Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 6, 1936

              12 LAUANTAINA KESÄKUUN 6 PÄIVÄNÄ 1935
Kozuh meni sivustamiehen luokse:
— Pitkällesi.
Tämä kävi ryömilleen, sitten las­keutui
pitkälleen kasvot riisumiinsa-^
naisen housuihin painaen, aurinko
poltti paljasta takapuolta.
Kozuh huusi ruostuneesti:
— Pitkällenne kaikki.
Ja kaikki kävivät pitkälleen aset­taen
selät ja takapuolet auringon
paahdettaviksi. -
Kozuh katsoi. Ja kasvpt olivat
kivettyneet. Eivätkö nämä samat
miehet silloin meluavana, hurjana
joukkona valinneet häntä päällikök-seen?
Eivätkö myöskin juuri he
huutaneet hänelle: " m y i . . . myi mei­dät?"
Eivätkö juuri he leikkineet
hänellä kuin lastulla? Eivätkö ne ol­leet
juuri nämä, jotka tahtoivat nos­taa
hänet pistimien nenään?
Mutta nyt nöyrästi makaavat alas­tomina.
Ja voiman aalto, samallainen kuin
silloinkin, kun hän pyrki päällikön
arvoon kohosi hänen rinnassaan.
Mutta tämä oli toisellainen aalto—>
hän pelastaa, hän vie vapauteen nä­mä,
jotka niin nöyrästi makaavat
raippoja odottaen. Makaavat nöy­rästi,
mutta jos hän yrittäisikään
vaan sanoa: pojat, kääntykääpä ta­kaisin
kasakoihin päin, upseereihin
päin, — nostaisivat he hänet pisti­mien
nenään.
Ja taas kaikui Kozuhin ruostunut
ääni makaavien yllä:
"Päällenne"! ; ,
Kaikki nousivat ja alkoivat vetää
päälleen tärkkipaitoja, puseroita ja
oikean sivustan mies pani taas pääl­leen
frakin ja veti jalkoihinsa kuudet
naisen housut.
Kozuh antoi merkin j a kaksi sota­miestä
kokosi käyttämöttömät rai­pat
ja latoi ne takaisin kuormaan.
Sitten kuorma ajoi pitkin riviä ja
kaikki heittelivät siihen iloisesti kart­tuuni-,
palttina- ja satiinipaloja.
• •
laytaimomsia tietoja
Siitosmunien valinta
Kun on ratkaistu se, minkä kanan
munia käytetään haudontaan, on vielä
tarkastettava, että haudontaan käytet­tävät
mimät ovat:
1) Normaalikokoisia ja -muotoisia,
2) sileäkuorisiaj
3) väriltään rotua vastaavia,
"4) puhtaita ja tuoreita ja
-5) ehjiä.
Haudontaan käytettävissä munissa ei
saa olla liian isoja eikä liian pieniä.
Keskimääräisen painon tulisi vaihdella
53—63 g. välillä. Ainoastaan kääpiö ja
joissain tapauksissa mahdollisesti maa­tiaiskanoista
voidaan ottaa alle yllä­mainitun
grammamäärän olevia hau-dontamimia.
Samoin ei kannata tuh­lata
aikaa ja %'aivoja epänormaalisten
• munien, kovin pitkien, pallomaisten j i n .
haudottamiseen.^
Tärkeää on myöskin, kuoriltaan epä­normaalisten
munien eroittaminen.
Liian ohut kuoriset, sellaiset joissa on
vyö tai jotain muita muodostumia, tu­lee
eroittaa pois. .
Likaiset niunat eivät myöskään on­nistu,
sillä lika tukkii munan huokoset
ja estää sikiön "hengityksen".
Vanhat munat orat useinkin jo ehti­neet
kadottaa elonsa, ts. niissä oleva
elonaihe on ehtinyt kuolla. Haudontaan
käytettävät munat eivät saisi olla kym­mentä
päivää vanhempia. Vanhemmat
mimat ovat epävarmoja.
"Kuorivärin tulee vastata niitä vaa­timuksia,
jotka kyseessä olevalle rodul­le,
ovat ominaisempia, muussa tapauk-.
sessa ei rotu jota jatketaan ole puh­dasta.
On myöskin huomioitava, että
^ kuöriväri on hyvin periytyvä ominai­suus.
EiMaufksen purkami­nen
johtanut 100^00
markan korvauksec^n
H E L S I N K I . — Joku aika sitten
meni eräs Riistavedellä toiminut kan-sakoulunopettajatar
kihloihin erään
hyvin varakkaaksi tunnetun maanvil­jelijän
kanssa. Mies purki kuitenkin
kihlauksen, jonka jälkeen morsian
sjmnytti lapsen, joka myöhemmin
kuoli. Tapahtuman johdosta joutui
opettajatar pois virastaan, eikä sen
jälkeen onnistunut saamaan paikkaa,
koska hänen papintodistukseensa teh­tiin
merkintä aviottomasta lapsesta.
Opettajatar nosti syytteen entistä sul­hastaan
vaan, vaatien 100,000 mar­kan
korvausta kihlauksen purkami­sesta,
josta hänelle oli seurannut toi­meentulon
menetys.
Juttu on ollut useita kertoja esillä
Tuusniemen käräjillä. Nyt on kihla­kunnanoikeus
antanut päätöksensä
asiassa, tuomiten entisen sulhasen
maksamaan opettajattarelle vaaditun
100,000 markan korvauksen, sekä sen
lisäksi maksamaan oikeuskulut, 3,000
markkaa.
KUNNIAN KENTÄLLÄ
Kersantti Äksä: — Ja sodassa minä
aina olm sieUä, missä oli tiheimmin
kuulia.
Kersantti Väksä: — Siinä tapauk­sessa
sinä olit ampumatarvevarastoil-la.
— —oOo—-——
AULIS MAKSAMAAN
RäätäU lähetti maisteri MöröseUe las­kun
vaatteiden valmistuksesta. M u ­kaan
liitti hän kohteliaan kirjeen, sekä
3 sentin postimerkin:
Mörönen lähetti kohteliaan kiitos­kirjeen
ja palautti postimerkin maini­ten,
että se on velan ensimäisenä lyhen­nyksenä.
. . —-oOo——
SELVÄ OLI
-oÖo-
Aarrejutusta on aiheu­tunut
oikeusjuttu
Neiti (sähkösanomatoimistossa) - " S a ­nokaa,
onko tämä sähkösanoma tar-
^ peeksi selvä?"
Virkailija: "Kyllä se selvä on, mutta
olisi hauska tietää kuka tämä Heikki
on ja missä hän asuu.
————oOo—
EREHTYI NAIMISKAUPASSA
Möhönen: — Olen kuullut, ettei rou­va
Rukkanen ole tyytyväinen mieheen-
• sä. Mistähän tyytymättömyys johtuu?
SAN JOSE, Gösta Rica. — Costa/ Pöhönen: — Yksinkertaisesti siitä,
että rouva Rukkanen luuli miestään
sellaiseksi, joka pys3^ kotona, mutta
nyt mies juokseekin rouvansa perässä
kaiket illat.
—_— oOo-—-——-
Rican hallitus on määrännyt Lon­toossa
olevan konsulinsa nostamaan
oikeusjutun "Treasure Recovery
L t d . " nimistä brittiläistä osakkeiden
välittäjäliikettä vastaan. Gösta R i ­can
hallitus velkoo mainitulta yhtiöl­tä
2,000 dollaria korvaukseksi siitä,
kun Gösta Rican hallitus lainasi aluk­sen,
jolla viimeiset aarteenetsijät kul­jetettiin
pois Gocos saarelta. Sen l i ­säksi
oli hallitukselle aiheutunut mui­ta
kuluja.
Yllämainittu yhtiö oli myjmyt tu­hansia
osakkeita olemattomaan aar­teeseen
» minkä eräs Bergmans sanoi
sijaitsevan Gocos saarella ja tietävän­sä
paikan jonne aarre on kätketty.
Yhtiö on sittemmin tehnyt "varari­kon",
mutta Gösta Rican hallitus toi­voo,
että yhtiön osakkaat ovat ^sen
verran hyötyneet olemattoman aar­teen
kauppaamisesta, jotta he voivat
maksaa aarteenetsijoiden pois kuljet­tamisesta
aiheutuneet kulut.
YKSINKERTAISESTI HYVITETTY
— Kuulkaas, te olette loukannut v a i -
^i^oani, vaadin hsmtystä.
— Olkaa h3rvä, tuolla on vaimoni,
loukatkaa te häntä.
Suomalainen parkki
"Pommern" toiseksi
purjekilpailiissa
LONTOO. — Purjelaivojen kilpai­lussa
matkalla Australiasta Europaan
saapui toisena perille suomalainen ne­limastoinen
parkki 'Tommern", joka
on saapunut Falmouthiin suoritettu­aan
matkan Port Victoriasta 93 päi­vässä.
Viime vuonna mainittu park­ki
käytti tähän matkaan 94 päivää,
'^Herzogin Gecilien", joka hiljattain
haaksirikkoutui Englannin eteläran­nikolla,
purjehdusaika mainitulla
matkalla oli 86 päivää.
"Pommemin" kapteeni kertoi, että
laiva pääsi Kap Horniin 36 päivässä
ja joutui K a p Hornin edustalla ma­kaamaan
tyvenessä kolme päivää.
Kertaakaan koko matkalla ei alus
joutunut myrskyn käsiin.
OOO
EI OLLUT HALUKAS
"Oletteko valmis menemään puoles­tani
vaikka tuleen ja veteen?"
"Oh, Täkas neiti! Jos sellaista mies­tä
etsitte, niin silloin on teidän paras­ta
mennä palopäällikön puheille."
——oOo———
SANOI MIELIPITEENSÄ
Ryhmä nuoria neitosia pyysi erästä
nuorta aviomiestä lausumaan heille
mielipiteensä avioliitosta. Ensin estel-tyään
mies suostui ja antoi seuraavan
lausunnon:
"Kuvitelkaahan, että laatikossa on 1
ankerias ja 19 käärmettä. Sitten pis­tää
avioliittoon aikova mies kätensä
laatikkoon, toivoen sen sattuvan an­keriaaseen."
— — O O o -
HÄTÄ KEINOT KEKSn
"Olin ennen paha juoppo."
/>, "Kuinka silloin perheenne kanssa t u ­litte
toimeen?"
"Kun piti keittää puuroa, niin keitet-tiinkin
velliä."
— — — o O o — —-
EREHDYS
"Sinä nait sisareni vain siksi, että
hän peri tätini."
"Se on vale, se! Olisin nainut hänet
peri hän kenet hyvänsä, kunhan pe­rintö
oli vain kyllin suuri."
Sudet lisääntyvät pe­lottavasti
Alaskassa
NÄYTTÄMÖLLÄ
Ohjaaja: No, nyt trfdän pitäisi
maata siinä muka kuolleena, mutta
naamanne on punainen koin keitetty
.rapu."
, Näyttelijä: - r Mutta punaisetra ,
banovat kuolleita ja keitettyjä. "
-oOo-
— Neuvostoliiton rajojen pituus
on yli 37,200 mailia^ eli puolitoista
kertaa maapallon yn^parysmitta |»i-yäntasaajan
kobdalta mitattuna.
BARROW, Alaska. — Viranomai­sille
tänne saapuneiden tietojen mu­kaan
lisääntyvät sudet pelottavassa
mitassa Alaskan pohjoisrannikolla.
Sanotaan että suurissa laumoissa liik­kuvat
sudet ovat tappaneet vähintään
neljätuhatta poroa viime talvena. Sen
lisäksi ovat sudet tappaneet suuret
määrät caribouta ja lampaita. Näl­käiset
susilaumat uhkaavat tappaa
kaikki eläimet sukupuuttoon ja riis­tää
pohjoisen alueen alkuasukkailta
kokonaan elämisen mahdollisuudet
Tietojen mukaan on noin 300 eski-moperhetta
nyt jo suorastaan nälkä­kuoleman
partaalla.
Canadan suomalaisten kauno­kirjallinen
viikkötehii
tarjotaan kaikkien suomalaisten tilat
tavaksi.
Tilaushinnat: ^
$2.00
•••• 1.10
.60
Ulkomaille
$3.00
•••• 1.65
1 vk.
6 kk.
3 kk.
t vk.
6 kk.
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy, jokaisen viikon lau­antaina
8-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta alo^
ta. Jokaisessa numerossa on myöskin
runsaasti kuvia ja vignettejä.
Asiamiehille myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
Pysrtäkää asiamiesvälineitä jo tä­nään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd.
Kaikki kirjeenvaihto on osoitettava
osotteella:
P.O. Box 69 LIEKKI
Su^xay, Ont
Abraham Boppius
(Poimintoja vankemmasta suomalai'
' sesta kirjallisuudesta)
Warpimen sä räiwä!
Joka tullut päiwä
Kärkj^ seutuwillä kartanon.
Jos ois sulia mieltä
Oisit tästä tieltä
Mennjrt kunne pää^sky mennyt on.
Päältä kurki-hirren
Pidät ääntä wirren
Kadehittu yli kaiken maan.
Eikä kukaan pidä
Sirkutosta sitä
Laulun arwoisena kuitenkaan.
Waikk' on sulia kaula,
Niin et herja laula
Kansan mieltä myöten ensinkään.
Tekisit sä muuta,
Tukitsisit suuta.
Pakenisit tieltä pahan sään. ,
Warpunen se wastaan,
Tuuwitellen lastaan
Pihlajalta pilpatti ne syyt,
Miks ei sinne mennyt
Kunne pääskyn pennut,
Kunne kiiurut j a muut peltopyyt.
Syy on isä wainaan;
Miks hän meni naimaan
Harmajana, päistäröityin päin;
Elänyt ei kauwan;
Jätti lapsi-lauman;
Josta pahnan pohjimaiseks jäin.
Tuskin wielä lensin
Kuin jo kmki ensin
Läksin matkan tielle ajallaan,
Waikk' or wiljat wielä
Koskemata siellä
Ebaasioilla eli hajallaan.
Mmä kiljun heille:
Mikä kiire teille
Ennen kuin ma nämät syödyks saan.
Mutta syönnin alla
Pakkanen ja halla
Jääksi jähmetytti järwen, maan.
K e n ois silloin tiennyt,
• KuÄÄa^^^S^t on wiennyt
Tälwi kaiken sen kum kaswo maa.
Öisin lentänynnä, •
Muiden kanssa ynnä
Waiwallakm, waltameren taa.
Waan mä syöä mätin.
Matka-huolet jätin
Kunne kesä-keUt kestiwät.
Sitte liika pakki.
Ja nyt tyhjä säkki
Menon matka-tielle estiwät.
Waan kuin päiwä palaa.
Kultiansa walaa
Y l i hangen, yli meren, maan;
Talwi herkiäävrt,
Kewät kerkiääwi.
Silloin minä uuden mielen s a ^
Poika: "Ibä. kasvatko sinä
Isa: ' ^ . . i M u t t a ^ n^
-Poika: «kiin päSä alkaa
tukan yläpuolelle."