1951-05-05-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
saisin
val-m
° ''''j'] f Iisi
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
' ge, Ig — XVI vuosikerta
„ r
Lauanlaina. toukokuun S päivänä. 1951
5-
... a
I
a
1
o
o
^
o
o
t 0
' o
1
6 7 i @t©fii 83
Nimipäiviä
6— Sunnuntai . . . . , . . .Ylermi
7- —Älaanantai , HeOimi
S—TiLstai , . . . . . ,. ., ., .Heiiio
9—Kesldviikko .Timo
10— Torstai . . . . . . . . . , i .V^Ainq. Aini
11— PeriaBtai ......, .Osmo
12—Laoantai ., . . . . . . . . . . .Lotta
' I? O t> g f> p p n PA? o o Q o o o p tio M H vjtj
l i i ' Ki
Kaksi liuomaltäfäa ^
taidetilaisuiatta
Sudbury^sa oH viikonvaihteen aikana
kaksi huomattavaa taidetilaisiuitta,
nimittäin norjalaisMi.tyisen ToUefsenin
hanunkonsertti ja C S J : n osaston Näy-telmäseuran
näytehmcsitys.
Toliefsenin konsertti oli perjantai-fl-tana
ja monet siellä -olleet sanovat, että
kyllä ^'maailman parhaimman hanurin-soittajan"
nimi on aivan oikein annettu, &
Tollefsenille. ^Mestarillisella taidolla ^
hän loihti esiin v-aikeinnnatkin sävelet,
saaden kaikki: n kuuntelijain jakamattoman
tunnustuksen.
Finnish-haalilla esitettiin laUv^ntaina
ia sunnuntaina voimakas, nelinäytöksinen
draama -Terntö", onnistuen esitykset
niolemmilla kerroilla erikoisen h j ^ i n.
Vaikeista osistaan huolimatta osoittivat
Helen Grenon ia Bill Johnson vakuuttavasti
taas kerran suuret näyttelijälah-jcinsa.
samoinkuin muillakin pääosilla o l leet
Edwin Suksi, ja B i l l Kiyinen. Pienempien
osien esittäjät täydensivät anai-nlosti
näytelmän kokonaisuutta.
Tämä oH kevään viimeinen näy teiniä-
?sitys paikailisesti, lukuunottamatta to-rontolaisteifl*
näyttelijäin vierailua, mikä
tapahtuu Finnish-haalilla toukokuun 12
p:n iltana.
' 4
Sota kottaraisia
vastaan
- 1 ^
Kiianun ahvcncnon^nta eri puolilla Ontariossa on tuottanut hyviä tuloksia, kuten nähdään toronto-
K;7v Johnsonin saaliista. Komeita ahvenia onkin aika liuta. Kalastusaika on vasta alussa.
u-tnkäa lakla saaliita saadaankaan sitten, kun se pääsee oikein vauhtiin.
jTyömiehestä maiste-iiHsi
5 vuodessa
'lelä v. 194-5 sai mouhiJärveläinen^
: '•••«*^J««onen elatuksensa maatyömie-f?
^^^^^^n laidunkoeasemalla Mou-l^^
i^ellä. Köyhä työläiskoti oli tar-
-'°^^ut pojalle vain kansakoulukurssin,
Rialla oli harrastusta (^intielle
\t "hiiliaineinaan olivat mm. his-ja
maantiede. .
\ Murtonen alkoi opiskella v. 1945 k i r -
» k a u t t a . Keskikoulukurssin
-•^ua^nnen ^-aati vuoden ja 10 kuu-
• ja ylioppilastutkinto oli suori- '
-u^en jälkeen 8 kuukauden kuluttua,
^l^^stolmnit alkoivat v. 1947 j a ke-
- av. 19.0a-a]mistui mies maisteriksi
•^-•^ein an-osanoin.
.^r''^"! ^'^^^^'inväitöskirja, .jonka
Vanhan Testamentin jumala-vii;
tä;.^\-'' ^^'^^^»^^n kirjoitettu ja
_ J^^ifet ovat mahdollisesti ensi syk-ait-^
a n ^ l u r t o s e n aikomus on
^^Papimnrkaan Kuopion läänissä.
'^•^^^taknh. äskettäin Jae-
^^^^^ Milttuunrahaston apurahoista tie-
W ''^'•^^n 300,000 mark-o
• • a s liCiC
A I K K I A L L A maailmassa, missä
kalkkikiveä on enemmälti, on paljon
luolia täynnään mitä merkillisimpiä
tippnikiviä, maanalaisia jokia, rotkoja
ja hionnon kovertamia siltoja. Selitys
näihin kummallisuuksiin on mahdollisimman
yksinkertainen: veden on
helppo uurtaa kalkkikiveä jopa vesi on
kekseliäin kaikista luonnonvoimista mutkia
tehdessään.
Kovin runsassateisilla seuduilla ei näitä
luonnon nähtäx-jyksiä ole ko\in paljon,
sillä siellä tulee niin runsaasti vettä,
että vesi huuhtoo saman tien luomuksensa
pois. Mutta %'ähäsateisilla seuduilla,
missä kauniiden jälkien synty
vaatii vuosituhansia, ne pysyVät myös
vastaavasti kauemmin ihailtavissa.
Turkissa on sellaisia seutuja — useitakin.
'Mutta varsin kauniita kalkki-kivimuodostelmia
on Välimeren rannikolla,
Vähän Aasian eteläosassa, ja varsinkin
Antalyan ympäristöllä. Kalkkikiven
alue o i täällä maailman suurin
j a vastaavasti on siellä kai nähtävy>^
ja merkillisyyksiä enemmän kuin missään
muualla maailmassa. Oikein haus-ka
ikniö on eräs joki. joka kumpuaa
suurena ja voimakkaana maan alta kalkkikivestä
Antalyan pohjoispuolella. Se
virtaa satakunta -metriä maan päällä ja
muodostaa kauniin järven, jonka pohja
kimmeltää syvällä valkoisena kuin parhain
uima-allas, ja \'irtaa siitä edelleen
s.^.takunta metriä kadotakseen maan alle
uudelleen- ^Muutaman kilometrin päässä
se uudelleen ilmestyy maan pinnalle
mahtavana ja voimakkaana, ilmeisesti
maan alla lisäjokia saatuaan, ja on
purkautumisensa paikalle kovertanut
suurenmoisen kaarisillan. Sitten se hyppelehtii
kalkkikiven luomien penkereiden
y l i , jaetaan kastelukanaviin ja yh-t>'
y uudelleen vähän ennen mereen purkautumistaan.
Mereen se heittäyt>'y
kolmisenkymmenen metrin, korkuiselta
kalliolta muodostaen samanlaisia kauniita
putouksia kuin Norjan "IMorsius-huntu'*
ja "Seitsemän sisarta"'.
Läheisessä Antalyan kaupungissa täl-
Birminghamin kaupungissa Englannissa
on julistettu sota kottaraisia vastaan,
kerrotaan lontoolaisessa News
Chronicle-lehdessä. Jo viisi vuotta sit-ttn
mainitus.sa kaupungissa alettiin hävittää
kottaraisia ja on yritetty yhtä
jos toista keinoa, mutta sillä tuloksella,
että linnut ovat vain lisääntyneet, e i vätkä
vähentyneet.
Nyt ovat linnut muodostuneet maanvaivaksi
ja kaupunginhallitus on päättänyt
kokeilla uutta keinoa sodassaan
lintuja vastaan. Koulupojille bn anettu
lupa tappaa kottarisia niin paljon kuin
haluavat, mikä on tietysti pojista hauskaa,
kun saavt oikein luvan perusteella
ryhtyä kottaraisjahtiin.
kisesta vesien katoamisesta on suurta
hyötyä. Turkkilaisissa pikkukaupungeissa
ei likaviemäri-verkosto ole yleensä
kovin kehuttavassa kunnossa^ muttei
Antalyassa se pn moitteeton- Maahan
kaadettu likavesi katoaa itsestään huo-kaiseen
kalkkikiveen eikä kukaan tiedä
m.inne se häviää.
Kalkkikivien seudulla on kaikki vesi
enemmän tai vähemmän kalkkipitoista
— kalkki kun liukenee verrattain helposti
veteen — ja tämä kalkkivesi kasvattaa
rotkojen ja jyrkänteiden reunojen
yli virratessaan jäpuikkojen näköisia,
hohtavan valkeita tippukiviä, jotka luolan
kattoihin kasvaessaan muodostavat
satunnaisia valkoisia linnansaleja. Jyrkänteiden
reunan y l i on. Turkissa eräällä
seudulla kasvanut näitä kalkkipuik-koja
niin, että taakse on jään3rt pieniä,
(Jatloiu 2. sivulla)
'5 'M
^ . 0 >i 'M '
"A i f ' li
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 5, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-05-05 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510505 |
Description
| Title | 1951-05-05-01 |
| OCR text | saisin val-m ° ''''j'] f Iisi KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI ' ge, Ig — XVI vuosikerta „ r Lauanlaina. toukokuun S päivänä. 1951 5- ... a I a 1 o o ^ o o t 0 ' o 1 6 7 i @t©fii 83 Nimipäiviä 6— Sunnuntai . . . . , . . .Ylermi 7- —Älaanantai , HeOimi S—TiLstai , . . . . . ,. ., ., .Heiiio 9—Kesldviikko .Timo 10— Torstai . . . . . . . . . , i .V^Ainq. Aini 11— PeriaBtai ......, .Osmo 12—Laoantai ., . . . . . . . . . . .Lotta ' I? O t> g f> p p n PA? o o Q o o o p tio M H vjtj l i i ' Ki Kaksi liuomaltäfäa ^ taidetilaisuiatta Sudbury^sa oH viikonvaihteen aikana kaksi huomattavaa taidetilaisiuitta, nimittäin norjalaisMi.tyisen ToUefsenin hanunkonsertti ja C S J : n osaston Näy-telmäseuran näytehmcsitys. Toliefsenin konsertti oli perjantai-fl-tana ja monet siellä -olleet sanovat, että kyllä ^'maailman parhaimman hanurin-soittajan" nimi on aivan oikein annettu, & Tollefsenille. ^Mestarillisella taidolla ^ hän loihti esiin v-aikeinnnatkin sävelet, saaden kaikki: n kuuntelijain jakamattoman tunnustuksen. Finnish-haalilla esitettiin laUv^ntaina ia sunnuntaina voimakas, nelinäytöksinen draama -Terntö", onnistuen esitykset niolemmilla kerroilla erikoisen h j ^ i n. Vaikeista osistaan huolimatta osoittivat Helen Grenon ia Bill Johnson vakuuttavasti taas kerran suuret näyttelijälah-jcinsa. samoinkuin muillakin pääosilla o l leet Edwin Suksi, ja B i l l Kiyinen. Pienempien osien esittäjät täydensivät anai-nlosti näytelmän kokonaisuutta. Tämä oH kevään viimeinen näy teiniä- ?sitys paikailisesti, lukuunottamatta to-rontolaisteifl* näyttelijäin vierailua, mikä tapahtuu Finnish-haalilla toukokuun 12 p:n iltana. ' 4 Sota kottaraisia vastaan - 1 ^ Kiianun ahvcncnon^nta eri puolilla Ontariossa on tuottanut hyviä tuloksia, kuten nähdään toronto- K;7v Johnsonin saaliista. Komeita ahvenia onkin aika liuta. Kalastusaika on vasta alussa. u-tnkäa lakla saaliita saadaankaan sitten, kun se pääsee oikein vauhtiin. jTyömiehestä maiste-iiHsi 5 vuodessa 'lelä v. 194-5 sai mouhiJärveläinen^ : '•••«*^J««onen elatuksensa maatyömie-f? ^^^^^^n laidunkoeasemalla Mou-l^^ i^ellä. Köyhä työläiskoti oli tar- -'°^^ut pojalle vain kansakoulukurssin, Rialla oli harrastusta (^intielle \t "hiiliaineinaan olivat mm. his-ja maantiede. . \ Murtonen alkoi opiskella v. 1945 k i r - » k a u t t a . Keskikoulukurssin -•^ua^nnen ^-aati vuoden ja 10 kuu- • ja ylioppilastutkinto oli suori- ' -u^en jälkeen 8 kuukauden kuluttua, ^l^^stolmnit alkoivat v. 1947 j a ke- - av. 19.0a-a]mistui mies maisteriksi •^-•^ein an-osanoin. .^r''^"! ^'^^^^'inväitöskirja, .jonka Vanhan Testamentin jumala-vii; tä;.^\-'' ^^'^^^»^^n kirjoitettu ja _ J^^ifet ovat mahdollisesti ensi syk-ait-^ a n ^ l u r t o s e n aikomus on ^^Papimnrkaan Kuopion läänissä. '^•^^^taknh. äskettäin Jae- ^^^^^ Milttuunrahaston apurahoista tie- W ''^'•^^n 300,000 mark-o • • a s liCiC A I K K I A L L A maailmassa, missä kalkkikiveä on enemmälti, on paljon luolia täynnään mitä merkillisimpiä tippnikiviä, maanalaisia jokia, rotkoja ja hionnon kovertamia siltoja. Selitys näihin kummallisuuksiin on mahdollisimman yksinkertainen: veden on helppo uurtaa kalkkikiveä jopa vesi on kekseliäin kaikista luonnonvoimista mutkia tehdessään. Kovin runsassateisilla seuduilla ei näitä luonnon nähtäx-jyksiä ole ko\in paljon, sillä siellä tulee niin runsaasti vettä, että vesi huuhtoo saman tien luomuksensa pois. Mutta %'ähäsateisilla seuduilla, missä kauniiden jälkien synty vaatii vuosituhansia, ne pysyVät myös vastaavasti kauemmin ihailtavissa. Turkissa on sellaisia seutuja — useitakin. 'Mutta varsin kauniita kalkki-kivimuodostelmia on Välimeren rannikolla, Vähän Aasian eteläosassa, ja varsinkin Antalyan ympäristöllä. Kalkkikiven alue o i täällä maailman suurin j a vastaavasti on siellä kai nähtävy>^ ja merkillisyyksiä enemmän kuin missään muualla maailmassa. Oikein haus-ka ikniö on eräs joki. joka kumpuaa suurena ja voimakkaana maan alta kalkkikivestä Antalyan pohjoispuolella. Se virtaa satakunta -metriä maan päällä ja muodostaa kauniin järven, jonka pohja kimmeltää syvällä valkoisena kuin parhain uima-allas, ja \'irtaa siitä edelleen s.^.takunta metriä kadotakseen maan alle uudelleen- ^Muutaman kilometrin päässä se uudelleen ilmestyy maan pinnalle mahtavana ja voimakkaana, ilmeisesti maan alla lisäjokia saatuaan, ja on purkautumisensa paikalle kovertanut suurenmoisen kaarisillan. Sitten se hyppelehtii kalkkikiven luomien penkereiden y l i , jaetaan kastelukanaviin ja yh-t>' y uudelleen vähän ennen mereen purkautumistaan. Mereen se heittäyt>'y kolmisenkymmenen metrin, korkuiselta kalliolta muodostaen samanlaisia kauniita putouksia kuin Norjan "IMorsius-huntu'* ja "Seitsemän sisarta"'. Läheisessä Antalyan kaupungissa täl- Birminghamin kaupungissa Englannissa on julistettu sota kottaraisia vastaan, kerrotaan lontoolaisessa News Chronicle-lehdessä. Jo viisi vuotta sit-ttn mainitus.sa kaupungissa alettiin hävittää kottaraisia ja on yritetty yhtä jos toista keinoa, mutta sillä tuloksella, että linnut ovat vain lisääntyneet, e i vätkä vähentyneet. Nyt ovat linnut muodostuneet maanvaivaksi ja kaupunginhallitus on päättänyt kokeilla uutta keinoa sodassaan lintuja vastaan. Koulupojille bn anettu lupa tappaa kottarisia niin paljon kuin haluavat, mikä on tietysti pojista hauskaa, kun saavt oikein luvan perusteella ryhtyä kottaraisjahtiin. kisesta vesien katoamisesta on suurta hyötyä. Turkkilaisissa pikkukaupungeissa ei likaviemäri-verkosto ole yleensä kovin kehuttavassa kunnossa^ muttei Antalyassa se pn moitteeton- Maahan kaadettu likavesi katoaa itsestään huo-kaiseen kalkkikiveen eikä kukaan tiedä m.inne se häviää. Kalkkikivien seudulla on kaikki vesi enemmän tai vähemmän kalkkipitoista — kalkki kun liukenee verrattain helposti veteen — ja tämä kalkkivesi kasvattaa rotkojen ja jyrkänteiden reunojen yli virratessaan jäpuikkojen näköisia, hohtavan valkeita tippukiviä, jotka luolan kattoihin kasvaessaan muodostavat satunnaisia valkoisia linnansaleja. Jyrkänteiden reunan y l i on. Turkissa eräällä seudulla kasvanut näitä kalkkipuik-koja niin, että taakse on jään3rt pieniä, (Jatloiu 2. sivulla) '5 'M ^ . 0 >i 'M ' "A i f ' li |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-05-05-01
