1955-09-10-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta. ..."..... $5.00
6 kuukautta 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $4.00
6 kuukautta • 2J25
3 kuukautta . ,...1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta? . r v . . $ 3 . 00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosiiinoitus *$4.00. Kuö-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $i2.0Ö
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TUapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Ehn Street West, Sudbufy, Ontario..
Toimittaja: K. Salo..
Afiiamiebille myönnetään 15 prosenUn paU^o.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O, BOX 69 SUDBURY, ONTABIO
Nyt on sitten syj'skuu ja syksy alkanut. Vaikka kesä onkin
ollut poikkeuksellisen lämmin ja hyvä muutenkin — ainakin
täällä Ontariossa — niin varmaankin me kaikki toivomme
kaunista ja lämmintä syksyäkin. Kaunis ja lämmin
syksy olisi erikoisen tervetullut farmeilla ahertaiville ihmi-slle,
mutta mielellään sen ottaisivat vastaan myöskin kaikki
muut t3'ötätekevät ihmiset — ihmiset yleensä.
Ikävän vaikutuksen kaikkiin kansainvälistä ystävyyttä ja
sopua toivoviin ja rakastaviin canadalaisiin ihmisiin on tehnyt
se, millä tavalla meidän maassamme on suhtauduttu täällä
virallisella vierailulla olevaan neuvostoliittolaiseen maata-
Joiisvaltuuskuntaan. Vaikka valtuuskunta onkin hallituksen
taholta otettu asianmukaisin toimenpitein vastaan ja järjestetty
käynnit eri paikkakunnilla, on kuitenkin sallittu eri-mäisten
vihanmielialaa ylläpitävien piirien järjestää Canadan
arvoa alentavia ja Canadan kansan yleisen mielipiteen vastaisia
hulinoimismielenosoituksia, jotka saattavat j ä t t ä ä vierailijoiden
mieliin kokonaan väärän kuvan Canadan kansasta.
Kun tämä Neuvostoliiton maatalousvaltuuskunta vieraili
Yhdysvalloissa, kohdeltiin sitä kaikkialla arvokkaasti ja kansainvälisten
• k^ohteliaisuussääntöjen mukaisesti. Koska näin
tapahtui Yhdysvalloissa, joka viime vuosina on Johtanut sosialismin
maiden vastaista rintamaa, on suorastaan ihmeteltävää
kuinka Canadassa voitiin sallia näin vakavasti arvoam-une
alentavaa menettelyä. \'aikka onkin myönnettävä, että i l keämieliseen
hulinointiin osallistuikin mitättömän pienet ryhmät,
vain muutamat kymmenet henkilöt, oli.se omiaan kuvastamaan
minkälaisia vapauksia edesvastuuttomalle hulinkanis-niille
täällä annetaan ja kuin vaikutusvaltaisia piirejä on hei-c'än
takanaan. ^
Tällä hulinoinnilla ja sen sallimisella, joka johti mm. siihen^
e t t ä valtuuskunta peruutti kokonaan vierailunsa Torontossa
torontolaisten päivälehtien selostettua etukäteen, miten valtuuskunta
ei olisi muka tervetullut Torontoon. Vasta liian
myöhään heräsi Toronton valtuusto kieltämään sanotut Toronton
kaupungin ja koko Canadan mainetta halventavat tie-
Oot. Kaiken tämän jälkeen emme voi toivoa muuta kuin sitä,
vttä kaikki se mitä vierailijat ovat täällä nälmeet, antaa heille
iuitenkin oikean kuvan Canadasta ja sen kansasta,: kuvan sellaisen,
joka osoittaa Canadan kansan valtavan enemmistön
tuomitsdvan kaikki kansaiuA^älisten vierailuperiaatteiden loukkaukset
ja kannattavan sopua ja rauhanomaisia suhteita.
S>yskauden alkaessa näyttävät myöskin Liekin kirjeenvaih-t.
ijat saavan uutta innostusta kirjoittamiseen. Siitä oli hyvänä
osoituksena varsinkin viime numeromme j^stävien osasto,
joka oli tavallista laajempi. Se on ilahduttava merkki ja
toivommekin vain. että se ei jäisi hetkelliseksi vaan jatkuisi
koko sj-j^s- ja talvikauden.
Liekin kirjeenvaihtajilla tuleekin nyt olemaan tavallista
enemmän hommaa, sillä ilmestyyhän Liekki marraskuun 26
pnä laajana 20-vuotisnumerona. Tähän juhlanumeroon ei
odoteta vain kaikkien .Liekin ystävien onnittelutervehdyksiä,
mutta myöskin kirjoituksia runsaalla mitalla nykyisiltä kirjeen
%aihtajiltä ja heidän lisäkseen niiltäkin Liekm ensimmäisten
vuosien kirjeenv^aihtajilta, jotka viime aikoina eivät ole enää
kynänsä tuotteita Liekille lähettäneet. Tietenkin myöskm aivan
uusien kynäilijän kirjoitukset ovat tervetulleita.. K. S.
Vähän sen jälkeen kun Mary
Dinardo, 41-vuotias neljän
lapsen äiti löydettiin
murhattuna kotonaan Torontossa,
pidättivät poliisit
hänen 45-vuotiaan miehensä
Paquhlen. Poliisit ilmoUta-
. vat mustasukkaisuuden olleen
murhan aiheuttajana.
T A S K U T E L E V I S IO
Ensimmäinen taskutelevisio-vastaanotin
esiteltiin äskettäin yleisölle Lontoossa.
Vastaanotin painaa 13 kg. ja
se voidaan liittää autojen 12-volttisiin
akkunialaattoreihin. Hinta 60 puntaa.
«• » ö
EPÄTERVEELLISTÄ
Uusiseelantilaisilla sanoo maan
terveysministeri olevan kehittymässä
hyvin epäterveellisen ruokahalun. Apteekkitavaroiden
menekki on nimittäin
lisääntynyt viime vuoden aikana enemmän
kuin kolme kertaa suuremmaksi
kuin edellisenä vuotena. ^
» » •»
UUSI R . ^ E N N U S A I NE
Leningradissa on valmistettu uutta
rakennusaineta — savikulvaa. Se on
valmistettu savesta, puumassa jäteaineita,
vedestä ja lasista. Siitä valetaan
levyjä, jotka puristetaan ja kuivataan.
Tämä uusi rakennusaine on lujaa
,huokoista, tulenkestävää, eristää
hyvin lämpöä ja ääntä.
« 9 «
SAI NÄKÖNSÄ TAKAISIN
Amerikkalainen Wm. Francis, 61-
vuotias mies, joka ensimmäisen maailman
'sodan aikana menetti näkönsä
kranaatin räjähdyksessä, näkee nyt jälleen
auto-onnettomuuden seurauksena.
Autojen yhteentörmäyksessä hän löi
päänsä tuulilasiin ja sen jälkeen alkoi
näkö palautua.
» « »
TY^^TYI VÄHÄ.ÄN
Neekerit^-ttö Gloria Lockerman voitti
televisiokilpailussa $16,000. 'Hänellä
olisi ollut mahdollisuus voittaa $64,000,
jos olisi jatkanut kilpailua, mutta myöskin
mahdollisuus menettää kaikki. Isoäitinsä
neuvosta hän tyytyi 16,000 dollariin.
KIRJEENVAIHTOA
Mummu
seuraavaan.
Kaikille -
Se jäi kun jäikin
Kaikki viime aikoina
saapunut lähetetty koneisiin, mutta
osa voi jäädä tilan putteen takia
seuraax^aan numeroon.
AIVOT JA LASKUKONE
ESITELT-ÄESSÄ muutamanoiosi sitten vijins*isip»|
olevaa laskukonetta muuan sen läh&isyvtesn
lollantilainen herra\Vim Klein, hämmästytti yirpirii^j
voittamalla laskiikoneen nopeudessa: hän o?oittautui\\?^
vaksi kertomaan kakfi kclmenu.meroista lukua yhde-v^^-'^
laa pienemmässä ajassa kuin kone. '
\ain sähköaivot voivat olla herra Kleinin aivoja r.
ammat. Niinpä, pitkässä ja monimutkaisessa laskui-hta^
."^ä jonka todellinen vaikeus^on laskutoimituksessa i t jj
eikä tuloksen lukemisessa, .sähköaivot o',at kenties t'«
kertaa nopeammat kuin herra Kleinin aivot.
Puhtaan laskennan alalla herra Klein ilmoittaa csaa»
sa ulkoa kertomataulun 100:aan asti, nehöluvut aira loi
een saakka.
' Jokin aika sitten NCAV Yorkissa erään julkiser IiavJ
toesityksen yhteydessä muuan nuori kaksikymmem-uotia;'
tiaaninainen Shakuntala Devi, la^ki erehtymättä ja väl-j
kään epäröimättä neliöjuuret, viidennet ja kuudennet jid
tri luvuista aina kymmennumeroisiin lukuihin saakka;
laski myös ennätysajassa täysin oikeat neliöt lu\aiisia ji.]
yleisö hänelle esitti. Miten on tällainen matemaattinen kvJ
selitettävissä? Näyttää siltä kuin se nojautuisi häTOminJ
tävään muistiin. Onko tässä siis kysym3-s erikoistaidJ
n?äärätyllä yleistyneen äli^llis-henkisen toiminnan alalla? W
ko se riippuvainen vai ei asianomaisen älykkyydestä? M
ka pitkälle tätä taitoa voidaan kehittää harjoituksen, a\J
Onko tässä .kysymys ohimenevästä vai pysyvästä ilmiöstä?)
Englannissa vuonna 1805 syntyneen George Parker BJ
derin tapauö ön mielenkiintoinen. Nelivuotiaana liän oJ
jo suorittaa m i t ä vakeimpia laskutoimituksia. Muuta opetJ
ta hän ei ollut saanut kuin sen, minkä hänelle antoi'"
veljensä opettaessaan häritä ensin laskemaan kymmeneen |
sitten sataan. Hänen isänsä puolestaan kuljetti häntä
ri Englantia näyttääkseen hänen poikkeuksellisia k^
hän ei oppinut lukemaan kHin vasta kymmenvuotiaana.
Yksitoista vuotiaana hän osasi suorittaa seuraavan te|
lävän minuuttia lyhj^emmässä ajassa: "Jaettava 468.592.41!
563 luvulla 9.076' (vastaus 51.629,838). Kolmetoista d
tiaana hän osasi oikopäätä sanoa "luvun, jonka kuutio \i|
hennettynä 19:llä ja kerrottuna kuutiollaan, on yhtä kil
6:n kuutio" (vastaus: 3).
Bidder sai korkeakoulukasvatuksen ja hänestä tuli kua
luisa insinööri. Hän kuoli 73-'Vuotiaana henkisesti täysiä
voimissaan. Kaksi päivää ennen hänen kuolemaansa eri
hänen ystävänsä k\'syi Bidderiitä "Olettaen, että valon M
peus on 306.'000 kilometriä sekunnissa ja että punaisten s3
teiden aaltopituus on 36.918 värähtelyä tuuman (- 0.027 mj
matkalla, kuinka monta valoaaltoa kohtaa silmän yhdessä ^
i:unnissa?" Jo ennen kuin hänen y.stävänsä oli ehtinyt kirjoit
taa kysymyksen, Bidder vastasi: "Älkää turhaan vaivautii
ko etsimään vastausta, värähdysten luku on 444.433.651.20|
000."
Eräs toinen suuri laskija oli Johan Martin Zacharias Das^
Hän syntyi Hamburgissa vuonna 1824 ja kuoli 37 vuoda
ikäisenä. 54 sekunnissa hän kertoi mielessään luvun 79.532.851
luvulla 93.758.479. Mutta eroitukseksi Bidderistä häneioll
iut muuta kuin ihmislaskukorie j a oli täysin kykenemätön ta|
juamaan edes m.atemaattisia perusperiaatteita.
On olemassa joitakiii esimerkkejä nuorista ihmisistä, joi|
den laskemiskyky on. huomattavasti vähentynyt sitä mukaa
kun he ovat vanhenneet. Sellainen oli erään ranskalaisen ¥
hmhakkaajan poika, joka 14-vuotiaana (tämä tapahtui \TIO«
na 1840.) vastaan otettiin fhastuksella tiedeakatemiaan. Haj
Ken kykynsä alkoi myöhemin vähetä ja häh^kuoli ur.ohdettHJ
i:a 35-vuotiaana.
Vuonna 1950 kuoli 83-vuotiaana italialainen Jacquesini
audi joka on kierrellyt maailmaa näytellen ilmiömäistä laH
Kutaitoaan. Edessään kolme laskukonetta, jotka pantiin M
aikaa käyntiin kolmen erilaisen aritmeettisen tehtävän ratkaij
semiseksi, hänen onnistui aina ratkaista nuo kolme tehtävä
ennen kuin koneet olivat lakanneet käymästä. Muuten Inauj
di ei ollut saanut kuin aivan pintapuolisen opillisen si\'istyk5f^
ja hänen muistinsa oli usein pettävä kaikilla muilla aloilla.
Näiden ihmelapsien ja poikkeuksellisia Icykyjä oniaaMefl
henkilöiden tutkiminen on tärkeää, sillä se tekee meille malij
doUisksi ymmärtää älyn fyysillistä perustaa, jossa meillä^
vielä niin paljon oppimista. Edistysaskeleet tällä alalla ei\-^
tapahdu ainoastaan fysiologin tai psykologin tutkimusten m
jalla, vaan myös insinöörin. iMutta älyllisestä ihmelapses^J
ei ole mitään hyötyä sellaisenaan yhteiskunnan tulevaisuude j
le. Hän on poikkeus, luonnon oikku. Yhteisön tulevaisuuj
on sidottu koneiden kehitykseen. Meidän tulee vapauttaa aH
vot orjuudesta luovuttamalla kojeille vastuu niiden suhtei ^
osoittamisesta, jotka kulloinkin vallitsevat niiden y3h3\n |
asiaröykkiöiden välillä, joita meidän aikamme on tulvillaan-
Kuten huomauttaa tri W. Grey Walter, eräs huomat^j
vimpia englantilaisia spesialisteja sähköaivotutkimuksen ala-la:
"Koneet, jotka vilkkuvat ja rämisevät laboratorioissai^
ovat elävien aivojen pidennetyn elämän ensimmäisiä
Laskukoneissa luomme uudelleen ihmisen aivot. ^ M
enemmän rakennamme j a sitä enenmiän voimme
ihmisaivoja. On todellakin olemassa suoranaisia >^d)'ssi
Sivu 2 Lauantaina. syTskuun 10 päivänä^ 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 10, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-09-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550910 |
Description
| Title | 1955-09-10-02 |
| OCR text | ^KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario Eegistered at the Post Office Department, Ottawa as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta. ..."..... $5.00 6 kuukautta 2.75 TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta $4.00 6 kuukautta • 2J25 3 kuukautta . ,...1.50 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta? . r v . . $ 3 . 00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosiiinoitus *$4.00. Kuö-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $i2.0Ö Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TUapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Ehn Street West, Sudbufy, Ontario.. Toimittaja: K. Salo.. Afiiamiebille myönnetään 15 prosenUn paU^o. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P. O, BOX 69 SUDBURY, ONTABIO Nyt on sitten syj'skuu ja syksy alkanut. Vaikka kesä onkin ollut poikkeuksellisen lämmin ja hyvä muutenkin — ainakin täällä Ontariossa — niin varmaankin me kaikki toivomme kaunista ja lämmintä syksyäkin. Kaunis ja lämmin syksy olisi erikoisen tervetullut farmeilla ahertaiville ihmi-slle, mutta mielellään sen ottaisivat vastaan myöskin kaikki muut t3'ötätekevät ihmiset — ihmiset yleensä. Ikävän vaikutuksen kaikkiin kansainvälistä ystävyyttä ja sopua toivoviin ja rakastaviin canadalaisiin ihmisiin on tehnyt se, millä tavalla meidän maassamme on suhtauduttu täällä virallisella vierailulla olevaan neuvostoliittolaiseen maata- Joiisvaltuuskuntaan. Vaikka valtuuskunta onkin hallituksen taholta otettu asianmukaisin toimenpitein vastaan ja järjestetty käynnit eri paikkakunnilla, on kuitenkin sallittu eri-mäisten vihanmielialaa ylläpitävien piirien järjestää Canadan arvoa alentavia ja Canadan kansan yleisen mielipiteen vastaisia hulinoimismielenosoituksia, jotka saattavat j ä t t ä ä vierailijoiden mieliin kokonaan väärän kuvan Canadan kansasta. Kun tämä Neuvostoliiton maatalousvaltuuskunta vieraili Yhdysvalloissa, kohdeltiin sitä kaikkialla arvokkaasti ja kansainvälisten • k^ohteliaisuussääntöjen mukaisesti. Koska näin tapahtui Yhdysvalloissa, joka viime vuosina on Johtanut sosialismin maiden vastaista rintamaa, on suorastaan ihmeteltävää kuinka Canadassa voitiin sallia näin vakavasti arvoam-une alentavaa menettelyä. \'aikka onkin myönnettävä, että i l keämieliseen hulinointiin osallistuikin mitättömän pienet ryhmät, vain muutamat kymmenet henkilöt, oli.se omiaan kuvastamaan minkälaisia vapauksia edesvastuuttomalle hulinkanis-niille täällä annetaan ja kuin vaikutusvaltaisia piirejä on hei-c'än takanaan. ^ Tällä hulinoinnilla ja sen sallimisella, joka johti mm. siihen^ e t t ä valtuuskunta peruutti kokonaan vierailunsa Torontossa torontolaisten päivälehtien selostettua etukäteen, miten valtuuskunta ei olisi muka tervetullut Torontoon. Vasta liian myöhään heräsi Toronton valtuusto kieltämään sanotut Toronton kaupungin ja koko Canadan mainetta halventavat tie- Oot. Kaiken tämän jälkeen emme voi toivoa muuta kuin sitä, vttä kaikki se mitä vierailijat ovat täällä nälmeet, antaa heille iuitenkin oikean kuvan Canadasta ja sen kansasta,: kuvan sellaisen, joka osoittaa Canadan kansan valtavan enemmistön tuomitsdvan kaikki kansaiuA^älisten vierailuperiaatteiden loukkaukset ja kannattavan sopua ja rauhanomaisia suhteita. S>yskauden alkaessa näyttävät myöskin Liekin kirjeenvaih-t. ijat saavan uutta innostusta kirjoittamiseen. Siitä oli hyvänä osoituksena varsinkin viime numeromme j^stävien osasto, joka oli tavallista laajempi. Se on ilahduttava merkki ja toivommekin vain. että se ei jäisi hetkelliseksi vaan jatkuisi koko sj-j^s- ja talvikauden. Liekin kirjeenvaihtajilla tuleekin nyt olemaan tavallista enemmän hommaa, sillä ilmestyyhän Liekki marraskuun 26 pnä laajana 20-vuotisnumerona. Tähän juhlanumeroon ei odoteta vain kaikkien .Liekin ystävien onnittelutervehdyksiä, mutta myöskin kirjoituksia runsaalla mitalla nykyisiltä kirjeen %aihtajiltä ja heidän lisäkseen niiltäkin Liekm ensimmäisten vuosien kirjeenv^aihtajilta, jotka viime aikoina eivät ole enää kynänsä tuotteita Liekille lähettäneet. Tietenkin myöskm aivan uusien kynäilijän kirjoitukset ovat tervetulleita.. K. S. Vähän sen jälkeen kun Mary Dinardo, 41-vuotias neljän lapsen äiti löydettiin murhattuna kotonaan Torontossa, pidättivät poliisit hänen 45-vuotiaan miehensä Paquhlen. Poliisit ilmoUta- . vat mustasukkaisuuden olleen murhan aiheuttajana. T A S K U T E L E V I S IO Ensimmäinen taskutelevisio-vastaanotin esiteltiin äskettäin yleisölle Lontoossa. Vastaanotin painaa 13 kg. ja se voidaan liittää autojen 12-volttisiin akkunialaattoreihin. Hinta 60 puntaa. «• » ö EPÄTERVEELLISTÄ Uusiseelantilaisilla sanoo maan terveysministeri olevan kehittymässä hyvin epäterveellisen ruokahalun. Apteekkitavaroiden menekki on nimittäin lisääntynyt viime vuoden aikana enemmän kuin kolme kertaa suuremmaksi kuin edellisenä vuotena. ^ » » •» UUSI R . ^ E N N U S A I NE Leningradissa on valmistettu uutta rakennusaineta — savikulvaa. Se on valmistettu savesta, puumassa jäteaineita, vedestä ja lasista. Siitä valetaan levyjä, jotka puristetaan ja kuivataan. Tämä uusi rakennusaine on lujaa ,huokoista, tulenkestävää, eristää hyvin lämpöä ja ääntä. « 9 « SAI NÄKÖNSÄ TAKAISIN Amerikkalainen Wm. Francis, 61- vuotias mies, joka ensimmäisen maailman 'sodan aikana menetti näkönsä kranaatin räjähdyksessä, näkee nyt jälleen auto-onnettomuuden seurauksena. Autojen yhteentörmäyksessä hän löi päänsä tuulilasiin ja sen jälkeen alkoi näkö palautua. » « » TY^^TYI VÄHÄ.ÄN Neekerit^-ttö Gloria Lockerman voitti televisiokilpailussa $16,000. 'Hänellä olisi ollut mahdollisuus voittaa $64,000, jos olisi jatkanut kilpailua, mutta myöskin mahdollisuus menettää kaikki. Isoäitinsä neuvosta hän tyytyi 16,000 dollariin. KIRJEENVAIHTOA Mummu seuraavaan. Kaikille - Se jäi kun jäikin Kaikki viime aikoina saapunut lähetetty koneisiin, mutta osa voi jäädä tilan putteen takia seuraax^aan numeroon. AIVOT JA LASKUKONE ESITELT-ÄESSÄ muutamanoiosi sitten vijins*isip»| olevaa laskukonetta muuan sen läh&isyvtesn lollantilainen herra\Vim Klein, hämmästytti yirpirii^j voittamalla laskiikoneen nopeudessa: hän o?oittautui\\?^ vaksi kertomaan kakfi kclmenu.meroista lukua yhde-v^^-'^ laa pienemmässä ajassa kuin kone. ' \ain sähköaivot voivat olla herra Kleinin aivoja r. ammat. Niinpä, pitkässä ja monimutkaisessa laskui-hta^ ."^ä jonka todellinen vaikeus^on laskutoimituksessa i t jj eikä tuloksen lukemisessa, .sähköaivot o',at kenties t'« kertaa nopeammat kuin herra Kleinin aivot. Puhtaan laskennan alalla herra Klein ilmoittaa csaa» sa ulkoa kertomataulun 100:aan asti, nehöluvut aira loi een saakka. ' Jokin aika sitten NCAV Yorkissa erään julkiser IiavJ toesityksen yhteydessä muuan nuori kaksikymmem-uotia;' tiaaninainen Shakuntala Devi, la^ki erehtymättä ja väl-j kään epäröimättä neliöjuuret, viidennet ja kuudennet jid tri luvuista aina kymmennumeroisiin lukuihin saakka; laski myös ennätysajassa täysin oikeat neliöt lu\aiisia ji.] yleisö hänelle esitti. Miten on tällainen matemaattinen kvJ selitettävissä? Näyttää siltä kuin se nojautuisi häTOminJ tävään muistiin. Onko tässä siis kysym3-s erikoistaidJ n?äärätyllä yleistyneen äli^llis-henkisen toiminnan alalla? W ko se riippuvainen vai ei asianomaisen älykkyydestä? M ka pitkälle tätä taitoa voidaan kehittää harjoituksen, a\J Onko tässä .kysymys ohimenevästä vai pysyvästä ilmiöstä?) Englannissa vuonna 1805 syntyneen George Parker BJ derin tapauö ön mielenkiintoinen. Nelivuotiaana liän oJ jo suorittaa m i t ä vakeimpia laskutoimituksia. Muuta opetJ ta hän ei ollut saanut kuin sen, minkä hänelle antoi'" veljensä opettaessaan häritä ensin laskemaan kymmeneen | sitten sataan. Hänen isänsä puolestaan kuljetti häntä ri Englantia näyttääkseen hänen poikkeuksellisia k^ hän ei oppinut lukemaan kHin vasta kymmenvuotiaana. Yksitoista vuotiaana hän osasi suorittaa seuraavan te| lävän minuuttia lyhj^emmässä ajassa: "Jaettava 468.592.41! 563 luvulla 9.076' (vastaus 51.629,838). Kolmetoista d tiaana hän osasi oikopäätä sanoa "luvun, jonka kuutio \i| hennettynä 19:llä ja kerrottuna kuutiollaan, on yhtä kil 6:n kuutio" (vastaus: 3). Bidder sai korkeakoulukasvatuksen ja hänestä tuli kua luisa insinööri. Hän kuoli 73-'Vuotiaana henkisesti täysiä voimissaan. Kaksi päivää ennen hänen kuolemaansa eri hänen ystävänsä k\'syi Bidderiitä "Olettaen, että valon M peus on 306.'000 kilometriä sekunnissa ja että punaisten s3 teiden aaltopituus on 36.918 värähtelyä tuuman (- 0.027 mj matkalla, kuinka monta valoaaltoa kohtaa silmän yhdessä ^ i:unnissa?" Jo ennen kuin hänen y.stävänsä oli ehtinyt kirjoit taa kysymyksen, Bidder vastasi: "Älkää turhaan vaivautii ko etsimään vastausta, värähdysten luku on 444.433.651.20| 000." Eräs toinen suuri laskija oli Johan Martin Zacharias Das^ Hän syntyi Hamburgissa vuonna 1824 ja kuoli 37 vuoda ikäisenä. 54 sekunnissa hän kertoi mielessään luvun 79.532.851 luvulla 93.758.479. Mutta eroitukseksi Bidderistä häneioll iut muuta kuin ihmislaskukorie j a oli täysin kykenemätön ta| juamaan edes m.atemaattisia perusperiaatteita. On olemassa joitakiii esimerkkejä nuorista ihmisistä, joi| den laskemiskyky on. huomattavasti vähentynyt sitä mukaa kun he ovat vanhenneet. Sellainen oli erään ranskalaisen ¥ hmhakkaajan poika, joka 14-vuotiaana (tämä tapahtui \TIO« na 1840.) vastaan otettiin fhastuksella tiedeakatemiaan. Haj Ken kykynsä alkoi myöhemin vähetä ja häh^kuoli ur.ohdettHJ i:a 35-vuotiaana. Vuonna 1950 kuoli 83-vuotiaana italialainen Jacquesini audi joka on kierrellyt maailmaa näytellen ilmiömäistä laH Kutaitoaan. Edessään kolme laskukonetta, jotka pantiin M aikaa käyntiin kolmen erilaisen aritmeettisen tehtävän ratkaij semiseksi, hänen onnistui aina ratkaista nuo kolme tehtävä ennen kuin koneet olivat lakanneet käymästä. Muuten Inauj di ei ollut saanut kuin aivan pintapuolisen opillisen si\'istyk5f^ ja hänen muistinsa oli usein pettävä kaikilla muilla aloilla. Näiden ihmelapsien ja poikkeuksellisia Icykyjä oniaaMefl henkilöiden tutkiminen on tärkeää, sillä se tekee meille malij doUisksi ymmärtää älyn fyysillistä perustaa, jossa meillä^ vielä niin paljon oppimista. Edistysaskeleet tällä alalla ei\-^ tapahdu ainoastaan fysiologin tai psykologin tutkimusten m jalla, vaan myös insinöörin. iMutta älyllisestä ihmelapses^J ei ole mitään hyötyä sellaisenaan yhteiskunnan tulevaisuude j le. Hän on poikkeus, luonnon oikku. Yhteisön tulevaisuuj on sidottu koneiden kehitykseen. Meidän tulee vapauttaa aH vot orjuudesta luovuttamalla kojeille vastuu niiden suhtei ^ osoittamisesta, jotka kulloinkin vallitsevat niiden y3h3\n | asiaröykkiöiden välillä, joita meidän aikamme on tulvillaan- Kuten huomauttaa tri W. Grey Walter, eräs huomat^j vimpia englantilaisia spesialisteja sähköaivotutkimuksen ala-la: "Koneet, jotka vilkkuvat ja rämisevät laboratorioissai^ ovat elävien aivojen pidennetyn elämän ensimmäisiä Laskukoneissa luomme uudelleen ihmisen aivot. ^ M enemmän rakennamme j a sitä enenmiän voimme ihmisaivoja. On todellakin olemassa suoranaisia >^d)'ssi Sivu 2 Lauantaina. syTskuun 10 päivänä^ 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-10-02
