Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 5, 1941

              iii
rX
H*?
L A U . \ N T A I N A , H U H T I K U U N 5 PÄIVÄNÄ
Me aUamainitut lausumme pois menneen toverinmie
1941
Vannaan löysit sittir^ iÖTseii;
koska minä yksih Jam.
Onko aina syfcs^ litpsenii
osa olla orpo itäin? . . •
JfiUJilU-PEk^A.
STOKOJfSKIN JTSSPÄM^S
Tunnettu amerikkalaiheh orkeste­rinjohtaja
Leopoid SfökotvsM oh erxt-täin
vilkas ja itsepäinen hefrhsmies.
New Yorkin filhärrnöWineh orke^eri
vieraili EteläAmeiikässä ähUi^h piellä
lukuisia konsertteja tärkeimmissä
kdiirfntngehsä. 'Erihen MorifeviUi^^^
pidetyn konsertin alkua sattui kiu-tehkin
kiitsätlinen vätikoludus, joka
aiheutui siitä, että Sthkötvski ilmciiiii
h^tk^ä enneh ^onsefiin -alfiita honser"
tin, Jäifjesiäjilte, eUeiliah voikaaii e-siiaiyä.
kyyksi hän irmottti sen, että
kSnel oli painetuissa öhjelniisisa m^äi-nittu
englimiilaiseksi, vaikka hmi oli
jo vseita vuosia ollut YHdysyaltain.
kansalainen. Syntyi väilcm ristin^^^
St<^'owskin ja konsertirt järje^ajien
välillä. Pttkien selmitäyferi jmfieen
ja kiin oli esitetty laajajä ahteeksi-pyyniojä.
.^tokoiirski sYtostui hsiihty-mään
ja Tcöhieriii voi alkaa puoli
tuntia, tiiyöhästyneenä.
rempi kuin mitä nyk3äisin on mis­sään
k ä y n n i s s ä— ^pannaan työhön,
Yhäen tällaisen generaatlorih kuljei-tanönsecn
telitaasta Grand 'Couleen —•
suurftninaHe laitokselle mitä ihminen
on milloinkaan rakentanut — tarvi­taan
75 vaunun tavarajuna. Kun
pato ja karikki sen gteneratftttirit oVat
täydellisesti käynnissäj öe 'kykenetKät
kehittämään sähköä mcd}änntn osati
siitä voimttsta mitä dcäylettiin Uudeii
Englannin valtioissa vuoden 1940
ajalla.
Työt Grand Cbulee pailöVla ärei-tiin
V. 1^34. Saadaksemme jonkun­laisen
käsitj^sen tästä käikicien ai­kojen
suurimmasta insinuörityöstii,
lainaamine tähän .jpalan ^Ricliärd
Neuber^enh kirjasta **<t>uir PrÖuiis^d
Land":
"Neljä vältaiiierilaivdäy. jätiilais-suuren
Queen Maryn kokoista, "voi­taisiin
äseltha pä^6« häfjalie ja sit­tenkään
lie c1i\''dt ulöitiiisi päästä .pää-'
hain. ^UunVudessa trahd 'Coulte
ylittää scuraavak<>i suurinta patoa
maassa yhteensä. J>uhen on mennyt
niin paljon sementtiä, että sillä voi­taisiin
rakentaa maantie Philadelp­hiasta
Seattleen ja siellä Los Angele­sin
kautta'takaisin. Padon yli virtaa
jokainen vuosi niin paljon vettä, että
£€ riittäisi ivvdvttämiiän New Yorkin
kaupungin veritarpeet sadan vuoden
ajak>äi. Kaksoisvoiniahuoneisi*a, jois­ta
knmpaitienkin on enemmän kuin
kaksi kertaa niin korkea kuin Pisan
kallellaan oleva torni, kehitetään niin
paljon sähkövoimaa, <jttä vaihteita
on hoidettava kaukokontrolHn avulla,
sillä muussa tapauksessa sähkölai­toksella
olevat työläiset saisivat sur­mansa
sähköiekusla.*'
viimeiselle muistolle, joka kuoli Blaii^nior^ssa
Älbeiiassa/iämtnikuun iÖ^^p^^^
Mäiiiäa Mäki
iää jä Jack Hill
Sälinä Mäki
Helmi ja Matt Porttin
Mary Raunio
Helmi ja Elli Nikkola
Olga ja George Ignatuis
tildäiCujaia
.Sophia ja M. J. Harju
filH mrju .
Fanny ja Vietor ^oski
15H(M ja Jtohur Stehlun^^
Wait6t tuiid
Häiinä jä Matt Liind
Mary Mattson
Jennie Harju
William Erkkilä
Saima ja Emil Mattson
Manda ja Sylvester Saha
Mary ja Emil Hill
Helvi ja Wayne Matt-son
Gust Mäki ;
Mary ja John Mäki
Aili ja Clarence Anderson
Sylvan Laken Toverit.
U
Kirj. VILJO KAJAVA
J. PKLLONHITKUÄ
Soita^ tuuli, lauhu-tuuli,
yltäqteliondrjan,
Ttäätkun tSssä kitkemässä
nuoren seljati rarrjan.
LmUa, metsä, lehtintetsä
» suvilaälus raiktis, ^
onhan sidlu liiinkuin mulla
kaunein lauluaikas.
Onhan usein, liian usein
raskas täällä "mxxtcDa. -
: sillä tässä elämässä
halla toiveet kaataa.
Soita tuuli, lauha tuuli,
yllä suviniiipiy
nuorin hietin, riemumieliä
kyllä lauiiuis liityn.
n. L.4PSI LAULAA
Lapsi laulaa itsestänsä,
kun ei ole laulajaa,
harmajasta päivästänsä
lapsi kyitä laulun saa.
Lapsi laulaa hämärässä
yksinänsä hyräillen,
aika joutuu . . . elämässä
särkyy sävel laulujen.
JILPIfRITAMSSi
Jälkeen arjen harmaan
tanssi JuOsuu tmrmaan, '
korkealla taivaan uUa -
piirilaulu soi.
Kcaes anna m ui le,
annan käden sulle,
näin rhä tanssaan. kullan kanssa
ehtoot sunnuntain.
IV. T}mslskörE^/LAULU
Läpi arjen se soi se ääni,
työn vaativa kutsu soi,
pian kuihtuvat kukkaset pääni.
pian selkäni köyrtyä vöi,
mut kellä on laulu ja valta sen,
hän kestää arjen'harmaan,
ja uudestansa alta sen
hän lauiain astuu varmaan..
Läpi arjen sen lyövän nääm me
työn br^^an tahdin, vain,
soi ry$ke jo ylitse päämme
maailmojen sortuvain,
mut meillä on laulu, ja mahti sen
yön voimat kyllä est^,
niin kauan kun soi tahti sen
m^ voimme, voimme kestää!
M . \ A i L M A N SUURIN P UU
kasvaa Californiassa, niin otaksu­taan.
Se on tuhansia vuosia vanha
punapuu, jolle on annettu nimi ''ken­raali
Sherraan" erään Amerikan sisäl­lissodan
päällikön mukaan, lähinnä
suurin on toinen punapuu, jota kut­sutaan
"kenraali Grantiksi''.
•'Kenraali Sherman" on mittauk­sissa
todettu olevan 90 metriä korkea
ja puun ympärimitta juuresta yli 30
metriä. Paksuin oksa on 2 metriä
ympärimitaten. 0n JaskettUi että jos
tämä puu valmistettaisun tuUtikuiksi
ney
ehtinen nyjrkkeilumeslari, on antui-m
Amerikan-lehdistölle useita kextoja
gensaliouiiti^ten ainehistoa. Ensim­mäinen
tällainen tapaus oli v. 1926
jöliöih ttniney voitti siihenastL^iii
räskääii särj än niaailmaiunestari
lafck Öeihpäeyh. Ötieluri Vohmii.
i d l b i diivat täH 2;5 iiiilj. dojlaria.
Ti(hngy;^i ktiiteiikaän antanut erityi-
: ggn.giiiitfä ärHrd tittelilleen
' ydäii äyv^fii^'i: 1^^^^^^ ^!
"'fe^ä;rait^^
.JiiÖJikiölsäi
i^häätibh aiheutti Tunnev
giiteriiiiiiit ^iiigirikäii lehdistölle me-h^
iaäliä fiäiäilliiii Iciivankauniin dol-
> ki^i^Hrt§|§säii- k^ ja iisäämäilä
• ^ifeff öifiih tty^^ änsait^^emiinsa -.a-f
öihin iiseitä miljoonia dollareita.
Mäit tisaöi käyttää rahojaan aivan vt
tä hyVih fctiih nyrkkejään ja sai it-seiiefeh.
piäh erään suuren panicin
presidentin jpaikän.
• Muilä ei siinä kylliksi. Tunney al­koi
harrastaa myös politiikkaa ja ali
piankin valittu Conneticutin valtion
kuvernööriksi. ^ Hänen kohoamisen­sa
diplomaattisella uralla on oilul
nopeaa j a hänen äskettäin tapahtu­nut
nimityksessä USA:n lähettilääkä..
on alliakin yhtä kunniakas kmh liä-.
r\en riyrkkeilijäiiiestarin inaiittelinsi
Amerikan lehdistö odottaa nyt jän­nityksellä
'tuleeko Tunney myös dip­lomaattina
kohoamaan niettarin tit­telin
- Väätiväh nimen an^^itsevial
jouMtöön.
^..•^r•Trw^^l^.^^1*ry,i^l•>
- .•W0NET'*ÄBa5ET kiilke^t ava-,;
ruirdessäirimfe^ ^ . 1 ^ Nanja m-soiätäfidiksi
kutstrtut övät usem niin
lähellä tofefääh, että he paliaaHa sil­mällä
katsöltuihä näyttävät vM^ta
tähdeltä, toiset taas Vöi ferittätntari-kähäköinfeh
nähdä erillisinä.
Observatioiden tekemien huomioi-deh
mukaan on avaruudessa erotelta­vissa
n. 15,000 kaksioistähteä, mutta
otaksutaan, että.noin 14 kaikista näh­tävissä
olevista tähdistä on kaksois­tähtiä.
K^iinpä esim. Pohjantähti ja
Sirius ovat kaksoistähtiä, joskin en­siksi
mainitun tähden seuralaista &•
ole voitu saada näkyviin: ei des
kaukoputkellakaan.
-öOo-
''TMHÄ BEETUÖVIS
Säveltäjä Max Reger jöJui Älio-nqssa-
konsertin, jossa muudan i^^'
heiiu muiuiaiteitija soitti erään. Beet-hovemrt
sävellyksen. <flän sohii 5«
myo£ki,i^ithän kadenssin, jonhajo^
dosta arvostelu piteli häntä yl^
hasiL '"kuinka on Reger saitana'
kirjoitti eränkin, ''että Beethove^
teokseen soitettiin sellainen p^''
• mhätön, arvältavmii/viuluniehar^^^,
sen^ä laatima kadenssi?
JLuettuaan vihaisen arvosielun
ger meni puhelimeen ja soitu arvos-telijdlie.
''täällä puhuu Ludvig
Beetht^eri", itmmtti hän. ]ot^''^-'
'^Minä vain tahtoisin Teille^^(^-''^^
että se eilinen kadenssi on minuv ^-
kemäni." „^
I i " - ? " ' ^iT'fr'tiriif n II M ' - i i J l J '
at
tuh-si siitä yli 30>OOG,000.000 tikR^^
Puusta voitaisiin saada tarvta^
myös 4Grcen viisi huonetta käsitts-vään
puutaloon: _
"Kenraali Grant" on m i ^ » ^
hieman pitempij matta huomatta^
ti "Shermhtiia" öhtiempi- Se» g
määrä on tlaskettu «olevan '9/ iO ^
Mdlempien puiden iäksi ovat ^
miehet laskeneet'n. 4,000 vuotta.'
li autoa voi sivi
liikuin tiesinkf