisessa missä
bn käytetty Patinon tinatrustin tinaa.
" 'Kolme' neljännestä USArsisa käyte-
' tj-stä tihastä tulee Patinon bolivialaisista
' kaivoksilta.' M tarvitsee Donna
Albinan tinaa, ja hän tietää sen ja kokonaisia*
liikemiesryhmiä, seikkailijoita
(jopa kansaa Boliviassa) on toimessa
anastaakseen häneltä tuon oikeuden.
: Mutta '"tinajumalatar", vaikka onkin jo
70-\'uotias nainen, pitää puoliaan ja käy
sotaa, sanokaamme, amrnattitaidolla.
Hänen omaisuutensa arvon lasketaaji
olevan yli biljoonan dollaria, toiset väittävät
sen olevaan kahden biljoonan arvoisena
Patino-perhe oh sijoitellut omaisuuttaan
kaikkialle maailmaan Ja on
etevästi suojellut omaisuus-salaisuuttaan.
Kun Patinot, Simon Patinon eläessä,
matkustivat yli Atlantin, vuokrasivat
he aina koko laivan ylikannen itselleen,
uskotuille palvelijoilleen ja seu-~
rueelleen. Ennen sotaa oli heillä asunnot
melkein jokaisessa Euroopan pääkaupungissa.
"Mutta mikä ihmeellisintä
>— Boliviaan eivät ole us]^taneet matkustaa
25 vuoteen.
Miksi? Boirvialjuset sen vain tietävät.'
.
Miksi he piileskelevät? Miksi eivät
huonosa New Yorkissa on laskettu he uskalla käydä maassa, joka ön anta-löytyvän
myös 400,000 kissaa, jotka nut heille sellaisen rikkauden maaran ja
saa^t tassutella verovapaasti, sekä mfl- jonka he suoraan sanoen omistavat,
«»aan noUle ystäiiUeen lupämer. Joonia kanarialintuja, kultakaloja, api- Mutta Patinotmstin väniiorituneet
aulaan, muuten niille W*kiQrdä^r.^^ m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-23-01
