1943-01-30-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAU.\XTAIXA, TAMMIKUUN 30 PÄiyÄXÄ
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Publlshed and printed by the Vapaus
JPublishlng Company Limited, 100-102
SIm Street, West, Sudbury, Ontario.
Itegistei«d at the Post Office Dept,
Ottawa, as secohd class matter.
Tilaushinnat:
1 vt $2.W
6 kk. 1.10
3 kk .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk, • • • $2,50
O •«•••,••>•.••..*•**. 1,40
Suomeen Ja muualle ulkomaille:
l vk. $3.00
6 kk. 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy Jokaisen vUkon lau-utalna
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilla.
Aslamiehllle myönnetään 20 prosen-ttn
palkkio.
Pyytäkää aslamlesvällneltä jo tft-
Bftän.
ILMOITUSHINNAT: Klrjeenvaihto-
2lmoitukset $1.00 kerta. Aviolu*toon
menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
Nimenmuuttoilmoitukset 50c
kertt $1.00 kolme kertaa. Syntymä-llmoit,"
kset $1.00 kerta, $2.00 kolme kertaa.
if«olemanilmoitukset $2.00 kerta,
-50c lisäip«ksu kiitoslauseelta tai miiisto-värsyltä.
tialutaan tietää- ja osoiteil-moitukset
^Oc palstatuuma. — Tilapäis-llmolttajie'^
on vaadittaessa lähetettävä
llmoitusmatsu etukäteen.
Yleiset ilmoitushinnat 40c i)alstatuu-ma.
Ilmoitus, Joka julkaistaan neljä<
kertaa samanlaisena 30c palstatuuma,
Alin ibnoitushinta 40c pals};atuijina.
kerta ilmoittaessa.
. Erikoisista ilmoitushinnoista voi tiedustella
tämän lehden konttorista.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Pub-ashlng^
Company Limited, 100-102 Elm
Street, West, Sudbury, Ontario. .
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosco: J. Järvis. Rauha
ICäkI, Hilja Aho. E. Suksi. Estei
Kaustinen. Aili Malm. Margit Laakso^
Yrjö Salvo ja Jalmar Saari,
Liekkiin aljotut kirjoitukset oaol»
leUava:-
LIEKKI
f,O. Box 69 - - Ondbury. On(
Toimituksen {(uimasta
Olemme tässä viimeaikoina tehneet
sen ilahduttavan huomion, että meillä
(tällä toimittajapahalla) on sekä
lähempänä että kauempana paljon
todellisia, osaaottavia yltäviä. Se on
"ilmennyt tuon huonokunto-mainin-nan
johdosta, joka pääsi joiduntie-nosssa
pujahtamaan lehden palstoille.
Nyt on saapunut ystäviltä kosketuksia
— kuinka se terveys nyt
— toivottavasti olet taas hyvässä
kunnossa — toivon jatkuvaa terveyttä
ja voimia, j,n.e. Ja saapitipa sen
johdosta jo eräs ; osänottorunokin.
Nuo semmoisenaan ovat hyvää lääkettä
varsinkin sielulle, josta ruumiskin
aisansa saakoon. Kiitos niistä.
Huomautflmme nyt vaan kaikille ystävillemme,
että: mies on taas terve
kuin pukki, ja miori.
* * *
Aiemmin mainittu Ester Kaustisen
"Taistelu onnesta** kertomuksen jatko,
toinen osa, on, nyt meille saapunut,
mutta voimme alkaa sen julkaisemisen
voista sitten kun toinen nykyisistä
pitemmistä jatkokertomuksista
loppuu. Emme näet pidä kolmea
jatkokertomusta säännöllisesti
mukavana, vaikka • tilapäisesti niitä
joudutaan käyttämään. Nyt varsinkin
on omintakeisiin kirjoituksiin
nähden tilanne JscUainen, että useampia
pitkiä kcrtamuksta t>« odottamassa
vuoroaan. Siis hyviä lyhcmpiä
kirjoituksia kaivattaisiin nyt etupäässä.
— .'IP.
S
Purolasta oli siis tullut Valpurin
toinen koti. Hän oli kartanoon, jo
pereht)myt, vaikka joskus illan tullen,
ikävässä, kotimökki ja äiti mielessä
kajastelikin. Pakkasipa joskus
itkettämäänkin.
Päivisin ei ollut aikaa turhiin mie-tiskelyihin.
Työtä löytyi — yhtä
ja toista — kaikenlaista, varsinkin
kun oli jokaisen käskettävänä,
Lastenpesu oli hänestä mielenkiintoisaa
hommaa. Sitä olisi saattanut
tehdä vaikka aina, mutta raskastakin
se oli samalla, kun hänen piti
kantaa lukemattomia ämpärillisiä
vettä siihen tarkoitukseen. Pieni
kun oli kooltaan, niin olipa vähällä
ettei ämpärin pohja maata viiltänyt,
kun Valpuri pienen olemuksensa tarmolla
sitä kiikutti sivuttain kenossa.
/ Lehmiä piti hakea metsästä ja hevosia
haasta. .Ai, mutta se oli jännittävintä
kaikesta! Lähtiessään hevosia
hakemaan, Valpuri pistäytyi aitasta
hakemassa leivänkappaleen.
Sillä hän houkutteli sitten hevosen
aidan viereen, mille itse ensin kii-l)
esi ja siitä edelleen hevosen selkään.
Sitten harjasta kiinni ja kartanoon
päin täyttä ravia! Aikuiset pitivät
Valpuria "hurjapäisenä" hänen mo-idkemdssä
nien rohkeiden tempaustensa johdosta.
Pojille hän pärjäsi tappelussa ja
nokkela oli kiipeämään puuhun taikka
katolle.
Vaikka hän hevosten hausta naut-tikin,
niin silti hän pelkäsi vieraan talon
hevosia. Kerrankin oli äiti tullut
Purolaan päiväläiseksi. Sauna oli
lämmitetty ja piti kylvettämän. Äiti
lähetti Valpurin hakemaan kotimökiltä
sauna vaatteita; piikkolakanan,
hurstilakanan sekä paidat itselleen ja
äidille.
Kotimökki sijaitsi aukeiden niittyjen
keskellä olevassa pienessä metsikössä,
ja niityllä juoksenteli hevosia
irrallaan.
Niityn laitaan tultuaan Valpuri
mietti, mitä tehdä jos hevoset hyvinkin
tulisivat häntä kohti. Aukaisi
sitten punaisen tukkansa letiltä; lie-hutti.
sitä ilmaan kahden käden ja
huusi, niin että tienoo raikui: "Piik-koiakana,
hurstilakana, äidin paita ja>
oma paita!"
Säkeeseen oli valahtanut jonkunlainen
nuottikin. Valpuri, riensi niityn
poikki niin nopeasti kuin jalat
kantoivat, ja punainen tukka heilahti
ilmaan säkeen tempossa.
MALVIINA.
.1
Tilaisuuden
sattuessa
Se on harvoin^ aivan vähin
rr^ÄÄLLÄ Pohjois-Amerikassa ei
kuulla usein Costa Ricasta. Se
nimi ei ilmene sanomalehdissä. Se
on vakautuneista oloistaan ylpeiden
pienten farmarien maa. Ja se on yksi
puhtaimpia demokratioita maailmassa.
Kolömbus risti sen Costa Ricaksi
kun hän viimeisellä matkallaan uuteen
maailmaan nousi maihin Puerto
Limonissa ja näki siellä olevilla intiaaneilla
kultakoristeita. Hän uskoi
intiaaneilla olevan suuria kultavaras-toja
ja jokien sannoissa olevan paljon
keltaista metallia. Mutta Kolumbusta
seuranneet kullan etsijät pett3dvät.
Costa Ricassa on vähän helposti saatavissa
olevaa kultaa. Kullan etsijät
menivät muuajle ja vain farmarit jäivät
jälelle. Costa Ricassa on kaivantoja,
mutta suurimman rikkautensa
se saa kahvista — ja bananoista,
joita istutti lähes neljä sataa vuotta
Kolumbuksen käynnin jälkeen yritteliäs
nevryorkilainen, Mii^or C.
Keith, joka myös rakennutti ensimmäisen
rautatien Keski-Amerikaan
Puerto Limonin ja Costa Rican pää-kaupungia
välille.
Keithin rautatie, jonka rakentamisessa
kului 19 vuotta ja maksoi 4,000
ihmisen elämän, alkaa palmulehtojen
ja kaakao- ja bananaplantasioiden
luota kuumalta Karaibin meren rannalta,
kulkee läpi viidakkojen ja sitten
äkkiä kohoaa 5,000 jalan korkeuteen.
Costa Rica on West Virginian valtion
kokoinen — 23,000 neliömailia
'•— mutta sen asukasluku on vain hie-
Michellä on aina ollut valta valita
paikkansa elämässä ja raivata itselleen
elämäntiensä. Niin ei ole aina
naisen laita. — Robindranath Ta-gore.
man enemmän kuin kolmasosa West-
Virginian asukasluvusta. Pienen ta-siivallan
jakaa kolmeen alueeseen
korkeusrajat. Kuumalh Karaibin
rannikolla, jossa sataa 300 päivää
vuodessa, asuu pääasiallisesti United
Fruit Companyn manatserit ja Länsi-
Intian neekerit, jotka työskentelevät
bananaplantashioneilla. Länsirannikko
on karja-aluetta. Todellinen
Costa Rica on kaunis maa —
keskinen ylätasanko, 3,000—4,000
jalkaa merenpinnan yläpuolella, korkeimpien
vuorien kohotessa sen reunamille.
Se" on korkean ruohon, raikkaiden
tuulien ja ijäisen kevään maata.
Siellä asuu kolme neljättä osaa
maan väestöstä. Siellä ovat maan
neljä suurinta kaupunkia muutamien
mailien päässä toisistaan — San Jose,
tasavallan pääkaupunki; Carte-go,
vanha espanjalainen koloniaali-ajan
pääkaupunki aivaii tulivuoren
juurella; Alajuela ja Heredia, keskellä
sokeriruoko- ja kahviviljelyksiä.
Siellä on sadottain pieniä farmeja
kymmenestä sataan eekkeriin, joita
omistajansa viljelevät, 80 prosenttia
Costa Rican viljellystä maasta kuu^
luu tällaisiin tiloihin. Siellä kasvaa
Costa Rican kuuluisa kahvi — mikä
kaikki tapasi mennä Lontoon markkinoille
— sen valkokukkaiset ja punamarjaiset
puut kasvaen vuoren rinteillä
niin jyrkillä, että luulisi puutarhurien
tarvitsevan rappuset niitä hoitaessaan.
Farmit ovat siistejä ja hyvin
hoidettuja. Mataloissa adobe
(polttamattomista tiilistä tehdyissä)
taloissa ovat maalatut ikkunat, joilla
on loistavan värisiä kukkia, verannoilla
on kuivamassa maissinkäpyjä,
papuja, sipulia. ' Kaupungit ovat
pieniä,--mataloita ja vaatimattomia.
Yksinpä San Josessakin kaikista
suurista yleisistä rakennuksista ja ko-ristellu.
sta kansallisteatterista ja puistoista
huolimatta suorat kadut johtavat
vuorille ja pelloille.
Costa Rica on vieläkin pioneerimaa.
Vaikka kaksi kolmatta osaa
maasta on viljelykselle sopivaa, vain
yksi kuudesosa siitä on viljelyksessä.
Suuri osa jälellä olevasta on luonnon
tilassa olevaa metsää — setriä, ma-hongia,
sypressiä ja guajajan puuta.
Jokainen vuosi metsä työntäytyy hieman
taustalle ja jokainen vuosi teitä
rakennetaan. Mutta muutamien kaupunkien
ulkopuolella ja harvoista
rautateistä ja lentolinjoista syrjässä, '
elämä Costa Ricassa on yksinkertaisena
» jöa«/^ai5«Mc?e» yhmi hallita-valUtci
tässä pienessä seurakunnat
ni. :Nyt tuli sellainen onnenpotko^
kun väki hupeni kylälle lupaamäi^
vaistavierailulle naapuriin,
sen vierailun kestävän monta piika
Mimaa ja kiitin luojaani moisesta kf.
jasta. Kerrankin saan taaskirjoHtcj:
rauhassa/
En ehtinyi vielä alkuunkaan
muistin porsaat. Ne oli ruokiltÖii
ensin, etteivät vaan siinä rakkäaj-i
kirjoitmhommassa unohdu. Uuh
kun katselin miten ahnaasti ne sök^i
toistensa kiusalla, tulin pessimisti.'
seksi ja kaikki iloiset asiat kaikkos',
vat mielestäni. Nähkääs, porsort
ovat kasvaneet kovin ja niiden lik
vatpakarat ennustavat niille poltM:
le lyhyttä ikää. .Ja siinä katsellm.
ni niitä, mielikuvitukseni vei mimi
takaperin siihen hetkeen, jolloin serj:.
ku suvaitsi verrata minua hyviri su^
reen paljaaseen porsaaseen. Ja edd>
leen siitä —• niin monimutkaisen joji.
Nonmukainen se on ihmisen ajatus,
rustinki — sain aatteen kokeilla muh
tamia akropaattitemppuja, joiden fr
täisi korjailla alkuperäisesti kaum
kropan epämuodostuneita linjo}:,
Nytpä oli oiva tilaisuus: väki kylW\
eikä yhtään serkkua kymmenen mi
Iin isisällä. Mutta eihän sitä tällam-sa
tukevissa talvitamineissa ole hyi
voimistella. E-il Pois ryysyt i$
meistä myöten. Mutta ei myöskm
aivan alasti, se on kamalaa /c/ufiÄ^
Siksipä hain vinniltä uimapukmifp;
tä en viime kevänä kerennyt kerte'.-
kaan käyttää. Ja nyt se alkoi. Äi
tahteli kyllä puku erinäisistä koMii>
ta,.kun heittelin lattialla kuperkiy
koja ja t€in kaikenlaisia huimia m
misteluliikkeitä. Ei se mitään. Mitta
juuri kun parhaillani yritin, saanko
varpaitani kohotetuksi suun tase!;
le, niin ilman edelläkäypää varoitut
mies huutaa ovella:
"Hyvä päivä — vanha lehmä
— täällä juutalainen.*'
Säikähdin niin että en osannut p
loilleni nousta. Siinä lattialla istud
selitin^:
'*Ei vanha lehmä meillä, menB
naapuriin.'*
Pahankurinen nauninpilke suuf^-
lessä hän tähti ja silloin pääsin nm-kin
jaloilleni. Ison kuvastimen luof^
pysähdyin varmistuakseni, ettenB
vaan minä mitenkään lehmältä näf-tänyt.
Ei, en se ollut minä, kj^
mies todella tarkoitti oikeaa lehmin
joita hän kiertelee ostamassa, «»^
lyhyt suomenkielensä vain teki
nuUe säikähdyttävän kepposen. M^:
ta huomasinpa ajoissa miehen tarkC'
tuksen ja vastasin oikein, enkä. nii^^
terävillä sanoilla, jotka ensin kieli-ni
kerkesivät.
Puin oikeat vaatteet päälleni ja p
lotin uimapuvun pimeimpään niif'-
kaan. Mutta .siinäpä se sitten oHhr^
vä kirjoitustilaisuus mennyt — J'^'*
tuli kotiin. Sain tämän sitten kok^-^
iltamyöhällä torkkuessaui.
SIRPP.d-SERKKU^
ta pioneerielämää. Koristellen
lattu kaksipyöräinen härkäkärryf'
vieläkin costaricalaisen farmarin \-
lineitä. Hän kulkee kylästä toisen-siliä
— ellei hän ole matkalla n-sain.
Siinä hän kuljettaa kerääroi-sä
kahvipavut puutarhastaan naap*
rissa olevaan beneficioon, eli lait*^^-
seen missä ne hoidetaan ulo5lähelet|-
(Jatkoa seitsemännellä slvuB*
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 30, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-01-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430130 |
Description
| Title | 1943-01-30-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAU.\XTAIXA, TAMMIKUUN 30 PÄiyÄXÄ (Canadan suomalaisten viikkolehti) Publlshed and printed by the Vapaus JPublishlng Company Limited, 100-102 SIm Street, West, Sudbury, Ontario. Itegistei«d at the Post Office Dept, Ottawa, as secohd class matter. Tilaushinnat: 1 vt $2.W 6 kk. 1.10 3 kk .60 Yhdysvaltoihin: 1 vk, • • • $2,50 O •«•••,••>•.••..*•**. 1,40 Suomeen Ja muualle ulkomaille: l vk. $3.00 6 kk. 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Liekki ilmestyy Jokaisen vUkon lau-utalna 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilla. Aslamiehllle myönnetään 20 prosen-ttn palkkio. Pyytäkää aslamlesvällneltä jo tft- Bftän. ILMOITUSHINNAT: Klrjeenvaihto- 2lmoitukset $1.00 kerta. Aviolu*toon menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma. Nimenmuuttoilmoitukset 50c kertt $1.00 kolme kertaa. Syntymä-llmoit," kset $1.00 kerta, $2.00 kolme kertaa. if«olemanilmoitukset $2.00 kerta, -50c lisäip«ksu kiitoslauseelta tai miiisto-värsyltä. tialutaan tietää- ja osoiteil-moitukset ^Oc palstatuuma. — Tilapäis-llmolttajie'^ on vaadittaessa lähetettävä llmoitusmatsu etukäteen. Yleiset ilmoitushinnat 40c i)alstatuu-ma. Ilmoitus, Joka julkaistaan neljä< kertaa samanlaisena 30c palstatuuma, Alin ibnoitushinta 40c pals};atuijina. kerta ilmoittaessa. . Erikoisista ilmoitushinnoista voi tiedustella tämän lehden konttorista. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Pub-ashlng^ Company Limited, 100-102 Elm Street, West, Sudbury, Ontario. . Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosco: J. Järvis. Rauha ICäkI, Hilja Aho. E. Suksi. Estei Kaustinen. Aili Malm. Margit Laakso^ Yrjö Salvo ja Jalmar Saari, Liekkiin aljotut kirjoitukset oaol» leUava:- LIEKKI f,O. Box 69 - - Ondbury. On( Toimituksen {(uimasta Olemme tässä viimeaikoina tehneet sen ilahduttavan huomion, että meillä (tällä toimittajapahalla) on sekä lähempänä että kauempana paljon todellisia, osaaottavia yltäviä. Se on "ilmennyt tuon huonokunto-mainin-nan johdosta, joka pääsi joiduntie-nosssa pujahtamaan lehden palstoille. Nyt on saapunut ystäviltä kosketuksia — kuinka se terveys nyt — toivottavasti olet taas hyvässä kunnossa — toivon jatkuvaa terveyttä ja voimia, j,n.e. Ja saapitipa sen johdosta jo eräs ; osänottorunokin. Nuo semmoisenaan ovat hyvää lääkettä varsinkin sielulle, josta ruumiskin aisansa saakoon. Kiitos niistä. Huomautflmme nyt vaan kaikille ystävillemme, että: mies on taas terve kuin pukki, ja miori. * * * Aiemmin mainittu Ester Kaustisen "Taistelu onnesta** kertomuksen jatko, toinen osa, on, nyt meille saapunut, mutta voimme alkaa sen julkaisemisen voista sitten kun toinen nykyisistä pitemmistä jatkokertomuksista loppuu. Emme näet pidä kolmea jatkokertomusta säännöllisesti mukavana, vaikka • tilapäisesti niitä joudutaan käyttämään. Nyt varsinkin on omintakeisiin kirjoituksiin nähden tilanne JscUainen, että useampia pitkiä kcrtamuksta t>« odottamassa vuoroaan. Siis hyviä lyhcmpiä kirjoituksia kaivattaisiin nyt etupäässä. — .'IP. S Purolasta oli siis tullut Valpurin toinen koti. Hän oli kartanoon, jo pereht)myt, vaikka joskus illan tullen, ikävässä, kotimökki ja äiti mielessä kajastelikin. Pakkasipa joskus itkettämäänkin. Päivisin ei ollut aikaa turhiin mie-tiskelyihin. Työtä löytyi — yhtä ja toista — kaikenlaista, varsinkin kun oli jokaisen käskettävänä, Lastenpesu oli hänestä mielenkiintoisaa hommaa. Sitä olisi saattanut tehdä vaikka aina, mutta raskastakin se oli samalla, kun hänen piti kantaa lukemattomia ämpärillisiä vettä siihen tarkoitukseen. Pieni kun oli kooltaan, niin olipa vähällä ettei ämpärin pohja maata viiltänyt, kun Valpuri pienen olemuksensa tarmolla sitä kiikutti sivuttain kenossa. / Lehmiä piti hakea metsästä ja hevosia haasta. .Ai, mutta se oli jännittävintä kaikesta! Lähtiessään hevosia hakemaan, Valpuri pistäytyi aitasta hakemassa leivänkappaleen. Sillä hän houkutteli sitten hevosen aidan viereen, mille itse ensin kii-l) esi ja siitä edelleen hevosen selkään. Sitten harjasta kiinni ja kartanoon päin täyttä ravia! Aikuiset pitivät Valpuria "hurjapäisenä" hänen mo-idkemdssä nien rohkeiden tempaustensa johdosta. Pojille hän pärjäsi tappelussa ja nokkela oli kiipeämään puuhun taikka katolle. Vaikka hän hevosten hausta naut-tikin, niin silti hän pelkäsi vieraan talon hevosia. Kerrankin oli äiti tullut Purolaan päiväläiseksi. Sauna oli lämmitetty ja piti kylvettämän. Äiti lähetti Valpurin hakemaan kotimökiltä sauna vaatteita; piikkolakanan, hurstilakanan sekä paidat itselleen ja äidille. Kotimökki sijaitsi aukeiden niittyjen keskellä olevassa pienessä metsikössä, ja niityllä juoksenteli hevosia irrallaan. Niityn laitaan tultuaan Valpuri mietti, mitä tehdä jos hevoset hyvinkin tulisivat häntä kohti. Aukaisi sitten punaisen tukkansa letiltä; lie-hutti. sitä ilmaan kahden käden ja huusi, niin että tienoo raikui: "Piik-koiakana, hurstilakana, äidin paita ja> oma paita!" Säkeeseen oli valahtanut jonkunlainen nuottikin. Valpuri, riensi niityn poikki niin nopeasti kuin jalat kantoivat, ja punainen tukka heilahti ilmaan säkeen tempossa. MALVIINA. .1 Tilaisuuden sattuessa Se on harvoin^ aivan vähin rr^ÄÄLLÄ Pohjois-Amerikassa ei kuulla usein Costa Ricasta. Se nimi ei ilmene sanomalehdissä. Se on vakautuneista oloistaan ylpeiden pienten farmarien maa. Ja se on yksi puhtaimpia demokratioita maailmassa. Kolömbus risti sen Costa Ricaksi kun hän viimeisellä matkallaan uuteen maailmaan nousi maihin Puerto Limonissa ja näki siellä olevilla intiaaneilla kultakoristeita. Hän uskoi intiaaneilla olevan suuria kultavaras-toja ja jokien sannoissa olevan paljon keltaista metallia. Mutta Kolumbusta seuranneet kullan etsijät pett3dvät. Costa Ricassa on vähän helposti saatavissa olevaa kultaa. Kullan etsijät menivät muuajle ja vain farmarit jäivät jälelle. Costa Ricassa on kaivantoja, mutta suurimman rikkautensa se saa kahvista — ja bananoista, joita istutti lähes neljä sataa vuotta Kolumbuksen käynnin jälkeen yritteliäs nevryorkilainen, Mii^or C. Keith, joka myös rakennutti ensimmäisen rautatien Keski-Amerikaan Puerto Limonin ja Costa Rican pää-kaupungia välille. Keithin rautatie, jonka rakentamisessa kului 19 vuotta ja maksoi 4,000 ihmisen elämän, alkaa palmulehtojen ja kaakao- ja bananaplantasioiden luota kuumalta Karaibin meren rannalta, kulkee läpi viidakkojen ja sitten äkkiä kohoaa 5,000 jalan korkeuteen. Costa Rica on West Virginian valtion kokoinen — 23,000 neliömailia '•— mutta sen asukasluku on vain hie- Michellä on aina ollut valta valita paikkansa elämässä ja raivata itselleen elämäntiensä. Niin ei ole aina naisen laita. — Robindranath Ta-gore. man enemmän kuin kolmasosa West- Virginian asukasluvusta. Pienen ta-siivallan jakaa kolmeen alueeseen korkeusrajat. Kuumalh Karaibin rannikolla, jossa sataa 300 päivää vuodessa, asuu pääasiallisesti United Fruit Companyn manatserit ja Länsi- Intian neekerit, jotka työskentelevät bananaplantashioneilla. Länsirannikko on karja-aluetta. Todellinen Costa Rica on kaunis maa — keskinen ylätasanko, 3,000—4,000 jalkaa merenpinnan yläpuolella, korkeimpien vuorien kohotessa sen reunamille. Se" on korkean ruohon, raikkaiden tuulien ja ijäisen kevään maata. Siellä asuu kolme neljättä osaa maan väestöstä. Siellä ovat maan neljä suurinta kaupunkia muutamien mailien päässä toisistaan — San Jose, tasavallan pääkaupunki; Carte-go, vanha espanjalainen koloniaali-ajan pääkaupunki aivaii tulivuoren juurella; Alajuela ja Heredia, keskellä sokeriruoko- ja kahviviljelyksiä. Siellä on sadottain pieniä farmeja kymmenestä sataan eekkeriin, joita omistajansa viljelevät, 80 prosenttia Costa Rican viljellystä maasta kuu^ luu tällaisiin tiloihin. Siellä kasvaa Costa Rican kuuluisa kahvi — mikä kaikki tapasi mennä Lontoon markkinoille — sen valkokukkaiset ja punamarjaiset puut kasvaen vuoren rinteillä niin jyrkillä, että luulisi puutarhurien tarvitsevan rappuset niitä hoitaessaan. Farmit ovat siistejä ja hyvin hoidettuja. Mataloissa adobe (polttamattomista tiilistä tehdyissä) taloissa ovat maalatut ikkunat, joilla on loistavan värisiä kukkia, verannoilla on kuivamassa maissinkäpyjä, papuja, sipulia. ' Kaupungit ovat pieniä,--mataloita ja vaatimattomia. Yksinpä San Josessakin kaikista suurista yleisistä rakennuksista ja ko-ristellu. sta kansallisteatterista ja puistoista huolimatta suorat kadut johtavat vuorille ja pelloille. Costa Rica on vieläkin pioneerimaa. Vaikka kaksi kolmatta osaa maasta on viljelykselle sopivaa, vain yksi kuudesosa siitä on viljelyksessä. Suuri osa jälellä olevasta on luonnon tilassa olevaa metsää — setriä, ma-hongia, sypressiä ja guajajan puuta. Jokainen vuosi metsä työntäytyy hieman taustalle ja jokainen vuosi teitä rakennetaan. Mutta muutamien kaupunkien ulkopuolella ja harvoista rautateistä ja lentolinjoista syrjässä, ' elämä Costa Ricassa on yksinkertaisena » jöa«/^ai5«Mc?e» yhmi hallita-valUtci tässä pienessä seurakunnat ni. :Nyt tuli sellainen onnenpotko^ kun väki hupeni kylälle lupaamäi^ vaistavierailulle naapuriin, sen vierailun kestävän monta piika Mimaa ja kiitin luojaani moisesta kf. jasta. Kerrankin saan taaskirjoHtcj: rauhassa/ En ehtinyi vielä alkuunkaan muistin porsaat. Ne oli ruokiltÖii ensin, etteivät vaan siinä rakkäaj-i kirjoitmhommassa unohdu. Uuh kun katselin miten ahnaasti ne sök^i toistensa kiusalla, tulin pessimisti.' seksi ja kaikki iloiset asiat kaikkos', vat mielestäni. Nähkääs, porsort ovat kasvaneet kovin ja niiden lik vatpakarat ennustavat niille poltM: le lyhyttä ikää. .Ja siinä katsellm. ni niitä, mielikuvitukseni vei mimi takaperin siihen hetkeen, jolloin serj:. ku suvaitsi verrata minua hyviri su^ reen paljaaseen porsaaseen. Ja edd> leen siitä —• niin monimutkaisen joji. Nonmukainen se on ihmisen ajatus, rustinki — sain aatteen kokeilla muh tamia akropaattitemppuja, joiden fr täisi korjailla alkuperäisesti kaum kropan epämuodostuneita linjo}:, Nytpä oli oiva tilaisuus: väki kylW\ eikä yhtään serkkua kymmenen mi Iin isisällä. Mutta eihän sitä tällam-sa tukevissa talvitamineissa ole hyi voimistella. E-il Pois ryysyt i$ meistä myöten. Mutta ei myöskm aivan alasti, se on kamalaa /c/ufiÄ^ Siksipä hain vinniltä uimapukmifp; tä en viime kevänä kerennyt kerte'.- kaan käyttää. Ja nyt se alkoi. Äi tahteli kyllä puku erinäisistä koMii> ta,.kun heittelin lattialla kuperkiy koja ja t€in kaikenlaisia huimia m misteluliikkeitä. Ei se mitään. Mitta juuri kun parhaillani yritin, saanko varpaitani kohotetuksi suun tase!; le, niin ilman edelläkäypää varoitut mies huutaa ovella: "Hyvä päivä — vanha lehmä — täällä juutalainen.*' Säikähdin niin että en osannut p loilleni nousta. Siinä lattialla istud selitin^: '*Ei vanha lehmä meillä, menB naapuriin.'* Pahankurinen nauninpilke suuf^- lessä hän tähti ja silloin pääsin nm-kin jaloilleni. Ison kuvastimen luof^ pysähdyin varmistuakseni, ettenB vaan minä mitenkään lehmältä näf-tänyt. Ei, en se ollut minä, kj^ mies todella tarkoitti oikeaa lehmin joita hän kiertelee ostamassa, «»^ lyhyt suomenkielensä vain teki nuUe säikähdyttävän kepposen. M^: ta huomasinpa ajoissa miehen tarkC' tuksen ja vastasin oikein, enkä. nii^^ terävillä sanoilla, jotka ensin kieli-ni kerkesivät. Puin oikeat vaatteet päälleni ja p lotin uimapuvun pimeimpään niif'- kaan. Mutta .siinäpä se sitten oHhr^ vä kirjoitustilaisuus mennyt — J'^'* tuli kotiin. Sain tämän sitten kok^-^ iltamyöhällä torkkuessaui. SIRPP.d-SERKKU^ ta pioneerielämää. Koristellen lattu kaksipyöräinen härkäkärryf' vieläkin costaricalaisen farmarin \- lineitä. Hän kulkee kylästä toisen-siliä — ellei hän ole matkalla n-sain. Siinä hän kuljettaa kerääroi-sä kahvipavut puutarhastaan naap* rissa olevaan beneficioon, eli lait*^^- seen missä ne hoidetaan ulo5lähelet|- (Jatkoa seitsemännellä slvuB* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-01-30-02
