1954-06-12-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
E R K K I S A V O L A I N E N:
(KAUNOKIRJALUNEN VllKKOLBSTl)
1
LIEKKI, the only Finnish llterary weekly In Canada
PubUahed and printed toy the Vapaus Publishing Oonxpany
Ljmited, 100-102 Elm Sta*et West, Sudbury. Ontario
Reglstered at the Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 siviiisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta '$5.00
6 kuukautta 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $4i)0
6 kuukautto 2.25
3 kuukautU 1.50
SUOMEEN JA MUUAIXE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kUtosilmoitus $4.00. Kuo-lemanihnoltus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erticoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Lioille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vafpaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbugr, Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
Aaiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Lidckiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
BOX 69 SUDBURY, ONTABIO
Ensimmäinen Canadassa syntynyt
kiinalainen nainen, vancouverilai-nen
Margaret Jean Gee, on hyväksytty
Canadan Lakimiesyhdistyksen
jäseneksi.
MARJATTA
Tervalaa!
Toimituksen kulmasta
Kesän tullen keskeytyvät tavallisesti kulttuuririentomme
- ainakin siinä mielessä, että toiminta siirtyy haalien seinien
sisältä enemmän ulkoilmaan, kesäkämpille, missä järjestöllämme
sellaisia on. Yksilöjen touhu siirtyy myöskin paremmin
ulos luontoon ja usea viettää vapaa-aikansa luonnossa,
kalastellen" tai muuta hommaten.
IMutta yksi elin, jolla ei ole mahdollisuutta siirtyä', kesä-leitumille,
on laulukuoro. 'Missä kuoroja onkin toiminnassa
siellä käy edelleen harjoitus sitä suurta tilaisuutta varten,'
minkä laulukuorot etupäässä järjestävät, nimittäin laulu- Ja
soittojuhlaa varten. Tämä juhla on 'aina ollut tässä maassa
Suomalaisen kulttuuritoiminnan huomattavin päättäjäisjuhla
kesän ajaksi. Lukuisilla isommilla suomalaisasutuksilla on
laulukuoroja ollut toiminnassa vuosikausia ja niissä on ollut
vanhempi väestö ikäänkuin selkärankana. Mutta viime vuo
sien aikana on kuoroihin liittynyt huomattavasti niJorta voimaa,
mikä on sangen terveellinen ilmiö. Vanhemman väestön
ei tarvitse enää olla huolissaan siitä, että se työ ja se harrastus,
mitä he ovat vuosien, jopa vuosikymmenienkin ajan
vaalineet, kuolisi silloin, kun heistä aika jättää. -Se kulttuuriharrastus
ja sen vaaliminen, siirtyvät vain toisiin käsiin,
nuorempiin käsiin ja voimme olla varmat siitä, etiM nuorisomme
käsittää sen tärkeyden, mikä laululla ja soitolla on aina
ollut ja tulee edelleen olemaan suomalaisessa taide- ja kult-tuuriharrastiiksessa.
, , ' - •
Laulu ja soitto, kuten kaikki suomalaiset tietävät, on
aina ollut »Suomen kansan, tavallisen kansan tunteiden ilmaisukeino.
Aina silloin, kun kansaamme on kohdannut joko
suru tai ilo, on laulu kajahtanut, milloin surullisena, milloin
iloisena, kuinka TvuUoinkin on tilanne sen määritellyt. T*nä
ilo ja suru kuvastuu niin täydellisesti kauniissa suomalaisissa
%aiksanlauluissa. eikä vain säveleissä, mutta myöskin sanoissa.
Kun nuoret käsittävät, mitä laulu ja soitto on merkinnyt
iMidän isilleen ja äideilleen, heidän isoisilleen ja isoäideilleen
ankeina ja iloisempina aikoina, niin se on omiaan kannustamaan
heitä vaalimaan ja säilyttämään laulu- ja musiikkitoiminnan
entistä e;hompana keskuudessaan.
Jokainen tietää, että laulu ja musiikki tulkitsevat ajan
virtauksia. Tänä päivänä, jolloin jotkut edesvastuuttomat
ihniiiset teke^•ät kaikkensa saadakseen taas uuden maailmah-l>
alon syttymään, tulee meidän laulumme soida ylistystä rau-
*»alle. Laulullakin me voinmne tehdä tunnetuksi rauhan asiaa.
Tiedämme myöskin sen. että vain rauhan oloissa voivat ihmiset
vaixiasti harjoittaa ja kehittää sitä kulttuuria, minkä he
ovat saaneet perinnöksi vanhemmiltaan. Meistä voi jokainen
olla kulttuurin kohottaja, mutta kenenkään ei tarvitse
olla sen polkija eikä murskaaja.
On mielen'kiintoista todeta, että nykymaailman suurim-^
mat musiikinharrastajat, luovat voimat musiikkialalla, ovat
pohjaltaan rauhanpuolustajia. Jos kerran luova henkilö, joka
ktrjoittaa sitä musiikkia mitä me laulamme, voi olla f>eriaat-
•leeitaan rauhan kannalla, niin miksi emme me voi myöskin
olla.^ Kyllä me voimme ja me olemme. Tuhannet 'kuuluisat
.Iienkilöt, jotka tunnetaan kaikkialla laulun ja musiHcin maail-mnassas
käsittävät, että rauhan säilyminen on ehdottomasti
välttämätön vapaan kulttuurin säilyttämiselle ja siksi he
ovat rauhan rintamassa.
Ihmiskunnan historia osoittaa, että laulu ja musiikki on
TERVETUIX)A kanssamme juhlimaan
kesän kauniina sunnuntaina.
On aivan kuin luontökm huomannut ois
pestä talvisen kuonan ja lian pois.
Nyt aurinko kirkkaana loistaa,
teidät tervetulleeksi toivottaa.
On suuri tää luonnon temppeli,
korkealla on sininen katto.
Siellä ilmoissa lintujen laulu soi,
kesän keijut untuvapUvissä karkeloi,
maassa pehmeä vihreä matto.
Ja kukkahan saivat kirsikkapuut,
on luonnossa kevään taika.
Lapset kirmaten puista mahlaa juo.
kaikkialla on elämän uuden vuo —-
niin kaunis on kevään aika.
Siis käykäöjnme joukolla juhlimaan,
ei huolia, suruja meillä.
Näin rauhan puolesta rakkauden,
näin yhdessä kortemme kantaen
olkoon juhlamme kaunis ja pyhä.
Siis tervetuloa juhlaan!
Auton tuntemattomuudesta
8 päivää vankeutta
Miss Saadir Rodriquez, San Fra'n-ciscosta
kotoisin oleva neitonen, opettel
i ajamaan autoa. Keskellä vilkasta liikennettä
hänen autonsa pysähtyi kadulla
ja lähti menemään takaperin, kunnes
iski erääseen takana olevaan autoon.
Saapui paikalle f>oliisi, joka viittasi
neidin auton jalkajarruun ja kysyi:
'"Minkä neiti luulee tuon olevan?'
•Neiti hätiläntyi ja vastasi, että hänellä
ei ole pienintäkään aavistusta, mikä
vehje se on. Oikeudessa oli vaihtoehtona
8 päivän vankeus tai 40 dollarin
sakko. Neiti valitsi edellisen.
Canadassa on käynnissä 101 jauhomyllyä,
joista 58 on Ontariossa. 14 .M-bertassa.
11 Manitobassa, 10 Saskatche-wanissa,
5 Quebecissa ja"3 BCcssa.
Rakkaus pilaa joskus puhtaan sydämen,
joskus se puhdistaa pilaantuneen.
valanut ihmisiin uutta uskoa ja voimaa,
silloin kun kaikki on näyttänyt synkältä.
Se on valanut uutta voimaa ja valoa
Suonien kansaan niiaa ankeina aikoina,
mitä se on saanut vuosisatain kuluessa
kokea. Valakoon se uskoa myöskin siihen,
että rauhanvoimat pysyvät voitolla
maailmassa ja keräävät entistä suuremmat
joukot puoleensa. Rauhan ja ystä-v\
yden merkeissä on pyrittävä edistämään
tieteitä ja taiteita maailmassa.
Siinä työssä tekevät osansa myöskin
meidän laulu- ja soittovoi>namme — ja
ovat ylpeitä siitä.
Kaunis, kallis Rio
" l4"AAIL'M-\iN' meriä matkatessa joutuu valiteta
• •'^-••toteamaan^ että vanhat käsitteet ja mielikuvat
karun päinvastaisten realiteettien kaatamina. flolU oU
nä keväänä saan&t todeta yhden kuulopuheista ja ina^
jallisuuden tulvasta muovailemani kuvan säilyaeöi ^
senkin jälkeen, kun siihen itse paikan päällä tutostu^^
on kuin onkin maailnian lyöyättömästi kaunein ja
tisin satamakaupunki!
Suurin kunnia laskee tästä kaikesta _ _
näyttämömestarille, äiti Luonnolle. Kuvitelkaapa upeaa,
vää maalausta, jonka syvänsininen merenlahti, *
valkohietarantaiset saaret huojuvine palmuineen seka
vaita tavoittelevat vihreärinteiset vuoret muodostavat
hän maalaukseen on R i o de Janeiro kohonnut ja siinä
täytynyt nykyisiin mittoihinsa. Kaupunki sijaitsee s
malta osaltaan mantereen lukitsemana, n. 15 mailia
j a 2—10 mailia leveän merenlahden eteläisellä rannalla.
Aluksemme lipui verkalleen ohitse Copacabanan
teliaan ja useita maileja pitkän hylpyrannan. Maalta
sitä saartavat modernien, pilvenpiirtäjämäisten loiste
lien j a hienoston asuinrakennusten rivit. Tämän kapean
tumaaiiman kirjavan j a ^>äsäännöllisen nauhan yQe
vat epälukuisten vuorten huiput lähellä ja kaukana;
pänä karkista P ä o de Acucar, kuulu Sokeritoppa, jonka
to todella vastaa nimeä. Oikealla, vielä ylempänä/k
Corcovadon pykäläinen huippu lähes kahden ja pu
hannen jalan korkeuteen merenpinnasta, ja siellä er
niin päivällä kuin yölläkin'(valonheittimin valaistuna)
taisa, lähes neljäkymmentä metriä korkea Kristuspatsas,
vanvei^o- j a insinööritaidon huipentuma.
Paljon ovat 'tehneet Rion hallitsijatkin kaupunt
kaunistamiseksi, upeitten merenrantapuistojen^ loisto
lirivien ja suurten virastotalojen muodostama kulissi käf
melkoisen tarkkaan kaupunkiin mereltä käsin saapuvalta
semmät kontrastit. Voisi luulla saapuvansa johonkin pa
silliseen esikartanoon, jonka asukkailla ei — luonnon
lailevan kauneuden hurmaaman katselijan mielestä -
lainkaan ns. ''maallisia*' huolia.
Kun minulla oli viikon verran aikaa uppoutua R-tein
tietysti parhaani ehtiäkseni kaikkeen ja kaikkialle,
se ollut pikkujuttu. 'Matka yhdestiJ kaupunginosasta toisM
esimerkiksi vuorenrinteeseen puhkaistun tunnelin kauta
vanhasta kaupunginosasta Copacabanalle, kesti puoli tm
tia nopeimmillakin taxeilla. Tavallisilla ajopeleillä, kute
omnibusseilla tai raitiotievaunuilla, sai ajaa tuntikaua
päästäkseen kaupungin päästä toiseen. Rio on kapea, irii:
kitteleva käärmekaupunki. jonka asemakaavaa luoneet ari
kitehdit lienevät saaneet useammin kuin kerran
tystä. Se on nimittäin täytynyt tehdä oikukasta maait.
nöyrästi totellen, . louhien ja tasoitellen sekä tunneleij
puhkoen.
Brasilia on kapitalismin maa, vielä tänä päivänä se
sidottu jotakuinkin tiukasti amerikkalais-englantilais-sab
laisen suurpääoman rautakourin. Tämän havaitsee sehi^
kaikkialla maassa, myös Riossa. Kaupunkia on rakenneffl
modernisoitu, kaunisteltu aika lailla, myönnettäköön. Maa
tämän on sanellut yksityinen: liikemiesetu. jossa ei ole pids
ty silmällä koko yhteisön, k < ^ \-äestön etua. Kaup«i*
elite'He on rakennettu kertakaikkiaan loistavat kaupfl#
osat ja huvittelukeskukset, mutta samaan aikaan tämän ^
ton varsinaisten rakentajien asuinkorttelit, pihat ja tu»
väylät on j ä t e t ty usein pöyristyttävän kehnoon ja likais»
tilaan. Tämä toteamus ei voi olla vaikuttamatta hiukan»
sentavasti siihen muuten niin unohtumattomaan, eksflfi^
seen yleiskuvaan, jonka kaupunki tarjoaa. Sik?! joutu
sanomaan: "Rioko? N i i n . . . kyllähän siellä oli aivan s»
renmoisen kaunista, mutta . . . "
Tämä '^mutta' on kiistämätön. :Mieleeni tulevat w*
välittömän rantavyöhykkeen takana kohoilevat pienet ^
jotka Guanabara-lahdelta katsottuina näyttivät ha»su^
tilkkutäkein peitetyiltä kummuilta. Maihin P^^;^>'^"'.^ ^
retkeni myös noille seuduille ja totesin -tilkut' sadoi ^
taas sadoiksi viheliäisiksi puu-peltiröttelöiksi.
pungin proletaarinen väestö suurena osaltaan asustaa.
Ja tulee mieleeni juttu, jonka minulle kertoi triu^
amerikkalaisen aluksen merimies. Heidän radiosahkotta
oli lähtenyt luotsaamaan erästä upporikasta missiä ^
gin slummikortteleihirv koska tämä oli P^^^^^f^^..^^
jankuttanut haluavansa nähdä 'just everything .
kailien. Radistimme vei hänet roskaisille ja '^^^.^'.''^
duille. erääseen pahamaineiseen distrikiin. >itH>i ""'j^'^^
myös puistattavat "rakkauden" kauppahallit ja ^
avuttomimman kurjaliston tyyssijat. Missi ke ti P \
tla tuota kävelyä ja vastaantulijoitten katseita
parsia, kunnes yhtäkkiä hysteerisenä vaali kavaljeenaan
maan hänet takaisin laivalle. . . • Jik*
Minä olin ymmärrettävistä syistä sitkeämpi kum ^
pintainen amerikattaremmfe. Mutta tuskin olm pa) ^
vähemmän järkyttynyt, kun kohtasin 90 metriä l**^'^"^^
pungin pääkadun läheisyydestä hajan prostituoitujen
telin, jota kierteli taukoamatta ihmisvilinä.
Si¥U 2 J^u^ytaimf.^kyj^vq 12 jxiiTyiJt 1954
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 12, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-06-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540612 |
Description
| Title | 1954-06-12-02 |
| OCR text | E R K K I S A V O L A I N E N: (KAUNOKIRJALUNEN VllKKOLBSTl) 1 LIEKKI, the only Finnish llterary weekly In Canada PubUahed and printed toy the Vapaus Publishing Oonxpany Ljmited, 100-102 Elm Sta*et West, Sudbury. Ontario Reglstered at the Post Office Department, Ottawa as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 siviiisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta '$5.00 6 kuukautta 2.75 TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta $4i)0 6 kuukautto 2.25 3 kuukautU 1.50 SUOMEEN JA MUUAIXE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kUtosilmoitus $4.00. Kuo-lemanihnoltus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erticoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Lioille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vafpaus Publishing Company Limited. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbugr, Ontario. Toimittaja: J . W. Saari. Aaiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Lidckiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI BOX 69 SUDBURY, ONTABIO Ensimmäinen Canadassa syntynyt kiinalainen nainen, vancouverilai-nen Margaret Jean Gee, on hyväksytty Canadan Lakimiesyhdistyksen jäseneksi. MARJATTA Tervalaa! Toimituksen kulmasta Kesän tullen keskeytyvät tavallisesti kulttuuririentomme - ainakin siinä mielessä, että toiminta siirtyy haalien seinien sisältä enemmän ulkoilmaan, kesäkämpille, missä järjestöllämme sellaisia on. Yksilöjen touhu siirtyy myöskin paremmin ulos luontoon ja usea viettää vapaa-aikansa luonnossa, kalastellen" tai muuta hommaten. IMutta yksi elin, jolla ei ole mahdollisuutta siirtyä', kesä-leitumille, on laulukuoro. 'Missä kuoroja onkin toiminnassa siellä käy edelleen harjoitus sitä suurta tilaisuutta varten,' minkä laulukuorot etupäässä järjestävät, nimittäin laulu- Ja soittojuhlaa varten. Tämä juhla on 'aina ollut tässä maassa Suomalaisen kulttuuritoiminnan huomattavin päättäjäisjuhla kesän ajaksi. Lukuisilla isommilla suomalaisasutuksilla on laulukuoroja ollut toiminnassa vuosikausia ja niissä on ollut vanhempi väestö ikäänkuin selkärankana. Mutta viime vuo sien aikana on kuoroihin liittynyt huomattavasti niJorta voimaa, mikä on sangen terveellinen ilmiö. Vanhemman väestön ei tarvitse enää olla huolissaan siitä, että se työ ja se harrastus, mitä he ovat vuosien, jopa vuosikymmenienkin ajan vaalineet, kuolisi silloin, kun heistä aika jättää. -Se kulttuuriharrastus ja sen vaaliminen, siirtyvät vain toisiin käsiin, nuorempiin käsiin ja voimme olla varmat siitä, etiM nuorisomme käsittää sen tärkeyden, mikä laululla ja soitolla on aina ollut ja tulee edelleen olemaan suomalaisessa taide- ja kult-tuuriharrastiiksessa. , , ' - • Laulu ja soitto, kuten kaikki suomalaiset tietävät, on aina ollut »Suomen kansan, tavallisen kansan tunteiden ilmaisukeino. Aina silloin, kun kansaamme on kohdannut joko suru tai ilo, on laulu kajahtanut, milloin surullisena, milloin iloisena, kuinka TvuUoinkin on tilanne sen määritellyt. T*nä ilo ja suru kuvastuu niin täydellisesti kauniissa suomalaisissa %aiksanlauluissa. eikä vain säveleissä, mutta myöskin sanoissa. Kun nuoret käsittävät, mitä laulu ja soitto on merkinnyt iMidän isilleen ja äideilleen, heidän isoisilleen ja isoäideilleen ankeina ja iloisempina aikoina, niin se on omiaan kannustamaan heitä vaalimaan ja säilyttämään laulu- ja musiikkitoiminnan entistä e;hompana keskuudessaan. Jokainen tietää, että laulu ja musiikki tulkitsevat ajan virtauksia. Tänä päivänä, jolloin jotkut edesvastuuttomat ihniiiset teke^•ät kaikkensa saadakseen taas uuden maailmah-l> alon syttymään, tulee meidän laulumme soida ylistystä rau- *»alle. Laulullakin me voinmne tehdä tunnetuksi rauhan asiaa. Tiedämme myöskin sen. että vain rauhan oloissa voivat ihmiset vaixiasti harjoittaa ja kehittää sitä kulttuuria, minkä he ovat saaneet perinnöksi vanhemmiltaan. Meistä voi jokainen olla kulttuurin kohottaja, mutta kenenkään ei tarvitse olla sen polkija eikä murskaaja. On mielen'kiintoista todeta, että nykymaailman suurim-^ mat musiikinharrastajat, luovat voimat musiikkialalla, ovat pohjaltaan rauhanpuolustajia. Jos kerran luova henkilö, joka ktrjoittaa sitä musiikkia mitä me laulamme, voi olla f>eriaat- •leeitaan rauhan kannalla, niin miksi emme me voi myöskin olla.^ Kyllä me voimme ja me olemme. Tuhannet 'kuuluisat .Iienkilöt, jotka tunnetaan kaikkialla laulun ja musiHcin maail-mnassas käsittävät, että rauhan säilyminen on ehdottomasti välttämätön vapaan kulttuurin säilyttämiselle ja siksi he ovat rauhan rintamassa. Ihmiskunnan historia osoittaa, että laulu ja musiikki on TERVETUIX)A kanssamme juhlimaan kesän kauniina sunnuntaina. On aivan kuin luontökm huomannut ois pestä talvisen kuonan ja lian pois. Nyt aurinko kirkkaana loistaa, teidät tervetulleeksi toivottaa. On suuri tää luonnon temppeli, korkealla on sininen katto. Siellä ilmoissa lintujen laulu soi, kesän keijut untuvapUvissä karkeloi, maassa pehmeä vihreä matto. Ja kukkahan saivat kirsikkapuut, on luonnossa kevään taika. Lapset kirmaten puista mahlaa juo. kaikkialla on elämän uuden vuo —- niin kaunis on kevään aika. Siis käykäöjnme joukolla juhlimaan, ei huolia, suruja meillä. Näin rauhan puolesta rakkauden, näin yhdessä kortemme kantaen olkoon juhlamme kaunis ja pyhä. Siis tervetuloa juhlaan! Auton tuntemattomuudesta 8 päivää vankeutta Miss Saadir Rodriquez, San Fra'n-ciscosta kotoisin oleva neitonen, opettel i ajamaan autoa. Keskellä vilkasta liikennettä hänen autonsa pysähtyi kadulla ja lähti menemään takaperin, kunnes iski erääseen takana olevaan autoon. Saapui paikalle f>oliisi, joka viittasi neidin auton jalkajarruun ja kysyi: '"Minkä neiti luulee tuon olevan?' •Neiti hätiläntyi ja vastasi, että hänellä ei ole pienintäkään aavistusta, mikä vehje se on. Oikeudessa oli vaihtoehtona 8 päivän vankeus tai 40 dollarin sakko. Neiti valitsi edellisen. Canadassa on käynnissä 101 jauhomyllyä, joista 58 on Ontariossa. 14 .M-bertassa. 11 Manitobassa, 10 Saskatche-wanissa, 5 Quebecissa ja"3 BCcssa. Rakkaus pilaa joskus puhtaan sydämen, joskus se puhdistaa pilaantuneen. valanut ihmisiin uutta uskoa ja voimaa, silloin kun kaikki on näyttänyt synkältä. Se on valanut uutta voimaa ja valoa Suonien kansaan niiaa ankeina aikoina, mitä se on saanut vuosisatain kuluessa kokea. Valakoon se uskoa myöskin siihen, että rauhanvoimat pysyvät voitolla maailmassa ja keräävät entistä suuremmat joukot puoleensa. Rauhan ja ystä-v\ yden merkeissä on pyrittävä edistämään tieteitä ja taiteita maailmassa. Siinä työssä tekevät osansa myöskin meidän laulu- ja soittovoi>namme — ja ovat ylpeitä siitä. Kaunis, kallis Rio " l4"AAIL'M-\iN' meriä matkatessa joutuu valiteta • •'^-••toteamaan^ että vanhat käsitteet ja mielikuvat karun päinvastaisten realiteettien kaatamina. flolU oU nä keväänä saan&t todeta yhden kuulopuheista ja ina^ jallisuuden tulvasta muovailemani kuvan säilyaeöi ^ senkin jälkeen, kun siihen itse paikan päällä tutostu^^ on kuin onkin maailnian lyöyättömästi kaunein ja tisin satamakaupunki! Suurin kunnia laskee tästä kaikesta _ _ näyttämömestarille, äiti Luonnolle. Kuvitelkaapa upeaa, vää maalausta, jonka syvänsininen merenlahti, * valkohietarantaiset saaret huojuvine palmuineen seka vaita tavoittelevat vihreärinteiset vuoret muodostavat hän maalaukseen on R i o de Janeiro kohonnut ja siinä täytynyt nykyisiin mittoihinsa. Kaupunki sijaitsee s malta osaltaan mantereen lukitsemana, n. 15 mailia j a 2—10 mailia leveän merenlahden eteläisellä rannalla. Aluksemme lipui verkalleen ohitse Copacabanan teliaan ja useita maileja pitkän hylpyrannan. Maalta sitä saartavat modernien, pilvenpiirtäjämäisten loiste lien j a hienoston asuinrakennusten rivit. Tämän kapean tumaaiiman kirjavan j a ^>äsäännöllisen nauhan yQe vat epälukuisten vuorten huiput lähellä ja kaukana; pänä karkista P ä o de Acucar, kuulu Sokeritoppa, jonka to todella vastaa nimeä. Oikealla, vielä ylempänä/k Corcovadon pykäläinen huippu lähes kahden ja pu hannen jalan korkeuteen merenpinnasta, ja siellä er niin päivällä kuin yölläkin'(valonheittimin valaistuna) taisa, lähes neljäkymmentä metriä korkea Kristuspatsas, vanvei^o- j a insinööritaidon huipentuma. Paljon ovat 'tehneet Rion hallitsijatkin kaupunt kaunistamiseksi, upeitten merenrantapuistojen^ loisto lirivien ja suurten virastotalojen muodostama kulissi käf melkoisen tarkkaan kaupunkiin mereltä käsin saapuvalta semmät kontrastit. Voisi luulla saapuvansa johonkin pa silliseen esikartanoon, jonka asukkailla ei — luonnon lailevan kauneuden hurmaaman katselijan mielestä - lainkaan ns. ''maallisia*' huolia. Kun minulla oli viikon verran aikaa uppoutua R-tein tietysti parhaani ehtiäkseni kaikkeen ja kaikkialle, se ollut pikkujuttu. 'Matka yhdestiJ kaupunginosasta toisM esimerkiksi vuorenrinteeseen puhkaistun tunnelin kauta vanhasta kaupunginosasta Copacabanalle, kesti puoli tm tia nopeimmillakin taxeilla. Tavallisilla ajopeleillä, kute omnibusseilla tai raitiotievaunuilla, sai ajaa tuntikaua päästäkseen kaupungin päästä toiseen. Rio on kapea, irii: kitteleva käärmekaupunki. jonka asemakaavaa luoneet ari kitehdit lienevät saaneet useammin kuin kerran tystä. Se on nimittäin täytynyt tehdä oikukasta maait. nöyrästi totellen, . louhien ja tasoitellen sekä tunneleij puhkoen. Brasilia on kapitalismin maa, vielä tänä päivänä se sidottu jotakuinkin tiukasti amerikkalais-englantilais-sab laisen suurpääoman rautakourin. Tämän havaitsee sehi^ kaikkialla maassa, myös Riossa. Kaupunkia on rakenneffl modernisoitu, kaunisteltu aika lailla, myönnettäköön. Maa tämän on sanellut yksityinen: liikemiesetu. jossa ei ole pids ty silmällä koko yhteisön, k < ^ \-äestön etua. Kaup«i* elite'He on rakennettu kertakaikkiaan loistavat kaupfl# osat ja huvittelukeskukset, mutta samaan aikaan tämän ^ ton varsinaisten rakentajien asuinkorttelit, pihat ja tu» väylät on j ä t e t ty usein pöyristyttävän kehnoon ja likais» tilaan. Tämä toteamus ei voi olla vaikuttamatta hiukan» sentavasti siihen muuten niin unohtumattomaan, eksflfi^ seen yleiskuvaan, jonka kaupunki tarjoaa. Sik?! joutu sanomaan: "Rioko? N i i n . . . kyllähän siellä oli aivan s» renmoisen kaunista, mutta . . . " Tämä '^mutta' on kiistämätön. :Mieleeni tulevat w* välittömän rantavyöhykkeen takana kohoilevat pienet ^ jotka Guanabara-lahdelta katsottuina näyttivät ha»su^ tilkkutäkein peitetyiltä kummuilta. Maihin P^^;^>'^"'.^ ^ retkeni myös noille seuduille ja totesin -tilkut' sadoi ^ taas sadoiksi viheliäisiksi puu-peltiröttelöiksi. pungin proletaarinen väestö suurena osaltaan asustaa. Ja tulee mieleeni juttu, jonka minulle kertoi triu^ amerikkalaisen aluksen merimies. Heidän radiosahkotta oli lähtenyt luotsaamaan erästä upporikasta missiä ^ gin slummikortteleihirv koska tämä oli P^^^^^f^^..^^ jankuttanut haluavansa nähdä 'just everything . kailien. Radistimme vei hänet roskaisille ja '^^^.^'.''^ duille. erääseen pahamaineiseen distrikiin. >itH>i ""'j^'^^ myös puistattavat "rakkauden" kauppahallit ja ^ avuttomimman kurjaliston tyyssijat. Missi ke ti P \ tla tuota kävelyä ja vastaantulijoitten katseita parsia, kunnes yhtäkkiä hysteerisenä vaali kavaljeenaan maan hänet takaisin laivalle. . . • Jik* Minä olin ymmärrettävistä syistä sitkeämpi kum ^ pintainen amerikattaremmfe. Mutta tuskin olm pa) ^ vähemmän järkyttynyt, kun kohtasin 90 metriä l**^'^"^^ pungin pääkadun läheisyydestä hajan prostituoitujen telin, jota kierteli taukoamatta ihmisvilinä. Si¥U 2 J^u^ytaimf.^kyj^vq 12 jxiiTyiJt 1954 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-06-12-02
