Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 27, 1952

              KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
IKo. Yi ^ VoL XVII vuoakerta Lauantaina, jottlttkumi 27 päivänpä. 1952
Jack Hautala, tunnettu
[jeldn avusta ja kuollut'
Kaikkien tiekin lukijain tuntenia
]dck Hautala oTi kuollut Salmbn Ar­missa,
B. C. Hän oli yksi aliterini-misU
Liekin avustajista, sillä Hau^
taian Jakin pakinoita jäkertöixiujcsia
on viiitie \Tiosien aikana ollut run­saasti
Liekin palstoilla. - Hän liikkui
värsinJ^in nuorempana ^laajasti ,in.m.
Yhdysrallpissa ja hänekÄjp^
rnansa palat niiltä ajoilta Olivjkt- erit­täin
midenkiintoisia Liekin lukijoille.
Hänen tekemänsä työ Liekin levityk­sessä
on myöskin ollut hjioijiat taya.
Vainajaa jäi suremaan^? vaimonsa,
kohne poikaa ja ka^
Otcunme osaa omaisten suniun.
[Vanhat riidat selviksi > ^
MtÄkaiipuäginyi^^
jentin^viaävast^ läriwnttt^äi^|:^^
[nissr sovittivat: ä s l ^
tefettireä
I h r i i ^ i i SpO: kati^jart! :k
I tuutettii voitti ^steillä yhdät^ä^^uotta
nuoreäiman vastustajansa;- ^iiOttdjr^
p^ttp-kamp^^
Nten liaptaami
tua y s t ^ f ö : juMittiiÄ
[a%>^a::!;-.:;4o;^;-^ :
'---'^^^t kesästä; l ä i t i e h : ^ >
a otteluaan vairt^n.- •: ^ . -
o
s
s
?
l
NIMIPÄIVIÄ
28—Siuunintal Vic^tt.,last, p.
30- ISistal.. ^,. iTaandt
31—Keskiviikko Silvo •
l^Tontai . . . i Uudenvuoden i^ivä
l 2-Perjantai AapeU «
e d-ilAuantai . . . . . . . . . . . . . . . . IE3mo e
''Unohdettu mies" menee
naimisiin
Ruotsalaissyntyinen Ole Lindquist»
joka aikoinaan tuomittiin elinkautiseen
A^ankeuteen miestaposta Yhdysvalloissa
ja joka jokjn aika sitten vapautettiin
vankUastä, mehee lähiaikoina naimisiin
leskimisis Jacksonin kanssa. Lindquistia
. sanottiin aikoinaan ''unc>hdetuksi mie-
<faeksi", sillä hän ei saanut vankilaan 30
vuoteen minkäänlaista postia oniaisil-taan
eikä tuttaviltaan. Hän bn nyt 62-
vuotias ja morsian 68-vuotias. l9-vuo-tiaana
hän tappoi humalapäissään polii­sin,
josta sitten sai elinkautisen tuo­mion.
Jouluna 1949 mrs. Jackson sai sano­malehtien
välityksellä tietää, että Lirid-quist
ei ollut 30 vuoteen saanut postia,
eikä 40 vuoteen paketteja tai lahjoja
vankilaan. Hän kirjoitti heti Xindquis-tille
kirjeen, lähetti hänelle paketteja ja
kävipä häntä terv^tunässäkin^
leskimisis ryhtyi toimenpiteisiin, että
mies pääsisi ehdonalaiseen vapauteen,
^issä hän myöskin onnistuin
Oliuaän 11 tuntia kadoksissa, näyttää 7 viikon ikäinen Linda
Charmaine Bond tyytyväiseltä päästyään jälleen äitinsä syliin.
Lapsen:otti Torontossa erään kaupan edustalla vaunuista mrs.
Beatrice Bloiver, kun tytön äiti oli ostoksilla. Lindan äiti ja isä
eivät olleet tuntea pienokaistaan saatuaan hänet takaisin, sillä
"uusi" äiti oli leikannut tytön hiukset.
KIRJATQUKKA:
Entinen kuningas E a i ^
asuu paavin naapurina
1 EgJ5)tin entinen kuningas Faruk asuu
j nyt perheineen 40 huonetta käsittävässä
: loistohuvilassa Albon pbergenissa -Roo-man
eteläpuolella, asuttuaan kuukauden
j f?^%shoitolassa, joka sijaitsee tä-
; ^vuodenaikaan melko hiljaisessa kyl-jPylässä
Santa MarineUassa.'
Farukin ilmoitetaan suostimsen mäk-fniaan
vuokraa puoUmiljooaaa liiraa
kuussa huvilasta. Vuokrasopimus lie­nee
tehty 18 kuukaudeksi, ^ Miiuttonsa
^tta entinen kunmgas on tullut paa-vnJ^
naapuriksi, sHlä 'paavilla on lähis-
:^olla myöskin kesäasunto,^
f?^nlaisia automaat- -
«a olemassa
JjTjdysvaUoissa on käytännössä yli 2,5
i 2 .'^^»automaattia, joista saa ostaa
r n l f 5 savuKkeitai virvoitusjuomia,
I leiv^' ^ " " ^ kalivia, voUeipiä ja
i l * ^ on käytännös^ «puhuvia»
"^^tomaatteja, jotka ko^
i ^ l ^ U a äänellä sanovat ostajaHe:
leeni» T te«vet«loa uudel-
_ Tupakkakauppiaat ovat asetta-lee,
rf^^ automaatteja oviensa vie-
I jjj^^^*vdemaan yleisöä s u ^
^J^yliveto kuiterikin lienee ame-
HIEAAAN HISTORIIKKIA ANJALAN
PITÄJÄN SEUDUILTA
(Anjalan perukkalaisille Liekin lukijoille)
Zatopekillä on nyt 8
maaibnahenhätyistä
Kuuluisan tshekkUäisen juoksijan
Emil Zatopekin nimissä on-tällä hetkel­lä
8 mäaiimäiiennätystä ja ne ovat seu­raavat:
10,VJ00m 29.02,6; 15,000 m 44.54,6;
ro engl. mailia ,48.12,0; .2a,Öo6 m
59.51,8; tunnin juoksu 2Ö,ÖS2 m; IS
engL mailia 1.16.24,4; 25,000 m 1.19.-
11,8 ja 30,000 m 1.35.23,8.
ANJALAN pitäjän nimi liittyy lähei-heisesti
sen alueella olevien herras­kartanoiden
historiaan. Vanhat asiakir­jat
tietävät yhtä ja toista siitä määrät­tömästä
sorrosta ja rasituksista, joiden
alaiseksi seudun talonpojat aikoinaan
joutuivat. Muukalaiset aatelisherrat,
jotka eivät ymmärtäneet kansaa eivät­kä
edes sen kieltä, pitivät suomalaisten
talonpoikien olemassa oloa vain sikäli
oikeutettuna, kun se takasi heille mah­dollisuuden
loisteliaaseen ja huoletto­maan
elämään.
Anjala ja Elimäki joutuivat v. 1606
läänityksenä liiviläistä alkuperää olevan
Wrede-suvun hallmtaan. Tämän su­vun
aikana joutuivat seudun talonpo­jat
tavallista kovemman sorron ja mie­livallan
alaiseksi. Huippuunsa kohosi­vat
vääryydet Fabian Wreden (s. 1641)
aikana. Tässä yhteydessä voidaan pan­na
merkille, kuinka porvarilliset histo­rian
kurjoittajat sivuuttavat oman maan
aateliston harjoittaman mielivallan mel­ko
vaatimattoniillä maininnoilla. Edel­lämainitun
herran aikana harjoitetun
sorron johdonmukaisena seurauksena
'S3mtyneet talonpoikaislevottomuudet
itäisellä Uudellamaalla herättivät aikoi­naan
suturta huomiota aina Tukholmas­sa
asti, mutta seikkaperäistä selostusta
tapahtumista saa etsimällä etsiä ny­kyisistä
historiankirjoista. Fabian
Wredestä mainitaan allekirjoittaneen
saatavilla olevissa tiedonlähteissä varo­vaisesti,
että hän oli ''vaatelias isäntä".
Talonpoikia syytetään siitä, että nämä
jättivät veronsa ym. maksunsa suoritta­matta
ja "kieltäytyivät isäntiensä käsky
jä tottelemasta". Oikeampaa olisi ollut
sanoa, että nämä eivät pystyneet enää
veroja suorittamaan ja tämä seikka sai
jurot, toimintaan hitaat suomalaiset ta­lonpojat
vihdoin viimein taisteluun ole­massaolonsa
puolesta.
Kun Anjalan ja Elimäen talonpojat
siis eivät enää jaksaneet suorittaa heille
määrättyä rasitusta, tarttui sflloinen
maaherra A. H.^^amsay asiaan ja van­gitutti
14 talonpoikaa, sekä pyysi avuk­sensa
jstflaväkeä, jotta saisi "Anjalan ja
Peipolan alustalaiset taivutetuksi nöy­ryyteen".
Sotaväen saapuessa ottivat
äärinrniilleen katkeroituneet talonpojat
heidät vastaan kirvein ja viikattein ja
Värälän kylässä sotaväkeä ammuttiin-kin.
Suuri osa talonpojista karkasi Ve­näjän
puolelle. Maaherra tilasi lisää so­taväkeä
ja vangitutti vielä 96 talonpoi­kaa.
Muuan eteläafrikalaisen neekerihei­mon
päällikkö on tilannut Daarmstad-tissa
toimivalta farmaseuttiselta teh­taalta
suurehkon määrän hiustenvär-jäysaineita.
Hän on näet kyllästynyt
50 vaimonsa mustaan hiusväriin ja an­tanut
heille riiääräyksen värjätä hiuk­sensa
vaaleiksi.
Totuuden nimissä on myönnettävä,
että siihen aikaan löytyi näiden kansan-sortajien
joukossa kuitenkin yksi mies,
jolla oli jonkun verran oikeudentajua.
Talonpojat valittivat hädästään kenraa­li
J. M. Strengportenille, joka sekaan-tuikin
asiaan maaherran suureksi har­miksi,
kuten. historiatiedot kertovat.
Hän ilmoitti kuninkaalle, että talonpo­jille
oli tehty vääryyttä, sekä lupasi
näille, tliU jos he luopuvat vastaisista
levottomuuksista, pääsevät kaikki ran­gaistuksetta.
Hän päästi myös hett
osan vangittuja talonpoikia vapaaksL
Monet aatelissukujen harjoittamat
kpnnanteot ovat painuneet aU:ojen un-ihoon
sorrettujen mukana. Näin jatkui
vuosisatoja, kunnes ilmestyi uusi sorta­ja,
kapitalistiluokka, jonka senkin keo-lakuvina
maassanune lienee suurimmak­si
osaksi entisten muukalaisten sprta*
jien myöhäsynt3riset jälkeläiset. .
1" >*
,5
X