Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 20, 1946

              MR. BIRNSTfNGEL ON VJEU
POIKAMIES - ILMAN VAIMOA
ARTHUR BIRXSTENGEIL, 44-
.niotias, katsi kertaa avioeron olta-
L ^visconsiniiainen farman, -kirjoit­ti
kon-ressimiehelleea kirjeen, jossa
HaioittFiialuavansa saada 60f0 eekke­rin
farmUleen naisen — aviovaimoko
• _ Ij-psämään lehmiä, pestaan
aatteita, hoitamaan,kasyintja^t^j^^
hänen ö-vuotiasta poikaansa. Kon-pungin
sanomalehtimiehiUe ja niiden
kautta tieto levisi maailmalle. Sen
seurauksena vaimoa haluava mies on
saanut 2,000 kirjettä Ja ratkaistavak­aan
pulman, jonka vertaista hänen
edessään ei ole aikaisemmin OIIMJ^^^^
Kun kirjeiden tulo alkoi, kasvoi
Birnstengelissä luottamus j a usko, et-
• lä häiien on helppo -vaalita.tarjokkai-
(ien joukosta mieleisensä muija. Niin
suuri oli hänen luottamuksensa, että
osti suuren määrän tomaatteja tule-•
van inuijan kannutetta,yaksi. Sillä
Birnsteagel. on: 'tässä ^ 8l^ijahommas^
,5330 .yhtä: suorasukainen: >/kliin:se
Turtiafnen, josti^. U^m t^ssjla kie­too
kirjassaan ''Tulitikkuja ^ lainaa­massa".
MuijaehdokkaaUe sanotaan
suoraan, että sitä työnppikaa on otet-ta\'
i niskasta kiinni «ja ämmän on
heilutettava viikatetta" siinä kuin
mieskin ja lepoaikanaan ajettava to-"
rakat ja hiiret pois nurkista.
Kirjeiden tulva kasvoi. iNiitä al­koi
tulla 200 päivässä. Eräs tenne-seeläinen
nainen ei luottanut kirjee­seen,
vaan saapui paikalle omassa
persoonassaan ja halusi heti tulla
Mrs. Birnstengeliksi. Mies ei kui­tenkaan
häntä-valiäiiut>-väati-" oli hä-'
nen palattava täkaisiÄ''öiiiane' maal-'
leen.: Samaan aikaan Birhätengelin
ostamat tomaatit pahenivat emäntää
'odottaessa. - .'"
Birnstengelin saamat, kirjeet ke?*,
toivat miespulasfa, yksinäisyyden-tunteesta
ja levottomuudestaj joka
vallitsee Y5idysvaltain - naismaail­massa
kaikenikäisten ja kaikkiin
luokkiin kuuluvien keskuudessa. Yk­si
kirje saapui yliopistollisen arvoas-teen
omaavalta naiselta, joka par-liaillaan
pyrkii saamaan maisterin
ar\'on. Eräs 18-vuotias tytlä kirjoit­ti:
"Minun täytyy karata mennäkse­ni
naimisiin. Lähettäkää kylliksi ra-baa."
' Leskinainen, jonka kuukausi­tulot
ovat $425, halusi päästä farma­rin
vaimoksi siksi "kun olen niin yk­sinäinen".
"'Minä varmasti antaisin
ar\-oahy\'älIe kodille", kirjoitti balti-morelainen
namen, jolla ön 7 lasta
ja kipeät jalat,
"Rakas Arthur"^ kirjoitti eräs nai-
»«n, "minun kenkäni ovat pian sinun
sänkysi alla.» Pennsylvanialainen
teki kaksoistarjouksen—hänellä Qn
^•oBlin ystävätär ja Artturi saisi
^ t a heistä kumman taäiansa.
Jotkut kirjoittaijista - kerskuivat
viattomuudellaan, toiset päinvastai­sella.
Yksi yritti burlesque-yaiku-tusta
lähettämällä kävelypuvussa o-tetun
kuvansa ja lupaamalla myö­hemmin
lähettää uimapuvussa ote­tun.
Hän ei saanut tilaisuutta. Birn-sten^
el, Jonka tarjokkaiden vyöry on
tehhy f krantuksi", katsoi tällä nai­sella
olevan liian ohuet nilkat.
Joidenkin kirjoittajat
kuvittelivat farmille miehelään me­noa
jonkiniaiseksi huvimatkaksi. E -
-räs halusi tietää, kuinka paljon Birn­stengelin
Särmillä on heinäsirkkoja
— onko tämä ne laskenut ja arveli,
että ';olisi varmaan hauskaa ajella
takaa heinäsirkkoja." Kehtuckylai-nen
nainen tiedusteli ostaisiko mies
^ hänelle sellaisen satulan, jossa istu­taan
sivuttain.
•Mr. Birnstengelei ole vielä löytä­nyt
itselleen vaimoa.
RUXWIIN (VARTALON)
VENYTTÄMIStÄ
1. Nousu varpaille ja .kättennosto
niin ylös kuin mahdollista ruumista
.venyttäen. ; Hidas ruumiin^ taivutus
eteenpäin niin, että vartalo, pää ja
kädet _ ovat ^•yinkkelissä" alaruumiin
k:anssa. Ruuniiin kierto vasemmalle
ja oikealle, heilahdus velttona alas.
2. Tuolin kanssa. Vasen jalka tuo­lilla,
molemmat jalat suorina. Mo­lemmat
käddt öijennetaan ylös niin
paljon kuin mahdollista, ruumis tait­tuu
eteenpäin, selkä suorana,"%inta
koskeifaä; pölVeä.-^-^'äfeäisl^ alkua­sentoon
:" Liike • uusifaän' iiseäinmän"
, kerran ja sitten samoin oikealla jalal-
3r Seisotaan perusasennossa. Kä­det
"ojennetaan ylös yhdessä. Vasem­malla'kädellä
oikeasta kiinni ja tai­vutetaan
"ruumista ny^äyksittäin vä­hintään
8 kertaa vasempaan. Va­semmalla
kädellä vedetään oikeaa
kättä vasemmalle ja ylöspäin niin,
että se tuntuu oikealla puolella ruu­mista.
Samoin oikeaan.
(Tämä ja edellisessä numerossa
ollut voimisteluohje on Jack Hyman-derin
Liekille kirjoittama. Jack on
palolaillaan etelä-Ontariossa pitä­mässä
voimistelukursseja -ja hän on
luvannut lähettää Liekille lisää voi-misteluohjeit^
mikäli hänellä työnsä
lomassa riittää aikaa. — Toim.)
-oOo
10-VUOTISNL^li&RO
Liekin 10-vuotisnumeroa on vielä
saatavana joitain kymmeniä kappa­leita.
Lähettäkää sitä omaisillenne
Suomeen. Asiamiehillä on ehkä mah-dollisui;
s vielä myydä sitä. Ajatel­kaa!
60 sivua S sentillä.
<8>
K I I T O S
Pyydän lausua sydämelliset ^liokset mr. Ja mrs. N. Helno-seUe,
mr. Ja ioars. A. Hebenlkille. mr. Ja mrs. A. BtorttlseUe,
mrs. J. KongnanUIe, mr». W. ftowelle, mrs. J. HumaseUe. mr, A.
Johnsonille, mr. U. LindqulstlUe. inrs. H. Järvelle, mrs S. Mac-kielle
Ja mr. V. RosUle. Jotka kävivät inlnua sairaalassa kat­somassa
Ja toivat kauniita kukkia Ja hedelmiä minuUe.
Tämä teidän ystävyyden osoitus säilyy muistossani elämä­ni
iltaan astt
Mm Ami ffummi
Picture Butte Alta.
Tämä erään losangelesilaisen sirfiuksen leijona pääsi äsket­täin
karkuun häJkistäap ja otti kauan aikaa, ennenkuin se saatiin
takaisin häkkiin. Ajojahtiin osaa ottanut poliiii taputtelee palan­nutta
tuhlaajapoikaa''.
, Jänikset Australian maanvaivana
'Vr'nS8<rtettiiri'Australiassa "in-ventäfio*'
* ^eläinkunnasta. Eläinten
joukossa oli pieni turkiseläin, joka ei
näyttänyt minkään ' arvoiselta: Tä­mä
eläin oli jänis.
Jänikisiä ei ole ollpt alunperin
Australiassa ollenkaan, vaan niitä
tuotiin Englannista. Kolme keirtaa
niitä lähetettiin laivalasti Austra­liaan,
mutta joka kerta koko lasti
kuoli välillä. Neljännellä kerralla jäi
7 jänistä henkiin.
Viisi vuotta myöhemmin tapettiin
20,000 jänistä Barwon Parkissa Vic­toriassa
järjestetyssä jänisjahdissa.
On laskettu, että yksi jänispeiihe te­kee
13,718,000 jälkeläistä kolmen
vuoden aikana.. Pian jänikset "val­loittivat"
koko Australian. Jokai­sessa
valtiossa p^otettiin farmarit
tappamaan jänikset 'mailtaan kovan
sakon uhalla.
'Koetettiin käyttää kettuja jänis­ten
tappajina, mutta ketut sekaantui­vat
villien metsäkoirien kanssa ja
näistä muodostui melkein yhlä suuri
uhka kuin jäniksistäkin. Tuhannet
villit koirat hyökkäsivät länsi- ja ete­lä-
Australian lammasfarmeille, tap­paen
tuhansittain lampaita ja karit-
-soja vuosittain,
Suuria Jänisjahteja pantHn toimefc^/
si koirien avulla kaiTikialla Australi­assa
ja vesipaikkoja myrkytettiin,
mutta tämä j(*iti siihen, e t t ^ m p ^ -
tappoi suuret määrät muita ^SSrala.
Jäniksiä otettiin lu^ni, vietiin labo
ratorioihin ja niihin istut«ltuii;;'tap-^
pavia taut£!ja, että ne levittäisivät
sitten näitä tauteja toisiin jäniksiin,
mutta sittenkin j ä n i s t i syn^yväi-syys
voitti i«olevaisuudeo^ lopulta
koetettiin tuoda maahan pj^tonkäärr
meitä jänisten tuhoksi, inatta .mis­tään
ei ole ollut apua, , '
Kymmenen jäniksen saappaan syifr
yän yhtä paljon jnipJioa kuin yfujea
lampaan j a nc tiioavat UAemattp-mia
eekkereitä hyvää kasvuUisoutia.
Monilla paikoilla jänikset syö\'ät
ruohot ja kasvit niin pian kuin nämä
pistävät päänsä maanpinnalle. Ne
syövät niityiltä parhaan heinän ja
viljan.. Kun niillä ei ole muuta syö­tävää,,
syövät ne puiden kuoret. Jä-nisteii'tekemä
vahinko Australiassa
vuosiltäih Tasketaan 200 miljoonaksi
dollariksi;' • Vaikka Australiasta vie­dään
vuosittain tuhansia tonneja
jäniksennahkoja ja miljoonia jäädy­tettyjä
jäniksenruhoja, ei niiden
kauppa-arvo kuitenkaan nouse 10
miljoonaa dollaria suuremmaksi. Siis
tulon ja tuhon ero on 190 miljoonaa
dollaria häviön puolelle.
oOo
ARTOITIFS
Kun teette sen, on se tehty. Vaik­ka
ette fee sitä, tapahtuu se kuiten­kin.
Mikä se on? Vastaus ensi nu­merossa.
Vastaus edellisen numeron aT\-oi-tukseen:
Laivan ankkuri.
- oOo
Asuntopulan takia
'Eräs , ylidysvaltalainen sotilaan
vainio "op. ratkaissut ' asuntopulan
seura^ayalla yksinkertaisella tavalla:
, .fiäi;>eij miehensä palvelee Yhdys­valtain
armeijassa Guamissa. Mies
kirjoitti,' että hän on sattunut saa­maan
tietoonsa siellä 4-aiuoneisen a-snnpon.
Missus pakkasi äkkiä ta-varapsa
ja l^ti kaKden pienen lap­sensa-
kanssa, missä asunto oli tie­dossa*
MJta xneikijsee a/)OO.i?aailin mat­ka
silloin, kun Serran on tiedossa
katto pään päällä nykyisgiä asunto­pulan
aikana.
— , oOo '— .
UNMIA on laZhcttänyt viime vuo­den
loppuun meniKSsä 4,054,022
t9iinij» tarvi)ckeita EuroQpan yapau-,
tetulUe alueille.