Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 26, 1951

              ff KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHt
Jo. 21 — XVI vuosikerta Lauantaina, ioukokuun 26 päivänä, 1951
huomattava elokuva-jsitys
Sudburyssa
|En<i kuun 4 p:nä saapuu tunnettu
Juomalainenelokuvamies, mr^.ÄVV. Pal-
'pu taas Sudbiiryyn ja esittää Finnish-iaaliila
suuren yleisömenestyksen, saa­meen
suomalaiien elokuvan :^Ruusu ja
luikuri". Esitys tapahtuu 'Ivahfeti, ni-littäin
kello 11 ap. ja klo 8 ip.'
] Tämä'elokuva on saanut todella suu-en
menestyksen lännellä, missä mr.
j»almu on sitä esittänyt, sekä myöskin
fort Arthurin seuduilla. Sen kerrotaan
[lievän niin tutunomaisen, että se herät­tää
jokaisessa katsojassa lapsuuden ai-kisia
muistoja, jotka monelle ovat rak-bita.
toisille taas katkeria. Mutta jo-ia
tapauksessa, nuoruus on kaikille ih-öiisille
yhteistä-ja tämä kuva saa nuo-
Kiiiden esiin voimakkaana,
j Sudburyn.ja seudun elokuvia harras-lavaa
yleisöä kehoitetaan pitämään mie-jessaan
nämä esitykset, sillä "Ruusu ja
j^ulkuri" on, elokuva, joka kannattaa
Dähdä. • '
SeUmnen sota saisi
raivota vaikka aina
• j Brooklynissa raivosi vielä t.k. 18 pnä
[sen myöhemmälle eivät tietomme ulo­tu)
hintasota, jonka tuloksena myytiin
6 sentillä vartti. Ihmiset ovat
ottaneet tehokkaasti osaa tähän sotaan,
ft^ikä on raivonnut useita päi^^iä, eikä
ole ilmoitettu muita uhreja muuta kuin
, tuhansia vartteja maitoa. Monet per­heenäidit
ostivat lapsenvaununsa täy-
)een maitopulloja ja koululapset joivat
' ^oskeissa ja ravintoloissa maitoa vir-vokejuomien
asemesta. Ovatpa jotkut - fki"n menneiden su.k.u.p olvien ^a ikana, ai-
. » t puhuneet „,aitokylvynkin o tami- kaisempma vuos.satoma Ennen van-sesta.
haan oh taloissa jauhmkivet, joilla puu-
Tämän kuluttajille varsin hyödyHisen
fodan aloitti eräs leipuri, joka päätti ot-
K' ""'^^^^ myytäväksi kauppaansa.
P^aito maksoi kuluttajille 20. senttiä
f^rtti, mutta tämä leipuri ajatteli, että
^^ntti nittää voittoa puUollisestä, joka.
' '"^^^«i 18 senttiä. Kaikki osti-•
leipurista maitonsa ja pian eräs toi-t
^'"P^"P'täJä alensi maitovartin
,^«^^18 senttiin. Tämä tapahtui
!^!:^aina, t.k. 14 pnä. . SeurLana
eras kauppias alkoi myydä 15
doi^ta mennessä mai-
Torstai]
oli
öa oli
JO seitsemässä sentissä.
JKKteet .H- kaupoissa mai­sella
^nSTä.'"'^''^ " " ^ ^ ^ .J*^^""-
a-te? '^^"P^^äinen maidohhinmn
^^^ja myy edelleen onaitoaan 19 sen-
^ JOS saa myydyksi.
^ Ö M i a n "sosialistisen» halUtrf^en
^ d l a 809,000 n^iestä, eli 100,000
j^jr^ kuusi tuukautta sitten.
"^to la otettujen miesten vapau-
Utenkin hidastaa armeijan
biaai liemistä aivan lähiai-
' "^»'ttaa työministeriö.
Omenapuut ovat kauniit, kun ne ovat täydessä kukassa. Kuva on Vinelandista, Ont.
n/l
T^TPPE.^STI nykyaikana- -päästään lui viljan jauhamisessa, sillä sitä oli han-
' u u t i s v i l j a n jauhatukseen käsiksi kittava varastoon talveakin varten,
sillä koneet suorittavat puinnin ja myi- Käsikivistä kehittyivät vähitellen
lyt ovat kehittyneet suuriksi teollisuus- myllyt. On hy^in luultavaa, että käsi-laitoksiksi
ja niiden toiminta on tehos- kiviin sovitettiin ensin apulaitteita, joi-tunut.
Toisenlaista oli jauhatushomma- den avulla useampi henkilö samanaikai­sesti
saattoi ottaa osaa jauhatustyöhön.
Merkkejä tällaisista apulaitteista on ta­vattu
Suomessakin tehdyistä löydöistä.
Siinä on kiertotappiin sovitettu puu, jon­ka
avulla toinen henkilö saattoi auttaa
kiven vääntämistä.
Tällaiset käsimyllyt pyörivät Suomas­sa
vielä niin myöhään kuin 1800-luvulla.
Vanhassa Rooman valtakunnassa alet­tiin
jo varhain käyttää vetojuhtia avuk­si
jauhatuksfösa ja näin syntyivät n.s.
juhtamyllyt. Meillä ei sellaisia ole ol­lut,
vaan vesirikkaassa maassamme ryh­dyttiin
rakentamaan myllyjä pienten jo­kien
putouksiin ja koskipaikkoiliin. Näi­tä
myllyjä kutsuttiin jalkamyllyiksi,
joilla tarkoitetaan laitosta, jossa jauhin-kivien
ylimmäinen kivi on kiinnitetty
suoraan pystyssä olevan akselin päähän.'
Sitten tehtiin pitkää kirnua muistuttava
torvi ja asetettiin se vesiputoukseen pys­tyyn
SFVulla olevien hirsien varaan. Si­sälle
laitettiin kirnuun mäntää muistut­tava
laite, «mutta männän lehdet k ä ä n ­nettiin
vinoon, kuten vipperän siivet.
Näin tehdyn männän alapäähän pantiin
rautanokka, joka kiersi putouksen poh­j
a a n asetetun laakakrven pinnalla. Täl­löin
sopi männän varteen kiinnittää ki­vi,
joka pyöri, jos vain vettä meni tar­peeksi
kirnuun. ^Vaxuaän varren voi teh­dä
pitemmäksi tai lyhyemmäksi aina
rokset. ja leipäjauhot tehtiin, edelliset
heti kun osa uutisviljasta oli riihistä ait­taan
saatu. Jauhinkivistä siirryttiin
vähitellen vesimyllyihin ja tuulimyllyi-hin,
joita edellisiä on toiminnassa vielä­kin
maassamme. Sitten kehittyivät
myllyt höyry- ja sähkömyllyiksi, jotka
ovat varustetut uusimmilla teknillisillä
laitteilla.
Mutta, kuten mainittu, menneiden
polvien aikana toimitettiin jyvien jau-Äamlneö
käsi- eli jauhinkiviUä, joita «vie­läkin
on nähtävänä museoissa. Tämä
tehtävä oli raskasta ja voimia k y s j ^ ,
mutta siitä huolimatta se oli naisten työ-
Jä. Tätä kuvataan jo Kalevalassa seu-rad^
vin säkein:
"Neiti oli itse jauhamassa.
Kivenpuussa liikkumassa,
Kivenpuu käkenä kukkui,
Loklana kiven lapatti,
'Kiven siili sirkkusena,
Kivi kelmenä helasi."
Paitsi raskasta, oli käsikrvillä jauha­minen
hidasta. Hyvä jauhaja saattoi
ehtiä pitkän päivän mittaan hienontaa
enintään 15 kappaa viljaa, anikä vastaa
i
o
o
o
a \ o
a
o
9
0
o-
1
, "a. Eä "E? if
1 ® ^ <J S
ö ? 8 ©&© i% s a
231483 s^s? a©
ao3a 32 s3 S4 2S 26
372829 ^033 - • •
^ «^imipaiyia
27— SuMumtai , . . , . . , v c.
28—MaajJantai . . . . . . . V . . . .
Ritva
Alma
29—Tiistai : . . A . . . . . . . Oiva
SO—KesldviiUlco ...Pasi
l 31—Tcsstoä Helga, Helka
1—Perjasitoi Teemu
2— liQoamtai ^ ^Vfenla
Giaatcmäla ei lähetä
miehiääsi s®taaini'
Guatemalan presidentti Jacobo Ar-benz
ilmoitti jo viime kuussa, että Gua­temala
ei lähetä joukkojaan maan rajo­jen
ulkopuolelle. ^ 'Mainittakoon, että
keväällä pidettiin 5Vashingtonis$a länti­sen
pallonpuoliskon ulkoministerien ko­kous,
joka velvoitti kaikki Amerikan
valtiot antamaan 'aseistettuja joukko­jaan
maanosan puolustamiseen ja Y K : n
tarpeisiin". Presidentti Arbenzin lau­suntoa
pidetään suoranaisena vastalau­seena
mainitun kokouksen päätöstä va(
taan.
Guatemalan lukuisat eri järjestöt ovat
antaneet julistuksen, jossa presidentin
sensatiomaiseen lausuntoon suhtaudu­taan
yleisellä tyydytyksellä ja ilolla.
suunnilleen.50 kiloa ruista. Tästä joh- sen mukaan, kuinka korkealle maasto
tui, että varsinkin syksyiseen aikaan vaati kivet asettamaan. Jalkamyllyn
huimattava osa naisväen työajasta ku- hyvänä puolena oU se, että siinä ei tar-
Sairaala joutunee vasa-ran_
alle BCissa
Sheriffi ehkä sulkee piankin Ashcrof-tissa
BC. olevan Lady Minto-sairaalari
ovet, sillä sairaalaa vastaan pn $5,000
vahingonkon'austuomio, eikä sairaalalla
ole varoja maksaa.
Tuomio sairaalaa vastaan joutui niis­tä
palohaavoista, joita tuomari James
McGeer sai mainitussa sairaalassa viime
vuonna kuumavesipulloista. Sheriffillä
' on kaikki takavarikoimiseen oikeutta­vat
paperit valmiina ja ellei mitään ih­meellisempää
tapahdu, niin sairaala
myydään enimmän tarjoavalle.
Sairaalan johdon taholta sanotaan, et­tä
tuomari McGeer tuotiin sairaalaan
99 prosenttia kuolleena, mutta sairaa­lassa
hänen elämänsä pelastettiin. Kui­tenkin
sairaalan viranomaiset tunnusta­vat
virheen tapahtuneen potilaan käsit­telyssä.
Tämä sairaala on väin 15 vuodetta kä­sittävä,
mutta se on ainoa sairaala 100
neliömailin alalla Garibocmr ranchialu-eella.
^iime vuonna siellä oli 57Ö poti­lasta.
Sairaalan on perustanut V. 1912
Lady^Minto, silloisen Canadan kenraali-kuvjernöörin
vaimo.
vittu ensinkälänyälivaihtoja eikä voimaa
siis killunut iukkaan. Tämän myllyn
heikkoutena taas pii se, että oli vaikea­ta
rakentaa entisaikaisin keinoin yksin­omaan
puusta kylliksi vahvoja siipiä
tuohon pystyakseliin' eli mäntään. Jal­kamylly
oli siis pienten vesimäärieii lai^
tos ja sellaisena se pysyi, kuimes turpii­ni
tuli tilalle.
Myöhemmin tuli käytäntöön ratas-gnylly,
jossa vesirattaan aksel^sa ole­vassa
isossa hammaspyöräsi oli sen ke­hään
kiinnitetty kehästä ulkonevia akse­lin
suuntaisia tapi^ja. Yläkiveä pyörit­tävään
pystyakseliin oli kiinnitetty pieni
hammaspyörä, jonka kehään asetettujen
puikkojen väliin ison pyörän hampaat
sattuivat. Tämä myllyrakenne oli pal­jon
tehokkaampi kuin jalkamylly. Hi-taastikin
virtaavan veden voima voitiin
käyttää hjrväksi tekemällä viesirattaan
siivet vastaavasti suuremmiksi, ja myl-
Jat&uu @. sivulla
iilil