Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 4, 1939

              E
R
U
S
T
E
U
Canadan suamdaisten^^v^^
V
u
0
N
N
A
1
9
3
6
No 44 — IV vuosikerta
Tutki oman
LAUANTAINA, MARRASKUUN 4 PÄIVÄNÄ 1939
Santa Barbarassa kuoli äskettäin
innokas 23-vuotias lääketieteen yli­oppilas
Frederick James Hihds, jon­ka
merkillistä työhönsä kiint)niiystä
ja tarmoa nyt lääkärit ja toiset op­pilaat
ihmettelevät ja kunmoitta-vat.
•
Melkein kaksi vuotta sitten oli
Hinds tavallisen kokeilun aikana
katsonut mikroskoopin läpi omaa
vertansa ja hämmästynyt, siliän hän
oli siitä lukenut oman kuolemantuo­mionsa
— hän oli huomannut sai­rastavansa
harvinaista myelogenou-sis
leukemiaa, jossa valkoiset solut
häviävät verestä ja, lihaskudokset
nistottuvat. Puhumatta kenellekään
hän jatkoi tutkimuksiaan päästäk­seen
tilastansa varmuuteen ja ryh­tyi
sitten mikroskoopin avulla ja
muuten seurailemaan taudin: kehi­tystä,
tehden siitä jatkuvasti muis­tiinpanoja,
toisin sanoen,- pitäen päi­väkirjaa.
Ja sitä hän jatkoi samalla
kun kaikkia muita lääketieteellisiä
opinnoitaan, kunnes <yiikkoa ennen
kuolemaansa ei enää kyiehnyt liikut­tamaan
käsiään eikä katsomaan
mikroskooppiin, jolloin päiväkirja
päättyi.
Nyt lääkärit, sanovat, että hänen
päiväkirjastaan voi olla tulevaisuu­dessa
hyötyä miehelle, joka löytää
tälle taudille parannuksen.
-oOo ^ —
Angelon ilo muuttui
suruksi
Suomalainen maailm
Suomalais-amerikalainen merikap­teeni
ja Yhdysvaltain laiva:ston re-serviluutnantti
William Sallsten ai­koo
tehdä matkan maailman ympäri
neljässä vuodessa pienellä litteäpoh-jaisella
veneellä, joka on 28 jatkaa
pitkä ja 25 jalkaa leveä ja rakennettu
Robinson Crusoen malliin kolmesta
kuparilevyllä päällystetystä kanoo­tista,
jonka päälle on rakennettu
lautta, varustettuna 32 jalan mas­tolla
ja Marconi-rikkauksella. Salls­ten
aikoo vierailla kaikissa maanosis­sa
ja kerätä arvokkaita meMkasveja
professori B. Bigelowille, Harvardin
Hollywoodissa yklenään majailevan rakkaudenjumalattaren
viimeisimpiä aikaansaannoksia on Andrea (Antoinette) Leedsin
(yllä) ja Robert Howartin siteleminen faidoUla ikuisiUay kuten
^M^^vielä tätä nykyä luulevat.
M4*
"Tiikerinain^n"
karannut
Italialainen astianpesijä Angdö
toieli New Yorkissa oli säästift
lujalla kieltäytymykseUä kohne vuot­ta
saadakseen tuotetuksi perheensä
Italiasta, ja viimein se toteutui. Hän
oli järjestänyt oman kodin ja tuli-jaisjuhla
vietettiin viime sunnuntai­na.
Mutta kun Ahgelo seuraavana
päivänä tuli työstä kotia, tapasi hän
^'aimonsa ja lapsensa kuolleena —
kaasuun tukehtuneena. Hän ei ollut
muistanut neuvoa, ^kuinka varovai­nen
kaasukeittiön kanssa täytyy ol-
Ja; kahvipannu oli kuohunut yli ja
^mmuttanut li^in, mutta kaasu
Jäänyt virtaamaan huoneeseen tuolla
surullisella seurauksella. Nyt Ange­lon
suru on Vielä suurempi kuin oli
"O äsken.
oOo —-
XOBELN PALKINTO
äskettäin annettu saksalaiselle
ProfessoriUe, G. Domagskffle, huoli-siitä,
että
*^isten hyväk^nilstä näitä pal-
*^toja, kun rauliaiqi^to kenan
! ^ t t i in hänen v i h a k m ^ ^ Garl
"^etzkylle. — Donaagk sai palkin-tunnustukseksi
pröntosilin kek-
^ ^ t ä — bakterivastaisen valmis-
^ » Jota käytetään usdta tarttu-
^'»a tauteja hoidettaessa.
Kahdeksan vuotta sitten herätti
arizonalainen 'tiikerinainen" Mrs.
VVinnie Ruth Judd huomiota murha-tessan
ja silpoessaan kaksi "parasta
ystäväänsä". Mielipuolisuus pelasti
hänet silloin kuolemanrangaistukses­ta,
mutta sellainen tuomio jäi voi­maan,
että milloin hän paranee, niin
hänet hirtetään; Siitä lähtien häntä
on säilytetty valtion mielisairaalas­sa,
mutta äskettäin hän on sieltä ka­rannut.
Toisten potilaitten ollessa
tanssiaisissa oli hän rakentanut vuo­teeseensa
patteitten alle laatikoista
ja pulloista y.m. laitteen, joka muis­tutti
nukkuvaa ihmistä, ja kenen­kään
huomaamatta poistunut. Hä­nen
katoamisensa huomattiin seu­raavana
aamuna ja poliisietsintä a l^
koi, ja nyt hänet on saatujdinni^ _
-——oOo
Kymppisentin prinses­san
vastaanotto
Nuolenpää määräsi
tytön elämän uran
Miss Mary Keill, nyt 19-vuotias,
löysi kerran isänsä farmilta läheltä
Chathamia, Ont., piikivisen nuolen-pään
ja se herätti hänen mielenkiin­tonsa
muinaiseen elämään ja Poh-jois-
Amerikan asutushistorian tutki­miseen.
Nyt hän on nuorin naisar-keologi
Canadassa. Hän on tehnyt
tutkimuksia m.m. Bueblo-intiaanien
kylissä New Mexicossa ja intiaanien
asutuksilla Ontariossa.
Huolimatta siitä valistuksesta, mi­tä
heille tyrkytetään ja niistä yh­teyksistä,
missä he sivistyksen kans­sa
joutuvat pakosta olemaan, heissä
"elää vielä isäinsä henki", sanoo Miss
Keil intiaaneista. Heidän keskuudes­saan
on vielä varsinaiset "historian
kertojat", jotka ovat perineet tari-yliopiston
Museum of Comparative
Biologyn johtajalle.
Kapteeni -Sallsten on paraikaa
Washingtönissa, josta hän alkaa mat­kansa,
purjehtien ensin Floridaan,
sitten Panaman kanavan kautta
Hawaiin, Etelämeren saarille, Uuteen-
Seelantiin, Australiaan, Aasian etelä­rannikon
kautta Välimerelle ja niin
stjunniteltuja teitään edelleen.
roOö^
Kun Barbara Hutton, Woolworth
yhtiön "kymppisentin prinsessa"
saapui New Y''orkin satamaan, niin
häntä vastassa olivat 5- ja 10-sentti-kauppojen
myyjättäret, kantaen lap­puja:
"Meidän täytyy elää $15.60
viikkotuloilla, voisitteko te sillä
Sulhasettomat häät
ja sitten...
Suomi rientää maailman mukaan
näinkin. Rantasalmen kihlakunnan­oikeudessa
oli esillä juttu, joka ta­pahtumapaikalla
herätti varsin suur­ta
huomiota. Kyseessä olivat eräät
häät, joihin sulhanen ei saapunut­kaan,
vaikka kaikki oli valmista hää-talossa
juhlien pitoon. Morsian nos­ti
tällöin oikeusjutun sulhastaan vas­taan
vaatien tältä korvausta 400,000
markkaa. Niinikään tytön vanhem­mat
eri jutussa vaativat sulhasta kor­vaamaan
18,000 markalla aiottujen
häiden johdosta syntyneet menot.
, , Kihlakunnanoikeus tuomitsi sjjttän*—
jLansaedeltäjilt^^^^
ja kuljettaneet heidän urhonsa lapi
vuosisatojen nykyisten eläjäin eteen
samoin kuin. meillä kirjoitettu his­toria.
Tältä pohjalta he jatkavat kan­sallisia
perinteitään ja valkoinen si­vistys
voittaa heissä hitaasti alaa..
Barbara Hutton, nykyään vielä
kreivitär Haugwich-ReventIow, on
monimiljonääri Huttbnin tytär, jo
ennen kahdesta miehestään eronnut
ja parhaillaan hakee eroa tanskalai­sesta
kreivistä. Barbaralla oli jo uu­si
heilu mukanaan, joten hänestä kai
tulöe Mrs. Sweeney, seuraavaksi.
Suomen kotiteollisuus
On meillekin mielenkiintoista tie­tää,
missä i»in Suomea mitäkin koti-teollisuustuotteita
valmistetaan. Seu­raavassa
aakkosjärjestyksessä eri ko-titeollisuustuotteet
ja paikkakunnat,
joissa niitä valmistetaan.
Ajokaluja: Valkjärvi, Kurikka,
Säkkijärvi, Dmajoki, Tuulos, Liperi
ja Uskela.
Haijojar Nilsiä ja Parikkala.
Hattuja: Hauho (oljista), Huitti­nen
ja Kiikka (lastuista). .
Huonekaluja: Nakkila ja Urjala
(kiikkutuoleja); Pirkkala, Mustiala
ja Somero (puutarhahuonekaluja
vääristä puista); Jurva, Maalahti ja
Mynämäki (maalaishuonekaluja);
J^poo, Kifkköiiurnmi, Ka^ Vihti,
Hyvinkää, Paimio, Hoitola y.ni. (ta-vaOiaa
hiionekaluja).^^ '
melle korvausta 40,000 markkaa se­kä
morsiamen vanhemmille vaaditut
18,000 markkaa kokonaan. Päätök­sestä
valitettiin molemmin puolin ho­vioikeuteen,
joka kuitenkin vapautti
sulhasen kaikista korvausvelvolli­suuksista.
Samalle kannalle on aset­tunut
myöskin korkein oikeus, joka
perustelee päätöstään sillä, että mor­siamen
aikaisempi elämä oli ollut
senlaatuista, että se oli syynä kih­lauksen
purkamiseen, joten sulha­sella
ei ole mitään korvausvelvolli­suutta.
^
Huopateoksia: Parikkala, Rääky-lä
ja Valkeala.
Kaislamattoja: Kruunupyy ja
Kaakamo (lähellä Torniota).
Kanga^uita: Kurikka, Ilmajoki,
Kuortane ja Alavus.
Karstoja: Kokkola.
Karvamattoja: Porvoo, Savonlin­na,
Pieksämäki, Kiikka, Vihti ja
Lai^ieenranta.
Kiviteoksia: Längelmäki, Kontio­lahti
ja Kuusamo (kovasimia eli liip-