Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 24, 1952

              SE lumipallo, joka vähitd^^^
laviiniksi, alkoi \yöiyä VW
jolloin Sam Patch pystytti portaat Goat
l^Iandin alapuolelle ja ilmoitti aikovan­pa
hypätä Xiagaraan. Ravintolan isän­nät
olivat ylenmäärin hyvillään ja koet­tivat
kaikkia keinoja vietelläkseen sinne
niin paljon katsojia kuin mahdollista.
Patch asetti portaittensa alapään, virran
rantaan ja kallisti j'läpään rannasta
iceskivirtaan päin. Portaita piti pystys-
' «ä köysi, joka oli sidottu r^tatörmällä
kas\aviin puihin. Ylinnä oli lava, 40
— metriä korkealla, ja siltä hyppäsi Patch
virtaan. Hän teki temppunsa vielä toi-ien
kirrran näyttääkseen, ettei se ollut
pelkkä sattuma, että hänen hyppynsä'
onnistui: Saavutettuaan hyväns menes­tyksen
jätti hän Niagaran, meni toiseen
paikkaan, hyppäsi siellä taas — ja me­netti
henkensä.
Tällaisia ihmisiä voi täydellä syyllä
sanoa hulluiksi-, jokainen, joka kevyt­mielisesti
panee henkensä alttiiksi tar­koituksissa,
jotka eivät ole puhtaasti
sankarimaisia, on hullu. Blondin oli
myös eräs- niitä, vaikka kuolikin vuo­teellaan
Ealingissä ja-^ätti jälkeensä
.raaineen^ että ,^pUr.ollut-aytansa.^.^
nuoräliatanssija..;.- • = •
. : Vuonna 1859^ eh<Jbtti hän ^ s i ket-ran
kulkevansa ^Niagaran yli rannasta
toiseen pingoitettua teräsköyttä myö­ten.,
Riihen aikaan ei kukaan pitänyt
blondia täysijärkisenä, mutta kiusaus
nähdä hänen putoajaan koskeen oli sen­tään
niin suuri, ettei sellaista kansan
paljout^ta ole koskaan Niagaran rannoil­la,
nähty.
•V:. Blöridiiiin sillohieii teko On enää pelk-
•;>kä raui^.viainl Hän asttti köydelle kä-
;i,dessään 40 naulaft painoinen tasapaino­tanko,
käveli virran yli jä palasi samaa
tietä takaisin. Keskitiessä veti hän
'vMiastaTkoskiveneestä /'Sumujen Nei­dosta"
jiuoralla ylös pullon ja otti siitä
pi^ÄMlmstusryypyn. T^^ vie­lä
muutamia näytteitä täsapaiho-opissa
palasi hä^ kahsanjöukkpjen hurratessa
raraial^ |a, kautta koko Maan kulki
mäme tästä urotyöistä. Paria kuukautta
rh^ölifenijjiift kantoi hän inipressaarion-saHäfr^^
Calcöurtiä selässään Niagaran
yli. Väitetään, että Blondin samassa
tilaisuudessa olisi joutunut riitaan Cal-courtin
kanssa, Ä toiset taas sano-vaf^^^^
gjfc^iriKSmä Calcourtia
oli näet-(gtiökäteen harjoitettu pysymään
tasapainossa, niin että Blondin voisi yli-mennes^
ään laskea hänet köydelle ja itse
levätä. Silloin kävi kova' tiiuli ja köy­si
heilui varsin epämiellyttävästi. Imp-ressaärja.
alkoi pelätä^ jolloin
Blondin uhkasi jättää hänet yksin köy­delle,
ellei| hän tottelisi asiaan kuuluvia
ohjefta:^^;^rhkauksella; olikin toivottu
vaikutusijavylimeno onnistui täydelleen.
^luutämia päiviä myöhemmin kävi
tuö peikäärttätön Blöhdm uudestaan
Niagaran yli kädet yhteen sidottXiina.
Palatessaan takaisin oli hänellä paistin-kojeet
mukanaan, ja hän paistoi piira­kan,
jöaka-iaski alas veneeseen *'Sumu-
'^":*^**to'y ,£|rään toisen .kerran kulki
hän yli jauhosäkki kummassakin jalas­saan
ja sen jälestä vielä kerran kantaen
eräs naista selässään. \'Uonnä 1860
esuntyi hän "XValesin prinssaie. Silloin
köysi oli pingoitettu 2S0 jalkaa korke­alle
kosken pinnasta, kahden jyrkim­män
rantakallion väliin. Bloiidin heit­teli
Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa
'hähden kuperkeikkoja köydellään ja te­ki
kaikki temppunsa mitä taisi. Kä-
' velipä hän vielä puujaloillakin yli. [Mut­ta
ihmeellisintä on se, että hän harjoitti
ammattiaan lähes ,70 vuotta, eikä hä­nelle
kertaakaan sattunut mitään onnet­tomuutta,
Blondinin jälkeen on seurannut ko­konainen
parvi seikkailijoita niinkuin
heinäsirkkoja. Hänen jälkeensä kulu-neitten
vuosien aikana on Niagaran yli
käynyt loppumaton jono hulluja. Muu­tamat
ovat tahtoneet jäljitellä Blondi-nin
urotöitä, toiset taas ovat tehneet
hyppyjä sinne. Muuan Bellini nimi­nen
mies hyppäsi v. 1873 kolme kertaa
virtaan ja v. 1885 kiipesi hän ylimmäi-seri
ketjusillan käsipuille. Annettiin
merkki pistoolin laukauksella, ja hän
hyppäsi käsipuilta ilmaan. Neljän se-toannin
päästä^ öli hän vedessä, taittoi
yhden kylfciluuhää, riiehi tajuttomaksi
ja kohosi pinnalle 60 jalan paäs^ sillan
alapuolella. Sama Bellini hyppäsi sit­ten
V. • 1888 Hungerfort-sillalta alas ja
hukkui. -
Tuskin on kulunut vuottakaan, ettei
joku köydellä kävelijä olisi esiintynyt
Niagara-putouksilla. Viime vuosisadal­la
käveli eräs nuori mies nimeltä Step­han
Pure köyttä myöten muutamia ker-iltltteliia
kin, mutta Robinsonilla ei ollut halua
tehdä'sitä toistamiseen. Sanotaan hä^
nen sillä matkalla vanhentuneen pari­kymmentä
vuotta, ja pari vuotta myö­hemmin
hän kuoli. Hän oli ensimmäi­nen,
joka hengissä ja A-ene ehjänä pääsi
pyörteen läpi.
Tylsimmät kaikista Niagara-hullusta
ovat ne, jotka ainoastaan huvin vuoksi
viskelevät täytetyitä vaatteita, jotka
näyttävät ihmisiltä. Hengenvaarassa
oleva ihminen herättää tietysti sääliä ja
kaikki rientävät jos mahdollista pelasta­maan
häntä. Tuon ihmwntekijän huvi
on siinä, että saa nauraa ihmisten pelas»
tuskokeille, he kun eivät tietysti tiedä,
että vedenhädässä oleva on pelkkä
lumppukasa. Ilkeätä on jo nähdä elä­vän
ihmisen panevan henkensä alttiiksi
muutamista kultakolikoista, mutta vielä
inhottavampaa on nähdä tehtävän pilaa
kuolemasta.
Viimeiset esitykset pingoitetulla köy-.
della on antanut. Charles S. Carverly,
jota kutsutaan "niaailmänGhampionik-si".
Galverley on vaxnÄankin; unohtar.
nut tuon 'kuuluisan •ranskalaisen Blon-dinin,
joka teki aivan sahioja temppuja
jo 40 vuotta sitten. Esim. tuo ylimeno
työntökärryjen kanssa on jo aivan van­hentunut
temppu vaikka tietysti on se
yhtä vaikea tehdä liyt:kuin • Blondinin^
kih aikana. Mutta ihmiset *eivät-kylläs­ty
siihen koskaan ja usein katselijat itse
tekevät varsin huimia jä vaarallista voi-
. , , , , mistelutempp>uja päästäkseen^sillan kai-,
toja kosken yi,. Vuonna 1878 hyppä- ^^^^ katselemaan kuinka (öiset hullut
simmä^ti^yx^si asettavat henkensä Imeliin.
yh vievistä suloista veteen, ja v. 1887
hyppäsi hän vihdoin suoraan — ian­kaikkisuuteen.
Hän ei jättänyt jälkeen­sä
muuta kuin maineensa ja teräsköy-tensä.
Jälkimmäistä ovat sitten käyt­täneet'
toiset ''taiteilijat" päästäkseen
ostamasta itselleen uutta sellaista. Eräs
de Leon, niminen.vmies...käveli vähää
myöhemmin jö .puolitiehen koskea, mut­ta,
alkoi siinä pelätä, kääntyi ympäri ja
palasi äitinsä luo. ^IcDonell teki muu­tamia
kunnioitusta herättäviä kokeita ja
näytti olevansa erinomainen köydellä
tanssija. Hän käveli kosken yli koppa
kummassakin jalassaan ja hämmästytti
yleisöään, riippumalla köydestä pää alas­päin.
'Eräs toinen taiteilija nimeltään
Jenkins herätti vielä suurempaa huomio­ta
ajamalla polkupyörällä yli kosken.
Pyörä oli kuitenkin ylösalaisin käännet­ty
ja varustettu kekseliäällä tasapaino-laitoksella
tavallisen tasapainotangon
asemesta.
pyörteessä, kamnes^^^^ M
Sen jälestä tuli hänestä paljon viisaam­pi
ihniinen. Sitten oU kaikki taas kauan
äika:a hiljaista, kunnes ^^Sumujen Nei­to''
teki rekiretkensä. Vuonna 1877 las­ki
eräs Charles A. Percy niminen u,ska-likko
pelastusveneessä samasta pyör­teestä
alas. Se ei tietysti ollut Uivalli-nen
pelastusvene vaan erikoisesti sitä-varten
laitettu, kahdella ilmasäiliöllä
varustettu, joista toisessa oli koskenlas­kija
itse. Tästä menestyksestään roh­kaistuneena
löi Pei-cy vetoa erään Ro­bert
AV. Flackin kanssa Syracusestu
500 dollaria, kumpi heistä ensimmäise­nä
veneessä tulisi p.vxirteesta alas". Flac­kin
veneessii ei ollut ilmasiiiliöitä, vaan
Q^i se rakennettu pääasiallisesti korkista.
Kilpailun piti tapahtuman 1 p:nä elo­kuuta
1888, mutta jo 4 p:nä heinäkmita
teki Flack koematkan suuren katsoja­joukon
läsnäollessa.. Hetkisen kävi
kaikki Imnn, mutta kolmen minuutin
kuluttua kaatui vene ja syöksyi pohja
päällä päin pyörteeseen. Tuntia myö­hemmin
löydettiin se pyörteen alapuolel­ta,
ja siellä oli tuhdon alla myös
Blackin rumnis muodottomaksi Uhamöh-käleeksi
murskaantuneena.
Sien J ä i l l ä ei ile ktikaan koettanut
veneiellä laskemista, mutta monilld muU-la
keinoilla on kyllä koetettu päästä
pyörteestä alas. Eräs lihava bostonilai­nen
poliisi teki tuon maikan tavallinen
pelastusvyö ympärillään ja niöni on teh­nyt
sen tynnyrissä. Tynnyri-urheilul­laan
voitti Graham maineensa. Hänen
ensimmäinen koskenlaskunsa tapahtui
11 p:nä heinäkuuta 1886. Samana
vuonna uudisti hän kokeensa kahden
tynnyrintekijän kanssa Buffalosta, joi­den
nimet olivat Potts ja Miss .Sadie —
Jos me nyt vielä kerromme vähätt'^,j^^^ kumpikin samassa tynnyrissii.
Signorina Spelterihistä, niiii on meillä Xy^nyrit ovSt erinomaisia laitoksia,
koko "pingoitetun köyden» historia jo^; tammesta tehtvjä, ja matka kestää noin
tensakin täydellinen. Hänellä oli vasii
kummassakin jalassaan. Tämä näytelmä
oli vietellyt ääTettÖrnan katselijajoukon.
arvatenkin sentäh^en, että se oli ensi-mäinen
kerta, jolloin nainen rohkeni as­tua
Blondinin ja hänen monien pelkää­mättömien
seuralaistensa jälkiä. Hän tu­li
onnellisesti yli vasuineen ja kuuluisine
nimineen, ja vahvisti ainiaaksi sen väit­teen
todenperäisyyden, että naisella on
yhtä "hyvä pää" kuin miehelläkin.
Steve Brodie herätti vieläkin suurem­paa
huomiota, kun hän hyppäsi Brook­lyn-
sillalta koskeen ja pääsi siitä ehein
nahoin alas. Hänellä oli kumi vaatteet
päällään ja niiden päällä teräslankainen
verkko- Puku oli hyvin huolellisesti
tehty, mutta kuitenkin oli Brodie ran­taan
ajautuessaan aivan tuimbton ja
runneltu. Voittoiitsa jälestä asettui hän
20 minuuttia.
Rohkein kaikista, mutta silti yhtä
hullu kuin kaikki muutkii\, oli kapteeni
i]^Iatthew Webb. Hänellä ei ollut pe-lastusvöitä
eikä tynnyreitä, vaan luotti
hän kokonaan omaan voimaansa. Hä­nen
onneton yrityksensä tapahtui 24
p:nä heinäkuuta 1883. Äkkiä hän ka­tosi
katsojain näkyvistä, tuli pinnalle
taas ja nakkelehti kuin lastu väkevässä
pyörteessä. Ei ole vähääkään tietoa
siitä kuinka kauan hänessä oli henki,
mutta oppaat näyttävät vieläkin erästä
kohtaa, missä hänet viimeksi nähtiin.
Hänen ruumiinsa löytyi vasta viiden­tenä
päivänä.
Hullut löydetään aina pyörteen ala­han
on naapuriensa todellisena ylpeyte­nä.
Pyörreraivo oli noussut korkeimmil-leen
silloin, kun kapteeni Webb sai sur­mansa.
Veden voimaa tuossa kauheassa
pyörteessä oli jo koeteltu niin varhaisina
aikoina kuin v. 1811. Eräs uhkarohkea
-rrr
:.vWi:; iii
• Kc&onaan uudehtyyppi-.
rien populaarinen
. Ground Cheny, mutta
jättimäin«h kooltaan,
rikkaampi ja makeaanpi.
Kasvaa siemenestä en-smmiäisenä
vuorma ja
tauöd<sstaa paljon kul-
_:„ . lankeltaisia hedelmiä,
?^^.2/it tuumaa läpimitaltaan, kuten
^esiukokoiset tomaaUt. Vie irain vähän
puutarhataaa. Siitä saa mainioita piira-f
säilykkeitä ja anaimelaadia. N(a>ea,
^ J i s n , . ikäfivaa kaikkialla. Naut^caa
tassa arvokkaasta uudesta hedelmästä
puutarhassanne tänäsesonklna. 25c posli-
^apaasti.
* APAASIX meidän Iso siemen- ja kasvi-
Idettdoinine
^ Muuan valokuvaaja Torontosta, Sa- . , . vt xr ,
muel J. Dixon, käveli samaa köyttä
myöten kosken yli ja teki loistavia vik­kelyyden
näytteitä. Köysi oli H tuu­maa
paksu ja 923 jalkaa pitkä. Dixon
on sittemmin tehnyt saman matkan
useita kertoja ja saanut aina suurta suo­siota.
Oli kummallista, ettei ole tapahiunut , . ^. * t •
useampia onnettommiksia liäiye köy- ^f^^^^^J?^^!: ^l, " ^ '
deilä Laijöiile.-KW taiteilijat ov^^ P^™'Z ^ ^ ^ * ^"
päässeet puoliväliin köyttänsä, ajattele- koe telemaan siita alas. Han
~ V vat he nä..m. : "uJ' OS nyt4 . ki .äx öä«n«n- .yTnn y^mmnp-iärri i,^ *K"ieipp" ui mouta tuntia samassa kohti
olen menettänyt rahani, mutta jos käyn
matkani'päähän saakka, saan pitää ne",
ja tämä ajatus näkyy riittävän pysyttä­mään
heissä rohkeutta.. ^ ^
Yksi kummallisimpia tapaukkia oli
• Sumujen Xeito'' nimisen veneen matka
koskea alas. Se rakennettiin huvimat­koja
varten kosken alaosissa, mutta kun
yritys ei kannattanut, päätettiin myydä
se Lewistoniin, niuutamia peninkulmia
putouksen alaptlolella. Kuten tiedetään -
juoksee Xiagara-joki putousten alapuo­lella
jonkun matkaa kalliouomässa. Si­tä
kohtaa kutsutaan Pyörre putouksek­si
(Whirlpool Falls) ja sen alapäässä on
tuo tunnettu pyörre. Sen kautta piti
•Neidon" kull^ea. Venettä ohjaamas­sa
Joel Robinson, ja nfiätka onnistiii-'««
TULEE PORT ARTHURIIN
MAALISKUUN 1 P.
tod^^^kin kämiattaa
Toivomme, että matkan kalleus ei voisi olla esteenä, sillä lentämällä turisti­luokassa
voi esimerkiksi MONTREALISTA HELSINKIIN ja takaisin lentää
657 dollarilla. Yksi seikka ön kumminkin huomioitava. Matkaliput ja palkka­varaukset
on tehtävä ajoissa, koska odotamme ennen näkemätöntä matkustus-tulvaa
Helsingin Olympialaisiin. Matkatoimistomme — joka on timnettu kaut­ta
Canadan, perustettu 1882 —. voi huolehtia Teidän kaikista matkalipuistanne
aina kotioveltanne alk^. Kirjoittakaa meille, sillä meillä on suomalaista
henkilökuntaa. Torontolaiset, tervetuloa myös henkilökohtaisesti. Edustamme
myös kaikki laivalinjoja. ^
MELVIi.LE TRAVEL SERVICE
61 Vicioria Street Puh. EM 3-7201 Toronto* OtiL
il. ' >^ :
i
m
i i i i
im-
L^iiati^alii^ lr<alml^tkn ^iTb^viSnä: rf»9 .vn 1