Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 29, 1942

              4 « ^
>
r
1
l i
1 ' - 1 - ~
U i
f. f
1 •>• t
- f
. ' v
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
Publishing. Company Limited, 100^102
Elm Street, West, Sudbury, Ontario.
aegistered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter.
Tflanshhuiat:
6 kk. lao
9 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
o kk, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.40
6uomeen ja muualle ulkomaille:
1 vk.
6 kk. L6&
Brtonnmerot 5 soitttS
LIekkf UmesiTy Jokaisen^PilkoEi Iftu-
«Btaina 12-slviiteeiia, cdsSltäea paiastii
kaunokirjallista luettavaa ftaflrilta aloil*
AslamiehiUe myönnetään 20 prosen*
tm palkkia
~ Pyytäim aslamiesvällneita jo tft-nftän.
ZLMOJTCTSHINNAT: Kirjeenvaihto-
Ilmoitukset ~$1.00 kerta. Aviolu^toon
menneille onnentoivotukset 40e palsta*
tutima. Nimenmuuttoilmäittikset SOc
kertf $1U)0 kolme kertaa. Syntym&'
Ilmoitukset $1.00 kerta, $24M> kolme ker.
taa. zr*<oiemaniImoitukset $2100 ^erta,
60c lisäBtftksu kiitoslauseelta tai miUsto-värsyltä.
lautaan tietää- ja osoiteil-moitukset
40c palstcHuuma. — THapäis-ilmoittajie>^
on^vaaditteessa lähetettövg
llmoitusma^su etukäteen;
Yleiset ilmoitushinnat 40o paMatuu-ma.
nmoitusj- joka julkalstaaa 4ielijä>
kertaa samanlaisena 30o palsteimmia.
Alin ilmoitushinta 40o palstatnuma^
kerta ilmoittaessa.
Erikoifiista' Ilmoitushinnoista? voi tie«>
dustella tämSh lehden konttknlstai.
Kustantaja Ja painaja: ^pans PQbi>
llshing Company> Umited, 100-102'Ebn
Street, W ^ Sudbuz?i Ontario.
Toimittajaa. PSivlO.
ToimitttsoeuvostOi J. JBirvis^ Rauha
tfäki, HUia. AHO, K fiikä^. fister
KaustinenvAUl^mim, Margit laakana-
Yrjö Salvoja JUlinar Saati
UekkiiQ^ aljotutt klrjbitixkaet^ oaoti-
•$BttavaL:;.' .-•< . ,
ToiflMseo! K u h i ^
Tämän tästä saapuu iiir^iia^ 'jois^ '
sanotaan, että jos ''joku Liekin toU
niittäjistä" — tekisi niin ja niin —
taki on tehnyt niin Janiin. Selvyyden
vuoksi huomautettakoon, että niitä on
vain yksi, jolle — persoonallisesti
ajateltuna — voi huomautukset teh­dä
ja jota voi tarpeen mukaan kai­kesta
syytellä. Kiitoksista ei puhuta
mitään f mutta jos tiimakin sattuisi tu­lemaan^
niin hän nc ottaa yhteisesti
kaikkien puolesta varovaisuudella
vastaan. Siis kirjoitukset kulkevat
vain yhden käden hautta; taloudelli­set
asiat taas konttorin kautta.
* * *
Syksy on käsillä. Päivät lyhenee,
illat pitenee, enemtnän lukemistakin
karvataan. Syytä on siis kiinnittää
huomio lehtien tilauksiin, uudistuk­siin
ja uusiin. Maaseuduilla tämä tar­ve
erityisesti huomataan. Mutta va-ratkaapa
te metsämiehetkin ennen
työpaikoille, menoanne itsellenne
myöskin Liekki iltojcnne ratoksi. Ja
missä tahansa työpaikoilla joku Lie­kin
ystävä löytyy, toivoaksemme hän
edustaa asiaa siten, että useampia leh­tiä
sakille tulee, niin, että kukin saa
raufiassa katsella omaa Ichtcään. Var­maan
itsekukin pian huomaa, että
löytää siitä aina jotakin "rahansa e-destä^.
— AP.
C L . \ R K GABLE, yksi suuripalk-kaisirapia
elokuvanäyttelijöitä, on
\-apaaehloisena yhtynyt Yhdysvaltain
lentovoimiin ta\'anisena sotilaana.
Saatnaan kolmen kunkanden perus­harjoituksen
Miamissa, Floridassa,
hän voi tehdä hakemuksen päästäk­seen
upseerikouluun.
Kysykäämme oikealta tunturi-La­pin
poromieheltä', miten Suomi olisi
hänen mielestään talousmaantieteel­lisesti
jaettava. Ennenkuin saamme
vastauksen, on meidän silloin selitet­tävä,
mitä tuo konstikkaalta kuulos­tava
"talöusmaantieteellinen" mer­kitsee.
Kun poromies on älynnyt kjr-symyksemme,
sisällön, pamauttaa hän
aivan salomonimaisen selvän jakoeh­dotuksen:
"Suomessa on ensiksikin varsinai­nen
Poro-Suomi ja varsinainen Lan-ta-
Soomi, ja näiden välillä on sitten
laaja Seka-Suomi, jossa poromiehiä
j a lantalaisia elää sekaisin."
Lantalaisiksi poromies sianoo kaik­kia
maanwljeltjöitä ja karjanhoita­jia,
joilla on hassu tapa^ kerätä- kaik­ki
lanta talteen j a ajaa se samalla
reellä, jossa he i t s ^ i n usein istuvat,
isoihin kasoihin talon ympärille. Ja
vieläpä kesälläkin he jatkavat tätä
omituista leikkiä: hajoittavat nuo
isot kasat ympäriinsä ja pdttävät
maahan. Asian voisi \ 4 d ä ymmäftääy
jos heidän käsittelemänsä lantaa olisi
sellaista siistiä papahatavaraa^ jol^
laista^ poro t e t e i , mutta^ e t t ä he viit*-
sivät pelata^ sellaisten; suurien ja> peh-meiden
läjien kanssa!
. ^ Noj oikeastaan tuo poromiehen ap-.,
rikointi on* täysui järkeenvkä3?j)ä ja
hähen^ jakoehdotuksensa omallk' ta­vallaan
aiv^n- paikalleen^ osuva»
Koko P^-Piyhjolan ja Lapin met­säalueella
haijoitetaan poronhoitoa
rinnan . toisten «linkeinojen kanssa^
<kun taas. puhtain poronhoidoMa^ elä­minen
rajoiltuu etupäässä- varsinai­seen
tunturi-Lappiin^ johon kuuluvat
Efipntefciön^ Utsjoen^ Inarin ja Pet-
^samoh |)itäjät sekä Sodankylän, Muo­nion
ja' Sallan pohjoisosat.
Siellä on poro, tuo Lapin kruunu-pää,
se ehdoton keskipiste, jonka yn\-
päri kaikki pyörii. Poron hyvinvoin-i
nin mukana nousee Lapin miehen
vauraus, poron kärsiessä kärsii lap­palainenkin.
Ottaa Lapin mies kyllä vesistänsä
silloin tällöin maukkaan kalan, poi­mii
marjan m ä t t ^ t ä , saa saalista
ansastansa; osuu hänen tähtäimeen­sä
myös hukka volonaama, kettu
rääpäle, ahma, ilves ja ehkä itse
piertna mesikämmenkin. Saattaa hä­nellä
olla aarin perunatukkukin a-suntonsa
äärellä. Kaikki nämä ovat
kuitenkin pelkkiä sivutekijöitä po­roon
verraten.
Porosta saa lappalainen liharuokan­sa,
maitonsa juustonsa, rasvansa, tal-vivaatteensa,
housunsa, kenkänsä, kä­sineensä,
päähineens, ja monen monet
tarve-esineensä, jopa tiukan tullen
neulat ja'naskalitkin. Porontaljalla
hän nukkuu ja poronnahkavällyt ve­tää
hän. tarpeen tullen peitteekseen.
Porontuotteista saamillaan rahoilla
hän hankkii itselleen lisää elämän
mukavuuksia ja iloa, ostaa kihlat
morsiammdleen, tuomiset emännäl­leen,
lahjat ja namuset lapsdleen.
Poron v^aikutukset näkyvät lappalai­sen
ruumiinrakenteessa, hänen liik­kumistavassaan,
luonteessaan ja käy­töksessään.
Sanalla sanoen poro
määrää siellä N^arsinaisessa valtakun­nassaan
suurin piirtein koko jokapäi­väisen
elämän tahdin ja laadun.
Kesän aikaan, jolloin etelä-Suo­men
lantalaisen lehmä lekottelee hy­villä
laitumilla j a nauttii täysin sie­mauksin
elämisen ihanuudesta, luu-lisiMappalaisen
poroUedcii^^ olevan
mahdoUisiinman hyvät oltavat. On­han
Lapissa keskikesällä ainainen
päivä, paljon aurinkoa j a lämmintä;
on solisevia puroja, pulppuvia läh­teitä
ja kirkasvetisiä järviä j a jokia
aivan ylenmäärin; on hyviä, porolle
sopivia ruokamaitakin monesti aivan
satumai^n kauniiden maisemien kes-
•kellä. , • • • ; - . : v : 7 V - . - . \ -
Kutenkin kärsii poropärka kesäl­lä,
kärsii pahan kerran. Sinä, joka
tulia tupasahdat autolla kesäiseen po-rojenr
valtakuntaanv-;saat siellä sääs-kilauman
ennen pitkää kimppuusi.
Nuo julmetut s y ^ ä l ä i s e t tekevät k i ­peitä:
pistokokeita niskaasi, nenääsi,
kasiisi j a yleensä kaiJikiin paikkoi­hin,
m i h i n niiden pistinkpjeet yltä­vät.
JVähän ajan perästä l i i t t yy sääs­kien
ininämu^ikkiih matalampia pö­rinä-
säveleitä: nyt on kiusanhengik-sesi
tulitit vähintään ^satalukuinen
paurvi erilaisia' paarmoja. i U ^ ä kovin
: hämmästy-, vaikka- niiden .lisäksi y l -
;Jäti^väti: äänettöniästi V j a näk3nnättö-
" m ä n ä vastaasi^ pöllähtäisi kokonainen
pilvi- pieniä^ ilklmyJksiä, jotiia arvaa­mattoman
äklita' tunk^vaf silmiin,
korviin; n e n ä ä s r ^ ^ s u t t h u n ^ ^ hihan­suista
ja- '^aiili&sefi' aukosta sisälle,
ja uskomattoman julkeasti penkovat
suurimpiakin salaisu^csiasi; Ne ovat
mäkäröi^jjk'polttiaisia-, ^nänmik
%uin äänenv^mrätajilla : varjustetut
• pikku paholai^t: v -l - •
K a i k k i , huö vitsaukset saa syytön
poro vastuksikseeh kesällä, jolloin
si!!ä pitäisi olla täysi oikeus saada
rauhassa kohentaa pini^än ja pitkän
talven aikana aläspainunutta kunto­aan,
kasvatella sarviaan ja uutta,
kiiltävää karvaansa sekä kisailla ver-taistensa
kanssa. Joka paikka sen
ruumiin pinnasta, kavioita lukuunot­tamatta,
on alttiina sääskien, paar­mojen,
mäkäröiden ja polttiaisten
hyökkäyksille, minkä lisäksi ilkeät
saivartajat, joista pahin on n.s. kur-mulintu,
vielä pahentavat poropoloi-sen
kärsimyksiä.
Näistäkö vitsauksista johtimee, et­tä
poronsilmistä väikkyy aina^ surun
ja pelon sekainen ilme, ja e t t ä se ei
koskaan rohkene pitää päätään yhtä
komeasti pystyssä kuin esimerkiksi
saksanhirvi. Joka tapauksessa po^p
pyrkii kesälämpimien tultifa itsepäi­sesti
pois alavilta ja märiltä mailta,
pahimmilta sääskien syntymäsijoilta.
Se hakeutuu vaaroille j a tuntureille
ja niin pitkälle kuin mahdollista, me­renrantaa
kohti.
Vaelluksia Pohjois-Atlannin ja
Jäämeren vilpoisille ja verrattain
sääskettömille rannikoille ovat poron
es^-isät, villipeurat, jsaaneet muinoin
kaikessa rauhassa tehdä. Ja "aikai­semmin
tämä oli sallittua porolau^
moillekin, mutta nykjäsin on valta­kunnan
rajan ylittäminen kielletty.
Nyt katsoo esim. Enontekiön poro­mies
kaihoten kesäistä Pohjois-At-lantia
kohti. Räkkää eli syöpäläistä
saattaa olla tuhottomasti tuntureilla­kin.
Vasoja menehtyy, emoporoja me­nehtyy,
mutta pelastavaa merta kohti
et' saa laumojasi päästää. Neuvottele
vain siellä syöpäläisten kjmsissä sa­tojentuhansien
arvoisen porokarjasi
kanssa niinkuin parhaiten taidat!
No, neuvokas Lapin mies hoitaa
Jatkoa 9:11a sivulla
Hiottavassa kuumuudessa tmd^iOk
juuri tuossa viime talvea jä
itseäni. Erästä aamua, jonka ed^
nen päivä oli ollut kirkas ja
mntuinen, mutia yöllä olittdlut^p^.
kanen jäädyttäen huolimattomien ik.
misten korvat ja nenänpäät. Mimik
se ei tehnyt muuta kiusaa kuin-^
aluksi työhalut olemattomiin, ifults,
minulla oli hauskaa, tahi jos oiknn
paljastqn tämän pahanilkisen ifslta
nimminä olin hengessä vahingomlol
nen. Minulla on tapana salaa ikUk
ihmisiä, jotka uskovat kirkossakäyn.
nin tuovan heille sen tyydylyisa
mitä tämä kolkko maailma, tämä ho.
lemau laakso, ei voi tarjota. Okn 6-'
na halunnut nähdä, mitä silloin xim
tapahtua, jos minun rakkaat naapuri,
ni eivät pääsisi viikon vämehenä
päivänä kirkkoon, joka seisoo siellä,
jossakin kaupungin suojaisten puida
varjossa. Nyt tämä toivo oli täytt\i~
maisillaan, siJiä auto ei ottanut d-kaakseen.
Olin jo varma, että tmi
päivä oli pakko pyhittää kotinurkm.
Mutta olitipahan erehtynyt, Uiminen
toisensa jälkeen oli kadonnut, ja vaik­ka
kuljin ikkunasta toiseen, en näh­nyt
mihinkä he menivät. Viimeifi^ä-tin
ottaa selvän, kuinka tämä mimd-nen
häviää. Asetuin kirnuineni ikku­nan
pieleen ja nostin "Aatamin toi-
: sun" pois ikkunalta paremmin väk-däkseni.
Kirnuus oli ehtinyt ItsJit
voille ja yhä vain mies hääri auto»
. luona. Mutta sitten hän sen kiireesti
peitti ja harppasi murtamalla aske­leella
portista ulos. Minä säikähdin,
litidin etia \iyt se auto rajähtSt ja
vedin itseni pois ikkunasta. MMa
kun ^.pamausta kuulunut, kurkistin
sitä vtiestä, ja sielläkän se jp kiipesi
halkokuorman päälle, joka olim^ioi-sa
kaupunkiin päin. Sanoin itsekseni:
Varjele herra, ettei hän jäädy tuona
kyydissä! .
Nyt olin taas saanut varmuuden
uskon lujuudesta ja soimaten pchan-ilktsyyttäni
jatkoin päiväntyötä^ti ra­koilevin
lupauksin olla sekaantumatta
naapurieni hengenasioihin. Myötä­tuntoisena
nyökkäsi "Aatamin tos­sun"
kukkaterttu nostoissani sitä ta­kaisin
ikkunalle.
AURA.
Touhu-Taavetin
toiYomus
tutuille talvitoimitsija tovereille.
Taidatte tuumia: Taitaapa Touhun
toiveet tulevan talven tehtävistä tyh­jään
taudin takia tauota. Touhuhan
tuumasi tuntureille tolat tovereitten
toivomusten täyttämiseksi tallata.
Tosiaankin, Touhun täytvy tälla
t i e t o» tämän tehtävän tovereitten täy­tettäväksi
työntää. Tämä tehtä^i
tarvitsee terveen, tarmokkaan, täs­mällisen
tekijän.
Touhu tietää taikka tuntee tällai­seen
tehtävään tottuneita tovereita.
Touhu, tämä Taavetti, todella toivt>o
tovereitten tämän tärkeän tehtävän
tuokion tullessa ty>dyttävästi tä>lta-vän.
Tämän työn tekijän täyt>T toi­sinaan
talven tulisilla tuulilla, tuis­kuilla
tuimimmillakin tareta tuntureii
la.tarpomaan. Tehtärä täyi>y tehdä.
Tämän työn tekijä toisinaan tapaa
turhia tyhjäntoimittajia tirskm^n-
Taidatpa tuiki turhaa työtä tehdä.
Tällaisille tirskujille täyt>T t-^«^
tarmon tarpeellisuus: Tällä tietoa tar­vittaisiin
tolan tekijöitä tunturefll^
tulisissa taisteluissa-
Toivon tovereille tosiiarmoa tam**