Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 16, 1956

              i
•3
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
IJBKKl, the only Finnish literaiy-weekly in CaSian^
Publtshed and prlnted by the Vaparus Publishing CÖm
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontarlb. :.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter. . - .
Idekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina' 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
THDTSVALXOIBIN:
1 vuosikerta . . . Tv. .^^$5.00
6 kuukautta . . . . . . . : 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta MdO
6 kuukautta -...^..^.2.25
1 vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 kuukautta . . . . ^ ^ . i ^ ^ OO
ILMOITUSHINNAT: ;
$ l M palstatuUmalta. Halvin kiitösilxrtbitus $4.00. Kuo-lenJanllmoitus
$4.00 Ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoii^^iksista. Tilapälsihnpittajien
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitUkset ön ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Ximited.
Toimittaja: K. Salo. v { '
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company
on lähetettävä maksu etukäteen.
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. -
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O X 69 SUDBURY, ONTARIO
Nyt on sitten viimeinkin ratkaistu se paljon hyviä kir­joituksia
Liekille tuonut kirjoituskilpailu, joka aloitettiin
tammikuussa .1955. Aika jo olikin, sillä viimeinen kilpakir­joitus
alkaa lähennellä loppua.
Kun palkintolautakunnan jäsenet eivät olleet tilaisuu­dessa
lukemaan, tutkimaan ja arvostelemaan kilpakirjoituksia
sitä mukaa kun niitä toimitukselle saapui, päätti se suo­rittaa
tuon vaikean tehtävän vasta sitten kun kaikki kirjoi­tukset
on julkaistu, jolloin he voivat lukea ne Liekistä, tehdä
niistä muistiinpanonsa ja ottaa sitten toimittajalta lausunnon
niiden kieliasuun nähden. Niinpä sitten ratkaisu jäikin näin
pftkälle. :
iKehoitamme kaikkia voittajia kääntymään ensi tilassa
/Vapaus kustannusliikkeen puoleen ja ilmöittaniaan haluavat­ko
periä palkintonsa kirjoina, äahilevjrinäXtai molempina)
vaiko rahana. Kirjeet voi osoittaa Liekille, kuten kaiken
muunkin Liekin asioita käsittelevän kirjeenvaihdon. •
Toimituksen puolesta lausumme suuret kiitokset kaikille
kirjoituskilpailuun osallistuneille. Pahoittelemme -vain sitä,
että emme ole tilaisuudessa kaikkia palkitsemaan. Ehkäpä
useimmat eivät ole kuitenkaan muuta palkintoa odottaneet­kaan
kuin sen, että ovat kirjoituksillaan saaneet tuottaa viih­tyisiä
iltahetkiä tuhansille Liekin lukijoille ja samalla toteut­taa
omaa mieliharrastustaan. Jatkakaa edelleen meidän kaik­kien
yhteiseksi iloksi ja lehtemme .Liekin parhaaksi.
Tästä lähtien alamme julkaista Liekissä "Urheilupals-taa",
jossa lyhyesti kerrotaan aina edellisen viikon tärkeim­mistä
urheilutapahtumista, parhaista urheilusaavutuksista
eri puolilla maailma. Teemme tämän ikään kuin olympia-kisavuoden
kunniaksi ja samalla tyydyttääksemme satojen
Liekkiä lukevien urheilutoimintaa harrastavien henkilöiden
urheilu-uutisnälkää.
Toivomme asiaan kiinnostuneiden Oekin lukijain ja. ys­täväin
lausu\'an mielipiteensä tästä ajatuksesta ja myöskin
esittämään mahdollisia toivomuksiaan palstan suhteen. Tar­koituksena
on. että ainakin toistaiseksi tämä 'Urheilupalsta''
tulee käsittämään korkeintaan yhden Liekin palstan — vain
joissakin erikoistapauksissa vähän enemmän. Olympiakisojen
- aikana luonnollisesti joudutaan tekemään poikkeus.
Kun kesäaikana Liekille saapuvien kirjoitusten määrä
jossakin määrin vähenee — ainakin oireita siitä on ole­massa
— on toimitus järjestänyt ominpäin pienen kilpailun,
josta toisessa paikassa lehteämme mainitaan. Liekin toimitus
lupaa Liekin vuosikerran palkinnoksi kahdelle kirjeenvaihta­jalle,
jotka seuraavan kolmen kuukauden aikana — kesäk.
15 päivästä lähtien — lähettävät parhaimmat kertomukset
Liekille, Kirjoituksiin ei tarvitse merkitä mitään siitä että
ne kuuluvat kilpailuun, sillä otamme huomioon, kaikki tä­nä
aikana Liekille saapuN-at avustukset. Toivomme tämän
vaatimattoman kilpailun saavan Liekin uskollisten avusta jäin
tuen ja kannatuksen. .
Juhmmus
KIRJ. J. SILJO V
Pehmoinen nurmi ja tuoksu
koivun ja tuomen kukkivan,
vierellä virran verkas Juoksu.
Lempeät, fuvelevät
säveleet, värit väikkyvät. . .
Autuas, perhona keijuva kevät!
Kotisi, kotimaasi,
sieluni, jäi näköpiirin taa. •
Turhaan kannoit sa unelmaasi.
Kotimaahas' ei kanna
^ ktttsees, aikojen pitkoin taa.
^ ^ Silmän viipyä, viihtyä anm^^
Korvan levätä, kuulla "
au-uus outojen ihmisten
omaksi onneksi se luulla.
Perhos-karkelo, tuoksu
ainut pyyntösi olkoon nyt h
Viivytä kaihosi-virran juoksu!
SIGNAALEJA VENUKSELTA
Voimakkaita. Venus-planeetan radio­signaaleja
ilmoittaa Ohion yliopiston ob­servatorio
todenneensa toukokuun aika­na.
Ne kestivät useita tunteja ja muis­tuttivat
lähinnä niitä ääniä, joita ukko­nen
aiheuttaa radiossa. Venus ei ole kos­kaan
aikaisemmin antanut kuulla itses­tään,
mutta Jupiterilta saapuneita sig­naaleja
kuultiin Carnegielaitoksessa
\Vai(hingtonissa pari vuotta sitten.
• *
SYD.^N SAIRAUKSL\
Suomessa lasketaan olevan noin 80,
000 sydän- tai verisuonitautipotilasta.
Tämä määrä ja samoin näihin tautei­hin
kuolleisuus on Suoneessa suurempi
kuin suhteellisesti missään muussa maa­ilman
maassa.
laRJEENVAIHTOÄ
Vikke — Emme ole vielä ehti-nyt
tutustua siihen, mutta otamme
nyt heti sen käsille.
Zir^^fl — Kyllä se seuraavassa
numerossa näkee päivänvalon, ei-kähän
sillä erikoista kiirettä ole­kaan.
Kaikille—Pyydämme antaa nyt
ystävällisen kehoituksen, että kaik­ki
[Liekin kirjeenvaihtajat ryhtyi­sivät
tuumiskelemaan sopivien,
hauskojen ja mielenkiintoisten pa­kinoiden
ja kertomusten kirjoitta­mista
seka lähettämistä Liekille,
sillä niitä tarvitaan niin kesällä
kuin talvellakin. Pankaahan siis
kynät liikkumaan.
Tässä numerossa loppuu ''Elä­män
Pyörteissä'- ja sen tilalla aloi­tamme
seuraavassa numerossa jul­kaista
jatkokertomusta "Esteet
poistuvat", kirj. Hilkka. Kehoitta-kaa
ystäviänne udistamaan tilauk­sensa
nyt —tai tilaamaan Liekin
— että saavat tämän kauniin ja
jännittävän jatkokertomuksen
alusta lähtien. Ja edelleen voimme
luvata yhäti parempaa. Meillä on
toinen mainio jatkokertomus kiika­rissa
ja niin pian kuin saamme
julkaisuoikeuden, alkaa se ilmes­tyä.
san perinnäistapoihin on aina kuulunut
juhannuksen juhliminen ja kuuluu vielä
tänäänkin. w\siaa ei muuta se, missä"
merkeissä kukin juhannusta juhlii, juh­litaanko
sitä keskikesän suurena valon-juhlana,
toukojen päättymisen juhlana
vaiko Johannes Kastajan muistojuhla­na.
Joka tapauksessa silloin kokot roi-
. Juhannus on sitten ovella. Vaikka Liekki ei ilmestykään - huavat juhannuslaulut raikuvat ja iloi
erikoisena juhannusnumerona, niin olemme tähän.^ni|me- sia matkailuja tehdään.
roon, -joka ehtii melkeimpä kaikkein kaukaisempiinkin kolk- Niinpä toivotammekin kaikille hyvin
. kiin .jjuuhhaannnnuukksseekkssii,, \-aranneet muutamia juhannusaiheisia-• hauskaa ja kaunista juhannusta!
kirjoituksia. Tämän olemme tehneet siksi, että Suomen kan-
Sivu 2
K. S.
RAUHAN TEKIJÄN TIE
Viime talvena piti pastori Pentti Aarnio Suoton
Yleisradion kautta Suom^ii kansalle saarnan, jonkc seu­raavassa
esittelemme Liekin lukijakunnalle.
MINK.^ÄN"LAsISTA sananvaiihtoa käydään tänä iltana
Suomen kodeissa? ^Haisten yhteisten asiain l i ^
kuin esimerkiksi talyioljrmpialaisten, on paljon perheen jisen.
ten keskinäisiä asioita. Ehkäpä jossakin on vanha ja nuori
polvi vastakkain. Lapset syyttävät vanhempiaan v-anhan.
aik^siksi j a sellaisiksi, jotka eivät ynantiärränykyajannuori^^
Isa ja äiti puolestaan vaKttävat nuorison k^^
pinnallisuutta. Tuolla taas aviopuolisot selvittelevät yäle-jään.
TaäUä naapurit jeiyät tule ^^k^
miten lienee monissa kodissa pää- ja alivuokralaisten yhteis,
elämän laita? . ^^ ^
Kaiken tämän — samoinkuin sopuisankin perhe-el^nän
keskelle annetaan Paavalin sana Roomalaiskirjeen 12, b.
vun 18. jakeesta: r
"Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rau­hassa
kaikkien ihmisten kanssa."
1900 vuoden takaiset Rooman kristityt taisivat eifota
varsin vähän meidän aikamme ihmisistä. Olemme tottuneet
ajattelemaan tuon seurakunnan jäseniä viattomina marttyy­reina,
jotka saivat kärsiä uskonsa tähden. Paavali antaa
kuitenkin heille kehoituksen elää räiihassa ^ mikäli heistä
riippuu — kaikkien ihmisten kanssa, keisarinkin kanssa,'vi-hollistenkin
kanssa. Historian mukaan se ei ollut mahdollis­ta.
Mieleen jää kuitenkin kysymys: entä jos 'sittenkin olisi
voinut olla toisin . . . Entä jos kristittyjen yhteys ei ollut­kaan
sellainen kuin me kuvittelemme. Roomalaiskirjeen 12,
luku on kauttaaltaan opastamista oikeaan yhteiselämään,
Kun siinä puhjitaan rauhasta, todella tarkoitetaan rauhassa
elämistä. Sanaa rauha ei voi irroittaa merkitykseltään hen­gelliseksi
ja sanoa: tässä tarkoitetaan sielun rauhaa. Kysy-mys
on kristityn tuntomerkistä. Autuaita ovat rauhantekijät
sillä heidät on kutsuttava Jumalan lapsiksi. •
Meidän tehtävämme on siis elää rauhassaj "mikäli meis­tä
riippuu," Vanha sanonta väittää, että riitaan tarvitaan
aina kaksi. Niin, mutta entä kun me olemme oikeassa, onko
silloin rauhan takia annettava periksi? Jospa meidän kan­tamme,
meidän totuutemme on niin kallis ja tärkeä, että rau­han
rikkoutumisen ja taistelun uhallakin ön siitä pidettävä
kiinni? Mikäli näin on, on tuo asia meille tärkeämpi kuin
rauha. Kysymyksen asettelu muuttuu: mitkä asiat ovat
meille sUiurempia kuin rauha?
Yleensähän asioiden tärkeysjärjestys* merkitsee paljon.
Vaikka meilJ?.^Usi miten kiire, riittää aikaa sellaiiseen, "mitä
pidämme tärfefeimpänä. Samoin on rahänl^äyttömme laita.
Jos näenime jotakin, minkä todella haluamihe ostaa, olem­me
valmiit ilohiielin luopumaan monista suunnitelmista, jot­ka
vielä hetki sitten näyttivät aivan välttämättömiltä toteut­taa.
Eiköhän jtiäin ole silloinkin, kun tahdomme elää rau­hassa
ihmisten kanssa? 'Meistä riippuu, ovatkoTiidah aiheet
ja erimielisyydet voittamattomia esteitä, vai onko rauha ja
sovinto tärkeämpi. Toisille voimme esittää väin vaatimuksia.
Meistä riippuu, millaisen hinnan haluamme: rauhasta mak­saa,
Jos rauhantekijän tie on meille kirkastunut tärkeim­mäksi,
olemme valmiit maksamaan paljonkin. Silti hinta voi
tuntua liian suurelta. u\hteeksiäntaminen — täi pahan voit­taminen
hyvällä, mihin viimemainittuun Paavali saman luvun
viimeisessä jakeessa kehoittaa, on vaikea tie. Tuntuu yli­voimaiselta
myöntää, että se olisi ainoa tie rauhaan, vaikka
tiedämmekin, että metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan,
että viha herättää vihaa, riita riitaa, katkeruus katkeruutta.
Huomattava on, ettei Paavalikaan pidä rauhan savuttamis­ta
helppona tehtävänä, ei edes aina mahdollisena: 'Jos mah­dollista
on . ... mikäli teistä riippuu. . ." Asia riippuu muista­kin.
Heihin kuitenkin voimme vaikuttaa vain osottamalla
oman rauhantahtomme. Kysymys on siis omakohtainen:
Olenko valmis — mikäli minusta riippuu — elämään rau­hassa
lähimmäisten! kanssa?. Ellen näin elä, missä määrin
se on minun syytäni? Yhdistänkö ehkä asian ja ihmisen nnn,
että ollessani hyväksymättä asiaa, en hyväksy sen esittäjää­kään?
Ehkäpä on kokonaisia ihmisryhmiä, jotka ovat viholli­siani,
koska he joissakin asioissa ovat. eri mieltä kuin mina.
Nykyisinä kovan pelin jo monien r>'hmitysten ja eturistiriito­jen
aikana tämä vaara on olemassa. Tällaisesta ajattelusta
ei enää ole pitkä matka sellaisiin mielestämme jo taakse
jääneisiin vaiheisiin kuin rotu- ja kansallisuusvihaan. Kysy­mys
rauhassa elämisestä laajenee koko ihmiskuntaa koske­vaksi,
sodan ja rauhan kysymykseksi.
Mitä siinä voi yksityinen ihminen vaikuttaa? Eihän pie­nillä
kansoillakaan ole nykyisin paljoakaan sananvaltaa. Näm
epäilemme. Epäilemmekö näin ajatellessamme jo lähtökoh­taa,
itseänmie, omaa rauhantahtoamme? Kehoittaessaan elä­mään
rauhassa kaikkien ihmisten kanssa Paavali, ei suin­kaan
turhan vuoksi mainitse sanaa ''kaikkien';. Hänhän
ensimmäisenä lähti julistamaan evankeliumia: .kaikille kan­soille,
erotuksetta: "ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista,
ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä Icaik-ki
te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa". Jokainen ibini-nen
on lähimmäisemme. Kaikki ovat ihmisinä samanarvoisia.
lAuanlaina. kesäkuun 16 päivänä. 1S56