Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 20, 1941

              Sivu 2 LAUANTAINA, JOULUKUUN 20 PÄIVÄNÄ 194
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
ReglstereJ at tbe Post pf f Ice p^pt»
Ditawa, as second class mat!t«r. ,
Tilansliliuiat:
l vk. ..$2M
6 kk, .......... 1.10
8 kk. .... ,60
t Yhdysvaltoihin:
f 1 vk. . V . . . . . . . . . . . . . . . . . $2J0
I 0 Iclc* • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • l«4ö
' Suomeen Ja muualle ulkomaille;
1 vk. $3.00
6 kfc....... >:L65
; • V ^ - IrtohuiÄeik>C^5 s e n t^
. '<rLlekkfciilmestyyijoka&m.vl^^ lau-;.
Bntaina U-rsivuisena..s^ltft^ parasta
kaunokirjallista luetta^^aa kaikilta aloU-ta."
Asiaihiehille myönnetään 20 prosen*
ttn palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tft^.
]d joulu-
Itirj. VIENO RAUMA
a pyöri
tellessä
I L M O I T U S H I N N A T : Kirjeenvaihtoa
ilmoitukset. $1 JHt k&rta.. Avioi** loon
menneille onnentoJvptufcset4Öc palsta»
»uuma. NimemnuUJtoilmöitukset? SOc-kertt
$i.0OV kolme kertaäv Syntymä-*
Umolt"k^et $1.ÖÖ kerta, $2.00 •koltoeker*
taa. ^'^olgmAnilmöitukset. $2
50c l i s ä & ^ & u k i i t o s l ä u s e e l t a t a i m u i s t o »'
T ä r y l t ä . ; ^lutaah tiefää«> i4> osoiteil-moitukset
*Öc pälStatuuma:
ilmoittajie*^ on yaaiiittaessä;- lähete^tiLvSL
ilmoitusiöatsu etukäteeit-,.
Tieiset iLtnoitu3hinnat^ 40&:^^i^
ma; nmöituSf^jöfeiL JuU^af^tsii^
kertaa s^nst^liläisena- 3M
Alin ihäoitusiiinta.; iOo pälstatuumai
kerta ilmc4ttaesBÄ.,. •
Erikoisista :'ilil)0iti;s]Ean^
duitella täma^-iehden.kon^^ ;;
t*cL' • :
roimiit«kJ*vA£;iÄi4^:';
Tt)iinitUfin«\iyo^;<. «^^
KäMKtin«i;, JUU^-«t«Slm^
Yrjö^sa£v6.-|a:,35WaJ»r-€aMfe. . • , .
Uekkilnr «ijiH^ia- K^lo)
tettava;
npÄS^Ä öri taas yiimeiset viikot
-•^ el^ttj^ jöiiiiin merkeissä: joiilur
kaktii^^lJiiihkesi Kukkaan, että ihan te­kee
miäi panna: läirlukäi; jotta "onko
"tullut kesä nyt talven keskelle —
läjiset' ovat hartaasti öpielelieet joulu­lauluja
jä tärkeistä ^tärkein ja värhiih
joulun.merkki — Säntä Claus on säi-
. ynut.yup^jujsen Jiirjee^^ . .., ^, /
l yai;,tunqetaanlu?, t^^ yanha
^veitikka vain- - Joulu-ukon niraellä?
Saman tekevä. Vai onko häneltä
tyystin kielletty sisäänpääsylippu
teille? Tuskinpa. Ei suinkaan maa­ilma
niin moderniksi tulekaan,, että
Tapsilta voitaisiin kieltää lapsuuden
parhainta miuistoär—r- —-——
Eikös vaan olliitkin niin mahdot-tömaii:
jännittävää pdötellä jbulii^
ukkoa aratttöiltänä? Ölikplrän täiltit
olitiksi tärpe^ ja kiltti? Vai
eikcitul^kääii; menee.
dän oven; pärempidi • lätstetr. liio ? .
iMIiaii^ s€i^ aiiiä^ ndillÖm sisällä astf;;
miltoin- vaiö ki^ ; (>aiskä^i: ä ^
tiU^äiis^
fäumaiiftf.^1^^ tosin: aina
?päbMlÄ Möitä biteiiiföiÄ
läksi, joka laskeätiiiv maahan lievbr
seilaan tiio^enlapäfc Siiia
perintööa^vieläkin kuuluvat Skandi-naäviänrtiaissä
läp^t laittavan heiniä
"odotetun vieraan hevoselle aattoilta?
nä.-
Clement Möore, joka on kirjoitta­nut
"A visit froin SäintNiöholas", on
••muuttanut- hevoset poroiksi, Ja""po-
V «jillahan se: mädän Santa Glaus
täällä Canadässa kuuluu vieläkin
ajaa viillättävän.
Ja "rakkaalla lapsella on monta ni­meä"
— jokainen kutsuu meidän jou-lii-
ukkoa omalla niniellään. Täällä
Cänadässa Mn on "Santa Claus",
Engiannissä-^-^^^^ Christmas",
Räiiskassa "Pere Nqd", Saksassa, el-l^
i iiäheltäv oW nykyisin otettu laisia
poisi, "WMacKisttiäii!', Tanskassa
"JUlÄhiieä^; ^ "Julgub-be?',
ja öii&je^^
JS^^^äJsiia saanut
JMyiupiiM^ Muis-
-iä& viäit^ lainasta iniiinaisuudesta,
It^iiäyt^kb^t^ muun
:nMssii iiattaäs^
Oit^nri^^ dinseine
lil«lfe-'^iriMä=«är;siiÄ et-iäv.
s^öli:se äitö Jci me
ä^ii#oi^nml&s^^ lainan-
^äioiia^ ja sama iäöjöjöi^^^ s jä^
^ äfiianiu^ itö keskitettyä jöulitnäi-^-
Aikomuksemme oli,, kiiien siitä
niainittiinkin, julkaista tämii numero
vähän suurempana^ ja sita varleft kyl­lä
saa^&i lämptinien ystäpiehiine hy­viä.
ktYjöiiuksid kyUikii^ mutta kun
tervehdyksiä ei saapunut jenkään e-nenipaä
jd painossamiric vallitsi poik­keuksellinen
kiii^ei katsoimme asialli­seksi
tyytyä tavalliseen kokbohy syr-jäyttäikällä
tällä kertaa vai» KUptee-hiii-
pojat tavalliselta paikaltaan: Seu­raavissa
• numeroissa. julkaisemmi nii­tä
tarkoitettuja kirjoiittksini jotka ei­vät
tähän ehtineet ta: mahtuneet, et­tet
mt ään hyvad hui kitisi.
kmine. myöskään onnisiutieet tä­hän
iiuirierdon saamaan, täi emmekö
qikeiti yritiätieetkaäir, erikoisia "jbu-lukuvid**
tai juuri iniiäan kuvia; an-hoiiniite
ajan viedä n vkypäiväistä la-tuääh.
Sitä enemmi^ kittienkin muu
sisältö, litonefkirjoitukset, vie meidät
joulun keskellä, sen muistoihin jä toi­veisiin.
Xiinpä tyydymmekin tällä
paikalla vain loitsuinaan yksinkertai­sen
jotiltitervehdyksemme kaikille ys-täviliemme
yleensä, mittta erikoisesti
iiiilte;joita väliimthäti muistetaan, yk­sinäisille
jä ystävättömiUe;. pintttei-den
puristamille, lahjoista osattomil­le,
^ituseiiomillc ja kyntHiättömtlle,^
vdivöjtksa kärtisa valtitiivilie. Lam­mit
täkÖSti omäti sydämenne liekki
juhidpäii^änne, ehyttäkSöh käitniit
muistot ja virittakSStt toiveet iäistelu-j^
i$ takaa tulevista, todellisemmista
Hoitaja ruuhan'Juhlista, Olkoon .kaik­kien
jqulti^ainakitt< sHtäpohjalta haits-
Se liike, se Joiilu-rUkön virkaiira^
kuului alkaneen Välimeren maissa.
Siiloin, 1500 viiötta sitteii^ eli eräs
mies, Nicholas nimeltään. Itämailla
ja kun fiaii kuoli, hänestä tehtiin py^
himys, kiin oli kitköllisia arvohertki-loitä,
alitta hari oli lasten ystävä
ja ama Joulun aikaan hänen sahot-
^ tiin tulleen takaisin jä tuoheen Heille
lahjoja.
Sittemmin oh niidikuvitus luonut
hänestä milibin minkäicinläistä ukkoa
jai.jfe«kus^tek^ Junja-.
i^Mtäi käiiniä<^;^ vaan tuo jou-iäkttili^
i; .V^I^k<^ o^^^ muu­tat
kiumpiixai]^^^ :
k i i t ^ ^ o J k e ä i ^ ^ ! ^ ^ ^ noita
'' Kö^Jp^iöSfiet r e^
sä köka taihaiisa. Ja iiiultavintä on,
että vieläv toiset rSObyCidtt^
kin päin lapset civat yKtU sitkeästi
JöuIii-iidkkÖnsa. ^iiöTta- kuift liytkin,
kutsuttakoon häntä sitten mi^ ta­hansa
jä tulkoon miilääjöpeiillä vaan.
Welt, otanpa tässä nyt lopuksi ti-läisuiideh
toimittaja kaikille Liepp ys­täville
ja auttajille kaliskaa Joulua,
tiileepa teille sitten JpiUu-iikko^^ä^^
Hoiitanä piusöeineen tai Santa Claus
sukkineeh tudinäan piehÖkaidll^ yh­den
parhaimmista muiätbisiä lapsuu-den
muistojen kukkatarhassa. ~
Koetappa puhua vihamiehestäsi si-täiimifS
toivoisit, hänen, puhaiyan it­sestäsi
— ajateltuna tavallisten ih­misten
vhtevttä lähimmäistensä kans-
M. ' '
Vcpatidkn talvi julkaisu, on taas il-mestyhyi
erittäin aistikikamä ja si-sättoiriklkaand;
hinta 30 senttiä. Si­sältää
kirjoitukset:
Toimitukselta; Ikkunan, takaa,
kirj. Ester Kaustinen; Canadan ar­meija
vapauden voimien rintamassa;
Hitlerin taru, Jack Koski; Ei **Vapaa-rdkkautta",
vaan rakkautta. j0ka- on
vapaata, L. Lyudmila; Historia kii­tää
nyt salaman nopeudella; Osuus-loimintalHkei
täytyy olla osä.Canadan
voiton fintamasta, M. Comishin; Sii­tä
joulusta joka ei koskaan fttlhtt;
Sttomen jasistit eivät ote meidän su-kttlaisiamme;
Luutnantti Tapia;
Kazakstanin "hyvät ihmiset" ovat
rakentaneet nykytUaittecn varalta,
.Ahlia Louis Slrong; Kollektiivisten
tyoehiosöpimtistcti kautta voittoon,
ii. ). Beveridgc; Rantalan torpan ta­rina,
i i arki; Vielä kih pahotäisesta;
Aitmm Gorki; Vöittö kolmaniena so­tavuotena,
Max fVeriter; Kiina tar­vitsee
^hemmäh demokratiaa, Soon
Ching-iJng (MäddmeStih Yät-S^n);
Analyysi lehmästä; Onko Hitler lu-keniit
kt^jäa *'Söta jä rätika", olteitd
Led Tolstoin: kuuluisasta teoksesta,;
Kyrnmenen- vuoden takaa; Tieteen
uudesti syntyminen, Eric W. Sjöman;
Kiinalaiset kirjailijat taistelussa, John
Tnylof; Hyvä jä paha; sekä joukko
pieniä paloja.
Julkaisu sisältää hyvää: lukemista
ei ainoastaan jouluksi mutta jotäun
jälkeenkin, joten jokaisen pitäisi pyr-kiä.
sqamaqtiSeJts0ee^^
KIRJASTOT; maailinan vahbim-mat,
ovat kivitauluista kokoonpan-/
tuja Assyriassa. ja Babylönijtesa jo
3lla vuosisadalla e. Kr. Sitten on pa­pyruskääröistä
muodostettuja: kirjas­toja!
Egyptissä, Kreikassa ja .Roomas­sa.
Nykyaikaiset vaailmatt.suurim­mat
kirjastot ovat Lontoon British
Museumin kirjasto, Pariisin kansallis­kirjasto
ja Wasliingtoinih kongressin
kirjasto, joissa kussakin on 3—5 nriilj!
painettut kirjaa sekä liaksi satoja­tuhansia
käsikirjoiituksiä, nuotteja,
karttoja ja kuvia. Supmeri siiiiriii
kirjasto on Helsingin yUöpi^töh kir­jasto,
samalla kansäUiSkirjästb, jo­hon
kerätään kaikki Siiomessa pai­nettu
Jä Suöiriei koskeva .kirjallisuus
jä jok^. käsittää 7i;b;00Ö sidosta ja
noin I Cb,O0a pikliupäinbtuotkiä.
' - Ettäkö minua jo olisi oikein kzha
^u ja kyselty?^ Se on kovin ihmeeliis
tä ja kuulostaa korvaani ftienoiscH
:^i5telyUä. Kehumiset minuun kvU
j^rhaiten tepsii, niiden edestä lemä
vaikka pääiti seinään. Joo, tosi 5? 01
'huötnaSin sen äskettäinkin serkkujt.
minua kehuessa — vaikka heidän ke
humiseensa kyllä on aina koira hau
dattunq.En nyt siitä kuitenkaan ker
ra tällä kertaa. Qlisihan noloakin, tmi
mtstm heikkouteni serkkujen^ausoje
' sukte€trnft^\kunMen päässyt tmn
ylös, karkealle jalustalle — pcdjo
vankeninialle'kuin-oli meidän ptuva
jah kattoi .silloin kun siellä kiiptilin
MiMkö-mihtii tänne ylös taas jäk
soi- nösidif? Kiitettävä mielikuvituk
seni; kiiiiUessdni: kiätaiseita
jäliäinme-ystävieni minua kyselleen
Muittkn; täältä' kä^^ paljo
heippmi» Mtiäeliä laiskuutta kon>(ile
nidästd eh siihin py^^ slU
— ölmiiknsidÖistd on ollut lekottM
vetetc^säi' v^inpitämättöinyydtssä
Mili^& syks^ri kirjavuutta ja InM
Itrj^l^ä^ öil^piitä kö/iautellenpaä
tellä^: että ~ . niiiä^ä minä^ päätän
iriavä^mcmkkM^
sia pohtimalla! Pöhlikbot toiset mi
här^h jeH^iiiii jä täyttäkööt tuot
teäiäan ijk^n^^s^^^^^^ Uöf^shu
ja-nitUinndikStfiilM isaitt- odc^ä
ja' luen-valmista . . .Ja niin -ieik
vieläkin, jos ti toimittaja olisi mt
Vbi^iic hii^ii^st^^^^^p^ siriis
k^'waäi (iyikeiiiiädmhait^^
• 'söimiMiSestt^^^^
siiäidipjSSi^ vaarassa; km
yMiM^^^itiviA^ etfä.MH.
oii^täppiiiiiUS^ NUhsJl'
lä siMsella':^^yhäilä^ päätin kirjoittaa
öH^ih^jdlÖnjiitftn; mutta kunensiU"
oikkinbfinistunut; kokeilin toisilla vä-rtiUa;:
läpi kökÖ loistavan kyriäväU-köimähii
kitnneS- taas palasin tähät
vakkaan;-jänkä ystäväni tuntevat. Ja
"silloin tuli mieleeni
JOULU JA LAHJAT.
di, mtikn paljon saattaa maailms-sd
idpähttid dsiötla yhden vuoden au-ikandlMiJksi
puitua vuodesta, kun yk­si,
paiifäiin riittää todistamaan hir­veitä
näiiiisiitksiä ja. jäykistämään
iujähernioishnkih ibhiisen. Mutta äl­käämme
pi^hukp niistä tänä rauhan ja
rdkiqiiden jithiana. Eiime halua olla
pesstmistisid nyt. Pakisemme vain
iloisista, yllätyksistä, mitä tämä ar-iribii
vuosi oti meille suonut . . .
htismtiä, uudenvuoden lahjaksi
löysi tiidikkdmaineh serkkuni "sen vi-
J^edti** ja.he tekivät sen solmun, jota
on vaiieiL purkaa. Niin tuli serkku--
parveettyksi iultdinen serkku lisää.
Kesä sitten antoi takaisin äidin, vaik­ka
jädkärit jdkelivaikin tuomioitaan.
Syksy toi täds minun kunniakkaaseen
ikälttettelooni vuoden lisää, jot£pto-vät.
^saapuivat juhlimaan lauluin )<i
lahjoin. Ja nyt tämä viimeinen, joulu­lahja,
jdsid kannattaa kertoa erikseen.^
Eräänä yötta hrrätteli äiti .fcita
ylös, huudellen:
"koi, tiöuskdahah katsomaan
ien fnddiliird.ohkäuiiisI Xyi onsopK
vd aikdMleä piehelie autoajelulle!
dliittke i^stjfsSä jd pukeissa, k^*^
hyvin (reendtttt sotamiehet. Ui<den-vuödenldhjä-
serkku tuli kanssamme-
Oletteko koskaan ajaneet leveällä
limiseUd.tiettä, jonka kahden puoU»
kasvavat Jtavupuiit lumesta notkttvin
oksin välkkyvät kuutdmossa ja yl^enr
he piiiollee pfenet tähden muotoiset