1937-10-30-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TR; Cooper oli saanut tavattoman dahti.. «Olisihan minun pitänyt tie-
^ VI hyvän päivällisen, melkeinpä • tää se. Glen kyllä tiennyt koko ajan
epäilyttävän hyvän päivällisen. Fie- että vaikka näytät niin tavattoman
ni, hyyä voileipäpöytä, ruokaryyppy, roistomaiselta, niin sydämesi on kui-sitten
viinin kanssa nautittna^ kana- . tenkin puhdasta kultaa. Tietysti os-paistia
ja lopuksi tuoretta- anaoasta tan sinulta turkin pilkkahintaan Ja
jakonjakkia. Nyt hän.45tui.noja- nyt lähdemme jonnekin hiukan
tuolissaan ja luki sanomalehteä. Mr. haukkaamaan ja juhlimaan tätä ^„
CQopernäuttiolemassaolostaaniJnutr.nellista tapahtumaa."
ta samalla hän tunsi itsensä jollain Ystävykset tilasivat auton, ajoivat
tavalla rauhattomaksi, vaikka eiivoinut
tietää, mistä se johtui.^
Afutta sitten räjähti pommi.
"Tiedätkö, John", sanoi Mr&.Goor
pef."nytpn jo aika ruveta ajattelemaan
vaatteita talven varalla." -
"Älä herran nimessä rupea, ajai-teiemaanj
rakas Mary", vastasi Mr.
Cooper. ~'
"Miksei?' kysyi rouvak- terävästi.
"Ajatteleminen on paha. tapa", sa-joi
Mr. Cooper. "Ajätteleniälla "voi
keksiä uusia aatteitapa se on-Jjiaikkea
• muuta kuin terveellistä."' /
"Mistä sinä senv tiedät?" kysyi
Mrs. Cooper pilkallisesti. "Luulen,
että ruskea pukee minua• parhaiten."
Mr/ Cooper ei vastannut, mitään.
Jokainen aviomies tietää^ .mistä syys-tä.
"Vai olisikohan sininen parempi?"
Mr. Cooper vaikenined^leenl Hän
' luki lehdestä urheilusdostustav jossa
kerrottiin eräästä. nyrkkeilyottelusta.
"Saapa nähdä, tuleeko kylmä, tal-w",
mutisi Mrs. Cooper*
; 'Tdkään tulevan",, vahtasi Mr.
Cooper. "Et aavista, kuinka sumria
vaikeuksia kylmä talvi tuottaa^ liikkeelle
tällaisina aikoina. Tulot vähenevät:.?'
'
"jos talvesta tulee kylmä, riiin tar-wtseii
siinä tapauksessa turkin", kcs-keyttfMrs:
Cooper. ' '
Silioih Mr. Cooper ymmärsi, että
ei enää kannattanut piiloutua sanö-mdehden
taakse. Hän mmitti taktiikkaa.
/ •
"Mennään elokuviin", sanoi häh.
"Regentissä on tänä iltana hyvä
kuva."
hotelli Plazaan ja juhlivat. He juhU-vat
niin, että sitä todella saattoi sanoa
juhlimiseksi.
ICun Mr. Cooper myöhään illalla
tuli kotiin, istui hänen vaimonsa häntä
odottamassa ja oli koko lailla uhkaavan
näköinen.
"Mary", sanoi Mr. Cooper, ''olen
ajatellut tuota turkkia..."
Mrs. Cooper tuijotti terävästi parempaa
puolisköaan.
"Mutta John . . .»
ja olen tullut- sellaiseen tulokseen".
Jatkoi Mr. Cooper, "että
oFet'aivan oikeassa. Tarvitset todellakin
talveksi turkin.'.'
"John, et kai sinä ole sairas? Oletko
saanut kylmää?"
"En ollenkaan", hymyili Mr. Cooper,
"mutta jos asianlaita n3^ todella
on niin, että sinä tarvitset turkin,
niin olen suorastaan iloinen, saadessani
lahjoittaa sinulle sellaisen."
"Voi, rakas pikku John! Onko tämä
totta? Sano se uudelleen, se tun-
• tuu niin mahdottomalta!"
"Saat parhaimman turkin koko
Jo pitkän aikmlapsihalvausta sai' Floridaan. Snite sairastui Kiinassa
rastanut Frederick B, Snite, rikas ollessaan. Kiinasta känet tuotiin rati^
rautakeuhkossa kotoaan Chicagosta takeuhkossa kotiinsa Chicagoon,
yhdysvaltalainen nuorimies matkalta
mitä sanoit?" sähoi.Mrs, Cooper sil^
mätloistaen. ^
'•Totta kai'-j vastasi Mr., Gopper.
"Sinä olet maailman paras ukkeli",
kaupungissa!" huudahti Mr. Cooper, huudahti Mrs. Cooper, kaivaen jos-
"Haluan että vaimoni saa parasta, tain esille-paperilapun, jonka työnsi
Mlitta sinun'täytyy vastalahjaksi lu- Mr. Cooperin kouraan.-
vata, että et ajattele muita pukualaan "En ajatellut näyttää sitä vielä
kuuluvia ostoksia." sinulle", sanoi hän.
"Sinä siis todellakin tarkoitat sitä, "Mikä tämä sittenon?" ihmetteli-
Mr, Cooper ja< haiien hyvä tuulensa
laski huomattavasti. >
"Lasku vain. Ostin aamuUa par-haimmanvturkin^
jonka: «atuinv löytämään.
Sainkin: sen äärettömänv halvalla—
vain SOO dollaria." , ^ :
Mr. Cooper: ei nykyään siedä» ollenkaan
Mc. Williamsiai Haiien mielestään
koko juttu on Mn VVilliamsIn
syytä.
arvoitus
. Seuraavana päivänä saapui Mr.
Williams Mr. Cooperin liikkeeseen.
"Kuulehan", sanoi Mr; WiHiams,
"eikö sinun eukkosi tarvitse- talveksi
turkkia?"
Herra Cooper tuijotti ystäväänsä.
RANSKÄKf eteläisimmissä osissa, kun taas nekatiivisessa,menetelmässä
missä Europän esihistoriallisten ih- on maalaamaton käsi pantu maalatul-misrotujen
useimmat lajiyksilöt ja le pinnalle. : r
Itiurankolöydöt on tehty, on niiden
luolien seinissä, joita nämä ihmiset
ovat käyttäneet asuntoinaan, tavattu
suuri joukko merkkejä ja maalauksia,
joista useimmat esittävät senaikaisia
eläimiä, kuten mammutteja,
"Mistä hemmetistä sinä olet saa- peuroja, luolakarhuja ja -leijonia jne. seenkin yksimielisiä siinä suhteessa,
lut seitsemännen aistin?" huudahti Muutamissa näissä luolissa tavataan että kädet todellakin ovat olleet sil-
Toimitettujen tutkimusten tarkoituksena
on saada selvyys, miksi nämä
kuvat esittävät silvottuja- käsiä
eikä e-silvottuja ja miksi ylipäänsä
näitä käsiä on seiniin maalattu.-Näis-
^ dyttömän arvostelun alaiseksi. Hei^
dän käsityksensä mukaan eivät niin
vanhanaikaiset ja alkuperäiset kuin
aurignacrotuun kuuluvat ihmiset tun^
teneet kuolemaa kohtaan' surua vaan
pelkoa. Siksi, he sanovat käsien sil-pomlnen
on katsottava uhriksi, jolla
pyrittiin lepyttämään niitä pahoja
hän.
"En mistään, mutta onhan minullakin
se vaimopuolikas ja eivätköKän
. f^>aikki naiset loppujen lopuksi ole
jotensakin samanlaisia. Jos «asettaisit
JWJ,oon kaikki naiset; jotka toivovat
JtSdleen turkkia näinä aikoina, juuri
^^ven tullen, niin tulisi jonosta pi-kuin
mikään juhlakulkue."
"Taidat olla oikeassa^^ vastasi'M*-.
^Per huokaisten, "mutta mistä
^ t ä tuon asian otit* puheeksi? Et
f3i tullut minulle osoittamaan, kuin-
^ taitava naisten sielnnelämäntun-tija
olet?"
myöskin muunaiheisia kuvia, ennenkaikkea
ihmiskäsiä esittäviä. Eräässä
niistä luolista, nimeltä Cargas, jossa
hoin 20,000 vuotta sitten asuin.s.
aurignaorarotuun kuuluvia ihmisiä,
ovat nämä kuvat' herättäneet aivan
erikoisen suurta huomiota^ koska ne
esittävät silvottuja käsiä. Nämä silpomiset
ov^t hyvin erilaisia, sillä kysymys silpomisen tarkoituksesta,
mainitut kuvat esittävät-käsiä, joista niin ^iinä menex^ät ime^^
puuttuu yksi tai useampia sormia hajalle. '
. En kylläkään", vastasi Mr. Wil-salaperäisesti,
'^Mutta jps ha-
'"^^staa eukollesi uuden.turkin..."
^^^'nu nyt jo kuuseen!»
^^aiken todennäk^isj^rden * mu-
^ Jokatapauk&sa^j^tet^t^
vaimollesi t u r k i n a i v an
että minä> sain. erään
^^«'ssivaraston^n^in ilmaiseksi,
saada- turfcinTmilhJltavaivan
^ntaan, jos vain haluat."
^r. Coop, er tarttui ystäväänsä Mr.
^»a käteen.
joko puoliksi tai kokonaan.
Vaikka nämä omituiset kuvat ovat
olleet tunnettuja vasta muutaman
vuoden ajan, ovat ne olleet jo moiien-monituisteri
tutkimusten esineinä.
Tällöin on m.m. voitu todeta, että
nämä kuvat on maalattu erittäin kestävillä
mihefaaliaineilla, kuten rauta-mullalla,
ruskoki veliä jne. Kuvien
valmistuksessa on ollut kaksi eri me-inetelinää.
Toisessa on käsien sisäpuolet
ensin kastettu väriin ja sitten
ne,^ puristettu luolan seiniä vastaan.
Toisen mukaan taas seinä on ensiksi
" raaiättu kyseellisellä värillä ja sitten
sitä vastaan puristettu käsi. I:ssa
menetelmässä, j o ta nimitetään
positiiviseksi, on siis maalattu kasi
sä kysymyksissä ovat tutkijat'jök-" voimia, jotka olivat kuoleman aiheuttaneet.
Useiden muiden tutkijain
mukaan, ei kumpikaan näistä tulkinnoista
ole oikea. 3ingiä ja Breueriä
vastaan voidaan esittaäi että kiidenia
ei herätä vain nykyään elävien luonnonkansojen
keskuudessa surua ja
kaipausta^ vaan samaa tuntevat niyfts
määrätyt r eläimet. Sitäpaitsi eivät
saksalaiset; sen (enempää i kuin myöskään
Cästetet ole voineet. millään ta*
valla selittää, miksi näitä .silvottujen
käsien. kuvia esiintyy vain Gargas-'
luolassa, eikä; missään muissa, vaikka,
ne onkin mita perusteellisimmin tutkittu.
Tämä tosiasia kätkeekin si-^
-äcinsä arvoituksen, joka saan^
kauanodottaa ratkaisuaan. , "
vottuja ja että niiden esittämisellä on
tahdottu jälkimaailmalle jättää muisto
näistä silpomisista. Edelleen ovat
useimmat tutkijat taipuvaisia olettamaan;
että positiivinen kuvaustapa on
vanhin ja että sitten vähitellto-siirryt-tiin
negatiiviseen; koska se tufeksd-taan
oli'varmempi. Mutta'k#^tulee
Ranskalainen • tiedemiesfCas-
' teret on tarmokkaasti «dustanut sitä
mielipidettä, että sormienfcatkaiseHii-sellä
on ilmaistu surua jonkun^^mai-sen
kuoleman johdosta. Hän'perustaa
tämän käsityksensä; siihen* useiden
kansatieteilijöiden'toteamaan tosiasiaan,
että käsien silpomista kuoleman
jälkeen tavataan monien vielä
nykyäänkin elävien Iuonnonk^^'en
keskuudessa, m:m. intiaanien J ^ e l ä -
Afrikan bushmannien keskuudessa.
Jos tämä selitys; olisi oikea, niin siinä
olisi myös selitys erilaisiin silpomisiin:
kuta enemmän joitakin sormia puuttuu,
sitä enemmän häneltä on kuollut
omaisia. Saksalaiset'tutkijat Bring
ja Breuer ovat kuitenkin asettaneet
. MAAILMAN suurin ^keinotekoi^
nen järvi.on Raiputanassa, Intiassa.
Sen pinta-ala on 60 neliökilometriä ja
sen vedellä kastellaan laajat viljelysmaat:
!—oOo
ENSIMÄINEN. taloudessa.käytet^
tävä jäähdytyslaite valmistettiin- v;
.1581. ' ^
oOo
''^nha kunnon'kaverii^hätiteiu.^ asetettu maalaamattomalle pinnalle
^> IHMJSEBEÄ on 5291ihasta. Kaä-tämän'Gästeretiir
käsityksen-pafataas- liperfaosen^ toukassa-on- 4,000 eri' l i -
timuodölliselta^kannaltatfcatsoaihyo; hasta^.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 30, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-10-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki371030 |
Description
| Title | 1937-10-30-09 |
| OCR text | TR; Cooper oli saanut tavattoman dahti.. «Olisihan minun pitänyt tie- ^ VI hyvän päivällisen, melkeinpä • tää se. Glen kyllä tiennyt koko ajan epäilyttävän hyvän päivällisen. Fie- että vaikka näytät niin tavattoman ni, hyyä voileipäpöytä, ruokaryyppy, roistomaiselta, niin sydämesi on kui-sitten viinin kanssa nautittna^ kana- . tenkin puhdasta kultaa. Tietysti os-paistia ja lopuksi tuoretta- anaoasta tan sinulta turkin pilkkahintaan Ja jakonjakkia. Nyt hän.45tui.noja- nyt lähdemme jonnekin hiukan tuolissaan ja luki sanomalehteä. Mr. haukkaamaan ja juhlimaan tätä ^„ CQopernäuttiolemassaolostaaniJnutr.nellista tapahtumaa." ta samalla hän tunsi itsensä jollain Ystävykset tilasivat auton, ajoivat tavalla rauhattomaksi, vaikka eiivoinut tietää, mistä se johtui.^ Afutta sitten räjähti pommi. "Tiedätkö, John", sanoi Mr&.Goor pef."nytpn jo aika ruveta ajattelemaan vaatteita talven varalla." - "Älä herran nimessä rupea, ajai-teiemaanj rakas Mary", vastasi Mr. Cooper. ~' "Miksei?' kysyi rouvak- terävästi. "Ajatteleminen on paha. tapa", sa-joi Mr. Cooper. "Ajätteleniälla "voi keksiä uusia aatteitapa se on-Jjiaikkea • muuta kuin terveellistä."' / "Mistä sinä senv tiedät?" kysyi Mrs. Cooper pilkallisesti. "Luulen, että ruskea pukee minua• parhaiten." Mr/ Cooper ei vastannut, mitään. Jokainen aviomies tietää^ .mistä syys-tä. "Vai olisikohan sininen parempi?" Mr. Cooper vaikenined^leenl Hän ' luki lehdestä urheilusdostustav jossa kerrottiin eräästä. nyrkkeilyottelusta. "Saapa nähdä, tuleeko kylmä, tal-w", mutisi Mrs. Cooper* ; 'Tdkään tulevan",, vahtasi Mr. Cooper. "Et aavista, kuinka sumria vaikeuksia kylmä talvi tuottaa^ liikkeelle tällaisina aikoina. Tulot vähenevät:.?' ' "jos talvesta tulee kylmä, riiin tar-wtseii siinä tapauksessa turkin", kcs-keyttfMrs: Cooper. ' ' Silioih Mr. Cooper ymmärsi, että ei enää kannattanut piiloutua sanö-mdehden taakse. Hän mmitti taktiikkaa. / • "Mennään elokuviin", sanoi häh. "Regentissä on tänä iltana hyvä kuva." hotelli Plazaan ja juhlivat. He juhU-vat niin, että sitä todella saattoi sanoa juhlimiseksi. ICun Mr. Cooper myöhään illalla tuli kotiin, istui hänen vaimonsa häntä odottamassa ja oli koko lailla uhkaavan näköinen. "Mary", sanoi Mr. Cooper, ''olen ajatellut tuota turkkia..." Mrs. Cooper tuijotti terävästi parempaa puolisköaan. "Mutta John . . .» ja olen tullut- sellaiseen tulokseen". Jatkoi Mr. Cooper, "että oFet'aivan oikeassa. Tarvitset todellakin talveksi turkin.'.' "John, et kai sinä ole sairas? Oletko saanut kylmää?" "En ollenkaan", hymyili Mr. Cooper, "mutta jos asianlaita n3^ todella on niin, että sinä tarvitset turkin, niin olen suorastaan iloinen, saadessani lahjoittaa sinulle sellaisen." "Voi, rakas pikku John! Onko tämä totta? Sano se uudelleen, se tun- • tuu niin mahdottomalta!" "Saat parhaimman turkin koko Jo pitkän aikmlapsihalvausta sai' Floridaan. Snite sairastui Kiinassa rastanut Frederick B, Snite, rikas ollessaan. Kiinasta känet tuotiin rati^ rautakeuhkossa kotoaan Chicagosta takeuhkossa kotiinsa Chicagoon, yhdysvaltalainen nuorimies matkalta mitä sanoit?" sähoi.Mrs, Cooper sil^ mätloistaen. ^ '•Totta kai'-j vastasi Mr., Gopper. "Sinä olet maailman paras ukkeli", kaupungissa!" huudahti Mr. Cooper, huudahti Mrs. Cooper, kaivaen jos- "Haluan että vaimoni saa parasta, tain esille-paperilapun, jonka työnsi Mlitta sinun'täytyy vastalahjaksi lu- Mr. Cooperin kouraan.- vata, että et ajattele muita pukualaan "En ajatellut näyttää sitä vielä kuuluvia ostoksia." sinulle", sanoi hän. "Sinä siis todellakin tarkoitat sitä, "Mikä tämä sittenon?" ihmetteli- Mr, Cooper ja< haiien hyvä tuulensa laski huomattavasti. > "Lasku vain. Ostin aamuUa par-haimmanvturkin^ jonka: «atuinv löytämään. Sainkin: sen äärettömänv halvalla— vain SOO dollaria." , ^ : Mr. Cooper: ei nykyään siedä» ollenkaan Mc. Williamsiai Haiien mielestään koko juttu on Mn VVilliamsIn syytä. arvoitus . Seuraavana päivänä saapui Mr. Williams Mr. Cooperin liikkeeseen. "Kuulehan", sanoi Mr; WiHiams, "eikö sinun eukkosi tarvitse- talveksi turkkia?" Herra Cooper tuijotti ystäväänsä. RANSKÄKf eteläisimmissä osissa, kun taas nekatiivisessa,menetelmässä missä Europän esihistoriallisten ih- on maalaamaton käsi pantu maalatul-misrotujen useimmat lajiyksilöt ja le pinnalle. : r Itiurankolöydöt on tehty, on niiden luolien seinissä, joita nämä ihmiset ovat käyttäneet asuntoinaan, tavattu suuri joukko merkkejä ja maalauksia, joista useimmat esittävät senaikaisia eläimiä, kuten mammutteja, "Mistä hemmetistä sinä olet saa- peuroja, luolakarhuja ja -leijonia jne. seenkin yksimielisiä siinä suhteessa, lut seitsemännen aistin?" huudahti Muutamissa näissä luolissa tavataan että kädet todellakin ovat olleet sil- Toimitettujen tutkimusten tarkoituksena on saada selvyys, miksi nämä kuvat esittävät silvottuja- käsiä eikä e-silvottuja ja miksi ylipäänsä näitä käsiä on seiniin maalattu.-Näis- ^ dyttömän arvostelun alaiseksi. Hei^ dän käsityksensä mukaan eivät niin vanhanaikaiset ja alkuperäiset kuin aurignacrotuun kuuluvat ihmiset tun^ teneet kuolemaa kohtaan' surua vaan pelkoa. Siksi, he sanovat käsien sil-pomlnen on katsottava uhriksi, jolla pyrittiin lepyttämään niitä pahoja hän. "En mistään, mutta onhan minullakin se vaimopuolikas ja eivätköKän . f^>aikki naiset loppujen lopuksi ole jotensakin samanlaisia. Jos «asettaisit JWJ,oon kaikki naiset; jotka toivovat JtSdleen turkkia näinä aikoina, juuri ^^ven tullen, niin tulisi jonosta pi-kuin mikään juhlakulkue." "Taidat olla oikeassa^^ vastasi'M*-. ^Per huokaisten, "mutta mistä ^ t ä tuon asian otit* puheeksi? Et f3i tullut minulle osoittamaan, kuin- ^ taitava naisten sielnnelämäntun-tija olet?" myöskin muunaiheisia kuvia, ennenkaikkea ihmiskäsiä esittäviä. Eräässä niistä luolista, nimeltä Cargas, jossa hoin 20,000 vuotta sitten asuin.s. aurignaorarotuun kuuluvia ihmisiä, ovat nämä kuvat' herättäneet aivan erikoisen suurta huomiota^ koska ne esittävät silvottuja käsiä. Nämä silpomiset ov^t hyvin erilaisia, sillä kysymys silpomisen tarkoituksesta, mainitut kuvat esittävät-käsiä, joista niin ^iinä menex^ät ime^^ puuttuu yksi tai useampia sormia hajalle. ' . En kylläkään", vastasi Mr. Wil-salaperäisesti, '^Mutta jps ha- '"^^staa eukollesi uuden.turkin..." ^^^'nu nyt jo kuuseen!» ^^aiken todennäk^isj^rden * mu- ^ Jokatapauk&sa^j^tet^t^ vaimollesi t u r k i n a i v an että minä> sain. erään ^^«'ssivaraston^n^in ilmaiseksi, saada- turfcinTmilhJltavaivan ^ntaan, jos vain haluat." ^r. Coop, er tarttui ystäväänsä Mr. ^»a käteen. joko puoliksi tai kokonaan. Vaikka nämä omituiset kuvat ovat olleet tunnettuja vasta muutaman vuoden ajan, ovat ne olleet jo moiien-monituisteri tutkimusten esineinä. Tällöin on m.m. voitu todeta, että nämä kuvat on maalattu erittäin kestävillä mihefaaliaineilla, kuten rauta-mullalla, ruskoki veliä jne. Kuvien valmistuksessa on ollut kaksi eri me-inetelinää. Toisessa on käsien sisäpuolet ensin kastettu väriin ja sitten ne,^ puristettu luolan seiniä vastaan. Toisen mukaan taas seinä on ensiksi " raaiättu kyseellisellä värillä ja sitten sitä vastaan puristettu käsi. I:ssa menetelmässä, j o ta nimitetään positiiviseksi, on siis maalattu kasi sä kysymyksissä ovat tutkijat'jök-" voimia, jotka olivat kuoleman aiheuttaneet. Useiden muiden tutkijain mukaan, ei kumpikaan näistä tulkinnoista ole oikea. 3ingiä ja Breueriä vastaan voidaan esittaäi että kiidenia ei herätä vain nykyään elävien luonnonkansojen keskuudessa surua ja kaipausta^ vaan samaa tuntevat niyfts määrätyt r eläimet. Sitäpaitsi eivät saksalaiset; sen (enempää i kuin myöskään Cästetet ole voineet. millään ta* valla selittää, miksi näitä .silvottujen käsien. kuvia esiintyy vain Gargas-' luolassa, eikä; missään muissa, vaikka, ne onkin mita perusteellisimmin tutkittu. Tämä tosiasia kätkeekin si-^ -äcinsä arvoituksen, joka saan^ kauanodottaa ratkaisuaan. , " vottuja ja että niiden esittämisellä on tahdottu jälkimaailmalle jättää muisto näistä silpomisista. Edelleen ovat useimmat tutkijat taipuvaisia olettamaan; että positiivinen kuvaustapa on vanhin ja että sitten vähitellto-siirryt-tiin negatiiviseen; koska se tufeksd-taan oli'varmempi. Mutta'k#^tulee Ranskalainen • tiedemiesfCas- ' teret on tarmokkaasti «dustanut sitä mielipidettä, että sormienfcatkaiseHii-sellä on ilmaistu surua jonkun^^mai-sen kuoleman johdosta. Hän'perustaa tämän käsityksensä; siihen* useiden kansatieteilijöiden'toteamaan tosiasiaan, että käsien silpomista kuoleman jälkeen tavataan monien vielä nykyäänkin elävien Iuonnonk^^'en keskuudessa, m:m. intiaanien J ^ e l ä - Afrikan bushmannien keskuudessa. Jos tämä selitys; olisi oikea, niin siinä olisi myös selitys erilaisiin silpomisiin: kuta enemmän joitakin sormia puuttuu, sitä enemmän häneltä on kuollut omaisia. Saksalaiset'tutkijat Bring ja Breuer ovat kuitenkin asettaneet . MAAILMAN suurin ^keinotekoi^ nen järvi.on Raiputanassa, Intiassa. Sen pinta-ala on 60 neliökilometriä ja sen vedellä kastellaan laajat viljelysmaat: !—oOo ENSIMÄINEN. taloudessa.käytet^ tävä jäähdytyslaite valmistettiin- v; .1581. ' ^ oOo ''^nha kunnon'kaverii^hätiteiu.^ asetettu maalaamattomalle pinnalle ^> IHMJSEBEÄ on 5291ihasta. Kaä-tämän'Gästeretiir käsityksen-pafataas- liperfaosen^ toukassa-on- 4,000 eri' l i - timuodölliselta^kannaltatfcatsoaihyo; hasta^. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-10-30-09
