1954-09-04-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i^lA TAI
iitena vain 4C
ennettu kallion
•nnettiin ensima
)S3ksi merenpin
n ratkai?eminen|
ka rakennuksia
lämme ne insii
jakanrakentamii
iluessa laadittui
Tyynen meren rannalta
•
T EHTIA-^^J^^^ seuraamaHa olemme voimakas halu päästä bUjoneereiksi, r a -
L nähneet, että siellä Cana^iassa, hamaaihnan tie rikastumiseeji on sama.
^ sen itäosassa, on suomalaisen Te nuoret laulaessanne, näytellessänne,
kuntoisuutta kohotettu k i i t o sU soittaessaane ja urheillessamie oppikaa
tsevalla tavalla. Se loihtii meidän myös kasvattamaan itsestänne ihmistä,
^uL^tiostamme 'k uvan nom 4'"0^ vuo ta joka tuntee velvodlisuutensa yhteiskun-takaperin
t ä ä l l ä Setä Samm nykyiseUa
oimennvksen arenalla. Olihan sitä meU-iäkin
siiloin sama ^Mnnostus, sama usko
- henki". Meidän omien suurten haa-ikmme
sisustat silloin loihtivat esille
^Rsankulttuurin kauneimpia kukkasia.
Olimm? silloin kuten Canadan suoma-
^a;>et nvt. urheilimme, näyttelimme, soi-lininie
ja lauloimme, ilot ilmoille jouk-sönime
itsestään irroitti, vieläpä niin
voimakkaasti e t t ä kaikenkieliset muutkin
kansallisuudet pitivät meitä esimer-killL^
nä kulttuurikansana . . . ' ' A i ka
niuuttuu ja me ajan kanssa", sanotaan.
Silloin tämä maa tarvitsi vielä tervettä,
leipasta työvoimaa, joka tämän maan
rakentamiselle maailman mahdin "öykkäri-
maaksi" oli silloin tänne tervetullutta.
Muista maista, kuten Suomestakin,
tuli nuori, elämänhaluisin joukko,
jonka katse oli tähdätty tulevaisuuteen,
sen korkeimpiin aineellisiin sekä henkisiin
päämääriin.
Entäs nyt? Työtätekevän ihmisen
iäsi on tämän maan miljoneereista tehnyt
bOjoneereja, kaikkien elämäntarvik-keitten
varastohuoneet on sadoinkerroio
suuremmiksi rakennettu, keksittyjen uusien
koneitten huimalla tuotannolla on
makasiinit kukkuroitettu äärimmilleen.
"Mauri on tehnyt tehtävänsä. Mauri
saa nyt mennä! Tämä on vastaus tämän
maan työtätekeville ihmisille, kun
he pyytävät tai vaalivat pikkuista
osuuttaan kasaantuneista työnsä tuloksista.
''Vai olisi teillä saatavaa, menkää
sinne mistä olette tulleet!" vastaa heille
öykkäri miljoneeri. "Te olette kumauk-sellisia,
haluatte väkivalloin kukistaa
timän vapaan maan hallituksen!" Ei
armoa 40—50, jopa useammankin raa-dantavuoden
hyvityksen vuoksi. Esimerkkejä
on^jo siitäkin, että jos olet
tuonut lapsesi tänne tullessasi, vaikkapa
ie olisivat olleetkin vasta muutaman
kuukauden vanhoja, niin sama tuomio
heillekin "'Menel" jos on sattunut puhumaan
maailman rauhan tai yhteiskunnallisen
turvallisuuden puolesta. Suo
salaisten lapsi W i l l i am Heikkilä C a l i -
forniasta on 3ksi tällainen esimerkki.
Xuorten elämänhaluisten ja työky-
Msten siirtolaisten tulo tänne on supistettu
pienimpään määrään. Entiset
nuorekkaat kulttuurivoimat ovat vanuma
ja raihnaina suurimmaksi osaksi
pakotetut kodin piiriin. Vaikka useamman
heidän myötätuntonsa onkin edes-nienneitten
elähdyttävien kulttuuripyr-iimyst^
n puolella, niin voimat eivät r i i tä
enää aktiiviseen toimintaan. Mai-l^
iot haalimme ovat suurimmaksi osaksi
joutuneet vieraisiin, meitä h y l k i v i i n kä-tai
rappeutuneet. Vain aniharvoja
erää niitä joissa kulttuuri v i e l ä ku-soistaa.
T;;antunfuksellisen vihamiehen
^nnia cyyhyy noitten viimeistenkin
baalienm e ottamiseksi taantumukselle,
•^ten nyt on rivo anastushomma me-
'^«-^^a P o r t l m d i n Ore. suomalaisen työ-
^•2" haalin Mihteen.
Car.adJ,i .Hle kulttuuriväelle. T e i l -
-^^aat - u i t t u u r i-ihmiset, erittäinkin
. on paljon huomioitavaa, pal-j_^'^
öpittav...;Un m e i s t ä . Ensiksikin äl-
^.^.^^^•^-^ 5;aän tulko niin optimisti-
J^!!:. ^'^'^ i i k e n sen mitä meille on
t a p a h t u n u t ' j a yhä on tapahtu-
•^s^- että SP kyykki ei voisi kohdata
««yos teitä. Teidän Canadannehan on
^ ^ i s e n kapitalistisen kehilyskuo-alainen
kuin tämä meidän Amc-
^m^. teidän nuljoneer«illaane on
taansa kohtaan, mutta samalla tuntee
oikeutensa ihmisenä ja kansalaisena.
Teille vanhankaartin kulttuuriväelle.
Suhtautukaa nuorisoonne toisin kuin me
täällä toimintamme parhaillaan ollessa,
.silloin kun Neuvostoliitossa oli pahin
tiedon ja valistuksen vihollinen saatu
osiksi kahleisiin. Uskoimme, että tällä
puolen Atlantin voidaan myöskin yhtä
suorasukaisella taidolla avata tiedon ja
kulttuurin portit, vaadimme nuorisol-tammekin
jo liian voimakkaasti päämääräämme
pyrkimisen täyttä ymmärtämystä.
Suoraan sanoen emme itsekään
silloin ymmärtäneet täyttä maailman
tilannetta j a osanneet suhtautua
siihen oikealla tavalla. 'Xyt saamme
kärsiä työmme tuloksista, jotka ovat
olleet koko pahoin takaperoisia.
Emme sentään ole vielä täälläkään
kaikkea menettäneet. Aina silloin kun
me täällä yhdistyneellä jouldcovoimalla
järjestämämme juhJia, kulttuuritilaisuuksia,
hiin tulokset ovat koko tyydyttäviä.
Vaikka meillä täällä ei olekaan
enää kuin h3rvin harvassa oma,t paikalliset
näytelmäseurat, lauluseurat, ja o»>
kesterit, niin yhteisille suuremmiHe juh-lillenmie
saanune koko runsaasti laulu-sekä
muuta musikaalista ohjelmaa. Puhujia
ja runoilijoita, joukostamme nousseita,
niitäkin on vielä kylliksi tulkitsemaan
luokkatunnettamme ja kulttuurin
tarvettamme. Heinäk. 14—^15 p. Grays
iHarborissa pidetyt juhlamme onnistuivat
erikoisen hyvin, niin yleisömenestykseen
kuin ohjelmaan ja myöskin rahalliseen
tulokseenkin nähden. Paitsi
omia ohjelmavoimiamme, niin juhliamme
avustivat myöskin canadalaiset kulttuuri-
ihmiset. Vancouverilainen Karl
Kustaf Kustafson, joka täällä vuosi sitten
oli myöskin juhlillamme ja sanoi
silloin aukaisseensa Chiropractor, eli
selän rytkytyslnkkeen, sanoi nyt vuoden
sitä kokeiltuaan tulleensa siihen käsitykseen,
että se ei oikein lyö leiville. Nyt
hän sanoi alkaneensa liikkeen, joka tuo
hänelle paljon dollareita. Hän oli perustanut
viinatehtaan. Nykyinen kansa
kun kuului sielläkin Canadassa kuten
tääfiäkin Setä Samin m»»sa tulleen
«inamäen, cli pMieliBil^saQoeii kxm»^
torppa:'-ihmisilcsi, jot^^ \Tif|r
kapa %iim?isen dfiJsiia5alun'vni»aan. Sa-^
noi uuden kauppansa käyvän kuin siimaa.
Sanoi, että nikiitakaffi» e i - m -
vitse rankiksi niin suuresti haaskata,
viruttelee babyn taippcrit viinarännissä
ja antaa siihen lisäksi sitten jonkun l i havan
pöhnäisen ' papan tai cnanunan
haudella itseään rankkit}miyrissä niin
jopa vaan tuleekin viinaan sellaista kirpeää
makua, jota juuri koiratorppa-im-meiset
haluavat. Yleisön joukossa näytti
olleen joku sellainen, joka juuri ei sylkäise
viinapikariin,-mutta nyt näytti
hänellä olleen halu ruilauttaa siihen j u h -
lahaalin lattialle.
Sitten sieltä Vancouverista oli myöskin
sellainen 'Vinkeä F l i k k a " . joka oli
ihan jetkuUeen tehnyt samoin kuin hänen
mammansakin teki kun oli nuori.
K a i k k i nuo teennokset saivat erittäinkin
ikanuorten miesten suut vehnäselleen.
Kuulin kun eräs nkkeli sanoi: "Oh boy!
Tuollaisen flikan kanssapa olisi elämäntietä
hauska tallustella. " ''Häh! mikäs
tässä vaivaa f likkaa, jonka kanssa olet
vuosikymmenet tallustelut, mitäs suita
on puuttunut?" ''Joo — noo — onhan
sitä — mutta . . .
Vancouverilainen jykevä mies toi terveiset
britishcolumbialaisten puolesta
juhlille ja toivoi, että näitä tällaisia vuo-rovierailuja
pidettäisiin, ne ovat se'kä
opettavia että myöskin virkistäviä. Sitten
sieltä Vancouver-saareha oli myöskin
kaunis sorea neitonen, joka erittäin
kauniin ja hiotun äänensä säestykseksi
loihti pianosta mitä ihanimmat soinnut.
Yleisö oli aplodeerannut kaikille muil-^
lekin esityksille mitä ohjelmassa oli,
vaan hänen kahdelle laululleen kaikuivat
aploodit runsaimpina. Lämpimät
kiitokset teille canadalaiset kulttuuri-ihmiset
juhlamme avustuksesta. Suuri
kiitos myöskin teille kotoisille kelsolai-sille
mainiosta näytelmästä, runoista,
lauluista y.m. y.m., GraysHarborin juhlatoimikunnalle
ja niille mainioille vaivojaan
säästämättömille kokeille, heille
kaikukoon tässä viimeinen kiitokseni!
Ikiiivasbja
Varkaille kelpaa kaikki
katusillatkin
Rooman poliisin asiaan puttuminen
teki äskettäin tyhjäksi yrityksen varastaa
kokonainen katusilta. Kun varas-tamisyritys
huomattiin, oli 8-miehisen
varasliigan onnistunut purkaa jo 30 teräksistä
kannatuspalkkia ja silta oli
murtumaisillaan.
'AurH&oi$elIa Kriminä kuvataan parhaillaan
ulkokuvia balettiftlj;niin, josta
huhut kertovat tulevan loisteliaimman
renkaan neuvx)stoliittolaisten balettifil-mien
sarjaan. Ja huhupuheisiin lienee
uskomista, sillä pääosaa tässä Sergei
Prokovjevin Romeossa j a Juliassa tulee
esittämään maailmankuulu balettitai-vaan
säteilevin tähti, iMoskovan Oopperan
primaballerina Galina Ulanova,
joka viimeksi nähtiin Suomessa Venäläisen
baletin katkelmissa Joutsenlammes-ta
ja Bahtshisarain suihkukaivosta.
Rahakaan ei aina auta, sen sai äskettäin
kokea eräs länsisaksalainen tuottaja,
jonka elokuva Saharan legioonalaiset
pyöri useissa AVormsin elokuvateattereissa,
\Vormsin päivälehdet nimittäin^
kieltäytyivät ottanuista vastaan elokui
van ilmoituksia ja jjerustelivat toimen-^
pidet tään sillä, että elokuvassa ihannoidaan
muukalaislegioonaa. Lisäksi he sopivat
keskenään, ettei elokuvaa arvosteltaisi
lehdissä. Kuten tunnetaan, ovat
lukuisat Länsi-Saksan työttömät nuorukaiset
osaksi seikkailuhalustaah, osaksi
voimakkaan värväystoiminnan "ansiost
a " viime vuosina liittyneet muukalaislegioonaan,
jossa suurvaltojen siirtomaapolitiikan
palkkasotureina ovat
heittäneet henkensä.
Pariisilaisen muotikuningas Diorin
äskettäin maailmalle laukaisema 'iättä-linja",
säkkiin puettu poveton ja poikamainen
vartalo, joka kauhunsekaisin
tuntein on eri tahoilla vastaanotettu, ei
ainakaan vielä ole aiheuttanut toimenpiteitä
Italiassa, sillä siellä ovat raha-filmien
tekijät tehneet itselleen Marilyn
fMonroen omasta takaa Foxin kieltäydyttyä
lainaamasta omaansa. Ja kau-neuskäsittelyn
saatuaan on tämä uusi
löytö kuulemma aivan alkuperäisen veroinen
tukanväriä myöten. Tämäntyyppinen
''kulttuurivaikutteiden omaksuminen",
joka tapahtuu suuren rahan merkissä,
ei ketään ilahduta. Taivas varjelkoon
kahdesta Monroesta. Yhdessäkin
on jo kyllin kestämistä.
Ranskassa on elokuvaohjaaja Claude
Autant-Lara perustanut "Kommite R"-
nimisen komitean varjelemaan ranskalaisen
filmin kansallisia etuja amerikkalaisella
ja italialais-ranskalaisella pääomalla
valmistettuja sekatuotteita vastaan.
Niissä sekatuotteissa on pyritty
tyydyttämään liian monen maan makua
ja päädytty kompromis.seihin, jotka ei-
Noin kaksituhatta vuctta sitten on Peterborossa oleva "käarntekumpu" rakennettu muinaisten
intiaanien uskonnoUisia menoja varten ja kummun luovutti Canadan hallitus aikoinaan Hia-
•,f,athaintiaanikeimoU€. Nyt Peterboron hallinto on yrittänyt saada kumpua haltuunsa, lait-taakseen
sen paikaUe puiston, mutta intiaanit ovat kieltäytyneet sUä luovuttamasta.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 4, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-09-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540904 |
Description
| Title | 1954-09-04-03 |
| OCR text | i^lA TAI iitena vain 4C ennettu kallion •nnettiin ensima )S3ksi merenpin n ratkai?eminen| ka rakennuksia lämme ne insii jakanrakentamii iluessa laadittui Tyynen meren rannalta • T EHTIA-^^J^^^ seuraamaHa olemme voimakas halu päästä bUjoneereiksi, r a - L nähneet, että siellä Cana^iassa, hamaaihnan tie rikastumiseeji on sama. ^ sen itäosassa, on suomalaisen Te nuoret laulaessanne, näytellessänne, kuntoisuutta kohotettu k i i t o sU soittaessaane ja urheillessamie oppikaa tsevalla tavalla. Se loihtii meidän myös kasvattamaan itsestänne ihmistä, ^uL^tiostamme 'k uvan nom 4'"0^ vuo ta joka tuntee velvodlisuutensa yhteiskun-takaperin t ä ä l l ä Setä Samm nykyiseUa oimennvksen arenalla. Olihan sitä meU-iäkin siiloin sama ^Mnnostus, sama usko - henki". Meidän omien suurten haa-ikmme sisustat silloin loihtivat esille ^Rsankulttuurin kauneimpia kukkasia. Olimm? silloin kuten Canadan suoma- ^a;>et nvt. urheilimme, näyttelimme, soi-lininie ja lauloimme, ilot ilmoille jouk-sönime itsestään irroitti, vieläpä niin voimakkaasti e t t ä kaikenkieliset muutkin kansallisuudet pitivät meitä esimer-killL^ nä kulttuurikansana . . . ' ' A i ka niuuttuu ja me ajan kanssa", sanotaan. Silloin tämä maa tarvitsi vielä tervettä, leipasta työvoimaa, joka tämän maan rakentamiselle maailman mahdin "öykkäri- maaksi" oli silloin tänne tervetullutta. Muista maista, kuten Suomestakin, tuli nuori, elämänhaluisin joukko, jonka katse oli tähdätty tulevaisuuteen, sen korkeimpiin aineellisiin sekä henkisiin päämääriin. Entäs nyt? Työtätekevän ihmisen iäsi on tämän maan miljoneereista tehnyt bOjoneereja, kaikkien elämäntarvik-keitten varastohuoneet on sadoinkerroio suuremmiksi rakennettu, keksittyjen uusien koneitten huimalla tuotannolla on makasiinit kukkuroitettu äärimmilleen. "Mauri on tehnyt tehtävänsä. Mauri saa nyt mennä! Tämä on vastaus tämän maan työtätekeville ihmisille, kun he pyytävät tai vaalivat pikkuista osuuttaan kasaantuneista työnsä tuloksista. ''Vai olisi teillä saatavaa, menkää sinne mistä olette tulleet!" vastaa heille öykkäri miljoneeri. "Te olette kumauk-sellisia, haluatte väkivalloin kukistaa timän vapaan maan hallituksen!" Ei armoa 40—50, jopa useammankin raa-dantavuoden hyvityksen vuoksi. Esimerkkejä on^jo siitäkin, että jos olet tuonut lapsesi tänne tullessasi, vaikkapa ie olisivat olleetkin vasta muutaman kuukauden vanhoja, niin sama tuomio heillekin "'Menel" jos on sattunut puhumaan maailman rauhan tai yhteiskunnallisen turvallisuuden puolesta. Suo salaisten lapsi W i l l i am Heikkilä C a l i - forniasta on 3ksi tällainen esimerkki. Xuorten elämänhaluisten ja työky- Msten siirtolaisten tulo tänne on supistettu pienimpään määrään. Entiset nuorekkaat kulttuurivoimat ovat vanuma ja raihnaina suurimmaksi osaksi pakotetut kodin piiriin. Vaikka useamman heidän myötätuntonsa onkin edes-nienneitten elähdyttävien kulttuuripyr-iimyst^ n puolella, niin voimat eivät r i i tä enää aktiiviseen toimintaan. Mai-l^ iot haalimme ovat suurimmaksi osaksi joutuneet vieraisiin, meitä h y l k i v i i n kä-tai rappeutuneet. Vain aniharvoja erää niitä joissa kulttuuri v i e l ä ku-soistaa. T;;antunfuksellisen vihamiehen ^nnia cyyhyy noitten viimeistenkin baalienm e ottamiseksi taantumukselle, •^ten nyt on rivo anastushomma me- '^«-^^a P o r t l m d i n Ore. suomalaisen työ- ^•2" haalin Mihteen. Car.adJ,i .Hle kulttuuriväelle. T e i l - -^^aat - u i t t u u r i-ihmiset, erittäinkin . on paljon huomioitavaa, pal-j_^'^ öpittav...;Un m e i s t ä . Ensiksikin äl- ^.^.^^^•^-^ 5;aän tulko niin optimisti- J^!!:. ^'^'^ i i k e n sen mitä meille on t a p a h t u n u t ' j a yhä on tapahtu- •^s^- että SP kyykki ei voisi kohdata ««yos teitä. Teidän Canadannehan on ^ ^ i s e n kapitalistisen kehilyskuo-alainen kuin tämä meidän Amc- ^m^. teidän nuljoneer«illaane on taansa kohtaan, mutta samalla tuntee oikeutensa ihmisenä ja kansalaisena. Teille vanhankaartin kulttuuriväelle. Suhtautukaa nuorisoonne toisin kuin me täällä toimintamme parhaillaan ollessa, .silloin kun Neuvostoliitossa oli pahin tiedon ja valistuksen vihollinen saatu osiksi kahleisiin. Uskoimme, että tällä puolen Atlantin voidaan myöskin yhtä suorasukaisella taidolla avata tiedon ja kulttuurin portit, vaadimme nuorisol-tammekin jo liian voimakkaasti päämääräämme pyrkimisen täyttä ymmärtämystä. Suoraan sanoen emme itsekään silloin ymmärtäneet täyttä maailman tilannetta j a osanneet suhtautua siihen oikealla tavalla. 'Xyt saamme kärsiä työmme tuloksista, jotka ovat olleet koko pahoin takaperoisia. Emme sentään ole vielä täälläkään kaikkea menettäneet. Aina silloin kun me täällä yhdistyneellä jouldcovoimalla järjestämämme juhJia, kulttuuritilaisuuksia, hiin tulokset ovat koko tyydyttäviä. Vaikka meillä täällä ei olekaan enää kuin h3rvin harvassa oma,t paikalliset näytelmäseurat, lauluseurat, ja o»> kesterit, niin yhteisille suuremmiHe juh-lillenmie saanune koko runsaasti laulu-sekä muuta musikaalista ohjelmaa. Puhujia ja runoilijoita, joukostamme nousseita, niitäkin on vielä kylliksi tulkitsemaan luokkatunnettamme ja kulttuurin tarvettamme. Heinäk. 14—^15 p. Grays iHarborissa pidetyt juhlamme onnistuivat erikoisen hyvin, niin yleisömenestykseen kuin ohjelmaan ja myöskin rahalliseen tulokseenkin nähden. Paitsi omia ohjelmavoimiamme, niin juhliamme avustivat myöskin canadalaiset kulttuuri- ihmiset. Vancouverilainen Karl Kustaf Kustafson, joka täällä vuosi sitten oli myöskin juhlillamme ja sanoi silloin aukaisseensa Chiropractor, eli selän rytkytyslnkkeen, sanoi nyt vuoden sitä kokeiltuaan tulleensa siihen käsitykseen, että se ei oikein lyö leiville. Nyt hän sanoi alkaneensa liikkeen, joka tuo hänelle paljon dollareita. Hän oli perustanut viinatehtaan. Nykyinen kansa kun kuului sielläkin Canadassa kuten tääfiäkin Setä Samin m»»sa tulleen «inamäen, cli pMieliBil^saQoeii kxm»^ torppa:'-ihmisilcsi, jot^^ \Tif|r kapa %iim?isen dfiJsiia5alun'vni»aan. Sa-^ noi uuden kauppansa käyvän kuin siimaa. Sanoi, että nikiitakaffi» e i - m - vitse rankiksi niin suuresti haaskata, viruttelee babyn taippcrit viinarännissä ja antaa siihen lisäksi sitten jonkun l i havan pöhnäisen ' papan tai cnanunan haudella itseään rankkit}miyrissä niin jopa vaan tuleekin viinaan sellaista kirpeää makua, jota juuri koiratorppa-im-meiset haluavat. Yleisön joukossa näytti olleen joku sellainen, joka juuri ei sylkäise viinapikariin,-mutta nyt näytti hänellä olleen halu ruilauttaa siihen j u h - lahaalin lattialle. Sitten sieltä Vancouverista oli myöskin sellainen 'Vinkeä F l i k k a " . joka oli ihan jetkuUeen tehnyt samoin kuin hänen mammansakin teki kun oli nuori. K a i k k i nuo teennokset saivat erittäinkin ikanuorten miesten suut vehnäselleen. Kuulin kun eräs nkkeli sanoi: "Oh boy! Tuollaisen flikan kanssapa olisi elämäntietä hauska tallustella. " ''Häh! mikäs tässä vaivaa f likkaa, jonka kanssa olet vuosikymmenet tallustelut, mitäs suita on puuttunut?" ''Joo — noo — onhan sitä — mutta . . . Vancouverilainen jykevä mies toi terveiset britishcolumbialaisten puolesta juhlille ja toivoi, että näitä tällaisia vuo-rovierailuja pidettäisiin, ne ovat se'kä opettavia että myöskin virkistäviä. Sitten sieltä Vancouver-saareha oli myöskin kaunis sorea neitonen, joka erittäin kauniin ja hiotun äänensä säestykseksi loihti pianosta mitä ihanimmat soinnut. Yleisö oli aplodeerannut kaikille muil-^ lekin esityksille mitä ohjelmassa oli, vaan hänen kahdelle laululleen kaikuivat aploodit runsaimpina. Lämpimät kiitokset teille canadalaiset kulttuuri-ihmiset juhlamme avustuksesta. Suuri kiitos myöskin teille kotoisille kelsolai-sille mainiosta näytelmästä, runoista, lauluista y.m. y.m., GraysHarborin juhlatoimikunnalle ja niille mainioille vaivojaan säästämättömille kokeille, heille kaikukoon tässä viimeinen kiitokseni! Ikiiivasbja Varkaille kelpaa kaikki katusillatkin Rooman poliisin asiaan puttuminen teki äskettäin tyhjäksi yrityksen varastaa kokonainen katusilta. Kun varas-tamisyritys huomattiin, oli 8-miehisen varasliigan onnistunut purkaa jo 30 teräksistä kannatuspalkkia ja silta oli murtumaisillaan. 'AurH&oi$elIa Kriminä kuvataan parhaillaan ulkokuvia balettiftlj;niin, josta huhut kertovat tulevan loisteliaimman renkaan neuvx)stoliittolaisten balettifil-mien sarjaan. Ja huhupuheisiin lienee uskomista, sillä pääosaa tässä Sergei Prokovjevin Romeossa j a Juliassa tulee esittämään maailmankuulu balettitai-vaan säteilevin tähti, iMoskovan Oopperan primaballerina Galina Ulanova, joka viimeksi nähtiin Suomessa Venäläisen baletin katkelmissa Joutsenlammes-ta ja Bahtshisarain suihkukaivosta. Rahakaan ei aina auta, sen sai äskettäin kokea eräs länsisaksalainen tuottaja, jonka elokuva Saharan legioonalaiset pyöri useissa AVormsin elokuvateattereissa, \Vormsin päivälehdet nimittäin^ kieltäytyivät ottanuista vastaan elokui van ilmoituksia ja jjerustelivat toimen-^ pidet tään sillä, että elokuvassa ihannoidaan muukalaislegioonaa. Lisäksi he sopivat keskenään, ettei elokuvaa arvosteltaisi lehdissä. Kuten tunnetaan, ovat lukuisat Länsi-Saksan työttömät nuorukaiset osaksi seikkailuhalustaah, osaksi voimakkaan värväystoiminnan "ansiost a " viime vuosina liittyneet muukalaislegioonaan, jossa suurvaltojen siirtomaapolitiikan palkkasotureina ovat heittäneet henkensä. Pariisilaisen muotikuningas Diorin äskettäin maailmalle laukaisema 'iättä-linja", säkkiin puettu poveton ja poikamainen vartalo, joka kauhunsekaisin tuntein on eri tahoilla vastaanotettu, ei ainakaan vielä ole aiheuttanut toimenpiteitä Italiassa, sillä siellä ovat raha-filmien tekijät tehneet itselleen Marilyn fMonroen omasta takaa Foxin kieltäydyttyä lainaamasta omaansa. Ja kau-neuskäsittelyn saatuaan on tämä uusi löytö kuulemma aivan alkuperäisen veroinen tukanväriä myöten. Tämäntyyppinen ''kulttuurivaikutteiden omaksuminen", joka tapahtuu suuren rahan merkissä, ei ketään ilahduta. Taivas varjelkoon kahdesta Monroesta. Yhdessäkin on jo kyllin kestämistä. Ranskassa on elokuvaohjaaja Claude Autant-Lara perustanut "Kommite R"- nimisen komitean varjelemaan ranskalaisen filmin kansallisia etuja amerikkalaisella ja italialais-ranskalaisella pääomalla valmistettuja sekatuotteita vastaan. Niissä sekatuotteissa on pyritty tyydyttämään liian monen maan makua ja päädytty kompromis.seihin, jotka ei- Noin kaksituhatta vuctta sitten on Peterborossa oleva "käarntekumpu" rakennettu muinaisten intiaanien uskonnoUisia menoja varten ja kummun luovutti Canadan hallitus aikoinaan Hia- •,f,athaintiaanikeimoU€. Nyt Peterboron hallinto on yrittänyt saada kumpua haltuunsa, lait-taakseen sen paikaUe puiston, mutta intiaanit ovat kieltäytyneet sUä luovuttamasta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-09-04-03
