1945-03-24-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
't. joua ei- .sti kcirnea ovat olleet nelle nirrki-ovat olleet ulkorr.ailla ua) on seu- 'ff 2ir astossa, ar-minään ei-lan nelföön us on -yes", •iville ensin lai iirravöi- •ille sotilas-een. tärkistä kaikkiin Pankaa se ttyyn kirie-maakuntan-ille perhea- 1 1 auttaniaaa lut ottaneet eikä koulua tullaan ..ky-ule, niin ia-olin s:\-uut- Silloin huo-orpon- töllä )a. Ei mi-la lietoieni lista, enkä litystä. Ja ilunkäymät- 1 ei se nak- . vaan moisen likelle, koulua saa- 30 ikavuo-näisinä het-ttamaankin, skennot ia ;enkin ikui-ja olimme ;ta, niin ei-hua. mutta toisin. Siis että enim-omaavat jo niin se on etteipä sitä 1 paremmin Vapaan Sali, ettei kir-pötyä. sillä likaista selät eikä SO- 3 olisi' tätä äsitän sen, i tunne pa-lua, halusin olen hänen . juuri siksi, n rehellisen Ola) wmmmmmm I94S M U A N T Ä I N A V M A A t l ^ 24 PÄIVÄNÄ rruuRi _entokonee a Illan suussa —• pääsiäisiltana — tuuli taukosi kiihtymästä ja yön ku-luessa se asettui. Ensimmäisen pääsiäispäivän iltana tulimme jäihin ja laskimme silloin olevamme noin keskikohdalla. Huippuvuoria. Qikeinta:,. tavallisissa oloissa olisi ollut kulkea luoteista suuntaa avovedessä, kunnes olisimme olleet Kings Bayn kohdalla. Tilutta maininki oli edelleenkin tuntuva ja tuli nyt lounaasta. Sumukin, jonka olimme saaneet, olisi neuvonut meitä niin menettelemään. Mutta^" meille merkitsi enemmän jään tyyn-nyttämä vesi ja kansilastin turvallisuus. Emme sen vuoksi epäröineetkään, mitä tekisimme. Toivoen tapaavamme maarailon, kuljimme jään läpi kurssi maata kohti. Sitä mukaan kuin etenimme, ikävi maininki yhä pienemmäksi, kunnes' se lopulta oli aivan heikko. Kuinka hartaasti siunasinkaan tätä jäätä. Kello 11 aikaan emme uskaltaneet kulkea etemmäksi, kun emme nähneet mitään. "Hobby" a*jettiih sakeampiin jäihin ja me jäimme siihen yöksi. Vaikkakin vielä saattoi käydä vaikeaksi löytää tietä Kings Bayhin, ellei sumu hälvenisi, olimme nyt ainakin turvassa muutamaksi tunniksi, ja minä vaivuin kuin kuoleman uneen samalla kuin pääni pielukselle kallistui. Kello 6 aamulla olimme jälleen liikkeellä. Sumu oli edelleen yhtä sakeaa. Lukuunottamatta yhtä puoli-päiväkorkeutta, jonka olimme saaneet pääsiäisaattona, emme koko matkalla päässeet suorittamaan ainoatakaan paikan määräystä. Eikä auringon-korkeuskaan ollut ihan varma, taivaanranta kun oli utuinen. Emme senvuoksi uskaltaneet mennä lähem- Kirjeenvaihtajat tuomitsevat Whiten kirjan American-Soviet Council julkaisi • ^^ime viikolla 16 ulkomaisen kirjeenvaihtajan allekirjoittaman lausunnon, missä julkilausutaan tyytymättömyys 'niiden näkökantojen, ja havaintojen suhteen'', joita on äskettiän julkaistussa William L. Whiten kirjassa, ''Raportti venäläisistä". Kirjeenvaihtajat sanovat, että mr. AVhiten kirja ''on kirjoitettu hyvin ly-liven matkan perusteella, joka tehtiin maassa, jonka kieltä ei White tunne, eikä ilmeisesti myöskään sen kulttuuria"'. Lausunnossa sanotaan "edelleen: '•Sen omalaatuinen mutta ^perusteellinen epärehellisyys on siinä, kun ei ole minkäänlaisia yksityiskohtaisia- tieto-^ ja etualasta tai taustasta. Se on pie-' noiskuva suuresta ja monenkaltaises-ta maasta, jota voidaan ynimärtää ainoastaan muutosten ja historiallisen Perspektiivin perusteella. Ilmestyessään tähän aikaan tämän kirjan täytyy yhdistää niihin täällä ja Euroopassa oleviin tietämättömiin, vihamielisiin ryhmiin, jotka yrittävät l i - ^^atä epäluottamusta ja epäluuloja liittolaisten kesken," Lausunnon ovat allekirjoittaneet Quentin Reynolds, Edgar Snow, John Jersey. James Alridge, Raymond -^rthur Davies, Jerome Davis, John ^•.'^^her. John Gibbons, Alexander ^endrick, Richard Laulerbach, Ro- ^«rt Magidoff, David Nicol, Ralph I arkere, Edmund Stevens, Alexander ^^erth ja EUa Winter. niäksi maata, vaan ohjasimme rannan suuntaa, jäässä olevia sulia seuraillen miten parhaiten taisimme, kurssimme sen vuoksi vaihtelivat koillisen ja luoteen välillä. Kun arvelimme ., olevaamme - Kings Bayn - - kohdallay - käänsimme suoraan maata kohti ja varustauduimme luotaamaan. Saatoimme nyt nähää siksi kauas eteemme, että voimme pysähdyttää hyvissä ajoin. Silloin ikäänkuin olisi äkkiä esirippu noussut suoraan oikean laidan kohdalla, ja selvemmässä aukeamassa näimme himmeässä auringonvalossa Prinssi Charlesin Esimaan pohjoiskärjen. Holm Ja Johansen voivat hyvälläsyyllä olla ylpeitä kurssinmääräyksensä tarkkuudesta ja navigaatiostaan muutenkin. Meillä o-i oikea kurssi, pantiin päälle täysi vauhti, ja hetken kuluttua tulimme u-los säteilevään päinvänpaisteeseen. Takanamme oli sumu kuin korkea harmaa tunturinseinä-. '^Meri oli täällä hiljaa kuin haudassa ja keulan e-dessä aukeni Kings Bay. Kuinka iloisia- olimmekaan! Me vain katsoimme toisiimme ja hymyilimme, vedimme henkeä syvään ja lepäsimme. M i kä ihmeellinen tunne. Olimme perillä. Ei mikään pidättäisi nyt ret-keämme. Kuinka se harmittaisi kaikkia epäilijöitä. 'He eivät voisi nyt kulkea pitkin katuja, 'ja kujia kirku-mas. sa: "Enkö minä sitä sanonut?^ Mutta yli kaikkien miiiden tunteiden kohosi kiitollisuuden tunne siitä, että meidsin oli suotu. päästä onnellisesti perille ja siten tuottaa .\mundsenille suuri ilo. Viipymättä ajoimme partamme ja annoimme kasvojemme uudistaa tuttavuutensa suolattoman veden kanssa. Sitten taas kannelle tähystämään, joko "Farm" oli tullut. Alituisena puheenaiheena oli matkalla tietenkin ollut: "missä mahtaa Farm olla?" Olimme lyöneet siitä vetojakin, mutta kunhan emme vain liene ilossamme niitä unohtaneet. Niin aina, tuollahan se oli jään reunalla ! '' Hobbyllä' • oli vielä läpimur-rettavana joltinenkin 'jäävyöhyke. Se oli jokseenkin sitkeää, ja meistä tuntui, että se edistyi hirvittävän hitaasti. Tuntui-kuin olisi iho syyhjTiyt, niin hartaasti halusimme päästä lähemmäksi näyttämään, että: "Tässä olemme ja kaikki on kunnossa!" Vihdoin olimme päässeet jään läpi ja laskimme vuonon perukkaan. Näemme, kuinka "Farmilla" syntyy vilkasta elämää. Kiipesin keulassa kansilastin päälle ja heilutin lakkiani merkiksi,:että kaikki oli hyvin. Se Ijäsitettiin oikein. Vastaamme kajahti hurraahuutoja, sotalippu laskeutui ja vahvisti otaksumamme, että he olivat olleet levottomia puolestamme. Kun "Hobby" sai kokkansa jäänreunaan, olimme samassa kaikki jäällä. Amundsen tuli vastaamme pelkkänä hymynä. 'Me tiesimme ja ymmärsimme, kuinka .iloinen hän oli, ja huolemme ja kauhea hermojännitys paikalla unohtil"ivat. KINGSBAYSSA Loppu kertomustani tulee pääasir assa olemaan lyhyellä tekstillä varustettu kuvakirja kartfaakseni sen toistelua, mitä Amundsen Jo on omassa osastossaan kertonut. Oli pettymys, että jää ulottui niin kauas. Se oli saapuessamme niin kovaa, .ettei kumpikaan alus tahtonut voida sitä murtaa. Seuraavana päivänä se ^kuitenkin suojan johdosta oli käynyt niin hauraaksi, että ''Knut Skaaluren", vaikkakin vaivalla, kuitenkin saattoi uurtaa uoman. Kun "Skaalurennilla-Voli koko joukko lastia purettavana, ei "Hobby" moneen päivään päässyt laiturin äiireen. Tämä oli pettymys,- mutta -se- käähtyF^ onneksemme. Olin nimittäin aikonut riikata nostokurjen parruista, joita meillä sitä varten oli mukanamme, jotta suuret laatikkomme saataisiin helpommin puretuksi. Mutta "Skaa-lurenin" lastinpurkamista me emme joutaneet odottamaan. 'Meidän täytyi yrittää "Hobbyn" omilla puomeilla ja vinttureilla. Nämä eivät juuri olleet soveliaita raskaiden esineiden nostamiseen. Ne olivat näet sähköllä käypiä ja kävivät täyttä vauhtia molempiin suuntiin. Tämä aiheutti pahoja nykäyksiä. Näiden lieventämiseksi rikasimme taljan yksinkertaisen teräslangan sijaan. Kun sanoin, että pettymys kääntyi onneksemme, tarkoitan sitä, että käyttämällä "Hobbyn" omia pur-kauskojeita ja purkamalla lastin suoraan jäälle sästimme paljon aikaa. Veneen painon vähentämiseksi ha-joitettiin ensin-laatikot. \ Kun etupuomi ei olisi voinut nostaa runkoja ohi siipilaatikolden, jotka ulottuivat yli laidan, täytyi meidän ottaa molemmat rungot tak^-||-j|iiin. : N 25, joka oli taaempana, nosteltiinj ensin ja käännettiin ulos. Se saatiin kauniisti jäälle' ja N 24 seurasi perästä. Taaempi siipilaatikko käännettiin nyt, kunnes se oli parraspuilla poikittain, ja molemmat laatikot käännettiin kyljelleen, jotta pääsimme luukuille. Moottorigondolat nostettiin ylös Ja laskettiin suoraan paikoilleen veneenrunkojen päälle. "Farmin" miehet sillä välin hakkasivat "telakan" vuonon jäältä maal' le, ja koneiden rungot vedettiin sitä pitkin ylös ja vietiin valitulle kokoamispaikalle. Kokoamista varten ei olisi voinut toivoa parempia apuneuvoja. Toisella puolella oli mekaaninen konepaja ja toisella puolella paja, jonka suuri huon§ annettiin käytettäväksemme. Siinä oli meillä .työpaikat ruuvipenk-keineen, .. , Siipien maihinsaantia varten täytyi meidän joka tapauksessa päästä laituriin, niutta sillä ei enää. ollut kiirettä, kun meillä toistaiseksi oli kylliksi tekemistä moottorien kuntoonpanossa. Lämpötila ei ollut kaikkein mieluisinta ulkona työskentelyä varten. Silloin tällöin näki sen vuoksi hurjan sotatanssin lämityslieden ympärillä. "Farmin" miehet sillä välin hkaka-sivat jään auki laiturin ympäriltä ja pitivät railoa auki, jotta laivat helpommin voisivat vaihtaa paikkaa. Juuri kun olimme saaneet mootto-rityöt valmiiksi, lähti "Skaaluren" laiturilta ja "Hobby" tuli tilalle. Sii-pilaatikot olivat ihan samalla tasolla laiturin ^lasillan kanssa, jotenka niiden maihinsaanti oli verrattain helppo työ. Onneksi oli meillä sinä päivänä tyyni ilma, jotta saatoimme kuljettaa laatikot kyljellään, joka oli välttämätöntä paikkain vuoksi. Schulte-iFroslinden johdolla ryhdyimme heti panemaan kokoon N 24 ja vene alkoi saada lentokoneen hahmoa. N 25:n siipiä maihin tuotaessa saimme koko joukon tuulta. Niiden maihinsaanti syi^jäiläan ei senvuoksi ollut ihan helppoa. Sitten kannoimme lie p>ois vaakasuorassa asennossa. Emme yoineet odottaa tyyntä i l maa, kun ilmatieteilijät päinvastoin ennustivat navakkaa tuulta. Asetimme sivut senvuoksi^ toistaiseksi syrjään. Koneiden maihintuonti oli siten päättynyt^ - minkääsi osan vähääkään vikaantumatta koko pitkällä matkalla Marina di Pisasta Kings Bayhin. Meillä oli siis tänä päivänä, täysi syy olla tyytyväisiä. Sillä välin kuin Schulte-Frohlindle, Feucht ja Zinsmayer suorittivat loppuun kokoamisen, jatkoivat Green ja Omdal työtänsä moottorien kimpussa ja päättivät sen kiinnittämällä potkurit. Kun kaikki oli tarkastettu ja koeteltu ja moottoreita pidetty hitaassa käynnissä pitkän aikaa, piti minun päästä siitä jännityksestä, jossa olin ollut aina siitä pitäen, kun puoli vuotta sitten aloimme varustelumme, —• minun toisin sanoen piti saada vastaus kysymykseen, kuinka lentokoneet liukuvat liimella, ja sen toimitin toukokuun 9:ntenä. Vene tietenkin istui aluksi hiukan kiinni, mutta ^lähti irti heti kun sitä renkutimme. Mieleni valtasi vapauttava tunne huomar tessani, kuinka helposti se liukui. Että se ei vajonnut liian syvään, vaan kulki kevyesti, sillähän oli meille^rat-kaiseva merkitys. Tämänsuuruisia lentoveneitä ei oltu koskaan ennen koeteltu lumella ja me olimme perustaneet kaikki oletuksiin. Elleivät nämä olisi pitäneet paikkaansa, olisimme jääneet koreasti kiikkiin. Siitä päivästä alkaen viime syksynä, jolloin teimme suunnitelmamme, oli kaikki tähän päivään saakka käynyt täysin sen mukaisesti. Touko-^ kuun alussa olimme valmiit lähtemään retkelle sen jälkipuoliskolla, kuten olimme luvanneet. Se päivä oli senvuoksi minulle yhtä suuri päivä retken vaiheissa kuin moni muu, ja tunteeni voitanee ymmärtää, kun kokeiden jälkeen ilmoitin Amundsenille: "Olemme valmiit lähtemään, milloin kapteeni vain haluaa I" Ella Raines vanhanaikaisessa uimapuvussa, joka nykyisillä, silmillä' katsottuna näyttää hiukan hassulta.
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 24, 1945 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1945-03-24 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki450324 |
Description
Title | 1945-03-24-03 |
OCR text | 't. joua ei- .sti kcirnea ovat olleet nelle nirrki-ovat olleet ulkorr.ailla ua) on seu- 'ff 2ir astossa, ar-minään ei-lan nelföön us on -yes", •iville ensin lai iirravöi- •ille sotilas-een. tärkistä kaikkiin Pankaa se ttyyn kirie-maakuntan-ille perhea- 1 1 auttaniaaa lut ottaneet eikä koulua tullaan ..ky-ule, niin ia-olin s:\-uut- Silloin huo-orpon- töllä )a. Ei mi-la lietoieni lista, enkä litystä. Ja ilunkäymät- 1 ei se nak- . vaan moisen likelle, koulua saa- 30 ikavuo-näisinä het-ttamaankin, skennot ia ;enkin ikui-ja olimme ;ta, niin ei-hua. mutta toisin. Siis että enim-omaavat jo niin se on etteipä sitä 1 paremmin Vapaan Sali, ettei kir-pötyä. sillä likaista selät eikä SO- 3 olisi' tätä äsitän sen, i tunne pa-lua, halusin olen hänen . juuri siksi, n rehellisen Ola) wmmmmmm I94S M U A N T Ä I N A V M A A t l ^ 24 PÄIVÄNÄ rruuRi _entokonee a Illan suussa —• pääsiäisiltana — tuuli taukosi kiihtymästä ja yön ku-luessa se asettui. Ensimmäisen pääsiäispäivän iltana tulimme jäihin ja laskimme silloin olevamme noin keskikohdalla. Huippuvuoria. Qikeinta:,. tavallisissa oloissa olisi ollut kulkea luoteista suuntaa avovedessä, kunnes olisimme olleet Kings Bayn kohdalla. Tilutta maininki oli edelleenkin tuntuva ja tuli nyt lounaasta. Sumukin, jonka olimme saaneet, olisi neuvonut meitä niin menettelemään. Mutta^" meille merkitsi enemmän jään tyyn-nyttämä vesi ja kansilastin turvallisuus. Emme sen vuoksi epäröineetkään, mitä tekisimme. Toivoen tapaavamme maarailon, kuljimme jään läpi kurssi maata kohti. Sitä mukaan kuin etenimme, ikävi maininki yhä pienemmäksi, kunnes' se lopulta oli aivan heikko. Kuinka hartaasti siunasinkaan tätä jäätä. Kello 11 aikaan emme uskaltaneet kulkea etemmäksi, kun emme nähneet mitään. "Hobby" a*jettiih sakeampiin jäihin ja me jäimme siihen yöksi. Vaikkakin vielä saattoi käydä vaikeaksi löytää tietä Kings Bayhin, ellei sumu hälvenisi, olimme nyt ainakin turvassa muutamaksi tunniksi, ja minä vaivuin kuin kuoleman uneen samalla kuin pääni pielukselle kallistui. Kello 6 aamulla olimme jälleen liikkeellä. Sumu oli edelleen yhtä sakeaa. Lukuunottamatta yhtä puoli-päiväkorkeutta, jonka olimme saaneet pääsiäisaattona, emme koko matkalla päässeet suorittamaan ainoatakaan paikan määräystä. Eikä auringon-korkeuskaan ollut ihan varma, taivaanranta kun oli utuinen. Emme senvuoksi uskaltaneet mennä lähem- Kirjeenvaihtajat tuomitsevat Whiten kirjan American-Soviet Council julkaisi • ^^ime viikolla 16 ulkomaisen kirjeenvaihtajan allekirjoittaman lausunnon, missä julkilausutaan tyytymättömyys 'niiden näkökantojen, ja havaintojen suhteen'', joita on äskettiän julkaistussa William L. Whiten kirjassa, ''Raportti venäläisistä". Kirjeenvaihtajat sanovat, että mr. AVhiten kirja ''on kirjoitettu hyvin ly-liven matkan perusteella, joka tehtiin maassa, jonka kieltä ei White tunne, eikä ilmeisesti myöskään sen kulttuuria"'. Lausunnossa sanotaan "edelleen: '•Sen omalaatuinen mutta ^perusteellinen epärehellisyys on siinä, kun ei ole minkäänlaisia yksityiskohtaisia- tieto-^ ja etualasta tai taustasta. Se on pie-' noiskuva suuresta ja monenkaltaises-ta maasta, jota voidaan ynimärtää ainoastaan muutosten ja historiallisen Perspektiivin perusteella. Ilmestyessään tähän aikaan tämän kirjan täytyy yhdistää niihin täällä ja Euroopassa oleviin tietämättömiin, vihamielisiin ryhmiin, jotka yrittävät l i - ^^atä epäluottamusta ja epäluuloja liittolaisten kesken," Lausunnon ovat allekirjoittaneet Quentin Reynolds, Edgar Snow, John Jersey. James Alridge, Raymond -^rthur Davies, Jerome Davis, John ^•.'^^her. John Gibbons, Alexander ^endrick, Richard Laulerbach, Ro- ^«rt Magidoff, David Nicol, Ralph I arkere, Edmund Stevens, Alexander ^^erth ja EUa Winter. niäksi maata, vaan ohjasimme rannan suuntaa, jäässä olevia sulia seuraillen miten parhaiten taisimme, kurssimme sen vuoksi vaihtelivat koillisen ja luoteen välillä. Kun arvelimme ., olevaamme - Kings Bayn - - kohdallay - käänsimme suoraan maata kohti ja varustauduimme luotaamaan. Saatoimme nyt nähää siksi kauas eteemme, että voimme pysähdyttää hyvissä ajoin. Silloin ikäänkuin olisi äkkiä esirippu noussut suoraan oikean laidan kohdalla, ja selvemmässä aukeamassa näimme himmeässä auringonvalossa Prinssi Charlesin Esimaan pohjoiskärjen. Holm Ja Johansen voivat hyvälläsyyllä olla ylpeitä kurssinmääräyksensä tarkkuudesta ja navigaatiostaan muutenkin. Meillä o-i oikea kurssi, pantiin päälle täysi vauhti, ja hetken kuluttua tulimme u-los säteilevään päinvänpaisteeseen. Takanamme oli sumu kuin korkea harmaa tunturinseinä-. '^Meri oli täällä hiljaa kuin haudassa ja keulan e-dessä aukeni Kings Bay. Kuinka iloisia- olimmekaan! Me vain katsoimme toisiimme ja hymyilimme, vedimme henkeä syvään ja lepäsimme. M i kä ihmeellinen tunne. Olimme perillä. Ei mikään pidättäisi nyt ret-keämme. Kuinka se harmittaisi kaikkia epäilijöitä. 'He eivät voisi nyt kulkea pitkin katuja, 'ja kujia kirku-mas. sa: "Enkö minä sitä sanonut?^ Mutta yli kaikkien miiiden tunteiden kohosi kiitollisuuden tunne siitä, että meidsin oli suotu. päästä onnellisesti perille ja siten tuottaa .\mundsenille suuri ilo. Viipymättä ajoimme partamme ja annoimme kasvojemme uudistaa tuttavuutensa suolattoman veden kanssa. Sitten taas kannelle tähystämään, joko "Farm" oli tullut. Alituisena puheenaiheena oli matkalla tietenkin ollut: "missä mahtaa Farm olla?" Olimme lyöneet siitä vetojakin, mutta kunhan emme vain liene ilossamme niitä unohtaneet. Niin aina, tuollahan se oli jään reunalla ! '' Hobbyllä' • oli vielä läpimur-rettavana joltinenkin 'jäävyöhyke. Se oli jokseenkin sitkeää, ja meistä tuntui, että se edistyi hirvittävän hitaasti. Tuntui-kuin olisi iho syyhjTiyt, niin hartaasti halusimme päästä lähemmäksi näyttämään, että: "Tässä olemme ja kaikki on kunnossa!" Vihdoin olimme päässeet jään läpi ja laskimme vuonon perukkaan. Näemme, kuinka "Farmilla" syntyy vilkasta elämää. Kiipesin keulassa kansilastin päälle ja heilutin lakkiani merkiksi,:että kaikki oli hyvin. Se Ijäsitettiin oikein. Vastaamme kajahti hurraahuutoja, sotalippu laskeutui ja vahvisti otaksumamme, että he olivat olleet levottomia puolestamme. Kun "Hobby" sai kokkansa jäänreunaan, olimme samassa kaikki jäällä. Amundsen tuli vastaamme pelkkänä hymynä. 'Me tiesimme ja ymmärsimme, kuinka .iloinen hän oli, ja huolemme ja kauhea hermojännitys paikalla unohtil"ivat. KINGSBAYSSA Loppu kertomustani tulee pääasir assa olemaan lyhyellä tekstillä varustettu kuvakirja kartfaakseni sen toistelua, mitä Amundsen Jo on omassa osastossaan kertonut. Oli pettymys, että jää ulottui niin kauas. Se oli saapuessamme niin kovaa, .ettei kumpikaan alus tahtonut voida sitä murtaa. Seuraavana päivänä se ^kuitenkin suojan johdosta oli käynyt niin hauraaksi, että ''Knut Skaaluren", vaikkakin vaivalla, kuitenkin saattoi uurtaa uoman. Kun "Skaalurennilla-Voli koko joukko lastia purettavana, ei "Hobby" moneen päivään päässyt laiturin äiireen. Tämä oli pettymys,- mutta -se- käähtyF^ onneksemme. Olin nimittäin aikonut riikata nostokurjen parruista, joita meillä sitä varten oli mukanamme, jotta suuret laatikkomme saataisiin helpommin puretuksi. Mutta "Skaa-lurenin" lastinpurkamista me emme joutaneet odottamaan. 'Meidän täytyi yrittää "Hobbyn" omilla puomeilla ja vinttureilla. Nämä eivät juuri olleet soveliaita raskaiden esineiden nostamiseen. Ne olivat näet sähköllä käypiä ja kävivät täyttä vauhtia molempiin suuntiin. Tämä aiheutti pahoja nykäyksiä. Näiden lieventämiseksi rikasimme taljan yksinkertaisen teräslangan sijaan. Kun sanoin, että pettymys kääntyi onneksemme, tarkoitan sitä, että käyttämällä "Hobbyn" omia pur-kauskojeita ja purkamalla lastin suoraan jäälle sästimme paljon aikaa. Veneen painon vähentämiseksi ha-joitettiin ensin-laatikot. \ Kun etupuomi ei olisi voinut nostaa runkoja ohi siipilaatikolden, jotka ulottuivat yli laidan, täytyi meidän ottaa molemmat rungot tak^-||-j|iiin. : N 25, joka oli taaempana, nosteltiinj ensin ja käännettiin ulos. Se saatiin kauniisti jäälle' ja N 24 seurasi perästä. Taaempi siipilaatikko käännettiin nyt, kunnes se oli parraspuilla poikittain, ja molemmat laatikot käännettiin kyljelleen, jotta pääsimme luukuille. Moottorigondolat nostettiin ylös Ja laskettiin suoraan paikoilleen veneenrunkojen päälle. "Farmin" miehet sillä välin hakkasivat "telakan" vuonon jäältä maal' le, ja koneiden rungot vedettiin sitä pitkin ylös ja vietiin valitulle kokoamispaikalle. Kokoamista varten ei olisi voinut toivoa parempia apuneuvoja. Toisella puolella oli mekaaninen konepaja ja toisella puolella paja, jonka suuri huon§ annettiin käytettäväksemme. Siinä oli meillä .työpaikat ruuvipenk-keineen, .. , Siipien maihinsaantia varten täytyi meidän joka tapauksessa päästä laituriin, niutta sillä ei enää. ollut kiirettä, kun meillä toistaiseksi oli kylliksi tekemistä moottorien kuntoonpanossa. Lämpötila ei ollut kaikkein mieluisinta ulkona työskentelyä varten. Silloin tällöin näki sen vuoksi hurjan sotatanssin lämityslieden ympärillä. "Farmin" miehet sillä välin hkaka-sivat jään auki laiturin ympäriltä ja pitivät railoa auki, jotta laivat helpommin voisivat vaihtaa paikkaa. Juuri kun olimme saaneet mootto-rityöt valmiiksi, lähti "Skaaluren" laiturilta ja "Hobby" tuli tilalle. Sii-pilaatikot olivat ihan samalla tasolla laiturin ^lasillan kanssa, jotenka niiden maihinsaanti oli verrattain helppo työ. Onneksi oli meillä sinä päivänä tyyni ilma, jotta saatoimme kuljettaa laatikot kyljellään, joka oli välttämätöntä paikkain vuoksi. Schulte-iFroslinden johdolla ryhdyimme heti panemaan kokoon N 24 ja vene alkoi saada lentokoneen hahmoa. N 25:n siipiä maihin tuotaessa saimme koko joukon tuulta. Niiden maihinsaanti syi^jäiläan ei senvuoksi ollut ihan helppoa. Sitten kannoimme lie p>ois vaakasuorassa asennossa. Emme yoineet odottaa tyyntä i l maa, kun ilmatieteilijät päinvastoin ennustivat navakkaa tuulta. Asetimme sivut senvuoksi^ toistaiseksi syrjään. Koneiden maihintuonti oli siten päättynyt^ - minkääsi osan vähääkään vikaantumatta koko pitkällä matkalla Marina di Pisasta Kings Bayhin. Meillä oli siis tänä päivänä, täysi syy olla tyytyväisiä. Sillä välin kuin Schulte-Frohlindle, Feucht ja Zinsmayer suorittivat loppuun kokoamisen, jatkoivat Green ja Omdal työtänsä moottorien kimpussa ja päättivät sen kiinnittämällä potkurit. Kun kaikki oli tarkastettu ja koeteltu ja moottoreita pidetty hitaassa käynnissä pitkän aikaa, piti minun päästä siitä jännityksestä, jossa olin ollut aina siitä pitäen, kun puoli vuotta sitten aloimme varustelumme, —• minun toisin sanoen piti saada vastaus kysymykseen, kuinka lentokoneet liukuvat liimella, ja sen toimitin toukokuun 9:ntenä. Vene tietenkin istui aluksi hiukan kiinni, mutta ^lähti irti heti kun sitä renkutimme. Mieleni valtasi vapauttava tunne huomar tessani, kuinka helposti se liukui. Että se ei vajonnut liian syvään, vaan kulki kevyesti, sillähän oli meille^rat-kaiseva merkitys. Tämänsuuruisia lentoveneitä ei oltu koskaan ennen koeteltu lumella ja me olimme perustaneet kaikki oletuksiin. Elleivät nämä olisi pitäneet paikkaansa, olisimme jääneet koreasti kiikkiin. Siitä päivästä alkaen viime syksynä, jolloin teimme suunnitelmamme, oli kaikki tähän päivään saakka käynyt täysin sen mukaisesti. Touko-^ kuun alussa olimme valmiit lähtemään retkelle sen jälkipuoliskolla, kuten olimme luvanneet. Se päivä oli senvuoksi minulle yhtä suuri päivä retken vaiheissa kuin moni muu, ja tunteeni voitanee ymmärtää, kun kokeiden jälkeen ilmoitin Amundsenille: "Olemme valmiit lähtemään, milloin kapteeni vain haluaa I" Ella Raines vanhanaikaisessa uimapuvussa, joka nykyisillä, silmillä' katsottuna näyttää hiukan hassulta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-03-24-03