1939-08-19-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1939 LAUANTAINA, ELOKUUN 19 PÄIVÄNÄ Sivu 11 ©snninniDnmimHiaraipininHHrarai 1 E ^sanamioiiiiiiu KIIKARI; mä helo f a minuutilla _ - SYYSSALAATTEJA saatavana. Erinomaiseii raikas ja hyvä f*!?v 2 tomaaftia,' salaatti saadaan seuraavista aineksista: Hienoiksi suikaleiksi leikattua valko» V. 1S87 lähetettiin niihin aikoihin 25-viiotias englantilainen Eddiie Gue-rin kolmeksi kuukäiideksi Epsoftain vankilaan varkaudesta. Rangaistuksen kärsittyään lupasi Guerin tehdä parannuksen ja inuuttua kunnollisek'- si ihmiseksi. Hän pitikin lupauksensa yli puoli \nLiosisataa. Mutta äskettäin tuo 77-vuotias mies varasti j ja hänet. tuojmttiia..täMj;^& deksi kuukaudeksi vankilaan. ^ South Carolinassa on Enola-nimi-nen kylä. Se ei ole saanut tätä nimeänsä intiaaneilta, ei keltään huomatulta henkilöltä, eikä ulkoma^ Tämä nimi on kehitt)myt seuraavasti: Vuonna 1908 rakennettiin siäiie. rautatie. Rautatieläiset eivät tykänneet paikan nimestä^ jbka^^tavattiin A-I^- n-e ja joka merkitsee englantifeäae-lellä "yksin", joten he käänsivät sen jmpäri ja niin siitä tuli Enöla ja näinollen, vaikka tarkoituksetta, aitosuomalainen nimi. Tukholmalainen M a - ja filetsä-riistakauppias "Gustaf Forsblom pyydysti pari päivää sitten pienestä Vox-nadalen järvestä hauen, jöllä bliÄr-gen peloittava ulkomuoto. Se nimittäin kokoonpantu kahdesta hauesta, iotka kyljistään oli^^t te-vaneet toisiinsa kiinni, kuitenkin niiii että evät ja päät pli>rait Va^[»inä jä aivan luonnollisen näköiäinä. Sellaiset n.k. kaksoismuödostttmät ovat erittäin harvinaisia jä ^rään eläintieteilijän mukaan mainitunlaista haukea ei ole aikaisemmin tavattu. Tieto nykyaikaisen t^knifcan äaä- \iituksista on levinnyt Afrikan äyr-iäisimpiinkin kolkkiin. Viidakon, keskellä on englantilainen lähetyssaarnaaja J. E. Reeves Saänmiäft^^ tyksekseen toäeta, mitä räutaitie jä gramofooni merfcitsfe^t alfctiasuk-kaille, vaikka tuskin kiikäätt-^eista joutuu milk)inkaäh -elähiääsäafr Ä kemään edes VetuHaacäan, siÖä ^älöh rautatieasema • ^ijaitöee pätkien katkojen päässä. Ä ^ ä i n ^ i Ä ö ä ^ ^ asukasheimon jäsetiiätä^ toH istunut sellaisessa pyöifiilä Variiste^ tussa laatikossa, jota veturi veti-mon^ ta kertaa nopeammin kuin.^hvelit vaunuja kotinurkilla. " Tarkkana miehenä hän oli osannut käyttää hyA;äkse^Häta<rfä tään. Hän öli yiiipnsa^ hänen asiakaspiifinsä l^ritmifit tavattomasti hänen juhäiöiiätJ^^ Jälkeen Gramofooni oli niyösfcöi antanut hänelle eräitä paranniisaätter- >^yt tuli veturikin vielä parällr nuksen lähteeksi ja-voi olla, että hän f^^yy sen avulla, taistelemaan vöit-sti niillä tienoin kovasti pdät-tya unitautia va^ääh. feuiilnuuän a^ossapidetty heimon jäsen sairastui kauhukseen ä^ettäih unitautiin, ^^^tti poppartiies hetkisen kulmat ^v-ssä — ja lähetti sitten kaksi roh-pata nuorukaista, jotka eivät pe- ^ ^ t leijonaakaan, ^etaiseHeiau- ^tieasemalle noutamaan liäneHevet-l^ veturinpannusta. Sitten hän ryh- ^ hoitamaan potilasta. Tätä hie- 2 salaatin kupua, 2 keitettyä perunaa, 1 kovaksikeitetty muna, i rkl. sokeria, valkopippuria, neljäsosa tl. sinappia, i rkl. sitruunan mehua, puoli kup. kuohukermaa. Salaatti (lettuce) huuhdellaan ja lielkellään kappaleiksi, perunat leikÄtaah viipaleiksi, samoin tomaatit ja kurk^ ia kaikki s^oitetasn l^vin. Kova munankeltuaihen hierotaan sekaisin sokerin, pippurip, sinaiJin ja sitruunamehun (tai etikan) kanssa, paksu kerma sekoitetaan joukkoon ja kastike^ sekoitetaan lopuksi salaattiin; Koristetaan hienonnetulla -mimanval^- kuäisella. ILLALLtSSA3LAATn fialutessanne maukkaan salaatin illallispöytään, vahnistakaa majoneesi seuraavasti: Sekoittakaa kaksi munan-keltuaista jä 1 ^up. hjrvää oliiviöljyä. Lisätkää seokseen pari ruokalusikallista sitruunamehua ja saman verran kiehuvaa Vettä.; >Kun kastike on huolelU-sesti seköitettu»^ lisätään vihannekset, -joita emärifö voi valita ja vaihda sen inukaän, mitä hänellä sattuu olemaan Cuba on maailman huomatuin niaa {maalia, keitettyjä kylmiä herneitä sekä erään sementin ja tiilen \'almistuk-lK) rkkanoita kuutioiksi leikattuina, raasessa tar\'itta\'an malmin tuottajana koja omena- ja banaanikuutioita sekä viinirypäleviipaleita. „ • •• - .. „•• Seuraava voimisteluliike auttaa naisia säilyttämään kaulansa kauniina ja notkeana ja estää rasvakerroksen niuo-dostumisen niskaan. Samalla se auttaa rentoutumaan liiasta jännittsmeisyydes- •:tä. • • • - i • •. Seisokaa polvet suorina, nostakaa M'- sivartenne olkapäiden tasalle ja taivuttakaa fcyynärpältänne, Mih-että kätenne ulottuvat tarttumaan toisiini^. Painakaa nyt otsanne käsiinne. fi:6- hottakaa sitten liitaasti kyynärpäänne niin korkealle kuin voitte atitaen yh»- teenpuristettujen kädöhne samalla ve-lisesti 5-^ kertaa peräkkäin, varokaa painamasta liian kovaa käsil- Palmaa lianmtadbirjai^a Hammasharja on sellainen tuttUj jälkeesn öii I&i^attava eri Mrjöi arkinen kapine, että ehkä ihmettelet-; Harjat olivat myös eri muotoisia; koste, mitä pakisemista siitäkin on? Mutta minä jouduih aivan äskettäin näkemään nim uljaan hammasharja^ kokoelman, etten äiälta oUa; siitä ker-toinatta. > ka pikkttläi^li hampaat vaativat feri-laiseii harjan kirin isonipieh laöten ja aikuisten. , <rfin viisi ^ninuuttiä kiiuhn^ I i i t h t en järkevää e s i t e l m ä t ©Iin vieraana |)erhefös^ jonka mailin Mrjako^^ aivan töisin-isäntä on kaiken ikänsä ollu^ innokas laisin ilmein kuin ensiksi. Vaikkakin keräilijä. Piöctipöikana hän keraili" ej^ilen, et^ vain aniharvat viitsivät kiviä, tinasötäjraehiä ja postimerkkejä, myöhemtniin kirjoja, piip milloin mitäkin. Riin häh pyysi mtnua katsomaan uusinta kokoelmaansa, seurasin häniä itsekseni ih-itnöellen, niitä hän n3rt oli innostunut .keränemaan. Hs^ aukaisi oven, joka johti puhtaattaan imltävä^ kylpyhuoneeseen, ja kehoitti nunua ästiimaan sisään. Ja sitten hän Viittasi omistajan ylpeydellä vaikun, pitkään selluloidi-telineeseen, jossa riippiii kokonaista kymmenen eriA^ristä ja -kokoista hammasharjaa, ^oskä perheessä oli kaikkiaan vain viisi fäsentä, äiti, isä ja kolme pienokaista, silmäilin hie-mäoi aiistyneenä tätä pitkää^ h^^^^ Trviä/kunfies isäntä auliisti «eKtti, että jokaisella |)eriieenjäsenei[Iä öli kaksi harjaa, töiäöi kova, töinen pehäie- ^äfivpiyx^köäca ihamjÄita^^^^CT äteriain rtatiih veturista ^saadulla veäeHä,iöt- % liän pystyisi jälteen liikkumaan nopeasti ja varffiasH ja :samällä hänen t^M n Ä ffceita, «aistittu hienoksi jauhetuista r^g^ i o c Ä i g ^ ^ inihebykyn; sä palautuisi. Sairas pärstai, veturi ja ^mofoni i>elästivat hänet, kertoi hra iReevÄ." Joku leikkisä henkilö vfeti äskettäin k ä k s i ^ ä i t a a ja kaksi pyjama- | « n a Englannin parlamenttitalon 112 Tn. Wkö^ lipputankoon. Vaat^rit liehu siellä tankoon. Väateparit liehuivat siellä iloisesti tuulet, kunnes erään työmiehen onnistui kiivetä torniin ja vetää erikoislaatuiset "viirit" alas. Enyannissa »laillaan suuresti "py-jamamiehen" ainutlaatuiste rohkeutta. SiUäJc^ suoritti teon täytyy olla rautaiset hermot, sillä hän toimi yöaikaan huonossa valaistuksessa/jolloin kiip^J^eÄ oli tavattoman vaa-ramsta. "Pilämamies" on pitänyt tarkkaa huolta sutä, fettd jättänyt minkäänlaista jälkiä ohjeeksi polu-seille: Vaatteista ei löydetty sormenjälkiä ja poliisi on etsinyt turhaan erikoislaatuista "leikinlaskijaa". ja saadaan sitä siellä ilmoille 400 paunaa minuutissa^ Maailman rautamalmin tuotanto Oh noin 425 tonnia minuutissa. Tälläminuutilla, siis kaikeii aikaa, Ruotsissa on 2,ÖÖ0 ihmistä puhelimessa. Kolmasosa kaikista nlkomailta nadäan ttioduista aineista käytetään canadaläisissa tehtaissa, joiden tuöt-teidcin arvo tavaroina tekee $450 ttii-nuutisSa. Kassarekisteiieitä ja rahalaalikoita tää päänne ^los ja taaksepäin, kunnes tarvitaan niin paljon, että amerika- ^"SJ^^f^^M^tT laiset tehtaat valmistavat niitä $8Sm Suorittakaa Mke-hitaaslI 5a rytma* ; l ' . . J * * ^ti. isesti 5 - * kprtfta. rtftrairfcäfr» mutta arvosta mmuutisSa,Entas autojen "xass^itä^' 3-" h i i ^ vosta minuutissa. Kotimaisen jä ulkomaisen kaupan arvo suurten sisäjärvien liikenteessä tekee $7,500 mihuutissa. Huolimalta nykyisestä sähkön val-tä^^ masta kynttilöitä yhä valmistehan Amerikassa $i0:n arvosta mihuutissa. . Juurimätä, tuhoisin kaikista kasvitaudeista, hävittää Yhdysvaltain piimpuliviljdyksiä $300: n sarvesta minuutissa. ; Tungstenia, josta sähkölamppujen sisällä olevat langat valmistetaan, tuottaa Bolivia 4 paunaa minuutissa. Chile tuottaa guanoa, keinotekoista lannoitusainetta, 300 paunaa mi-, nuutissa. lanne. vaivautua hähkkunaan itselleen pari; kolme hammasharjaa yhtaikaa ja joka aterian jälkeen harkitsemaati, mitä niistä kulloiiijn olisi käytettävä, niin uskon kyllä, että se olisi yarsin järkevää hatnpaidenhoitoa. Toista oli entisaikaan, jolloin monessa perheessä saattoi olla vain yksi ainoa hammasharja koko perheen yhteiseen käyttöön! Pelkkä ajatuskin kauhistuttaa nykyajan ihmistä, mutta terveydenhoidon ja henkilökohtaisen hygienian ollessa surkean takapajulla pidettiin useampien hammasharjojen hankkimista tuhlauksena, kun yhdelläkin tidtiin toimeen. Ei ole vielä kovinkaan monta vuosr-kymöieiftä siitä ajalta, jolloin ^ f i i - masharjftja pidettiin. jäefiisj^skapi-neina. ; ': .''...J:.:>1-' Mutta Vaikka me nykyisin.'olemr mekin yhö mieltä Ä , että öffla hahimashätja on jokaiselle välttämä* im, niin liuölehdimmeko äina siitä, huokea harja. Ja kun olette saanut kunnollisen harjan, niin käyttäkää sitä ahkerasti! Älkää laiminlyökö hampaittenpesua iltaisin. Aamuharjausta tuskin kukaan laiminlyö, mutta iltaharjaus on oikeastaan sitäkin tärkeämpi sillä muuten voivat yöksi suuhun jäävät basillit rauhassa tehdä ikävää tuhotyötään. Hampaiden harjaaminen myös aterioiden jälkeen on erittäin suositeltava tapa, vaikkakaan kaikilla ei siihen ole tilaisuutta." Kuitenkin vöi jokainen ravintolassa aterioimakin ainakin huuhdella suunsa aterian :Bke€n taikkaalla vedellä. — t). (J. olevan Saksan Nymbergin l.uitpold-ättä ihäija on tarpeeksi jajrkkä ja juhlasalissa. Niissä on .2^0 äähiker-hyvä, feikä-pfehmeä.ja kulimut? Huonon, kuluneen harjan käyttö on *uo* rastaan vahingollista. Kun Ä edessämme bn h^pimasharjan osto, niin valitkaa todella hyVä harja, Vaikka se maksaakin enemmän «knlii hUOhO, taa ja 1,613 urkupilliä, joista suurin on 12 metriä ja pienin l cm. pitkä, liman saannista huolehtii 7 ^ sähkö-paljelta, jotka voivat kehittää 160-^ 444 mmm ilmänpäinieen. Mootioti- 'laite on ^S-^hevosvoimainen. i i i i i i i
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 19, 1939 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1939-08-19 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki390819 |
Description
Title | 1939-08-19-11 |
OCR text |
1939 LAUANTAINA, ELOKUUN 19 PÄIVÄNÄ Sivu 11
©snninniDnmimHiaraipininHHrarai
1
E
^sanamioiiiiiiu KIIKARI;
mä helo f a minuutilla
_ - SYYSSALAATTEJA saatavana. Erinomaiseii raikas ja hyvä
f*!?v 2 tomaaftia,' salaatti saadaan seuraavista aineksista:
Hienoiksi suikaleiksi leikattua valko»
V. 1S87 lähetettiin niihin aikoihin
25-viiotias englantilainen Eddiie Gue-rin
kolmeksi kuukäiideksi Epsoftain
vankilaan varkaudesta. Rangaistuksen
kärsittyään lupasi Guerin tehdä
parannuksen ja inuuttua kunnollisek'-
si ihmiseksi. Hän pitikin lupauksensa
yli puoli \nLiosisataa. Mutta äskettäin
tuo 77-vuotias mies varasti j
ja hänet. tuojmttiia..täMj;^&
deksi kuukaudeksi vankilaan.
^ South Carolinassa on Enola-nimi-nen
kylä. Se ei ole saanut tätä nimeänsä
intiaaneilta, ei keltään huomatulta
henkilöltä, eikä ulkoma^
Tämä nimi on kehitt)myt seuraavasti:
Vuonna 1908 rakennettiin siäiie. rautatie.
Rautatieläiset eivät tykänneet
paikan nimestä^ jbka^^tavattiin A-I^-
n-e ja joka merkitsee englantifeäae-lellä
"yksin", joten he käänsivät sen
jmpäri ja niin siitä tuli Enöla ja
näinollen, vaikka tarkoituksetta, aitosuomalainen
nimi.
Tukholmalainen M a - ja filetsä-riistakauppias
"Gustaf Forsblom pyydysti
pari päivää sitten pienestä Vox-nadalen
järvestä hauen, jöllä bliÄr-gen
peloittava ulkomuoto. Se
nimittäin kokoonpantu kahdesta
hauesta, iotka kyljistään oli^^t te-vaneet
toisiinsa kiinni, kuitenkin niiii
että evät ja päät pli>rait Va^[»inä jä
aivan luonnollisen näköiäinä.
Sellaiset n.k. kaksoismuödostttmät
ovat erittäin harvinaisia jä ^rään
eläintieteilijän mukaan mainitunlaista
haukea ei ole aikaisemmin tavattu.
Tieto nykyaikaisen t^knifcan äaä-
\iituksista on levinnyt Afrikan äyr-iäisimpiinkin
kolkkiin. Viidakon, keskellä
on englantilainen lähetyssaarnaaja
J. E. Reeves Saänmiäft^^
tyksekseen toäeta, mitä räutaitie jä
gramofooni merfcitsfe^t alfctiasuk-kaille,
vaikka tuskin kiikäätt-^eista
joutuu milk)inkaäh -elähiääsäafr Ä
kemään edes VetuHaacäan, siÖä ^älöh
rautatieasema • ^ijaitöee pätkien katkojen
päässä. Ä ^ ä i n ^ i Ä ö ä ^ ^
asukasheimon jäsetiiätä^ toH
istunut sellaisessa pyöifiilä Variiste^
tussa laatikossa, jota veturi veti-mon^
ta kertaa nopeammin kuin.^hvelit
vaunuja kotinurkilla. "
Tarkkana miehenä hän oli osannut
käyttää hyA;äkse^Häta |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-08-19-11