1951-11-03-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ELLEN UNDEX
(KAUNÖKIRJALLIKEN VUKKOLEETi)
ISEKSX, the pnly Finnish literary weekly in Canada
Published and patoted by the Vapaus Publishing Company
liimited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.'
Kegistcred at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Xiiekki ilma^tyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.50
^ kuukautta ..... .2.00
3 kuukautta . . .... 1.25
YHDYSVALl^OIMIN:
1 vuosikerta ..$4.25
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.50
WOimEN JA RPJIUALLE lJLKO;\IAIIiLE
1 vuosikerta . . . . . . . . .^$S.OÖ 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.75
ELMOITUSMINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kup-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
•värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysjrvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoit-tajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
AsiamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited;
100-102 Elm Street West, Sudbiur. Ontario.
Toimittaja: J. W. S»aari. .
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKK
o O/L
nT?T)" VJ/ SI' Vi»
Syksyn synkeät päivät ovat saapuneet taas. Luonto
kuolee, puut ovat varistaneet lehtensä jä kesäisin niin
kauniitten järvien laineet ovat tulleet ikäänkuin vi-haisemrniksi
ja järvien vesi on muuttunut synkeän
harmaaksi. Pian pittää lumi valkeaan vaippaansa maan
ja kylmät vihurit alkavat puhaltaa.
Syksy on työntäyteistä aikaa järjestötoiminnassa.
Näyttämö- ja muu kulttuurityö virkoaa taas ja on kohta
täydessä menossa. Toiminta siirtyy kesän jälkeen
haalien sisälle.
i'ässä yhteydessä tekee mielemme puhua erikoisesti
naisille aiheiesta, jonka saimme viime syyskuun Uuden
Naisen numerosta. Emme malta olla lainaamatta tälle
palstalle osaa mainitussa numerossa olleesta Aili Tiaisen
kirjoituksesta. Vaikka kirjoitus onkin tarkoitettu
Suomen naisille, sopii se mielestämme hyvin myöskin
naisille kaikkialla. Näin kuuluu viimeinen kappale
ynainitusta kirjoituksesta:
"Syksy on työntäyteinen järjestöillemme. Aloitamme
toimintamme lisäämällä liittomme jäsenmäärää.
Tehtävä on helppo, sillä naiset ovat kiinnostuneita
yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja
muista naisille tärkeistä kysymyksistä, jota järjestömme
piirissä käsitellään. Tehkäämme liittomme
toimintaa tunnetuksi ja esittäkäämme
kansaihmisillemme tilaisuus tulla mukaan juuri
niiden kysymysten kanssa, jotka heille ovat tärkeitä
jä jotka heitä kiinnostavat. Tällä vuosikymmenellä
ei nainen voi olla sivussa yhteiskunnallisista
tapahtumista, vaan ensimmäisenä sanomassa
sanansa. Yksilöinä olemme avuttomia ja
arkoja, mutta aina silloin kun on paljon yhdessä,
tunnemme olevamme voimakkaita. Lujittakaamme
naisten yhteenkuuluvaisuuden tunnettu kokoamalla
heidät omien järjestöjemme piiriin, herättäkäämme
naisissa tahtoa toimia' ja tehdä
omalta osaltaan työtä elämän helpottamiseksi.
Nainen eläinän synnyttäjänä on myös velvollinen
sitä puolustamaan kaikkia tuhoojia vastaan. Nainen
puolustaa omaa ja lastensa oikeutta elämään
sitkeästi, kun hänelle osoitetaan siihen tilaisuus.
Osoittakaamme se hänelleJ"
Tämä pitää paikkansa myöskin tässä maassa suoma-
_ laisten keskuudessa. Tämä ei merkitse suinkaan ^itä,
että miehet olisivat niin valistuneita, ettei heille tarvitsisi
puhua myöskin yhteenkuuluvaisuuden tunteesta
ja toiminnasta paremman tulevaisuuden hyväksi.
Aivan yhtä paljon on vielä miesten niinkuin naistenkin
keskuudessa vielä välinpitämättömiä, jotka eivät ajattele,
että heidänkin paikkansa olisi yhteistoimintojen
piirissä ja että hekin voisivat osaltaan tehdä työtä
esimerkiksi rauhan asian hyväksi.
Kunhan me kaikin tämän käsitämmekin, niin maailma
olisi paljon paremmassa asemassa. Sodanpelko
väistyisi, rauha saisi vakiintuneeji muodon ja eri kansakuntien
kesken voitaisiin kehittää kulttuuri-ja muita
suhteita sensijaan, että layt pyritään lietsomaan
vihaa eri kansakuntien kesken. Meille opetetaan, että
täfnä tai tuo kansa on alhaisemmalla sivistystasolla
kuin me. Mutta antaako se silti meille oikeutta lyh-
0
SUX haltiius setä Samuli
mä annan tässä itseni,
mim rahani ja tavaran,
tän suuren maani, avaran.
Mä annan sulle rautani,
ja paperini, laittani,
hyväkses\ käytä kultani
ja ota vastaan öljyni.
Sinulle annan metsäni,
sen itse kyllä kestääpi
vaikk' seisontaan jäis sahani
— onhan mulla rahasi.
Sna vielä pyydän nöyrästi,
armossas katso puoleeni:
mua päästä kiusauksista
— ja luonnon rikkauksista.
Ja ettei 7nitään puuttuisi,
välimme ettei muuttuisi, '
sä ota myöskin potkani
ne käytä sotavoimiisi.
/o5 työtä meiltä puuttuisi
ja siitä kansa suuttuisi,
meit aikoisivat tukistaa,
kyir kängsteris* ne kukistaa:
i ^'Pohjolan Adonis" Eer© Lehtonen oli
jo V. 1920 osoittautunut .maailmaii parhaimmaksi
5-ottelijaksi. Pariisissa v.
1924 hän oli jälleen Suomen toivo. K i l pailijoita
oli 30. Pituushyppy oli alku-laji
ja Lehtonen omasi siinä Siiomen ennätyksen.
Amerikan toivo Gendre hyppäsi
ME:n, mutta Lehtonen epäonnistui
pahasti, jääden toista metriä jä oli Lahtisen,
kahden jenkin, Leinon ja unkarilaisen
Sqm fayn jälkeen vasta seitsemäs.
Suornen mahdollisuudet näyttivät olemattomilta.
Keihäänheiton voitti nuori Leino ennen
Somfayta ja Lehtosta, mutta vastaleivottu
ME-mies Gendre jäi kymmenenneksiä
20fO metrillä Lehtonen yllätti
juoksemalla Suomen ennätyksen 23,0,
johon väin Gendre ja toinen jenkki Kaer
pystyivät. Tilanne oli jämiittäyä, Kaer,
ja Gendre johdossa, sitten Leino, Som-fay
ja Lehtonen. Kiekko ratkaisi. P i tuuden
epäonnistuminen ei herpaannuttanut,
vaan terästi miestä. Hän ei ottanut
urheilua l'ian vakavasti, hallitsi
hermonsa, pystyi keskittymään ihanteellisesti
ja lennätti kiekkoa imetrikaupalla
toisten ohi, yli 40 metrin. Somfay,
Gendre ja Lahtinen olivat seuraavat,
Leino ja Kaer vasta 8. ja 10.
Kim 1500 m: n loppulaji alkoi, oli järjestys
vain pisteen eroin, Lehtonen, Som-faj',
Gendre, Kaer, Leino, Lahtinen. A i noastaan
nämä kuusi pääsivät juoksemaan.
Voitonhurmiossa Lehtonen ylitti
taas itsensä. Somfay oli maalissa häntä
1,5 metriä jäljessä, muut paljon. Loppujärjestys
koko 5-ottelussa oli sama kuin.
1500-lla, Lehtonen, Somfay, Gendre,
Kaer, Leino, Lahtinen.
5-ottelun kuningasmantteli jäi pysy-väisesti
Eero Lehtosen harteille. Olyni-piaherrat
poistivat imyöhemmin olympialaisista
liiat "suomalais!ajit'V 5-ottelun,
njurtomaa- ja joukkuejuoksun.
tyä levittämään ."sivistystämme"*
asein ja atomipommein? Ei suinkaan.
Paljon enemmän saadaan
aikaan rauhallisella yhteistoiminnalla
ja suvaitsevaisuudella.
Tähän meidän täytyy pyrkiä ja
me pääsemme siihen yhteisin voimin.
Mutta se edellyttää sitä, että
jokaisen ihmisen tulee olla tietoinen
yhteiskunnallisista ja muista
tärkeistä kysymyksistä. Siksi
opiskelu, niin yksityinen kuin ryhmäopiskelukin,
on välttämätöntä.
Syksy on opiskelun ja lukemisen
aikaa. Käyttäkäämme siis sitä hyväksemme.
O K A toiseKe ktioppaa kaivaa, se itse siihen putoaa
taa n. Xäin Käsi myöskin sille venäläiselle j i im vstöH,
ka 1730-iuvuHs valitsemalla hallitsijakä Anna Ivanoi
Pietari Suuren velipuolen tyttären, toivoi siten pääseväni-määräämään
valtakunnan asioista. Kävikin päinvastoir
Varsinaiselle kansalle oli melkein yhdentekevää oliko sitä
tamaEsa yksinvaltias tai joukko tyranneja, kansalla kun t
iut toivoakaan olojensa paranemiseen. Mutta tapauksell
muissa suhteissa huomattava merkityksensä.
Mitkä sitten olivat ne ^yyt, jotka houkuttelivat ylimv
tuohon Anna Ivanpvnan valintaan?
Pietari Suuri oli määrätietoisesti työskennellyt \>näjän
hottamiseksi siitä eristäytyneisyydestä, missä se aiemmin
simaihin nähden oli ollut. Hän "avasi ikkunan "Euroopp
perustamalla Pietarin kaupungin ja toimi muutenkin lä
maisten tapojen edistämiseksi. Tämä ei tietenkään miel
länyt vanhoillista ylimystöä- Mutta Pietari Suuri ei ennäl
nyt päämääräänsä aikanaan. Taatakseen alulle panema
suunnan jatkumisen hän sääsi lain, jonka mukaan hallitsija
määrätä sei^caajansa. Niin hän toivoi valtaistuimelle pääsee
sellaisia, jotka tahtoivat^toteuttaa hänen ohjelmaansa. B
itse syrjäytti poikansa Aleksem ja määräsi ensimmäiseksi s<
raajakseen entisen jalkavaimoTisa Martta Skavronskaj:
joka sittemmin laillistettuna puolifona tunnetaan Katariin
limeirä. Tämän valtaistuimelle pääsyä tuki Pietari Suur
mähtara suosikki ruhtinas Menshikov. Hän oli entisen leif
kauppias, joka oli kohonnut ruhtinaan arvoon ja paisunut y;
takunnan «inahtavimmaksi ylimykseksi. Hän johti nyt hai
tustbimia.
Vasta Katariinan kuoltua — hän hallitsi vain koin
vuotta — pääsi Aleksein poika Pietari II valtaan. Hänenk
hallitustaan johti tuo entinen leipäkauppias Menshikö\\ Mu
ta Menshikovin vastustajat ja "vanhan Venäjän ystävät" oi
vat sukeltautuneet nuoren tsaarin suosioon, joten meillä o
mahdollisuus paremonin vehkeillä. He päättivät syrjävltä
Menshikovin. Hänet vangittiin eräänä yönä asunnossaan i
lähetettiin Siperiaan. Nyt nousivat Dolgorukit y.m. ylimyk
set hallitussuunnan johtoon. Pääkaupungiksi tehtiin taa
Moskova ja ale'ttiin jälleen kaikissa tavoissa palata Pietai
5iiurta-edeltäneihin oloihin. Kun Pietari II kuoli 173G
päättivät Dolgorukit, Galitsinit ym. supistaa tsaarin vallai
vähäiseksi, jotta ylimystöllä olisi mahdollisuus vehkeillä eduk
seen. Kruununperijää ei oltu määrätty, joten ylimystö.li
avautui todella otollinen tilaisuus. Kruunua tarjottiin ny
Pietari Suuren velipuolen tyttärelle Anna Ivanovnalle, Sa
mälla^ylimystö esitti hallitusehdot, jotka tulevan hallitsijai
oli hyväksyttävä- Näin saivat ylimykset vaikutusvallan
hallituksesia.
Katsokaamme sitten tuon merkillisen Anna lyanovnan elä:
rnän vaiheisiin.
Anna Ivanovna oli Pietari Suuren velipuolen Iivana Y tytär.
Hän joutui jö nuorena kokemaan elämän synkkiäkin puolia.
Hänet pakotettiin kuusitoistavuotiaana naimisiin Kuurinmaan
herttuan kanssa. Herttua joi omissa häissään itsensä
iiuoliaaksi. Kuvaava tapaus silloisista oloista. Nuori herttuatar
sai yksin jäädä Kuurinmaalle, joka täydellisesti kuului
Venäjälle, vaikka nimellisesti olikin herttuakimta. Anna Ivanovna
eleli parivuosifcynrmentä jokseenkin yksinäistä ja eristettyä
elämää. Hän sai kokea monet vastoinkäymiset niin
seuraelämässä kuin muutoinkin. Sanotaanpa hänen nähneen
taloudellista pulaakin omassa kodissaan. Mutta ei niin pa-
. haa, ettei siinä olisi hyvääkin. Nämä kohtalon kovat vuodet
olivat opettaneet hänet taistelemaan ja terästivät hänet lujatahtoiseksi
naiseksi. Kun Venäjän ylimykset muistivat hänet
, ja aikoivat tehdä hänestä "varjohallitsijan" saadakseen mielin
määrin vehkeillä, niin kävikin päinvastoin. Tuo neljissäk>-m-menissä
oleva herttuatar muuttuikin kostonhengettäreksi monelle.
Niinkuin jo mainittiin, ylimykset pyysivät hänet hallitsijaksi
ja esittivät hallitusehdot, joilla hallitsijan valtaa rajoitettiin.
Anna suostui ehtoihin.- M u t t a ylimykset eiva
aavistaneetkaan millaisen vastuksen he Anna Ivanomsta
kaivat. Valtaan päästyään Anpa yllätyksellisesti muuttikin
mieltään, kukisti venäläisen ylimysvallan ja alkoi haUita sa-salaisine
suosikkeineen itsevaltiaan tapaan. Suosikkijarje-telmä
sai nyt '^uudet kasvot". Nyt pääsivät sak5^^^"-''°^^Jj
set ylimykset satulaan. Huomatuimpia näistä olivat
Mynnick ja taitava — joskin^ viekkaudesta kuulu — diP^
•maattl Östermann. Pääosaa suosikeista näytteli B»''^^: f"
lopulta oli vallan itsevaltias. Anna Ivanovnan hovi tuli kuuluisaksi
räikeässä, puoleksi eurooppalaisesta ja puoleksi aasialaisesta,
eFämästä. Ulkonaisesti näyteltiin edistyneitä, niu
Msäisesti oltiin raakoja. Kun ennen hovissa juotiin "^'^^^^.^
tapeltiin niin nyt juotiin samppanjaa ja P^^attim kor _r
osattiinpa käyttää puuteriakin hieman räikeämmin kum a
«aUla. .linivkset
Anna Ivanovnan epäsuosioon joutuneet venäläiset y u ^^^^
saivat nyt-tuta itsevaltiaan naisen koston ^^-^'^.^^^^"J^^jg^^
Eräs hänen vihansa kohde oli venäläinen ylimys MikaeK ^
sejevitsh ^Jalitsin. i l ä n oli ulkomailla ollessaan ^J^^-.^^^
misiin roomalaiskatolisen italialaisen naisen ^ ^ ' J ? ^ .
itsekin kääntynyt samaan uskoon. Oikeauskoisen keu
• «<» : A i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 3, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-11-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511103 |
Description
| Title | 1951-11-03-02 |
| OCR text | ELLEN UNDEX (KAUNÖKIRJALLIKEN VUKKOLEETi) ISEKSX, the pnly Finnish literary weekly in Canada Published and patoted by the Vapaus Publishing Company liimited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.' Kegistcred at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Xiiekki ilma^tyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.50 ^ kuukautta ..... .2.00 3 kuukautta . . .... 1.25 YHDYSVALl^OIMIN: 1 vuosikerta ..$4.25 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.50 WOimEN JA RPJIUALLE lJLKO;\IAIIiLE 1 vuosikerta . . . . . . . . .^$S.OÖ 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.75 ELMOITUSMINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kup-lemanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto- •värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysjrvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoit-tajien on lähetettävä maksu etukäteen. AsiamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited; 100-102 Elm Street West, Sudbiur. Ontario. Toimittaja: J. W. S»aari. . Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKK o O/L nT?T)" VJ/ SI' Vi» Syksyn synkeät päivät ovat saapuneet taas. Luonto kuolee, puut ovat varistaneet lehtensä jä kesäisin niin kauniitten järvien laineet ovat tulleet ikäänkuin vi-haisemrniksi ja järvien vesi on muuttunut synkeän harmaaksi. Pian pittää lumi valkeaan vaippaansa maan ja kylmät vihurit alkavat puhaltaa. Syksy on työntäyteistä aikaa järjestötoiminnassa. Näyttämö- ja muu kulttuurityö virkoaa taas ja on kohta täydessä menossa. Toiminta siirtyy kesän jälkeen haalien sisälle. i'ässä yhteydessä tekee mielemme puhua erikoisesti naisille aiheiesta, jonka saimme viime syyskuun Uuden Naisen numerosta. Emme malta olla lainaamatta tälle palstalle osaa mainitussa numerossa olleesta Aili Tiaisen kirjoituksesta. Vaikka kirjoitus onkin tarkoitettu Suomen naisille, sopii se mielestämme hyvin myöskin naisille kaikkialla. Näin kuuluu viimeinen kappale ynainitusta kirjoituksesta: "Syksy on työntäyteinen järjestöillemme. Aloitamme toimintamme lisäämällä liittomme jäsenmäärää. Tehtävä on helppo, sillä naiset ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja muista naisille tärkeistä kysymyksistä, jota järjestömme piirissä käsitellään. Tehkäämme liittomme toimintaa tunnetuksi ja esittäkäämme kansaihmisillemme tilaisuus tulla mukaan juuri niiden kysymysten kanssa, jotka heille ovat tärkeitä jä jotka heitä kiinnostavat. Tällä vuosikymmenellä ei nainen voi olla sivussa yhteiskunnallisista tapahtumista, vaan ensimmäisenä sanomassa sanansa. Yksilöinä olemme avuttomia ja arkoja, mutta aina silloin kun on paljon yhdessä, tunnemme olevamme voimakkaita. Lujittakaamme naisten yhteenkuuluvaisuuden tunnettu kokoamalla heidät omien järjestöjemme piiriin, herättäkäämme naisissa tahtoa toimia' ja tehdä omalta osaltaan työtä elämän helpottamiseksi. Nainen eläinän synnyttäjänä on myös velvollinen sitä puolustamaan kaikkia tuhoojia vastaan. Nainen puolustaa omaa ja lastensa oikeutta elämään sitkeästi, kun hänelle osoitetaan siihen tilaisuus. Osoittakaamme se hänelleJ" Tämä pitää paikkansa myöskin tässä maassa suoma- _ laisten keskuudessa. Tämä ei merkitse suinkaan ^itä, että miehet olisivat niin valistuneita, ettei heille tarvitsisi puhua myöskin yhteenkuuluvaisuuden tunteesta ja toiminnasta paremman tulevaisuuden hyväksi. Aivan yhtä paljon on vielä miesten niinkuin naistenkin keskuudessa vielä välinpitämättömiä, jotka eivät ajattele, että heidänkin paikkansa olisi yhteistoimintojen piirissä ja että hekin voisivat osaltaan tehdä työtä esimerkiksi rauhan asian hyväksi. Kunhan me kaikin tämän käsitämmekin, niin maailma olisi paljon paremmassa asemassa. Sodanpelko väistyisi, rauha saisi vakiintuneeji muodon ja eri kansakuntien kesken voitaisiin kehittää kulttuuri-ja muita suhteita sensijaan, että layt pyritään lietsomaan vihaa eri kansakuntien kesken. Meille opetetaan, että täfnä tai tuo kansa on alhaisemmalla sivistystasolla kuin me. Mutta antaako se silti meille oikeutta lyh- 0 SUX haltiius setä Samuli mä annan tässä itseni, mim rahani ja tavaran, tän suuren maani, avaran. Mä annan sulle rautani, ja paperini, laittani, hyväkses\ käytä kultani ja ota vastaan öljyni. Sinulle annan metsäni, sen itse kyllä kestääpi vaikk' seisontaan jäis sahani — onhan mulla rahasi. Sna vielä pyydän nöyrästi, armossas katso puoleeni: mua päästä kiusauksista — ja luonnon rikkauksista. Ja ettei 7nitään puuttuisi, välimme ettei muuttuisi, ' sä ota myöskin potkani ne käytä sotavoimiisi. /o5 työtä meiltä puuttuisi ja siitä kansa suuttuisi, meit aikoisivat tukistaa, kyir kängsteris* ne kukistaa: i ^'Pohjolan Adonis" Eer© Lehtonen oli jo V. 1920 osoittautunut .maailmaii parhaimmaksi 5-ottelijaksi. Pariisissa v. 1924 hän oli jälleen Suomen toivo. K i l pailijoita oli 30. Pituushyppy oli alku-laji ja Lehtonen omasi siinä Siiomen ennätyksen. Amerikan toivo Gendre hyppäsi ME:n, mutta Lehtonen epäonnistui pahasti, jääden toista metriä jä oli Lahtisen, kahden jenkin, Leinon ja unkarilaisen Sqm fayn jälkeen vasta seitsemäs. Suornen mahdollisuudet näyttivät olemattomilta. Keihäänheiton voitti nuori Leino ennen Somfayta ja Lehtosta, mutta vastaleivottu ME-mies Gendre jäi kymmenenneksiä 20fO metrillä Lehtonen yllätti juoksemalla Suomen ennätyksen 23,0, johon väin Gendre ja toinen jenkki Kaer pystyivät. Tilanne oli jämiittäyä, Kaer, ja Gendre johdossa, sitten Leino, Som-fay ja Lehtonen. Kiekko ratkaisi. P i tuuden epäonnistuminen ei herpaannuttanut, vaan terästi miestä. Hän ei ottanut urheilua l'ian vakavasti, hallitsi hermonsa, pystyi keskittymään ihanteellisesti ja lennätti kiekkoa imetrikaupalla toisten ohi, yli 40 metrin. Somfay, Gendre ja Lahtinen olivat seuraavat, Leino ja Kaer vasta 8. ja 10. Kim 1500 m: n loppulaji alkoi, oli järjestys vain pisteen eroin, Lehtonen, Som-faj', Gendre, Kaer, Leino, Lahtinen. A i noastaan nämä kuusi pääsivät juoksemaan. Voitonhurmiossa Lehtonen ylitti taas itsensä. Somfay oli maalissa häntä 1,5 metriä jäljessä, muut paljon. Loppujärjestys koko 5-ottelussa oli sama kuin. 1500-lla, Lehtonen, Somfay, Gendre, Kaer, Leino, Lahtinen. 5-ottelun kuningasmantteli jäi pysy-väisesti Eero Lehtosen harteille. Olyni-piaherrat poistivat imyöhemmin olympialaisista liiat "suomalais!ajit'V 5-ottelun, njurtomaa- ja joukkuejuoksun. tyä levittämään ."sivistystämme"* asein ja atomipommein? Ei suinkaan. Paljon enemmän saadaan aikaan rauhallisella yhteistoiminnalla ja suvaitsevaisuudella. Tähän meidän täytyy pyrkiä ja me pääsemme siihen yhteisin voimin. Mutta se edellyttää sitä, että jokaisen ihmisen tulee olla tietoinen yhteiskunnallisista ja muista tärkeistä kysymyksistä. Siksi opiskelu, niin yksityinen kuin ryhmäopiskelukin, on välttämätöntä. Syksy on opiskelun ja lukemisen aikaa. Käyttäkäämme siis sitä hyväksemme. O K A toiseKe ktioppaa kaivaa, se itse siihen putoaa taa n. Xäin Käsi myöskin sille venäläiselle j i im vstöH, ka 1730-iuvuHs valitsemalla hallitsijakä Anna Ivanoi Pietari Suuren velipuolen tyttären, toivoi siten pääseväni-määräämään valtakunnan asioista. Kävikin päinvastoir Varsinaiselle kansalle oli melkein yhdentekevää oliko sitä tamaEsa yksinvaltias tai joukko tyranneja, kansalla kun t iut toivoakaan olojensa paranemiseen. Mutta tapauksell muissa suhteissa huomattava merkityksensä. Mitkä sitten olivat ne ^yyt, jotka houkuttelivat ylimv tuohon Anna Ivanpvnan valintaan? Pietari Suuri oli määrätietoisesti työskennellyt \>näjän hottamiseksi siitä eristäytyneisyydestä, missä se aiemmin simaihin nähden oli ollut. Hän "avasi ikkunan "Euroopp perustamalla Pietarin kaupungin ja toimi muutenkin lä maisten tapojen edistämiseksi. Tämä ei tietenkään miel länyt vanhoillista ylimystöä- Mutta Pietari Suuri ei ennäl nyt päämääräänsä aikanaan. Taatakseen alulle panema suunnan jatkumisen hän sääsi lain, jonka mukaan hallitsija määrätä sei^caajansa. Niin hän toivoi valtaistuimelle pääsee sellaisia, jotka tahtoivat^toteuttaa hänen ohjelmaansa. B itse syrjäytti poikansa Aleksem ja määräsi ensimmäiseksi s< raajakseen entisen jalkavaimoTisa Martta Skavronskaj: joka sittemmin laillistettuna puolifona tunnetaan Katariin limeirä. Tämän valtaistuimelle pääsyä tuki Pietari Suur mähtara suosikki ruhtinas Menshikov. Hän oli entisen leif kauppias, joka oli kohonnut ruhtinaan arvoon ja paisunut y; takunnan «inahtavimmaksi ylimykseksi. Hän johti nyt hai tustbimia. Vasta Katariinan kuoltua — hän hallitsi vain koin vuotta — pääsi Aleksein poika Pietari II valtaan. Hänenk hallitustaan johti tuo entinen leipäkauppias Menshikö\\ Mu ta Menshikovin vastustajat ja "vanhan Venäjän ystävät" oi vat sukeltautuneet nuoren tsaarin suosioon, joten meillä o mahdollisuus paremonin vehkeillä. He päättivät syrjävltä Menshikovin. Hänet vangittiin eräänä yönä asunnossaan i lähetettiin Siperiaan. Nyt nousivat Dolgorukit y.m. ylimyk set hallitussuunnan johtoon. Pääkaupungiksi tehtiin taa Moskova ja ale'ttiin jälleen kaikissa tavoissa palata Pietai 5iiurta-edeltäneihin oloihin. Kun Pietari II kuoli 173G päättivät Dolgorukit, Galitsinit ym. supistaa tsaarin vallai vähäiseksi, jotta ylimystöllä olisi mahdollisuus vehkeillä eduk seen. Kruununperijää ei oltu määrätty, joten ylimystö.li avautui todella otollinen tilaisuus. Kruunua tarjottiin ny Pietari Suuren velipuolen tyttärelle Anna Ivanovnalle, Sa mälla^ylimystö esitti hallitusehdot, jotka tulevan hallitsijai oli hyväksyttävä- Näin saivat ylimykset vaikutusvallan hallituksesia. Katsokaamme sitten tuon merkillisen Anna lyanovnan elä: rnän vaiheisiin. Anna Ivanovna oli Pietari Suuren velipuolen Iivana Y tytär. Hän joutui jö nuorena kokemaan elämän synkkiäkin puolia. Hänet pakotettiin kuusitoistavuotiaana naimisiin Kuurinmaan herttuan kanssa. Herttua joi omissa häissään itsensä iiuoliaaksi. Kuvaava tapaus silloisista oloista. Nuori herttuatar sai yksin jäädä Kuurinmaalle, joka täydellisesti kuului Venäjälle, vaikka nimellisesti olikin herttuakimta. Anna Ivanovna eleli parivuosifcynrmentä jokseenkin yksinäistä ja eristettyä elämää. Hän sai kokea monet vastoinkäymiset niin seuraelämässä kuin muutoinkin. Sanotaanpa hänen nähneen taloudellista pulaakin omassa kodissaan. Mutta ei niin pa- . haa, ettei siinä olisi hyvääkin. Nämä kohtalon kovat vuodet olivat opettaneet hänet taistelemaan ja terästivät hänet lujatahtoiseksi naiseksi. Kun Venäjän ylimykset muistivat hänet , ja aikoivat tehdä hänestä "varjohallitsijan" saadakseen mielin määrin vehkeillä, niin kävikin päinvastoin. Tuo neljissäk>-m-menissä oleva herttuatar muuttuikin kostonhengettäreksi monelle. Niinkuin jo mainittiin, ylimykset pyysivät hänet hallitsijaksi ja esittivät hallitusehdot, joilla hallitsijan valtaa rajoitettiin. Anna suostui ehtoihin.- M u t t a ylimykset eiva aavistaneetkaan millaisen vastuksen he Anna Ivanomsta kaivat. Valtaan päästyään Anpa yllätyksellisesti muuttikin mieltään, kukisti venäläisen ylimysvallan ja alkoi haUita sa-salaisine suosikkeineen itsevaltiaan tapaan. Suosikkijarje-telmä sai nyt '^uudet kasvot". Nyt pääsivät sak5^^^"-''°^^Jj set ylimykset satulaan. Huomatuimpia näistä olivat Mynnick ja taitava — joskin^ viekkaudesta kuulu — diP^ •maattl Östermann. Pääosaa suosikeista näytteli B»''^^: f" lopulta oli vallan itsevaltias. Anna Ivanovnan hovi tuli kuuluisaksi räikeässä, puoleksi eurooppalaisesta ja puoleksi aasialaisesta, eFämästä. Ulkonaisesti näyteltiin edistyneitä, niu Msäisesti oltiin raakoja. Kun ennen hovissa juotiin "^'^^^^.^ tapeltiin niin nyt juotiin samppanjaa ja P^^attim kor _r osattiinpa käyttää puuteriakin hieman räikeämmin kum a «aUla. .linivkset Anna Ivanovnan epäsuosioon joutuneet venäläiset y u ^^^^ saivat nyt-tuta itsevaltiaan naisen koston ^^-^'^.^^^^"J^^jg^^ Eräs hänen vihansa kohde oli venäläinen ylimys MikaeK ^ sejevitsh ^Jalitsin. i l ä n oli ulkomailla ollessaan ^J^^-.^^^ misiin roomalaiskatolisen italialaisen naisen ^ ^ ' J ? ^ . itsekin kääntynyt samaan uskoon. Oikeauskoisen keu • «<» : A i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-11-03-02
