Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 3, 1953

              te:?"
m"-
I
1 t
\
(KA UNOKIRJALUNEN yUKKOLmTl)
C, the pnly Fimiish. Uterary weeldy !n Canada
Publiäied and printed by the Vapaus Publishing Company
Umlted, 100>102 Elm Street West/Sudbury; Ontazio.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.
IdelddL ihnestyy "Jok^^ viikon lauantaina 12 sIvuiscsDa,
•Isait&en parasta kaunoklrjalhsta Ja tieteellistä hiettavaa.
TDLAUSHINNAir:
1 viUKrfkerta
8 kuukautta
S iaiukautta
>••«•»*•»^3 «SO
2*00
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50
9 Iruukautta . . . . . . . . . i 2.65
SUOMEEN JA MtnTALl£ ULKOMAILLE
l vuosikerta . . . . . . . . . .$5.0o 6 kuukautta . . . . . . . . 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Balvih kUtosihnoitus $3.00. Kuö'
lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä JulSalstava muisto»
värsy $1.00 la kiitos $2.00 Khrjeenvaihtöillnoitukset $1.50.
Erikoishhmat pysyvistä ihnoltuksista. TUapälsilmoittaJien
on lähetettävä maksu etukäteen.-
Liekkiin aiotut kirjoitukset^ osoitettava:
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publlshbig Company\Llmited.
Kustantaja Jä painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbiuy, Ontario.
Toimittaja: J.W. Saari.
Äsiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
P.O. BOX 69
L I E K K I
BVBBmT, ONT.
ihmi^^tfen
piMISEN' esihistoriaa tutkiva tiede on si^a
A ta, että mitä pitemmälle taaksepäin se ^ « 1 ^
maan, sitä enemmän se tuntee edistjneetisä^^
on selvä: tulisi pystyä määrittelemään se afa
. ka ja neolosuhteet, joissa maapallolla ensi kerran -
jota voidaan sanoa ihmiseksi: Mutta yksiltä^^
v i e l ä Ä^
• "i^^:^^;%?P?^^"^ pohjalla. Viimeisten kvmin^k!^
kanaiöv^ tietonune ihmisen esihistoria
<tieteittM geologian, paleontologianapa^
;: ^llä^ t a ^ t u n e e n ^dis^sen- ansiost^^ioäQ^
^^litisea^^ %deit^^^S^
. ;minen-^ei ihmisen alfe^^^"^"^"^
'Heidelfegiö ihminen", jonka alaleuka
jota sen jälkeen pidettiin vanhimpana ySöS
P^MTii^Iti lähict/Utä '''«Jiniirt^
St. Catharinesissa Ont- vietetyissä
toisessa Niagaran niemimaan viini"
rypälejuhlassa nimitettiin trentoni-lainen
Rita Bennett juhlan kunin­gattareksi.
Miss Bennett^joka käy
kottltta Peterborossa, sdi tittelinsä
lisäksi vielä $500 kotditafuii^^Kja^
kiaan 27 tyttöä eri puolUta Owih'
riotä osallistui kuningatar-kUpQii
luun. Miss Bennett, joka pii 19-
vuotias, voitti kotiperitkallään^ jo
kauneuskilpailun 1 immistxt'^ilpäir
lijasta.
l^ktngitt lähistöltä '^Sinänthröpus' s i v ^ ^ ^
mäkin alkuihnmien sai luovuttaa sijan^^^^^g
kasta löydetylle muinaisihmiselle, joka^^^fejaj
johtavan nimen '*Australopithcfcus", lÄutS^äa fe^^
on hallussaaB i^niislajih ikäennätys: Täi^t-jKaun ]
esiintyneen jo tertiääriäjan lopulla eli §\0
ten." ,•„"' ' •
y Mistä nämä y l i 600,000 viiötta s i t t eQ
, I\)rcupinen kulta-alueella on ollut käynnissä kullankaiva­jien
lakko jo jonkin aikaa ja se saa yhä laäjenamat mittasdh-teet.
Tunnettu tosiasia on, että kullankaivajien palkkataso
on ollut yleensä hyvin alhainen verrattuna nykyisiin palkkoi­hin
muilla työmailla ja erikoisesti nrkkelikäivbksissa.
Kultakaivosten omistajat ovat ruikuttanedrsltä^^^^^^^
dän täytyy "runnata" karraksiaan liitföhällftuks^
jen turvissa, mutta siitä huolimatta on toisaalta todettavissa,
_ että kaivosyhtiöt ova jatkuy^stmaksäii^ Ä
". Jkojä. Mikään ei silloin estä niitä maksarn^^^^^
.^;J^»J^nollisia paJkiu]ja, m i i t t a ^ ^ ^ juuri-niksi^bÄnJ että jo^
p a l ^ j väheriish^t kur^
. jpbnk leikkaajien voitot ja^.sitä; eivät suuriahan on^^taj
(mielellään näe. , , .; y r .
. /• Tunnettu tosiasia on myöskin, että kuitäkäivöksissä on
yleensä terveysolot huonommalla kahnäliä- kiiih esimerkiksi
nikkelikaivokisissa. On itsestään selvää, että kullättkaiv^^^
ovat oikeutettuja saamaan kunnollisen palkaäi ja i ^ ^
sellaiset terveydelliset olosuhteet, jotka^heille kuuluvat 'Näin­ollen
kullankaivajien taistelu on aivan oikfeiitettuajäsa^^^
tulee kaikkien työläisten antaar-tukensa; Heidän iaisteUinsa
ei ole ainoastaan taistelua heidän onnuen'din^htoj^h^ puo­lesta,
vaan kysymyksessä on taistelu kökö Pöhjois-Ontarion
alueeri väestön^puolesta.
Kuinka paljon paremmin palkattuja ovat esimerkiksi nik-kelinkaivajat
Sudburyn ympäristöllä, iltnenee siitä, että vii­meksimainitut
saavat alinpalkkanaan $1.74 ja puoli senttiä
•tunnilta. Kiillankaivajille pohjoisessa esitettiin sovittelulau-takiinnan
enemmistön perusteella $l.ro alinta palldcäa tun-miltaj
mutta sitä eivät kuHankaivajat hyväksyneet. Kuii ot­taa
vielä huomioon sen, että esimerkiksi nikkelikaivoksissa
ovat turvallisuuslaitteet paljon .p^mmat kuin kultakah^ok-sissa
ja elinkustannukset molemnulla seutola jofceenkih
samat, niin se osoittaa, kuinka oikeutetusti kullankaivajat
taistelevat elinehtojensa puolesta ja heidän on siis siitä syystä
saatava kaikkien oikeamielisten ihmisten tuki ja kannatus.
Pohjoisen kullankaivajat eivät alistii siihen; että kultapa-roonit
VTittävät kaikin keinoin saada yhä lihavampia, voittoja.
Jo pohjoisen kuntien parhaat edutkin vaativat; etta kullan­kaivajien
taistelua tuetaan parhaalla mahdollisella ta\'alh
Kullankaivajilla täytyy olla oikeus saada kunnollinen palk­ka
työstään, kun kerran yhtiöillä on varaa taata se, Yksimie­lisyydessä
on kullankaivajien samoin kuin käikkieii muiden
kin työläisten voima ja tämä voima takaa lopulta voiton.
Syksy lähenee pitkin askelin ja saanime valmistua otta­maan
vastaan talvea. Kesän ihanuus ja nautinto bn mennyt ja
saapuvat pimeät, pitkät sy>'sillat. Näinä iltoina on mainio
tilaisuus kirjoittaa Liekkiin vaikka kesästä, josta jokaisella
on muistoja. Kesän muistot lämmittävät talvellakin, jolloin
pakkanen paukkuu nurkissa ja kylmä pohjatuuli temmeltää.
jfbs siis pantaisiin kynät heilumaan ja muistettaisiin Liek­kiä
kirjoituksilla. Kirjoituksen sjmnyttäminen ei vaadi kö-vmkaan
suuria ponnistuksia, kunhan tulee vain aletuksi.
Odotamme siis ja toivomme, «ttei odotukseoune olisi turhaa.
Lokakuun 2 päivänä v. 1597, antoi
Kaarle-herttua, "«I^odzin Rijkin perihdo
Fursti ja edeszeisoia", Turusta pitkänr
avoimen suomenkieiiseh kirjeen, jolla
tahdottiin taivuttaa Suomen irahvasSi-gismundia
vastaan. Arvid Stalarhi, "se
teriseurainen mies", oli vähää ermen koet­tanut
"teitän haukutelda makioil sa-p^
äätellä todella ihmisiksi? E i suinkaan yksinomaan
«nemjlpiän tai vähemniän vaillinaisina säilyneistä
ja muista iuustpnjätt^^^ vaan ainakjnyöäpaijon
löytöjen yhteydessä tavatuista käyttöesineiltä;": Xii
detään, että eteläafrikkalainen ihminen-käytti työkali
o.' aseenaaii, antiloopin luita, joilla voi kolautella pavi
tai omankin rodun jäseniä kuoliaiksi. Näissä 'ty
ei ollut muokkaamistakaan, ne kelpasivat sellaisinaan. J
milloin; syntyivät ensimmäiset ihmiskäsin tehdjl
työkalut^
Aivan viime aikoihin saakka on esihistoriallinen
pitänyt vanhimpina ns. varhaisen eli paleoliittisMiiBfei
ajoilta säilyneitä hiomattomia piikivitäItiöJa71öBa^
tiin kivensirpaleista nakuttelemalla ne toisen^venlv
sesta päästään kiilamaisiksi. Tällainen kisnksVj
muodoltaan mantelia, ja niiden käyttäjien sanolaaii'
nofl" vetoomälla suomalaisten tunnet- ^ sijaitsevan löytöpaikan mukaan e d u s t ^ Ä p i
tuun uskoUisuuteen> ja heilua, t ^
_ taa tämän tunteen j
samalla että itsekih
liaivseiiielkinseisom,eÄse.väla;ion- paljon äl3^1istä ajattelua j a teknil^^^^^
ga ärmolinen herra kuningas hänen us^ Pari kuuk^^^ ^^^^sajjäjto-^^^^^^^^^
kolisiil alemaisfllehs tehnyt on, uin hy- tai taaksepäin. Jo aikaisemniin oli Pohiois^;\fr|ast|
vih kuhi se, iolla alemaiset, hänenV;^^ fiirnriästa. j a Jaavalta löydetty merkillisen^j^cki^
monscänsalijton tehnyt ovat, voima- krokett^pallon kokoisia, hieman soikeahkpj?JaJe;r^
sapidhetäisktaickiasiatRikislÄ kuitenkin oli vaikea P^itää, pjiy^j
j a toimelisest' käytetäisin. — — Sillä luonnon muovaamia vai ihmisen kätten töitä, ;Ra?s^
senpäälle on armolisen herran kunihgän 'mirinaisttitkijä prof. Arsunböurg on nyt todepnut *
korkius ia valdä perusteVtu> ni^^^ sferoidit ihmisen tekeniiksi. '^''v^:-::
cusza eij hämet asiat eli eapp>älet vah- . jvfuinäist^
yast voimas pidhetä, nin eij taidha hä­nen
armons korkius ia valda kauvah py­syväinen
olla, mutta täyty caiken halli­tus
viran cansa tyhiex tulla ia langeta.
Mutta sitten muistutetaan - edellisen
ajan tuottamista kärsimyksistä, kuinka
Klaus Fleming ja Arvid, Stalami ölivät
linnaleirillä, veroilla, rasituksilla " i ä
muil lajittomil ia Christittönul raskau-deil
ytijmest saacka perät hävittänet ar-molisen
herran kuningan alemaiset, nin
ettei he ole saanet nautia laki iapikeut,
koto eli kotorauha, mutta ovat monin
tuhanin, ninkuin järgettömet luondo-cäppalet,
slachtatut, murhatut ja ciioliax
lyödyt". Ja niinpä herttua: tulee pää­tökseen,
' 'että Aived Erikinpoicka ia
hänen apulaisens oyat iuri ne samat,
kuin armolisen herran kuningan kor-keut
ia valda vastoin tekevät", ja lisää
paremmaksi vakuudeksi, että koska
hallitsija "iuonost on yxi laupias ia
avuia täys kuningas, emme epäile sen
päälle, että henen armons caikil muoto
muista valans päälle, ia eij salli ylitze
laki ia oikeutta mitäken kellengen ta­pahtua,
eli hengen puolesta ioca eij oli
lais voitettu rangasteta."
Kirje valaisee erinomaisen hyvin sekä Kansojen rauhantahdon vaikutus ilmenee nj
Kaarle herttuan taitoa puhua rahvaalle mitä selvimmin kansainvälisissä tapahtumJs^^
että silloista suomen kieltä,. kun sitä p a i h o s t u k s ^ on monien halUtusten oUut paKK'
valtioasioissa käytettiin. ^^^^^^^ te^^
„ . V : . , . puolestaan o n avannut mahdoUisuuksia
>Temöi midipiaeon j ^ ö i d b ? 1 ^ -^mminxalikaisemattomleri-riäiöitöje^^ selyi
piteidey^yiMia.: >Että.
nen m^d^ide vaatima^m.lauh^ .... . , . : . , • . ^-
'«»amista, on saata^ , Jfoka jei^uä^^ on cnenm^
eläinlajien kivettymiä. Näiden jäljillä oli myös. prof.^Ai|
bourg saapuessaan Ain-Hanech eli Käärmelähde^
pohjoisafrikkalaiseen kylään, jossa talonpoikien
täessäoii mullasta usein noussut oudon muotoisia ja kofa
luita. Professori ryhtyi toimittamaan kaivauksia..j^^^
pasi jätteitä virtahevosista, sarvikuonoista, antijpp^jsi[
tiläisnorsusta (mastodontista), kolmivarpaisesi .h^^
Jyhytkaulaisesta kirahvista jne. — ja hän löysi^osil
vUlen kulttuuriin kuuluvia kivikiiloja sekä.maim
teräväsärmäisiä sferoideja. Algierissa sattui s ^ ^ »^
viime syksynä olemaan kansainvälinen. geologik(^^«g
- sen -AinHanechiin kutsutut osanottajat totesi>^t,,et^
tyissä kivissä oli selvä ihmistyön leima. .
ProLArambourg ei.kuitenkaan tyytynyt, tähän.. .V^^
väänä hän palasi AinÄnechiin ja kaivajitti » f "f ;1
ta.:.Tuk)soH: ei yhtään kiflakiveä, mutta 5 0 0 ; » y
selvä johtopäätös: sferoidit edustavat
varhaisempaa vaihetta kuin mantelinmuotoiset kii^ |^
Ihmisluurängon jätteitä ei Ain.iHanechista ole yieia )
ty. MuttakunAbbeville kulttuurin kiilakivien on\y
vioida olevan ensimmäiseltä jääkausien ' ^ ' ^ ^ ^^
—480,Gf00 vuotta sitten, voidaan pitää todennaköiseE^
mainitut sferoidit ovat enintään 50,000 vuotta.
kuin Etelä-Afrikan alkuihmiset. Voimme siis
minen oli maailmassa jo ainakin puoli miljoonaa vuo j
ten ja että hän pystyi tähän aikaan jo valmistainaan jo
laisia alkeellisia esineitäkin.
sitä.
9 «MUviBi. 19S3
•Boo vanha ^an
vanhat parta
jaei
ja-, marja- :
He eivät he>
erehtyvänsä,
löiin Franssila kon
Ipäötemmänkin.
Kesäkuu oli entii
[vidä hykyisillekih
jle'';tärk^ äjanköl
loisteltaessa." iKus
f istvitetaari" Hämeesi
[inaalla peftina ja
[Tämä biikin kevään
[idissä sen sijaan s
tus vierähtää aina
I maille. Miittaeht
[syya ineiinessä' sitt<
[jä&een ön määniiieh
lietösenjasuoritell
[kaista tahtia pitäe
jjäflstöita, kuten aidj
Attäia parsien paikli
[ swupiipun haikeam
I rl tii&iioferi tarka;
^isen tärkeä töimt
•Äi^kukko'' kesi
[jittää; hubliniattoi
I vuosisadan lopulla,
teyksiä.ei maaseud
löjlkukin oli varsin
teäinäan "Oltenr
ilmoitettiin, mUloin
^paikassa pidt
^ann^ tähän muut
«a^ kylissä kierU
sairvan" sisällön, j(
"Tämän kautta l
• jy^detääri "se taval
"päivänä täs sisä
Pitaa kaikki vik
l : täyttävässä tUasj
heidän Balo Rek
Kurikasta 19 pm
Joh;
^pula kulkee i
i^ta Rinta kurik
ta Vainiolipastiii
iötia;:^:
• ^ten- viestin
*^*ne. - oli pitä
^JT-in tärkeä herra.'
nopeasti talost
'i« takafem Latval
J ^ " ^ kuluttua.
*caiiitaa sana perill