1939-06-24-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, KESÄKUUN 24 PÄIVÄNÄ Sivu U
" '"Iit-'
E isiä Tällä miiiuutiUa
Jsmnuntainnnn KIIKARI
NÄKYMÄTTÖMISTÄ JA NÄKYVÄISISTÄ
LASEISTA
Marcus & Co:n jalokiviliikkeen
edustalla New Yorkissa oli kerran
ohikulkijoilla nähtävänä pikkuisen
ihmettelemistä: Jalokiviliike nä5rtti
poistaneen näyteikkunastaan ruudun
ja asettaneen kallishintaiset korut es-teett
ömästi jokaisen kulkijan käden
ulottuville.
Eräs utelias, joka ei sattunut olemaankaan
sen vähempi kuin murtovaras,
teki kokeenkin ja yritti tavoittaa
yhtä jalokivisormusta. Mutta kokeen
tulos oli, että hän tunsi sormensa
päässä kylmän sili^äffesteein, joka oli
kuitenkin nakyrtia^Öh. Hän oli sentään
niitä miehiä, jotka eivät vähää
usko. Hän palasi sopivalla hetkellä
paikalle, talttaili näkymättömyyteen
kädenmentävän aukon ja - erosi näy-^
teikkunan edestä taskussaan kolme
jajokivisormustä, joiden arvo oli 36,-
000 dollaria.
Poliisi kyllä sai harvinaisen pian
varkaan kiinni ja takaisin kaksi sormusta,
mutta ensimmäinen Yhdysvalloissa
näyteikkunaan asetetuista "näkymättömistä"
ruuduista oli rikottu.
Näkymätön lasi on oikeastaan englantilainen
keksintö, mutta patentin
Yhdysvalloissa omistaa Invisible
Glass CD...of America ja "näkyn^ttö-.
mästä' lasista valmistettujen näjfiie-ikkunain
asettaminen leviää.
Todellisuudessa ei ole olemassa mitään
näkymätöntä lasia, mutta uusi
lasialalla tehty keksintö tekee katsojaan
sen vaikutuksen, ettei lasia ole
kaan näyteikkunassa. Katsojan silmiin
näkyy kirkkainkin lasi sen ta-
VISANNEKSIA. JA KASVIKSIA
ostettaessa on luonnollisesti katsottava
että ne o^vat tuoreita, mutta kuihtunei-takiu
joudutaan usein käyttämään.
Tällöin pn nuutimeimmat otattava pois
ja toisia voi raikastaa pitämällä noin
10 minuuttia kylmässä vedessä. Sitten,
jos ne ovat hyönteisten syömiä, on ne
pantava kiehuvaan suolaveteen. Ja
muutenkin on ne pantava tulelle kiehuvaan
vete«i; ruokalusikallinen suolaa
kahteen kvarttiin vettä ja teelusikallinen
sokeria, jös halutaan. Värin säilyttämiseksi-
on ne kiehutettava ihnan
kantta. Kypsyttyä on ne siivilöitävä
heti pois eikä jätettävä seisomaan.
Viheriät kasvikset säilyttävät paremmin
värinsä, jos ne keitetään runsaassa
vedessä, johon on pantu vähän (noin
kahdeksasosa tl.) soodaa, mutta muuten
tulevat ne ravitsevampia ja maukkaampia
vähässä vedessä ja ilman soodaa.
Koristukseksi keitettävät sienet säilyttävät
värinsä jös veteen pannaan sitruunanmehua.
Sienet pitää keittää heti
puhdistefttUa ja vimtettua, vedessä seisoessa
ne menettävät makunsa. Sieniä
ei tarvitse kiehuttaa io minuuttia enem*
pää, koska ne muuten tulevat sitkeiksi
ja menettävät makunsa, lienen kantoja
voi käyttää keittoihin ja kastikkeisiin
mäusteeksL
Maissit säilyttävät vsrm^ä jos kiehu-maveteen
psomaan isitruunanmehua tai
etikkaa, mutta^muuten ne ovat hyviä
ilman lisiä.
Perunain keittömisessä on hyvä muistaa
sääntö: nuoret jpenmat kiehuvaan
ja vanhat kylmäänyeiteen, suolaa sekaan.
Uudet peruniat olisi paras keittää
kuorineen. Makeat perunat voi
keittää kuorineen ja sitten kuoria ja
valmistaa ne eri tavalla.
PERSILJAPERUNAT— keitetään kuten
tavalliset perunat ja veden pois kaa-dettua
annetaan, (^kuumassa hetken,
'Utä enin kosteus haihtuu, jonka jälkeen
niihin silotetaan hienoksi hakattua
persiljaa, suolaa ja voinokare^ta.
RANSKAIAISET PERUNAl?kuoritaan
raakoina, huudotaan, ja pyyhitään,
kuiviksi, leikataan yhden kokoisiksi
lohkoiksi, viipaleiksi tai ndikUl-maisdksi
suikaleiksi ja keitetään tahi
paistetaan rasvassa vaaleanrusk^ksi.
PERUNAPALLEROITA — 2 kup. hienonnettua
perunaa, 3 rkl. voita; 3 mu-nanruskuaista,
suolaa ja pippuria. —
Hienonnettuun perunaan s^oitetaan
voi, suola, pippuri ja munanruskuaiset.
Muodostetaan joko pyöriksi tai pitkähköiksi
palleroiksi, jotka kastellaan munasia
ja leipä jauheessa, paistetaan
runsaassa rasvassa tahi pannussa voissa.
SOKEROIDUT MAKEAT PERUNAT
— keitetään, kuoritaan, halkastaan pitkittäin;
pannaan 2 rkl. voita pannuun
ja sen kuumennuttua laddtaan siihen
perunat, ripotetaan 2 rkl. sokeria päälle
ja paistetaan ruskeiksi Sitruunanmehua
tai etikkaa voi pirauttaa päälle jos
haluaa.
PORKKANA-HERNETTÄ. ~ Kuorl
kelta juuret ja palottele pieniin kuutioihin,
keitä pehmeiksi suolatussa vedessä
tai lihaliemessä, siilfta, Uäää sädKia
rä keitettyjä vihrclitä- Iieröieitä,i mausta
suolalla, pippurilla, voilla ja hiaäolla
persiljalla. Tarjotaan semmoisenaan
tahi kastikkeen käns^, joka.on valmistettu
voista, jauhoista, maidosta tahi
liemestä lisääinäUä vähän kcannaa.
KASVISPALLERÖrrA voi vahnistaa
kaikenlaisista keitetyistä' kä^
joko yhdistettyinä tahi eriki^n. Kasvikset
jaUlletäan Iihaxn3ll375sä, liataan
munaa, leipäjauhauhetta, vähän
vehnäjauhoa ja suolaa mausteeksi;Muo«
dOstetaan i>aUeroiksi, kestellaän ioaunas-sa
ja leipä jauheessa, paistetaan voissa
tai keitetään rasvassa. Tarjotaan rus«
kean kastikkeen ja vihannesten kera.
Jos toinen lasipelleistä menee rikki histui\'at sellaista keittämistä. Mut-jöstakin
syystä, ei toinen ipene aiila- ta tohtorit eivät välittäneet, he kelttikään
täsmälleen samalla tavalla. Si-; vät vain nähdäkseen ^miten paljon la-deaine
estää siten sirpaleiden lähte- sit kestävät jatkuvaa kuumentamista,
mästä lentoon ja sillä tavalla tämä Vihdoin heillä oli käytettävänään
varmuuslasi on sitten "särkymätön- sellainen lasi, joka laajeni ainoastaan
tä". 0.00000385 senttimetriä jokaista ne-
Panssarilasi eroaa vain kerrosten liösenttimetriä ja jokaista kuumuus-lukumäärän
puolesta varmuuslasista. astetta kohti ja joka piti kuumuutta
Kun auton varmuiislasissa on kaksi kestävät ominaisuutensa, vaikka sillä
kerrosta ja sideaine välissä, on pans- keitettiin monia kertoja,
'sarilasissa neljä kerrosta ja kolme
sideainetta niiden välissä. Jos se valmistetaan
kahden tuuman vah\iiisek-
SI saa Mister Shannon kvllä sitten
kia siksi ettei se laske lävitseen kaik- paukuttaa kiväärillä, eikä Miss Lo-kia
auringonsäteitäj Osa niistä taittuu
ja kimpoaa takaisin katsojan silmiin ja
silloin lasi ''näkyy'^ Uuden keksinnön
ydin on siinä, että sie ehkäisee
noiden lävitsemenemättömien säteiden
kimpoamisen katsojan silmiin, ja
tämä on suoritettu ikkunaruudun tai-ganm
tarvitse olla huolissaan henkensä
menosta. Hän voi huoletta jatkaa
nenäiisä puuteroimista.
sopivan ja kestävän lasin keksimisen
TOtämiseuä"sUen" etirsUiÄTiiafeih ja s i M myöskin onnistunut Labora-kimpoa\'
at valonsäteet menevät joko
ylös tai alas, missä ne ottaa vastaan
tumma samettifyyny. Kun mitään
säteitä ei kimpoa katsojan silmiin, hän
ei yksinkertaisesti näe.
Toinen mielenkiintoinen yllätys
valmistettiin vleisölle Pittsbutgissa.
Kysymys on nyt vain siitä, millä
tavalla perheiden emännät tulevat
mielistymään tähän "Top-of-Stove"-
lasiin. Sen eduiksi kehu sanoo: entistä
nopeampi keittäminen, entistä
parempi maku ruokaan, entistä vä-hemipän
astianpesua, entistä pienemmät
polttoainemenot, vähemmän ruo-
"Corning Glass Works" on otta- anhukkaa, kun sitä ei tar\itse siirrel-nut
uudeksi alakseen keittoastioiksi lä astiasta toiseen.
Maailman ensimmäinen todellinen
lasista tehty rakennus on Toledossa,
Illinoisissa. Sen rakentaja on Öwens-
IIIinois-m'minen lasitehdas ja on se
kaksikerroksinen mainitun lasitehtaan
toimisto- ja konttorirakennus, jossa on
39 huonetta. Tämä rakennus on tehty
ontoista lasilohkareista, joita siihen
on mennyt 80,000 kappaletta. Seinien
rakennusaine on tehnyt mahdolliseksi
ikkiinain poisjättämisen; joten
rakennus siinä suhteessa on hieman
omituisen näköinen. Mutta rakentajat
ovat sitä mieltä, että he ovat
ikkunattomassa rakennuksessaan saaneet
ilmanvaihto- ja lämpösuhteet järjestetyksi
h5rvin kä)rtännöllisellä tavalla.
Lisäksi on tehdas lasitiiliensä
ohella käyttän)rt toistakin S^lmistet-mdkein
sama maara iinapaiieroita taan rakennuksessa. Äänen ja läm-paislettiin
ja Gomingm kulkukoirina mqn eristäjänä on seinis». paksuja
AHiprr^nkin elämässään loistopäivät, lasivillasta tehtyjä nettoja.
Lasketaan, että Vhdysvaltam iar-mimäista
ktiluu pois calciumia (kalk^
kiay 200,000 paunaa minuutissa^
Meksikosta tuodaan Yhdysvaltoihin
vihanneksia 100»paunaa minuutissa.
,
C^adan autoteollisuuden vauhti
on nykyään $150 minuuttia kohden.
Lääkeaineita Canadassa valmistetaan
$6 arviosta minuutissa.
Yhdysvallat ostavat juuttihamp-puista
säkkikangasta 2,000 jaardia
minuutissa.
New-yorkilaiset tarvitsevat ruokatarpeita
yhden v^aunulastillisen minuutissa
yötä päivää.
Viro on toiseksi maailman suuria
polttokiven (öljyinen saviliuskakivi)
tuottaja, 2 tonnia minuutissa.
Amerikan rikkituotanto on 8,000
paunaa minuutissa.
Jugoslaviasta lähetetään ulkomaille
kuivattuja luumuja (veskunoita) 80
paunaa minuutissa.
Etelä-Amerikan suurin sokerin
tuottaja on Brasilia, 4,000 paunaa
minuutissa.
Huolimatta sähkön aikakaudesta,
Amerikassa valmistetaan kynttilöitä
^ 0 arvosta minuutissa.
Koulujen ylläpito intiaaneille maksaa
Ganadalle $4 minutitissa.
Uusimmat tieteelliset tutkimukset
pvät huomioineet, että kasveillakin
on "sydämen tykytys"j jonka nopeus
on kerta minuutissa.
Yhdysvallat kuluttavat $45 minuutissa
maanviljelyksen tieteellisiin ja
kokeellisiin tutkimuksiin.
Suurbritannian suolatuotanto on
4 tonnia minuutissa.
Amerikassa särkjy niin paljon lii-kehuoneiden
ikkunoita, että vakuutusyhtiöt
joutm^at niitä korvaamaan
$19 minuutissa.
Yksi suurimmista Britannian teol-lisuustuotehaaroista
on kemiallisten,
väri- ja lääkeaineiden tuotanto, arvoltaan
$675 minuutissa.
Raamattua on painettu sadalle Intian
kielen eri murteelle ja levitetään
silä siellä kolme kappaletta minuutissa.
Pihanurmikolta niittäessä on mukava
tietää j että Amerikassa valmistetaan
kaksi työnnettävää "muuveria"
minuutissa eli 1,680 vuorokaudessa.
AJM-ELMIA ~
toriossahan tunnetaan ja käytetään
kuumuutta erikoisesti kestäviä lasiastioita,
mutta laboratorioissakin vain
rajoitetusti. Taloudessa sen sijaan on
lasiastia varsmaisena keittoastiana
ihan \ieras.
Mainitun tehtaan tutkimusosaston
Puolitoistatuhatta
erilaista lasikaa\'aa kö-keiltim
ja 18,000 naulaa perunoita ja
-Vewarkin poliisikersantti ja mainio johtaja John Clyde Hostetter pam
mestariampuja Frank Shannon lasket- jöUkon tehtaan kemistitohtoreita työ-ti
kokonaisen sarjan pikakiväärin pa- hön ja kokeet heti sitten käyntiin saa-noksia
näyttämöllä juuri esiintyvää ,d^^^ sellaisia lasiastioita, joita voi
yöklubin laulajatarta Ella Logania - gänna ei ainoastaan paistinuuneihin,
nastaan. Muttalaul^atar jatkoi vain ' ^ k n asettaa suorastaan hellan liekille,
nenänsä puuteroimista ja hymyile- keittää siinä ruoan valmiiksi ja samista
eikä menettänyt henk^än am- massa astissa viedä pöytään.
Pujan paukutuksesta huohmatta.
Ampuminen ei suinkaan ollut pelkkää
narripeliä, mutta ampujan ja laulajattaren
välillä o l i l a s i p a i i ^.
Tämä panssarilasi oU Pittsburgin oU kerrankin elämässään loistopäivät, u-yn-. i
lasitehtaaT^ÄJste ja tarftc»^ siim oppineet tohtorit tarjoilivat kaik- MiUamen menestys l a s Ä tulee
käytettäx^i panssariautoissa ja ki keittotaitonsa tulokset kaupungin olemaaö lakeonasamecm/sita on v^^
nPaannikik.-i en 1k- assanhoitajien erottaj.a na h« anll endile^, KTreoi;»ttfar5nmufscttäa s<;nHoomrite^tntnnn ssee-- %ea meiina sanomaan etu*K a, tttn. M«iu^t -
yleisöstä ja sucyaamaLhdtäre^ käpiiita että öljyä j a t a lasivdlaUa uskota^
verinuehiä ja kaLanryöstäJiä vastaan, tavm^ ^^^^^ maan vahton menes^, sffla kaytan-
^ ^ ^ n s s M ^ ^ muuta kaasuhellalla ja kahde^^^^^ erilai- i^erisj^^
kuinkaksinuettuäutoj^n*^^ selk sähköuunilla. Tuon tuosta an-kaksi
määrätyllä sideaineella toisiin- nettiin ruoan kiehua kuiviin ja palaa maksi ja lasivillan katsotaan vastaaja
tarkoin liimattua vahi^ lasipeltia. pohjaan, niin että kouratkin
kau- van melkoisiakin vaatimuksia.
Älä katkaise oksaa, jonka päällä
istut.
* * *
Yhteiskunnan laihimnujt ovat laihoja
vain siksi, että lihavimmat eivät
maksa heille velkaansa.
* * *
Jos toiveet kuolevat, niin voimak-kaimmatkin
kädet väsähtyvät.
* * •
Kehdossa on talon valtias.
* * •
Kallis on lepo, jonka vasta hau-dassa
saavuttaa.
Varo rikkomasta kalleuttasi, jota
et enää voisi korjata.
, Kiitä kylmäverisyyttä — vaaran:
hetkellä, muulloin — lämmitä sitä!
Isä ja äiti, itkekää, kuri, läpsineitä
lyö.
Maailma ei parane, jos ihmiset sairastavat.
*-
Kauneinta 'maaUmassa on puhdas
rmoruudenHo,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 24, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-06-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390624 |
Description
| Title | 1939-06-24-11 |
| OCR text | LAUANTAINA, KESÄKUUN 24 PÄIVÄNÄ Sivu U " '"Iit-' E isiä Tällä miiiuutiUa Jsmnuntainnnn KIIKARI NÄKYMÄTTÖMISTÄ JA NÄKYVÄISISTÄ LASEISTA Marcus & Co:n jalokiviliikkeen edustalla New Yorkissa oli kerran ohikulkijoilla nähtävänä pikkuisen ihmettelemistä: Jalokiviliike nä5rtti poistaneen näyteikkunastaan ruudun ja asettaneen kallishintaiset korut es-teett ömästi jokaisen kulkijan käden ulottuville. Eräs utelias, joka ei sattunut olemaankaan sen vähempi kuin murtovaras, teki kokeenkin ja yritti tavoittaa yhtä jalokivisormusta. Mutta kokeen tulos oli, että hän tunsi sormensa päässä kylmän sili^äffesteein, joka oli kuitenkin nakyrtia^Öh. Hän oli sentään niitä miehiä, jotka eivät vähää usko. Hän palasi sopivalla hetkellä paikalle, talttaili näkymättömyyteen kädenmentävän aukon ja - erosi näy-^ teikkunan edestä taskussaan kolme jajokivisormustä, joiden arvo oli 36,- 000 dollaria. Poliisi kyllä sai harvinaisen pian varkaan kiinni ja takaisin kaksi sormusta, mutta ensimmäinen Yhdysvalloissa näyteikkunaan asetetuista "näkymättömistä" ruuduista oli rikottu. Näkymätön lasi on oikeastaan englantilainen keksintö, mutta patentin Yhdysvalloissa omistaa Invisible Glass CD...of America ja "näkyn^ttö-. mästä' lasista valmistettujen näjfiie-ikkunain asettaminen leviää. Todellisuudessa ei ole olemassa mitään näkymätöntä lasia, mutta uusi lasialalla tehty keksintö tekee katsojaan sen vaikutuksen, ettei lasia ole kaan näyteikkunassa. Katsojan silmiin näkyy kirkkainkin lasi sen ta- VISANNEKSIA. JA KASVIKSIA ostettaessa on luonnollisesti katsottava että ne o^vat tuoreita, mutta kuihtunei-takiu joudutaan usein käyttämään. Tällöin pn nuutimeimmat otattava pois ja toisia voi raikastaa pitämällä noin 10 minuuttia kylmässä vedessä. Sitten, jos ne ovat hyönteisten syömiä, on ne pantava kiehuvaan suolaveteen. Ja muutenkin on ne pantava tulelle kiehuvaan vete«i; ruokalusikallinen suolaa kahteen kvarttiin vettä ja teelusikallinen sokeria, jös halutaan. Värin säilyttämiseksi- on ne kiehutettava ihnan kantta. Kypsyttyä on ne siivilöitävä heti pois eikä jätettävä seisomaan. Viheriät kasvikset säilyttävät paremmin värinsä, jos ne keitetään runsaassa vedessä, johon on pantu vähän (noin kahdeksasosa tl.) soodaa, mutta muuten tulevat ne ravitsevampia ja maukkaampia vähässä vedessä ja ilman soodaa. Koristukseksi keitettävät sienet säilyttävät värinsä jös veteen pannaan sitruunanmehua. Sienet pitää keittää heti puhdistefttUa ja vimtettua, vedessä seisoessa ne menettävät makunsa. Sieniä ei tarvitse kiehuttaa io minuuttia enem* pää, koska ne muuten tulevat sitkeiksi ja menettävät makunsa, lienen kantoja voi käyttää keittoihin ja kastikkeisiin mäusteeksL Maissit säilyttävät vsrm^ä jos kiehu-maveteen psomaan isitruunanmehua tai etikkaa, mutta^muuten ne ovat hyviä ilman lisiä. Perunain keittömisessä on hyvä muistaa sääntö: nuoret jpenmat kiehuvaan ja vanhat kylmäänyeiteen, suolaa sekaan. Uudet peruniat olisi paras keittää kuorineen. Makeat perunat voi keittää kuorineen ja sitten kuoria ja valmistaa ne eri tavalla. PERSILJAPERUNAT— keitetään kuten tavalliset perunat ja veden pois kaa-dettua annetaan, (^kuumassa hetken, 'Utä enin kosteus haihtuu, jonka jälkeen niihin silotetaan hienoksi hakattua persiljaa, suolaa ja voinokare^ta. RANSKAIAISET PERUNAl?kuoritaan raakoina, huudotaan, ja pyyhitään, kuiviksi, leikataan yhden kokoisiksi lohkoiksi, viipaleiksi tai ndikUl-maisdksi suikaleiksi ja keitetään tahi paistetaan rasvassa vaaleanrusk^ksi. PERUNAPALLEROITA — 2 kup. hienonnettua perunaa, 3 rkl. voita; 3 mu-nanruskuaista, suolaa ja pippuria. — Hienonnettuun perunaan s^oitetaan voi, suola, pippuri ja munanruskuaiset. Muodostetaan joko pyöriksi tai pitkähköiksi palleroiksi, jotka kastellaan munasia ja leipä jauheessa, paistetaan runsaassa rasvassa tahi pannussa voissa. SOKEROIDUT MAKEAT PERUNAT — keitetään, kuoritaan, halkastaan pitkittäin; pannaan 2 rkl. voita pannuun ja sen kuumennuttua laddtaan siihen perunat, ripotetaan 2 rkl. sokeria päälle ja paistetaan ruskeiksi Sitruunanmehua tai etikkaa voi pirauttaa päälle jos haluaa. PORKKANA-HERNETTÄ. ~ Kuorl kelta juuret ja palottele pieniin kuutioihin, keitä pehmeiksi suolatussa vedessä tai lihaliemessä, siilfta, Uäää sädKia rä keitettyjä vihrclitä- Iieröieitä,i mausta suolalla, pippurilla, voilla ja hiaäolla persiljalla. Tarjotaan semmoisenaan tahi kastikkeen käns^, joka.on valmistettu voista, jauhoista, maidosta tahi liemestä lisääinäUä vähän kcannaa. KASVISPALLERÖrrA voi vahnistaa kaikenlaisista keitetyistä' kä^ joko yhdistettyinä tahi eriki^n. Kasvikset jaUlletäan Iihaxn3ll375sä, liataan munaa, leipäjauhauhetta, vähän vehnäjauhoa ja suolaa mausteeksi;Muo« dOstetaan i>aUeroiksi, kestellaän ioaunas-sa ja leipä jauheessa, paistetaan voissa tai keitetään rasvassa. Tarjotaan rus« kean kastikkeen ja vihannesten kera. Jos toinen lasipelleistä menee rikki histui\'at sellaista keittämistä. Mut-jöstakin syystä, ei toinen ipene aiila- ta tohtorit eivät välittäneet, he kelttikään täsmälleen samalla tavalla. Si-; vät vain nähdäkseen ^miten paljon la-deaine estää siten sirpaleiden lähte- sit kestävät jatkuvaa kuumentamista, mästä lentoon ja sillä tavalla tämä Vihdoin heillä oli käytettävänään varmuuslasi on sitten "särkymätön- sellainen lasi, joka laajeni ainoastaan tä". 0.00000385 senttimetriä jokaista ne- Panssarilasi eroaa vain kerrosten liösenttimetriä ja jokaista kuumuus-lukumäärän puolesta varmuuslasista. astetta kohti ja joka piti kuumuutta Kun auton varmuiislasissa on kaksi kestävät ominaisuutensa, vaikka sillä kerrosta ja sideaine välissä, on pans- keitettiin monia kertoja, 'sarilasissa neljä kerrosta ja kolme sideainetta niiden välissä. Jos se valmistetaan kahden tuuman vah\iiisek- SI saa Mister Shannon kvllä sitten kia siksi ettei se laske lävitseen kaik- paukuttaa kiväärillä, eikä Miss Lo-kia auringonsäteitäj Osa niistä taittuu ja kimpoaa takaisin katsojan silmiin ja silloin lasi ''näkyy'^ Uuden keksinnön ydin on siinä, että sie ehkäisee noiden lävitsemenemättömien säteiden kimpoamisen katsojan silmiin, ja tämä on suoritettu ikkunaruudun tai-ganm tarvitse olla huolissaan henkensä menosta. Hän voi huoletta jatkaa nenäiisä puuteroimista. sopivan ja kestävän lasin keksimisen TOtämiseuä"sUen" etirsUiÄTiiafeih ja s i M myöskin onnistunut Labora-kimpoa\' at valonsäteet menevät joko ylös tai alas, missä ne ottaa vastaan tumma samettifyyny. Kun mitään säteitä ei kimpoa katsojan silmiin, hän ei yksinkertaisesti näe. Toinen mielenkiintoinen yllätys valmistettiin vleisölle Pittsbutgissa. Kysymys on nyt vain siitä, millä tavalla perheiden emännät tulevat mielistymään tähän "Top-of-Stove"- lasiin. Sen eduiksi kehu sanoo: entistä nopeampi keittäminen, entistä parempi maku ruokaan, entistä vä-hemipän astianpesua, entistä pienemmät polttoainemenot, vähemmän ruo- "Corning Glass Works" on otta- anhukkaa, kun sitä ei tar\itse siirrel-nut uudeksi alakseen keittoastioiksi lä astiasta toiseen. Maailman ensimmäinen todellinen lasista tehty rakennus on Toledossa, Illinoisissa. Sen rakentaja on Öwens- IIIinois-m'minen lasitehdas ja on se kaksikerroksinen mainitun lasitehtaan toimisto- ja konttorirakennus, jossa on 39 huonetta. Tämä rakennus on tehty ontoista lasilohkareista, joita siihen on mennyt 80,000 kappaletta. Seinien rakennusaine on tehnyt mahdolliseksi ikkiinain poisjättämisen; joten rakennus siinä suhteessa on hieman omituisen näköinen. Mutta rakentajat ovat sitä mieltä, että he ovat ikkunattomassa rakennuksessaan saaneet ilmanvaihto- ja lämpösuhteet järjestetyksi h5rvin kä)rtännöllisellä tavalla. Lisäksi on tehdas lasitiiliensä ohella käyttän)rt toistakin S^lmistet-mdkein sama maara iinapaiieroita taan rakennuksessa. Äänen ja läm-paislettiin ja Gomingm kulkukoirina mqn eristäjänä on seinis». paksuja AHiprr^nkin elämässään loistopäivät, lasivillasta tehtyjä nettoja. Lasketaan, että Vhdysvaltam iar-mimäista ktiluu pois calciumia (kalk^ kiay 200,000 paunaa minuutissa^ Meksikosta tuodaan Yhdysvaltoihin vihanneksia 100»paunaa minuutissa. , C^adan autoteollisuuden vauhti on nykyään $150 minuuttia kohden. Lääkeaineita Canadassa valmistetaan $6 arviosta minuutissa. Yhdysvallat ostavat juuttihamp-puista säkkikangasta 2,000 jaardia minuutissa. New-yorkilaiset tarvitsevat ruokatarpeita yhden v^aunulastillisen minuutissa yötä päivää. Viro on toiseksi maailman suuria polttokiven (öljyinen saviliuskakivi) tuottaja, 2 tonnia minuutissa. Amerikan rikkituotanto on 8,000 paunaa minuutissa. Jugoslaviasta lähetetään ulkomaille kuivattuja luumuja (veskunoita) 80 paunaa minuutissa. Etelä-Amerikan suurin sokerin tuottaja on Brasilia, 4,000 paunaa minuutissa. Huolimatta sähkön aikakaudesta, Amerikassa valmistetaan kynttilöitä ^ 0 arvosta minuutissa. Koulujen ylläpito intiaaneille maksaa Ganadalle $4 minutitissa. Uusimmat tieteelliset tutkimukset pvät huomioineet, että kasveillakin on "sydämen tykytys"j jonka nopeus on kerta minuutissa. Yhdysvallat kuluttavat $45 minuutissa maanviljelyksen tieteellisiin ja kokeellisiin tutkimuksiin. Suurbritannian suolatuotanto on 4 tonnia minuutissa. Amerikassa särkjy niin paljon lii-kehuoneiden ikkunoita, että vakuutusyhtiöt joutm^at niitä korvaamaan $19 minuutissa. Yksi suurimmista Britannian teol-lisuustuotehaaroista on kemiallisten, väri- ja lääkeaineiden tuotanto, arvoltaan $675 minuutissa. Raamattua on painettu sadalle Intian kielen eri murteelle ja levitetään silä siellä kolme kappaletta minuutissa. Pihanurmikolta niittäessä on mukava tietää j että Amerikassa valmistetaan kaksi työnnettävää "muuveria" minuutissa eli 1,680 vuorokaudessa. AJM-ELMIA ~ toriossahan tunnetaan ja käytetään kuumuutta erikoisesti kestäviä lasiastioita, mutta laboratorioissakin vain rajoitetusti. Taloudessa sen sijaan on lasiastia varsmaisena keittoastiana ihan \ieras. Mainitun tehtaan tutkimusosaston Puolitoistatuhatta erilaista lasikaa\'aa kö-keiltim ja 18,000 naulaa perunoita ja -Vewarkin poliisikersantti ja mainio johtaja John Clyde Hostetter pam mestariampuja Frank Shannon lasket- jöUkon tehtaan kemistitohtoreita työ-ti kokonaisen sarjan pikakiväärin pa- hön ja kokeet heti sitten käyntiin saa-noksia näyttämöllä juuri esiintyvää ,d^^^ sellaisia lasiastioita, joita voi yöklubin laulajatarta Ella Logania - gänna ei ainoastaan paistinuuneihin, nastaan. Muttalaul^atar jatkoi vain ' ^ k n asettaa suorastaan hellan liekille, nenänsä puuteroimista ja hymyile- keittää siinä ruoan valmiiksi ja samista eikä menettänyt henk^än am- massa astissa viedä pöytään. Pujan paukutuksesta huohmatta. Ampuminen ei suinkaan ollut pelkkää narripeliä, mutta ampujan ja laulajattaren välillä o l i l a s i p a i i ^. Tämä panssarilasi oU Pittsburgin oU kerrankin elämässään loistopäivät, u-yn-. i lasitehtaaT^ÄJste ja tarftc»^ siim oppineet tohtorit tarjoilivat kaik- MiUamen menestys l a s Ä tulee käytettäx^i panssariautoissa ja ki keittotaitonsa tulokset kaupungin olemaaö lakeonasamecm/sita on v^^ nPaannikik.-i en 1k- assanhoitajien erottaj.a na h« anll endile^, KTreoi;»ttfar5nmufscttäa s<;nHoomrite^tntnnn ssee-- %ea meiina sanomaan etu*K a, tttn. M«iu^t - yleisöstä ja sucyaamaLhdtäre^ käpiiita että öljyä j a t a lasivdlaUa uskota^ verinuehiä ja kaLanryöstäJiä vastaan, tavm^ ^^^^^ maan vahton menes^, sffla kaytan- ^ ^ ^ n s s M ^ ^ muuta kaasuhellalla ja kahde^^^^^ erilai- i^erisj^^ kuinkaksinuettuäutoj^n*^^ selk sähköuunilla. Tuon tuosta an-kaksi määrätyllä sideaineella toisiin- nettiin ruoan kiehua kuiviin ja palaa maksi ja lasivillan katsotaan vastaaja tarkoin liimattua vahi^ lasipeltia. pohjaan, niin että kouratkin kau- van melkoisiakin vaatimuksia. Älä katkaise oksaa, jonka päällä istut. * * * Yhteiskunnan laihimnujt ovat laihoja vain siksi, että lihavimmat eivät maksa heille velkaansa. * * * Jos toiveet kuolevat, niin voimak-kaimmatkin kädet väsähtyvät. * * • Kehdossa on talon valtias. * * • Kallis on lepo, jonka vasta hau-dassa saavuttaa. Varo rikkomasta kalleuttasi, jota et enää voisi korjata. , Kiitä kylmäverisyyttä — vaaran: hetkellä, muulloin — lämmitä sitä! Isä ja äiti, itkekää, kuri, läpsineitä lyö. Maailma ei parane, jos ihmiset sairastavat. *- Kauneinta 'maaUmassa on puhdas rmoruudenHo, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-06-24-11
