1951-01-27-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' H
•Iii»
/2
•4
KAU NOKI RJ ALLI N EN VIIKKOLEHTI
.js;o. 4 — X V I V U O S I K E R TA LAUAXTALVA, TAMAIlKrrX 27 PÄIVÄNÄ, 1951
j^iaailmaankmulu kirjaOija
Sinclair ]Lewis. kuollut
• Roomassa kuoli t l i . 10 pnä 'kautta
maailman tunnettu amerikkalainen kirjailija
Sinclair iLe\vis 65 vuodeji ikäise-
Qä. Hän muutti asumaan Italiaan v i i -
.iie kesänä ja k ä A i äskettäin sxiiHvin-iiaassaan,
palaten kuitenkin takaisin
u^oomaan.
Kirjallisen uransa aikana kirjoitti Le-jis
kaikkiaan 22 teosta. Viimeinen Tiiis-
•;ä julkaistaan ensi maaliskuussa. Hänen
tunnetuimmat, maailmanmaineein
saavuttamat teoksensa ovat ''Main
Street'' ja ' ' B ^ b b i f . A^iimeksimaini-iiilla
kirjallaan hän ansaitsi Nobelin kirjallisuuspalkinnon
v. 1930. Hän o l i ensimmäinen
amerikkalainen kirjailija, jor
ka on saanui; mainitun palkinnon.
Huolsin kuniiigas vaatii
palkankorotusta
Ensimmäinen kysjmiys, mitä Ruotsin
valtiopäivät joutuvat käsittelemään kokoontuessaan
heliliiikuussä, ön kuningas
Kustaan palkankorotusvaatimus. Hän
nimittäin vaatii palkkaansa 2ö prosentin
korotusta perustellen vaatimustaan
jsillä, että elinkustannukset ovat viime
aikoina hliomattavasti kohonneet. Jos
hän saa vaatimansa korotuksen, olisi-häjien
palkkansa S232,800 Amerikan
dollareissa määriteltynä.
Jos kuningas Kustaa saisikin palkankorotuksensa,
mikä on todennäköistä, ei
hänen palkkansa siltikään olisi niin suuri
kuin monien muiden maiden hallitsi-jain.
Mainittakoon, että Tanskan kuninkaan
vuosipalkka on $299,536, H o l -
' lännin kuningattaren 5265,780, Kreikan
kuninkaan $232,412, Englannin kuninkaan
$1,164;000, Luxemburgin hallitsi-
- jan $147,440 ja Norjan kuninkaan
ii. vain" $141,620.
Metsämiestä ei miellyt-
' tänyt mikään
Eräs suomalainen tukkimies oli
, ^ ollut metsässä niin kauan, että hän
cli kokonaan unohtanut kaikki kau-
. punkielämän hauskuudet ja kotiintulot
metsän yksitoikkoisuuteen.
M^rtla kerran hänen kuitenkin oli
pakosta matkustettava kaupunkiin
eräälle tärkeälle asialle.
Kaupungissa hänen tuttavansa
koettivat miellyttää häntä joka tavalla,
mutta häntä ei miellyttänyt
" mikään. Kaikki oli jonninjoutavaa
hänen mielestään. Viimein he menivät
teatteriin, jossa eräs mustalainen
antoi parhaillaan veitsen-
' heittonäytäntöjä. Nainen seisoi jon-
' kin matkan päässä mustalaisesta ja
' tämä heitteli suuria teräviä veitsiä
* naisen vartalon ympärille. Mutta
tämänkään katseleminen ei huvittanut
metsämiestä. Hän sanoi kavereilleen:
"Lähdetään hiidessä pois täältä, eihän
tuota viitsi katsella- Tuo äijä
on heittänyt jo ainaldn parikymmentä
kertaa, eikä ole vielä ker-
. taakaan osannut naiseen."
11
SJ ^^^^
li
Ä"^' ^1 I t i
ä
Englannissa. pidettim äskettäin muothiäyttely, joka oli
siitä erikoinen, että naisten näyttely puvut oli vahnistettts^
villakankaista. Kuvassa on iltalemnki, jossa on huomattava
osa villaa. Leningin pitäisi olla vielä käsin kudottu,
niin ainakun kuvan tekstissä sanotaan.
At) OD
^ SKETTÄIN TULI kuluneeksi sata
\-iiotta siitä, kam joukko englantilaisia
rohdoskauppiaita kokoontui vanhaan
''Kruunu ja Ankkuri"-ravintolaan
Lontoossa keskustelemaan keinoista,
joilla 'apteekkarien ja rohdoskauppi-aitten
arvoa voitaisiin kohottaa". Tällöin
päätettiin perustaa 'Suur-Britannian
Farmaseuttinen Yhdistys', joka sai
tehtäväkseen edistää kemian tutkimusta
ja lääkeaineiden valmistustaitoa, turvata
lääkeaineiden kaupan ja kohottaa,
sen harjoitta jäin tasoa asettamalla.anää-rätyt
pätevyysvaatimukset rohdoskaup-piaille.
Farmaseuttisen yhdistyki^n alkuperäinen
jäsenluku 150, on kohonnut 25,-
000:een. Vuonna 1841 pidettiin ensimmäiset
lääkekasveja koskevat luennot
eräässä teltassa .Lontoon Regert P a r k i i -
sa aa)muvarhain. Nykyään op farmaseuteilla
oma tiedekuntansa Lontoon
yliopistossa j a he ovat rakentaneet itselleen
uudenaikaisen, tilavan talon Bruns-wick
Squaren varrelle.
Lälöceaineiden valmistus ei suinkaan
periydy vain viime vuosisadalta. K o l masosa
nyt käytetyistä lääkeaineista on
ollut tunnettuja jo historian varhaisimpina
aikoina- Itämailla tunnettiin oopiumi
ja assyrialaiset paransivat tautej
a egyptiläisilFä lääkeaineilla. Kreikka
sai nauttia Intian, Egyptin ja Assyrian
lääketieteen saavutuksista ja keksi itse
helladonnan, rabarberin ym. kas\ien parantavan
vaikutuksen. Arabialaiset lääkärit
laajensivat suunnattomasti länsimaitten
lääkeaineiden tuntemusta;
heidän väitetään jo tuhat vuotta sitten
tunteneen puolet nykyisistä lääkeaineista.
Amerikan löydön jälkeen saivat lääketieteen
harjoittajat käytettävikseen
monia uusia lääkeaineita. Jesuiitat toivat
Perusta kiinankuoren, jota melkein
200 vuotta sitten ryhdyttiin käyttämään
malariaa vastaan. Ipecacuanaa, jota
Ranskan hallitus osti tuhannen kulta-luisdorin
arvosta, käytettiin menestyä-sellä
punatautiin. Kohnas tärkeä ja
yleisemmin tunnettu yrtti oli 'rauhoittava'
tupakka.
Samoihin aikoihin kuin Suur-Britannian
Farmaseuttinen Yhdistys perustettiin,
tapahtui täydellinen vallankumous
lääkeaineiden valmistuksessa. Tähän a i kaan
keksittiin näet tapa eroiltaa lääke-kas\^
i3ta niiden aktiivinen puoli, pa-rantax^
a voima. Kiinan kuoresta ryhdyttiin
valmistamaan kiniiniä, oopiumista
imprfiinia ja ketunpalasta strykniiniä.
Yhdeksännellätoista vuosisadalla tämä
menetelmiä kehittyi yhä edelleen, mutta
samaUa aleltiin myös tuöiia Tnuun-
.s.- H X s 2.- — ~
8 3 3 4 S 6
7 8 80 8S S3 B3
S4 tS t6 17 tS 19 20
21 23 23 24 :S2Ö37
28293031
cx tmipaivia
28—Simimntai K:\ario, Kalle
; 29—Ula-vUiantiU Valtteri
; SO—Tiistai .Mirja
i 31—KcskivHklio . . . . . . . . . . . . . . Alli
', 1—Torstai Riitta
\ 2—Perjantai . An mu
' 3—Lauantai Valo
Viskipullo osoittautui
olevan tarpeen
Kaksitoista Tuotta sitten osti Gla-morganissa.
Lansi-Knglaiuiissa asuva
nns.Anielia Griffith pullon viskiä " k a i ken
varalta". Hän ei ole kuitenkaan
tarvinnut pulloaan ennenkuin vasta äskettäin,,
kuu 14-vuotias kuormahevO"
nen Frank putosi jään läpi jokeen mrs,
Grifiithui talon lähei.syyde.>.sä.
Kymmenen ihiestii yritti tuntikaupalla
auttaa Frankia pois joesta köysien
ja lankkujen avulla, imutta turhaan.
Hevonen oli jo niin kangistunut, ettei
se kyennyt liikuttamaan jäseniäänkään._.
Kun mrs. Griffith kuuli Frankin pulasta,
lähti hän paikalle viskipullo kainalossaan.
Hän työnsi pullonsuun
Frankin siuihun ^a kaatoi aika kulauksen.
Ei aikaakaan, kun 'Frankin jäsenet
lämpenivät sen »verran, että se kykeni
i>otkimaan. Kun pullo oli tyhjä,
nousi Frank pystyyn ja asteli rannalle
miesten sitä avustae.ssa. Se vietiin lämpimään
talliin ja peiteltiin paksuilla
peitteillä.
Mrs. Griffith sanoi jälkeenpäin:
*'Tiesin, että kyllä viskipulloani joskus
tarvitaan. Frank tuntee minut ja tulee
usein puutarhaani' saamaan sokeria ja
leivänpaloja."
ii Pyhä vuosi" oli mainio )
mammonan vuosi
Roomalaiskatolisen kirkorj toimesta
julistettiin vuosi 195'0 erikoiseksi "pyhäksi
vuodeksi", jonka aikana imaail-man
roomalaiskatolisia ihmisiä* kehoi-
. lettiin matkustamaan Roomaan. Näitä
pyhiinvaellusmatkoja tehtiinkin hyvin
suuressa «mittakaavassa ja vaikka vielä,
ei ole lopullisia tietoja siitä, kuinka
paljon ihmisiä "pyhänä vuonna" kävi
Roomassa, niiri arvellaan heidän lukumääränsä
nousevan ainakin viiteen miljoonaan.
Ja mikä tärkeintä, nämä pyhiinvaeltajat
jättivät Roonlaan paljon rahaa ja
luonnollisesti katolinen kirkko sai siitä
hy\'in huomattavan osan. S3ryskuun
loppuun mennessä, «li ^ siis vuoden yhdeksän
ensimmäisen kuukauden aikana
laskettiin pyhiinvaeltajia olleen 3,800,-
000, Josta määrästä amerikkalaisia oli
289,000.
laisia lääkeaineita. Saksan juutalainen
Paul Ehrlich antoi lääketieteelle aivan
uuden suunnan. Hän oli huomannut, että
bakterit oli\'at erikoisen herkkiä määrätyille
väriaineilla, varsinkin aniliiniva-reille.
Tästä hän päätteli, että jos sopivaa
väriainetta käytettäisiin tautia vastaan,
tappaisi se taudin ihmisruumiin
kudoksissakin. Hän totesi erään värin
tappavan-varmasti afrikkalaisen unitaudin
mikroobit. Suoritettuaan 606 erilaista
koetta hän sai myös selville erään
arsenikkiyhdistelmän, joka pystyi tappamaan
S3rfilisbakteerin.
.antiseptisten aineitten käytön leikkauksissa
keksi englantilainen Lister.
Huomattuaan haavojen tulehtumisen
Jatkuu 2. sivulla
f ! l I I I ' 1 ' I
VI r I I 1 II I 1 I ' I
m I
W
mm
.m f
IM
i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 27, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-01-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510127 |
Description
| Title | 1951-01-27-01 |
| OCR text | ' H •Iii» /2 •4 KAU NOKI RJ ALLI N EN VIIKKOLEHTI .js;o. 4 — X V I V U O S I K E R TA LAUAXTALVA, TAMAIlKrrX 27 PÄIVÄNÄ, 1951 j^iaailmaankmulu kirjaOija Sinclair ]Lewis. kuollut • Roomassa kuoli t l i . 10 pnä 'kautta maailman tunnettu amerikkalainen kirjailija Sinclair iLe\vis 65 vuodeji ikäise- Qä. Hän muutti asumaan Italiaan v i i - .iie kesänä ja k ä A i äskettäin sxiiHvin-iiaassaan, palaten kuitenkin takaisin u^oomaan. Kirjallisen uransa aikana kirjoitti Le-jis kaikkiaan 22 teosta. Viimeinen Tiiis- •;ä julkaistaan ensi maaliskuussa. Hänen tunnetuimmat, maailmanmaineein saavuttamat teoksensa ovat ''Main Street'' ja ' ' B ^ b b i f . A^iimeksimaini-iiilla kirjallaan hän ansaitsi Nobelin kirjallisuuspalkinnon v. 1930. Hän o l i ensimmäinen amerikkalainen kirjailija, jor ka on saanui; mainitun palkinnon. Huolsin kuniiigas vaatii palkankorotusta Ensimmäinen kysjmiys, mitä Ruotsin valtiopäivät joutuvat käsittelemään kokoontuessaan heliliiikuussä, ön kuningas Kustaan palkankorotusvaatimus. Hän nimittäin vaatii palkkaansa 2ö prosentin korotusta perustellen vaatimustaan jsillä, että elinkustannukset ovat viime aikoina hliomattavasti kohonneet. Jos hän saa vaatimansa korotuksen, olisi-häjien palkkansa S232,800 Amerikan dollareissa määriteltynä. Jos kuningas Kustaa saisikin palkankorotuksensa, mikä on todennäköistä, ei hänen palkkansa siltikään olisi niin suuri kuin monien muiden maiden hallitsi-jain. Mainittakoon, että Tanskan kuninkaan vuosipalkka on $299,536, H o l - ' lännin kuningattaren 5265,780, Kreikan kuninkaan $232,412, Englannin kuninkaan $1,164;000, Luxemburgin hallitsi- - jan $147,440 ja Norjan kuninkaan ii. vain" $141,620. Metsämiestä ei miellyt- ' tänyt mikään Eräs suomalainen tukkimies oli , ^ ollut metsässä niin kauan, että hän cli kokonaan unohtanut kaikki kau- . punkielämän hauskuudet ja kotiintulot metsän yksitoikkoisuuteen. M^rtla kerran hänen kuitenkin oli pakosta matkustettava kaupunkiin eräälle tärkeälle asialle. Kaupungissa hänen tuttavansa koettivat miellyttää häntä joka tavalla, mutta häntä ei miellyttänyt " mikään. Kaikki oli jonninjoutavaa hänen mielestään. Viimein he menivät teatteriin, jossa eräs mustalainen antoi parhaillaan veitsen- ' heittonäytäntöjä. Nainen seisoi jon- ' kin matkan päässä mustalaisesta ja ' tämä heitteli suuria teräviä veitsiä * naisen vartalon ympärille. Mutta tämänkään katseleminen ei huvittanut metsämiestä. Hän sanoi kavereilleen: "Lähdetään hiidessä pois täältä, eihän tuota viitsi katsella- Tuo äijä on heittänyt jo ainaldn parikymmentä kertaa, eikä ole vielä ker- . taakaan osannut naiseen." 11 SJ ^^^^ li Ä"^' ^1 I t i ä Englannissa. pidettim äskettäin muothiäyttely, joka oli siitä erikoinen, että naisten näyttely puvut oli vahnistettts^ villakankaista. Kuvassa on iltalemnki, jossa on huomattava osa villaa. Leningin pitäisi olla vielä käsin kudottu, niin ainakun kuvan tekstissä sanotaan. At) OD ^ SKETTÄIN TULI kuluneeksi sata \-iiotta siitä, kam joukko englantilaisia rohdoskauppiaita kokoontui vanhaan ''Kruunu ja Ankkuri"-ravintolaan Lontoossa keskustelemaan keinoista, joilla 'apteekkarien ja rohdoskauppi-aitten arvoa voitaisiin kohottaa". Tällöin päätettiin perustaa 'Suur-Britannian Farmaseuttinen Yhdistys', joka sai tehtäväkseen edistää kemian tutkimusta ja lääkeaineiden valmistustaitoa, turvata lääkeaineiden kaupan ja kohottaa, sen harjoitta jäin tasoa asettamalla.anää-rätyt pätevyysvaatimukset rohdoskaup-piaille. Farmaseuttisen yhdistyki^n alkuperäinen jäsenluku 150, on kohonnut 25,- 000:een. Vuonna 1841 pidettiin ensimmäiset lääkekasveja koskevat luennot eräässä teltassa .Lontoon Regert P a r k i i - sa aa)muvarhain. Nykyään op farmaseuteilla oma tiedekuntansa Lontoon yliopistossa j a he ovat rakentaneet itselleen uudenaikaisen, tilavan talon Bruns-wick Squaren varrelle. Lälöceaineiden valmistus ei suinkaan periydy vain viime vuosisadalta. K o l masosa nyt käytetyistä lääkeaineista on ollut tunnettuja jo historian varhaisimpina aikoina- Itämailla tunnettiin oopiumi ja assyrialaiset paransivat tautej a egyptiläisilFä lääkeaineilla. Kreikka sai nauttia Intian, Egyptin ja Assyrian lääketieteen saavutuksista ja keksi itse helladonnan, rabarberin ym. kas\ien parantavan vaikutuksen. Arabialaiset lääkärit laajensivat suunnattomasti länsimaitten lääkeaineiden tuntemusta; heidän väitetään jo tuhat vuotta sitten tunteneen puolet nykyisistä lääkeaineista. Amerikan löydön jälkeen saivat lääketieteen harjoittajat käytettävikseen monia uusia lääkeaineita. Jesuiitat toivat Perusta kiinankuoren, jota melkein 200 vuotta sitten ryhdyttiin käyttämään malariaa vastaan. Ipecacuanaa, jota Ranskan hallitus osti tuhannen kulta-luisdorin arvosta, käytettiin menestyä-sellä punatautiin. Kohnas tärkeä ja yleisemmin tunnettu yrtti oli 'rauhoittava' tupakka. Samoihin aikoihin kuin Suur-Britannian Farmaseuttinen Yhdistys perustettiin, tapahtui täydellinen vallankumous lääkeaineiden valmistuksessa. Tähän a i kaan keksittiin näet tapa eroiltaa lääke-kas\^ i3ta niiden aktiivinen puoli, pa-rantax^ a voima. Kiinan kuoresta ryhdyttiin valmistamaan kiniiniä, oopiumista imprfiinia ja ketunpalasta strykniiniä. Yhdeksännellätoista vuosisadalla tämä menetelmiä kehittyi yhä edelleen, mutta samaUa aleltiin myös tuöiia Tnuun- .s.- H X s 2.- — ~ 8 3 3 4 S 6 7 8 80 8S S3 B3 S4 tS t6 17 tS 19 20 21 23 23 24 :S2Ö37 28293031 cx tmipaivia 28—Simimntai K:\ario, Kalle ; 29—Ula-vUiantiU Valtteri ; SO—Tiistai .Mirja i 31—KcskivHklio . . . . . . . . . . . . . . Alli ', 1—Torstai Riitta \ 2—Perjantai . An mu ' 3—Lauantai Valo Viskipullo osoittautui olevan tarpeen Kaksitoista Tuotta sitten osti Gla-morganissa. Lansi-Knglaiuiissa asuva nns.Anielia Griffith pullon viskiä " k a i ken varalta". Hän ei ole kuitenkaan tarvinnut pulloaan ennenkuin vasta äskettäin,, kuu 14-vuotias kuormahevO" nen Frank putosi jään läpi jokeen mrs, Grifiithui talon lähei.syyde.>.sä. Kymmenen ihiestii yritti tuntikaupalla auttaa Frankia pois joesta köysien ja lankkujen avulla, imutta turhaan. Hevonen oli jo niin kangistunut, ettei se kyennyt liikuttamaan jäseniäänkään._. Kun mrs. Griffith kuuli Frankin pulasta, lähti hän paikalle viskipullo kainalossaan. Hän työnsi pullonsuun Frankin siuihun ^a kaatoi aika kulauksen. Ei aikaakaan, kun 'Frankin jäsenet lämpenivät sen »verran, että se kykeni i>otkimaan. Kun pullo oli tyhjä, nousi Frank pystyyn ja asteli rannalle miesten sitä avustae.ssa. Se vietiin lämpimään talliin ja peiteltiin paksuilla peitteillä. Mrs. Griffith sanoi jälkeenpäin: *'Tiesin, että kyllä viskipulloani joskus tarvitaan. Frank tuntee minut ja tulee usein puutarhaani' saamaan sokeria ja leivänpaloja." ii Pyhä vuosi" oli mainio ) mammonan vuosi Roomalaiskatolisen kirkorj toimesta julistettiin vuosi 195'0 erikoiseksi "pyhäksi vuodeksi", jonka aikana imaail-man roomalaiskatolisia ihmisiä* kehoi- . lettiin matkustamaan Roomaan. Näitä pyhiinvaellusmatkoja tehtiinkin hyvin suuressa «mittakaavassa ja vaikka vielä, ei ole lopullisia tietoja siitä, kuinka paljon ihmisiä "pyhänä vuonna" kävi Roomassa, niiri arvellaan heidän lukumääränsä nousevan ainakin viiteen miljoonaan. Ja mikä tärkeintä, nämä pyhiinvaeltajat jättivät Roonlaan paljon rahaa ja luonnollisesti katolinen kirkko sai siitä hy\'in huomattavan osan. S3ryskuun loppuun mennessä, «li ^ siis vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana laskettiin pyhiinvaeltajia olleen 3,800,- 000, Josta määrästä amerikkalaisia oli 289,000. laisia lääkeaineita. Saksan juutalainen Paul Ehrlich antoi lääketieteelle aivan uuden suunnan. Hän oli huomannut, että bakterit oli\'at erikoisen herkkiä määrätyille väriaineilla, varsinkin aniliiniva-reille. Tästä hän päätteli, että jos sopivaa väriainetta käytettäisiin tautia vastaan, tappaisi se taudin ihmisruumiin kudoksissakin. Hän totesi erään värin tappavan-varmasti afrikkalaisen unitaudin mikroobit. Suoritettuaan 606 erilaista koetta hän sai myös selville erään arsenikkiyhdistelmän, joka pystyi tappamaan S3rfilisbakteerin. .antiseptisten aineitten käytön leikkauksissa keksi englantilainen Lister. Huomattuaan haavojen tulehtumisen Jatkuu 2. sivulla f ! l I I I ' 1 ' I VI r I I 1 II I 1 I ' I m I W mm .m f IM i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-27-01
