Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 29, 1955

              (KA VNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI}
1^:-•/•-:"•~^••^;•;^:•:•
£.fEKKI. the only Finnish llterary wöekly in Canada
PiltAished and printed by the VSapaus Publishing Cornjpany
lilniiti^d, 100-102 Elm Street 3Vest,.Sudbury, Ontario'
Re^tered at 'the Pöst Office Department, pttawa as
secömi' cläss matter.
1.001 ilmestyy jokaisen Viikön^^ 1^^ 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunoiärjäUIs^ fa tieteellistä luettavaa.
?tIIiAUSra«NAT: TTHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta .........$4.00 1 vuosikerta $Ö:6o
6 ktiUkiautta 255 6 kuukautta 2.^5
3 kuukautta .V. 1.50
StlökEEN ÄilfukCliE VIiitOMAILLE
1 vuosikerta ... .$5.50 6 kuukautta .... .$3.00
ILMOITUl^HINN^Tt
$1.00 pälstätuumaitä. Helvin kutosilinoitus $4.00.'Kuo-lemai^
llmoitus $4.00 4a sen yhteydessä julkaistava muisto-vltfsy
$1.00 Ja kUlos $i!75. lörleerivaihtoilmoitukset^ $2.00
«rikoiisiMnat ^ysyvfetlt iMÖitiiksistä. Tilapäisilmottajeh
<m lähefetta^
.KaiJdd-LiekiUe. tarkoitetut^^^^^^^n^ on psteti^vä
kustsHtaJäii"!^ Va^atiälPiiibiisliiiii^ Company tiiniteäT
KMtanta^e;'ja p^ Company' tiinti*
t<pd, lOpi-102 Etoi Street Wes^^
Toimittaja: 1^; Salo.
i^dianäbtctliV^^i^
lilödäiii Äiötut'kirjoitukset
LIEKKI
P. BOX 69 SUDBURY, OSTHOsiÖ
T^dveUa
Metsä tin puettu valkoiseen turkkiin.
Tuimasti takovat talojen nurkkiin
pakkasen rautaiset raipat.
Pumpulin puhtaina niityt än aavat,
kristallikruunuina koivut ja haavat
ja hongiUa hapeavaipat'.
Ajelen valkeiden kolvien alla
ekäiiimn tiellä polveilevalla
a^tSitä ylös ja alas.
Töllistä vastaani valkeat vilkkuu,
kulkunen luokassa soniasii kiikkuu
ja laulaa rekeni •jalas.
Tähtönen kiertää ylhäistä- rataa,
hopedhuiirua Hongista sat<^
kiville, kannoille kertyy.
Talvesta raikkaus mieleerr tar0uu,
elämän, riefhim rititadii ki^it^i
rttumis vdttokin vettyy.
'"^ ' A'seistekähko Läiisi-Säksa vai eiko aseisteta, öfh tä^^^
aietltÖTlä tärkein rat^isuh ede&sa olevista kysymyksistä
itöäilÄiässa. Mahdblli^str Jbtkiit läifeihme lukijöiÄ enem­pää
ajattelematta sanovat/ että Saksan äseistamiskysymys ei
feuulu kaunokirjälliäelte khdäle^ «elta se on poliittihfeh jä
piaiittistett päivälehtien alaan •ktiiiltiva asia.
Mr^^ ole niin.; Saksarf
a^feistairiineh, Säksäh militäi^mlh i^^^
iftih^ saattaa mtirkitä koliiiännöft im puhkea-lAistay
sellMsefh ttiljon vallöiilieeii päästämistä, että se lakaisee
fJöis köMmäailmäh sivistyksen. ^ on kysjhrnyksessä
tällainen kaikkien ihmistehohhea' jaielMiiää koskeva ^syiriyis,
ei kukaan vastuutttulitöinen ja oikeamielinen ihminen voi
hyvällä omallätuiifidlla Keittäytyä välihpitämättöiiiäksi sert
suhteen.
•Histöl^iä oäöittaa, että viiiti^sjeh vabsisadan' kuluessa ön
Saksan militaristiset vallanpitäjät hyökänneet kolme kertaa
naapurimiaittensä alueelle, pyrkimyksellä alistaa ne valtansa
älaisuuteien. Nykyajan ihmiset muistavat kaksi viimeistä
maailman sotaa, jotka molemmat ovat olleet saltsälaiseh so­tilasmahdin
aloittamia ja jotka ovat vaatineet hirvittäviä
ihmisuhrea ja aiheuttaneet rajattomasti tuhoa ja kärsimyk­siä.
Vain toisten kansojen yhteisillä ja suurilla" pföhnistuk-silla
on 'voitu torjua maailman valtiuteen pyrkivien saksa-
Iäisten militalistien aikeet.
Tämän aikainen Länsi-Saksan uudelleen aseistämissuun-nitelma,
joka on vastoin maailmansodan lopulla tehtyjä
kansainvälisiä sopimuksia, merkitsee koko 'maailman^ oikea­mielisten
ihmisten sydämensä pohjasta vihaamien Hitlerin
aikaisten sotilasjohtajien määräysvallan uudistamista ja
maailman rauhan saattamista veitsenterälle.
Se on vastoin Saksan ja vieläpä Länsi-Saksankin kansan
enemmistön tahtoa. Baksaii suuri Sosialidemokraattirien
puolue käsittäen kuinka hirveän vaaran se muodostaa, on
asettunut sitä vastustamaan. Nuorison keskuudessa Ham­purissa
toimitettu koeänäestys, jossa 66 prosenttia nuorista
on ilmoittanut vastustavansa uudelleen aseistamista, 26,2
prosenttia pidättäytyi lausumasta mielipidettään ja väin.
vajaa 8 prosenttia ilmaisi periaatteessa kannattavansa aseis­tamista,
on hyvä esimerliki mitä Saksan nuoriso siitä ajat­telee.
Vaikka Ranskan Kansalliskokous niukalla enemmistöllä
hyväksyi — Yhdysvaltain ankaran painostuksen edessä —
Saksan uudelleen aseistamisen oikeuttavat Pariisin sotiimuk-set,
niin silti tiedetään kaikkialla, että Ranskan känsän suuri
enemmistö on jyrkästi sitä vastaan. Samoin kuin Ranskassa
on asia karkissa muissa Länsi-Euroopan, maissa, puhumatta-ikaan
Itä-Euroopasta, missä kaikki kansat haluavat selvittää
Saksan kysymyksen neuvottelujen avulla ja 'luomatta uutta
sodan mahdollisuutta.
Me tiedämme, että myöskin Suomen kansa ja me Ca-riadassa
ja Yhdysvalloissa olevat ihmiskunnan hyvinvointia,
Hulttuiiirin kohottamista ja rauhanomaista kansojen veljeyttä
toivovat oikeaimeliset suomalaiset, olemme jyrkästi uuden
maailmansodan, atomisodan valmisteluja vastaan. Niinpä
«heidän oh silloin myöskin oltava Saksan militarismin uuteen
kukoistukseen nostamista vastaan. Tästä johtuen tuleekin
meidän antaa kaikessa tukemme maailman rauhanliikkeelle,
tPucyLÄSSÄ
Viime' vudnna Puolassa annettiin
kaikkiaan noin 2,500 sirkusesitystä, joi­ta
ori Jcäyhyt seuraamassa yli 3. miij>
hieihkeä — 11 kiertävää sirkusta ori
esiintynyt 300 paikkakunnalla.
Puolari paras sirkus oh* esiintynyt yli
sata. k(&rtaä Unkarissa ja Tshekkoslo­vakiassa
ja -^staävasti puolalaisella
yleisöllä ori ollut tilaisuus seurata un­karilaisten
. ja'' tshekkoslovakialaisten
sirkusten esityksiä.
Alkaneena - talvikautena kolme puo­lalaista
sirkusta i^siihtyy Tshekkoslova­kiassa
ja Saksan demokraattisena tasa­vallassa.
Yhtä ja toisfa
SUOMEN kansa ja yleexi^ suomalaista perua olevat ih^
miset kaikltialla juovat kahvia. He arvelevat, että tuo
turiima juoma läriahittää ja virkistää. Pulavuosien aikgna
Suomessa 4uettiiri huokaillen uutisiäy kuirika Bfäsiliassa käy,
tettiin veturien piD^itoaineiena kahvia, kun Suomensa lasket-tiin
annosteltuja papuja jä lisättiin korviketta kahvipan-nuun.
Vaikkakin kahvi nykyäänen yleinen juoma, on sillä mo.
nessa maassa pitkät ajat ollirtv£:stustäjänsä. Alunperin lie-nevat
jotkut egyptiläiset munkit, jotka uskonvainoja olivat
paenneet Abessinian ylängöille^ keksineet kahvin. He huoma­sivat
vuohien syövän erästä pensasta ja tulevan siitä virkeiksi
ja" leikkisiksi, drinkit seurasivat vuohi esimerkkiä ja tun­sivat
itsensä samalla tavalla virkistyneiksi syötyään kahvi-pensaan
punaisia marjoja.
Euroopassa saapui kahvi aluksi Marseilleen vuonna
1671. Viräri^maiset pyrkivät turhaan estämääii n.k. arabia-laisen
n<ektarin käyttöä, jota he pitivät turmaa tuottavana
myrkk3mä. Mutta kahvilla oli uutuud^en viehätys ja ihmiset
joivat sitä yleisesti ^ ei kuitenkaan samoin perinteellisin me-noiri
kuiri Arabiassa, jossa ainoastaan riiiesteri sallittiin keit­tää
tätä juomaa, jota sittidn riäiitittiiri vieraan keikalla — hän­kin
tietysti -yksincmaari mäSkuliirii. Täi^öiltiih kaksi kuppia,
vain puoliiiiuan. Ensimtriäiiieh' kuppi tarkoitti vieräärivaräi-sriuttä,
toinen virkistystä. Mritta jös kölriias kuppi tarjoiltiin,
rri^rkitsi tämä yhtä vihollista elämässä lisää se nimittäin
symbolisbi miekanterää! _.
IV^iissä kahvipensas kasvaa? Ösittäiri se kasvaa villinä,
mutta: suurimmaksi osaksi sita viljenääri, erisiksi taimina
penkeissä jä sitteri suririllä keritillä iämpim^^ ilmanalassa,
jbssä 'läriipömilloinkaari ei laske' alle 1 S—2Ö astetta Celsiusta.
lii
A. RUISSALO — Jäikö saapu­nut,
paljon kiitoksia.
ESTER KAUSTINEN — Pe-rillä
on. Ne asiat otetaan käsitel­täviksi
ja katsotaan mitä voidaan
tehdä ja mitä ei.
MARJATTA,
sia lähetyksestä.
Päljöifi kittök"
A. HAUTAMÄKI — Katsomme
ja kirjoitamme persoonakohtaisesti.
SARA-JÖRÖ — Saapui juuri,
mutta puuttui merkiHtä josko se
oh tarkoitettu kilpakirjoitukseksi
tai ei.
HOLLOLAN POIKA — Kyllä
se jtdkaistaan, jos sopii niin jo tässä
numerossa.
rauhanliikkeelle omassa maassamme ja
suorittaa sen asettamia 'tehtäviä, sillä
tänä päivänä se on kaikkein voimak­kain
ase taistelussa rauhan ja ihmis­kunnan
onnen puolesta. Älkää siis
kiellä apuanne rauhanliikkeeltä, sillä
sitä avustaessanne toimitte oman on­nellisen
tulevaisuutenne ja karissaih-mistenne
menestyksen hyväksi, lasten-ne
onnen jä elämän puolesta.
Liekin kirjoituskilpailu alkaa, kuten
on ilmoitettu, helmikuun ensimmäisenä
päivänä, joten todennäköisesti jo seu­raavassa
riumerpssa erisimmäiset kilpa­kirjoitukset
ilmiestjrvät lehtemme pals­toille.
Toivomme hyvää alkua kilpaa"
lullemme!
Muutariiari vuoden kuluttua- pensaissa on runsaasti tuiriman-vihfeita
lehitiä ja neljäntenä vubriria ;tulee kukkia, jotka jo
miiutamari päivän ktfiuttiia muuttrivät 't?urittn^punaisiksr
hedelmiksi. Yleensä saadaan kahvista useärapikerfeineh sato
vuodessa^ kunnes pensaat oirat tulleet 25 vuoden ikäiisiksi.
Muutakin paikoin kuten esim. Jaavalla on '^donkorjuuta
kiirehdittävä siellä esiintyvien epäsääriW.li§teri,völniakkäi-den
sädiekuurojf^ takia. Brasiliassa ja Vähä-Aäsiassa sitä­vastoin,
jössä ilmasto on kuivaa, annetaan hedelmien säilyä
perisaissa, kunnes ne itsestään putoavat, tai sitten ne ravistcl-läari
alas. Ne pannaan sitten sylihtereihin ja'kuljetetaan teh-täisiiriy
jossä hedelmäliha poistetaan jä kahvinpäv-ut erihäis-ten
kemiallisten menetelmieri jälkeen vijrrifeksi" paahdetaan
korkeassa lämmössä.
Miksi kahvi on verrattain kallista? Viimeisten vuosikym­menien
kulöessa on hinnannousu ollut, erittäin suuri. — Bra­siliassa
kahvi kernaammin hävitetään kuin että markkinat
pilataan saHimalla suuria hinnanlaskuja. Vuonna 1947, jol­loin
Guatemalassa esiintyi tulvia, Brasiliassa vallitsi kuwuus
ja Cölumbiassa poliittisia levottomuuksia, mitkä kaikki sei­kat
aiheuttivat kahvipulan, kohosivat hinnat yhä. Kysyttä­neen,
miksei "hyvinä vuosina" varastoitu kahvia?
Kahvinkeitto ei itse asiassa ole niinkääri helppo ja yk-sinkertäineri
Jiittu. Amerikkalaiset ovat 'kaikesta päättäen
siinä suhteessa asiantuntijpita. Kaikkialla, yksinkertaisiss^in
kahvituvissa, saa olla varma, että tarjoiltava kahvi on vah­vaa,
kuumaa ja juuri valmistettua. Sitä ei siellä milloinkaan
keitetä. Canadan puolella taas hayaitsee heti ensimmäisen
kupin juotuaan brittiläisen vaikutuksen, ja käsittää hyvin,
miksi sekä canadalaiset että englantilaiset kernaammin juo­vat
melko hyvää teetään. Canadan suomalaiset keittävät
yleensä hy\'än kahvin kotonaan, mutta heidänkin omistainis- |
saan kahviloissa se saatti^a mubtuttaa enemmän vaareista g
myrkkyä kilin virkistysjuomaa. Ei kuitenkaan aina.
Onko kahvinjuonti vaarallista? Niin, tietystikään ei v<i
suositella tällaisen virkistysjuoman liiailista määrää. Sattuu­han
kylläkin, että lääkäri joillekin heikkosydämisille määrää |
kofeiinitonta kahvia. Mutta useimrriät rrieista kuitenkin vas- |
tahäkoisesti luopuvat kahvistaan. Me tunriemriie kahvin vir-kistäväri
väikutukseiKJä karipääriime sitä. Mutta olenuiiekin \
tällöin hy\'ässä seurassa. Tunnetut kiVjaii^ ovat usein
iriyöritäneet kahvin antäiieeri heille lisäirispirätiöta. Väite-taän |
Voltafrefi esim. leikillääii sarioneehj ^ttä harien hautakiveensS f
olisi kirjoitettava: ''Hän eli jä kuöK 3'O,'000 kupillisesta kah­via."
Jä fälleyrarid, Napoleonin kuuluisa ulkoministeri, lau­sui
temperamentikkaasti: '-Kahvin tulee olla kuumaa kuin \
helvetti, mustaa kuin synti, puhdasta kuiri enkeli* ja makeaa
kuin rakkaus!" TurkkilaiSet-^kuvailevat mäaläuksellisesti
via "shakinpelaajien ja ajät^telijoiden maidoksi", ja 'veren­kierron
keksijän, Harveyn väitetääri kahvipapuja katselles­saan
sanoneen: "Tästä ori onni ja viisaus lähtöisin!"
.1
Ensi numerossa julkaistaan sitten
myöskin ketkä onnelliset voittivat ne
Sointulalaisten kilpatehtävän voitot,
kaksi Liekin vuosikertaa. Ratkaisuja
on jo ehtinyt saapua kolmatta sataa ja
onhan se aikakin jo täysi. Arvonta toi­mitetaan
ennen ensi riu-meron ilmesty­mistä,
sillä oikeitakin iratkaisuja on
huomattava määrä.
Niinpä taas kuulemiin.
K. S.
Kaakko vie kalat merestä, itäkaakko kattilasta, luode vk ^
lusikastakin.
• Eerikin aikaiset sateet ja juhanmtksen aikaiset pottdai
tuovat tuhannen tynnyriä kultaa.
Kuuluuhan se, kun rikkaan riihi palaa, mutta ei kutäv
köyhän kuolemakaan.
{
Slvu2 lauantaina, tammikuun 29 imlvätta« 1955
Kotikqyhät kylärikkaät tulevat aina paremmin toimet^
kuin kötirikkädt kyläköyhät.