1957-03-09-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Arthurim kudmm$h
Mumtnuiii tukit iovKOHfaantie
koilta ompi mun,
Hinmmohan ie lelvottlhm
AUhtakUi juuri.
Hyvältä sc ftillamua
elövtämm'.: näyttää,
lapset varttuu suurikst
taas muvuitotn paikan täyttää.
Joko kaikfci varanneet on
lipun näytehnäämmef -
Jos lippua rt taskussamme
oven taakxc jäämme.
Lokareista .Allan poika
k.lpasilk tiiihii,
' BeaverLaiccnktsoissa
kai kunnioia niitti. -
Viidestoistc *naaliskuuta
kokoontui at naiset,
päätämme nääs pidämmekö
kcvätturnujaisct. ,
Milloin herkkttpäivälliset
tietoa ei vielä'/ -
sotia laJM laatikkoa
syödä saamme sieltä. .
Lopetan nyt loruni -
kun kuulumiset loppu,
näyttelijäin kekkereihin
mulla myöskin hoppu.
T.
Kmm odotettu kirje smpm jmäuhd
Rakkain ja arvokkain joululahja jon- Afatilda Revoniemi tilasivat sen miöuUe
ka sai» vSrne jouluna suureksi ihmeck- syntymäjmivälähjaksi. Tuskin mikä^
seni; oli poikani kirje Neuvostoliitosta.* muu lahja olisikaan ollut tämän afvoi-
Sitä kirjettä olin odottanut 10 pitkää nen, sillä niin takastan Liel^ä, vaikk*
vuQtta. »e odotus kulutti minua kuin matka eroitti jouduttuani täniie rajan
Kilvat jor kimt om^maUJtsi tmbu,
tnotit alym^tmeimta JmaveU^,
monen inielessä päU^. hopea i*J
moni maaUensa, monetta Unvo^tk^
tautir hiuk^i harmaantuivat, mutta
kenellekään vieraalle en maininnut suruni
.syytä. ; . ,
• Niin se ihme sitten tapahtui. Sitä ei
os£^; .tiiuut kuvailla kuin ^ äidit, joiden
lapset ovat olleet tietymättömissä vä-toiselle
puolelle; '
Nyt asumme maalla jalonkin rauhallista
olla kaukana suuren kaupungin
melskeestä. Tämä ort Canterbury, Connecticut,
missä on terveellinen ilmasto.
Tämä oli huonosti hoidettu kylä ennen
Myös MjokarH ja Kalastajat A
alkoi . r
ja heti nähtUn mtkä oli meininiu,\^ „>.
Metsämies - ^un. Lokarien-, jolttajaku.^
•-•^-iebtittt.p^^
ja luimeväe^ä Kalasta jäin kapteimx^
Ja nlmhän sekäviettätökarictipäiko
se ensimmäisett J^atsunnjärjesti;t(h
koska pitkantikun • apvassa, lyl^B^]
hemmänkin aikaa kuin 10 vuotta. Kun suomalaisten saapumista, meinattiinpa pätkä •
näin Mnen kauniin käsialansa en voinut
kestää; vaan ky-yneleet valuivat valtoinaan
jo nähdessäni ensimmäiset sanat:
Rakas äitini. - > " * ,
Tuijotin^ siiha^ en tiedä sanoa minuutteja/
välillä-luin ja taas lepäsiiT, Eun
sattui sydämeen . . . Kun se vielä saapui
juuri jouluksi. Siinä sanottiin:
".n .Olen ollut levoton> äitini, kun en
ole tiennyt sinusta mitään. Nyt sain
enolta osoitteesi . . " Olen muuttanut
paikkakuntaa ja siinä^^yy kirjeiden häipymiseen.
Siinä hän sitten^ kertoi kuulumiset, että
hyvin voidaan ja huolta huomisesta
jo pyyhkiä pois kartalta. _ _ -
eläkkeellä ja kukaan ei hoitanut tafout-
' ta. Suomalaiset alkoivat siiteh- hoitaa
karjaa ja karioja, sekä rakensivat^ k^u;
niitä taloja. Se oli kovan työn takana,
mutta sisulla he yrittivät. Eräinä
vuonna ei kenenl^n tarvinnut maksaa
veroja, kun cguntilla oli vain- tuloja
eikä yhtään menoja.
Täll^ kerralla on täältäkin useita Floridassa
huvittelemassa.' Sain juuri tänäänkin
kolme korttia sieltä . . ".Meillä
ei ole kanoja^ mutta mielieni rakentaa
taloja.
Monet terveispt teille entiset tutta-
Kaikki oli '^^'^ LokM^ien kohdaUeJänkesiiiii,,
Ja koska se. metsämiesten^ masimtt ava:,,^
maine , - • ' i vJi.'-.-
' on voittoisan, kilpailun sympool^m,i i-myös
tarkasti Kalastajat vtrkkätisa
parsii^ ' .....r A
ja ttistimissa painot ovat^pd,kalla^':,ii.\.
ei ole. Hän' oli saanut enolta myöskin vat ja toverit sinne rajan taakse! Tol-tietää,
että olin käynyt laulujuhlilla To- . vonf että joskus taas tavataan. Uiidis-rontosSa-^
vaikka'en sinne päässyt-^ tan taas rakkaanLiekkini.
voksessä, mutta toisella paikkakunnalla
(Negauneessa). Tuo kaivos, missä
\Valteri oli työssä, sijaitsi noin O mailia
Ishpemingistä länteenpäin. Kaivosmiehet
kuljetettiin t^>öhön busseilla .tai
sitten kulkivat omilla autoillaan.
Minä aioin lopettaa työn kaivoksessa
j a m^nnä työhön metsakampälle, ' f^^tejla haalilla ja oli hyvä toveri. Sil-nun
»tten Itemkm.
muksestmi lähteä metsään .
pyysi' Walteri minua puhumaan puoW johtajatta. Se oli hauskaa aikaa
taan IrantPPnilf*» 'P«ä Pikö hän vnid nt- elää t^ielä - muistoissa.
kään/kuteh aikaisemmin kerroin^ kun
sukulaiset veivät kauas maalle. Miitta
nyt yritän lauIujilaMle uudestaan.
•Poikani tiedusteli riiyöskin Toronton
kuulumisia, sillä asuin joukon mukana.
Häh kyseli; josko °Don-Iia^aliIla on vielä
Ilomäen Sig, jonka kanssa hän tapasi
IDA RUKAKOSKI.
Vierailimme äsketi
vmhainkadissa -
Siitä on jo vudettä vuotta kun olim-
Me jnofjenssit Arizonan-. wa/?ffia.VjVTj
. tehtin ^. - . . v-u.-;!
ja niistä saivat Kalastajat oppia^ .,.1
silloin ne eukotkin kuiskivat. , ,
keskensä,
että onkos* ne Lokaritkin kokkia^
Sehän on sel^ä^ että Kalastaja M
se joukkonsa taidolla johdnUaa,
myös perämies Pentti huvkila -^iffoMs|
että laiva ei karikolle joutua, ^oa.,,. J
Haalista kuuluu se tanssin'i(fiito,^^^-\
tuon kabnretti-illan mumkkl,,
pcUmnnni-poikhfi hanurien tahti. ^
se muorit ja vaahitkin lämmitti.
Litjanlaisen vastuksen vnrvmtisaimmi
taan kapteenille,'että eikö hän voisi ot
taa häntä minun tilalleni. Hän sahoij
ettei tykkää olla ,Heckerissä, koska se
on niin märkä ja matka ^inpe on pitkä.
• —;All right, sanoin minä, ^yllä-toimitan
asian jalsaat olla varma, että pää-:
set tilalleni. ^ , ,
• Juttelimme sitten yhtä ja toista ja.
IValteri lupasi että han menee 'tekemään
vielä .yhden vuoron- .entisessä - työpaikassaan
ja:sit^en eroaa. Onhan ainakin
haettava työvaatteet -poiSv Hän saribi,
että vaikka ien saisikaan minun paikkaani,
niin hän ei olisi entisessä enää
kuin yhden päivän. . . ^
Omituisinta tässä jutussa: on se,' että
Paljon terveisiä Kaukolta To
ja Sudbuiyyn,joä3a hänellä on täti Ida
Nordlund ja ^efkku i^^erttu. Kirjoita-faan'Ida
miteft menee, jotta saan tiedoit-laä
Kaukolle; .Paljon terveisiä LempUr
le, Elsa Jardäksen - siskolle, Jotka ovat
ViipurmvSorvaluV tytlöjä
km. '
Olen yljfeä Elsasta, että hän ^ uyt,
pormestarin' rouvana siellä Rijekassa. -
JfänohVpäljon kokenut ja olen iloinen
liikuntaky
kyisetkin. Nykyään on vanhan osaston
lisäksi uuii osasto, jolion oh sijoitettu
ne jotka pääsevät liikkumaan. Ennen
ei se <)llut häävj koti vanhuidille. '
'alemme nyt-käypcet kolme kertaa mMsäloinsenkokokjiläkuuUa-^A
uudella osastolla ja voimme sanoa, että , «A- ygn^a' onoUut se '-KalastatmiB
Kun hanurista kttuluu.'se^viimm€n>^^^
valssi -v'! •^•'k'.
kun hän on seurannut miestään kaikissa
vaikeuksissa. ; He olivat luonani New
Yorkissa silloin, ktm-matkustivat Jugoslaviaan.
Sen jälkeen usein ajattelin.
se on puhdas ja valoisa. Oleskeliihuö-kuten
minä- ^^^^ on radio ja televisio, 5ekä isot
- hyllyt täynnä, kii joja. kaiken kielisiä.
Mieheni eno on myöhin siellä uudella
osastolla.' Kun^ kysyin^ jdsfeöl^^
kaan oa käynyt häntä katsomassa tuli
\astaus, etta^ ei sen jälkeenlcun kävitte
viidettä vuotta-sitten. Kirkkaat vesit
t ä reilua on ollut se '.-KaUtstoimuA
homma, \ en rm
mutta iakarien^^läkM^Mump^'^
ripautettu :li0kari£ii4uhlassa:^^^^^ .
kaikki sattui niin samaan aikaan. 'S^Ii--" ^t^^^ihin lienevät joutuneet, kun en
nä puhuin seuraavana päivänä kaptee^ '^^"""^ ^^^^ ^^"«^ ^«»ä
nille, että lähden kämpälle taK-d:M, - °" ihmeellinen, sen kautta saa
?tietää ihmeellisiä asioita, joita en kos-olisi
saanut kuulla
Vancouverin Kalasta jäin < konsö!^!*
helmet vierähti vanluiksen poskille kun faonikasta,>|Oka JulkafeUin^Lii^ltt^
hän sanoi: ^^Hän, myöskm sanoi, ettei niikuun Iti päivän numerx)ssa, olf fäasH
kirjoitusyihfcoGpi-5^^
mutta minulla on hyvä mies tilalleni..
Hän haluaa tulla tähän kaivokseen. Jos- ^^^"^
vain otatte hänet, sanoin. . ilman sitä.
tänne rajan
— Hyvä on, sanoi kapteeni. — Mil-:4
loin läh<iet?
. —?. Parin päiväu kuluttua, niin oleifc
päättänyt.
. Tämä keskustelu tapahtui aamupäivällä.
Kun nousiinme ylös kaivoksesta
olimme parhaillaan syömässä '
eväitfUnme ilgnoitettiin, että.; Bames-
Hecker kaivoksessa on tapahtunut kau-.
releillä, t Ja .olinkin pitr
kän aikaat ilniaiv iiiekkiä, mutta sitten
^ i n yllät^k^n, kun Ida Nordlund Ja
hänellä kohta-ole vaatteitakaan. Rahaa
kyllä vielä olisi, mtitta ei ollut sellaista
joka niitä hummaisi.
Menimmekin kauppaan ja ostimme
mitä hän käski ostamaan. Kovin oli
vanhus iloinen, kun viiden vuoden kuluttua
sai uudet vaatteet. Hän aivan
vapisi ilosta.Ja sanoi tulevansa taas toi-meen
muutaman vuoden.
Jos jollakin Liekin lukijalla, Joka sat-miit^-^
liitteli tuottaa perheensä tänne kevääl- \. huomaamaan nämä rivit, on isä, äi-lä.
Xyt^äi Suomeen perhe, vaimo ja sukulainen tai tuttava vanhamkodis-käksi
lasta. .Näin jäi leskeksi monia kehoitan häntä käymään heitä
riiHita'ja orpoja monia kymmeniä. katsomassa. Se on heille suuri ilo kun
Paljon ulireja on-vaatinut tuo mus- ^^^^'^^ hetkisen vierailijan kans-tan.
metaUin;: r^^^^ ^* \:
Kumka moni valkotukkainen äjti Ja
isä nojaaltaan- ikkunan pieleen menneisyyttä
ajatellen ja toivoen, että lapset ja
sukulaiset saapuisivat katsomaan ja
tuomaan iba. ^Rupkaaiie kylläl^^ s^^^^
noivat saavansa niin että toUneeiiCulee
hea^>9nnettQmuus^ mutta minkälainen^ ^s., - ,
s i t ^ ä sanottu. Vasta illalla tvöstä pa- tämänkin kirjoittajan muis-lat&
mme saimme kuulla ^iitä tarkem- ^ m^^^^^ niistä, joita olen ollut
selostus illan ohjelman aiheellisipnaäs^^
ta osasta. Se kuuluu näin:
"Sitten purjehti näyttämölle KaIast»Jj
Jäin kapteeni Mary-Nurmi venheine
kokki Ja "deckjiand'^ mukanaan. Haali|
den oli värkännyt :Bentti ja se arvotaan,
muiden voittojen qjoukana maaliskuu
'29 pnä.» . -
Kaiketi saavutte silloin suurella-jou^l
kolia haaliUe,;eller huono sää satuesrj
teeksi! * ' J
- Näytelmässä esiintyi vain yksi ^]
mi, toinen oli meidän monivuotinen
vä näyttelijämme Arvo Numii; ; ^
/ NIKKARIN ÄA^r
saattaniäii^ häutaam: sen 50 vuoden ai-
"Seib «tmettomuudesta oli levinnyi ajan olen ottanut osaa rau-ikaik^
le. Tuhansittain ihmisiä oli ^^'kaivamiseen.
Kuolema, vaanii Sveitsi
•Alpeilla asuvia
Agime|u^^ ^1
sin Alpdlla surmansa yhdelf^adS^
muuten on hoita hy\^ mutta muutfen tä.. . Kolme^ Mihtäjää Jäi" Sa>gan3»l|
^ , ^ ^ M « V « . . V « . * M : «^uiiaviit, vinä. - . Apiiiupc Jahetetty -P^^*V*^U
kun askel.käyayhänm^:,^^^^^^ päi- kue joutiii säman.kohtafon uhVika^
liekin lukijar, oikein byiwä ja itoista Ecdmc hadLOdärSai ;swana^
ifivättal — . .vlumiV3^ir3.^^ti.i^:imbri^
Mi
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 9, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-03-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570309 |
Description
| Title | 1957-03-09-06 |
| OCR text |
Arthurim kudmm$h
Mumtnuiii tukit iovKOHfaantie
koilta ompi mun,
Hinmmohan ie lelvottlhm
AUhtakUi juuri.
Hyvältä sc ftillamua
elövtämm'.: näyttää,
lapset varttuu suurikst
taas muvuitotn paikan täyttää.
Joko kaikfci varanneet on
lipun näytehnäämmef -
Jos lippua rt taskussamme
oven taakxc jäämme.
Lokareista .Allan poika
k.lpasilk tiiihii,
' BeaverLaiccnktsoissa
kai kunnioia niitti. -
Viidestoistc *naaliskuuta
kokoontui at naiset,
päätämme nääs pidämmekö
kcvätturnujaisct. ,
Milloin herkkttpäivälliset
tietoa ei vielä'/ -
sotia laJM laatikkoa
syödä saamme sieltä. .
Lopetan nyt loruni -
kun kuulumiset loppu,
näyttelijäin kekkereihin
mulla myöskin hoppu.
T.
Kmm odotettu kirje smpm jmäuhd
Rakkain ja arvokkain joululahja jon- Afatilda Revoniemi tilasivat sen miöuUe
ka sai» vSrne jouluna suureksi ihmeck- syntymäjmivälähjaksi. Tuskin mikä^
seni; oli poikani kirje Neuvostoliitosta.* muu lahja olisikaan ollut tämän afvoi-
Sitä kirjettä olin odottanut 10 pitkää nen, sillä niin takastan Liel^ä, vaikk*
vuQtta. »e odotus kulutti minua kuin matka eroitti jouduttuani täniie rajan
Kilvat jor kimt om^maUJtsi tmbu,
tnotit alym^tmeimta JmaveU^,
monen inielessä päU^. hopea i*J
moni maaUensa, monetta Unvo^tk^
tautir hiuk^i harmaantuivat, mutta
kenellekään vieraalle en maininnut suruni
.syytä. ; . ,
• Niin se ihme sitten tapahtui. Sitä ei
os£^; .tiiuut kuvailla kuin ^ äidit, joiden
lapset ovat olleet tietymättömissä vä-toiselle
puolelle; '
Nyt asumme maalla jalonkin rauhallista
olla kaukana suuren kaupungin
melskeestä. Tämä ort Canterbury, Connecticut,
missä on terveellinen ilmasto.
Tämä oli huonosti hoidettu kylä ennen
Myös MjokarH ja Kalastajat A
alkoi . r
ja heti nähtUn mtkä oli meininiu,\^ „>.
Metsämies - ^un. Lokarien-, jolttajaku.^
•-•^-iebtittt.p^^
ja luimeväe^ä Kalasta jäin kapteimx^
Ja nlmhän sekäviettätökarictipäiko
se ensimmäisett J^atsunnjärjesti;t(h
koska pitkantikun • apvassa, lyl^B^]
hemmänkin aikaa kuin 10 vuotta. Kun suomalaisten saapumista, meinattiinpa pätkä •
näin Mnen kauniin käsialansa en voinut
kestää; vaan ky-yneleet valuivat valtoinaan
jo nähdessäni ensimmäiset sanat:
Rakas äitini. - > " * ,
Tuijotin^ siiha^ en tiedä sanoa minuutteja/
välillä-luin ja taas lepäsiiT, Eun
sattui sydämeen . . . Kun se vielä saapui
juuri jouluksi. Siinä sanottiin:
".n .Olen ollut levoton> äitini, kun en
ole tiennyt sinusta mitään. Nyt sain
enolta osoitteesi . . " Olen muuttanut
paikkakuntaa ja siinä^^yy kirjeiden häipymiseen.
Siinä hän sitten^ kertoi kuulumiset, että
hyvin voidaan ja huolta huomisesta
jo pyyhkiä pois kartalta. _ _ -
eläkkeellä ja kukaan ei hoitanut tafout-
' ta. Suomalaiset alkoivat siiteh- hoitaa
karjaa ja karioja, sekä rakensivat^ k^u;
niitä taloja. Se oli kovan työn takana,
mutta sisulla he yrittivät. Eräinä
vuonna ei kenenl^n tarvinnut maksaa
veroja, kun cguntilla oli vain- tuloja
eikä yhtään menoja.
Täll^ kerralla on täältäkin useita Floridassa
huvittelemassa.' Sain juuri tänäänkin
kolme korttia sieltä . . ".Meillä
ei ole kanoja^ mutta mielieni rakentaa
taloja.
Monet terveispt teille entiset tutta-
Kaikki oli '^^'^ LokM^ien kohdaUeJänkesiiiii,,
Ja koska se. metsämiesten^ masimtt ava:,,^
maine , - • ' i vJi.'-.-
' on voittoisan, kilpailun sympool^m,i i-myös
tarkasti Kalastajat vtrkkätisa
parsii^ ' .....r A
ja ttistimissa painot ovat^pd,kalla^':,ii.\.
ei ole. Hän' oli saanut enolta myöskin vat ja toverit sinne rajan taakse! Tol-tietää,
että olin käynyt laulujuhlilla To- . vonf että joskus taas tavataan. Uiidis-rontosSa-^
vaikka'en sinne päässyt-^ tan taas rakkaanLiekkini.
voksessä, mutta toisella paikkakunnalla
(Negauneessa). Tuo kaivos, missä
\Valteri oli työssä, sijaitsi noin O mailia
Ishpemingistä länteenpäin. Kaivosmiehet
kuljetettiin t^>öhön busseilla .tai
sitten kulkivat omilla autoillaan.
Minä aioin lopettaa työn kaivoksessa
j a m^nnä työhön metsakampälle, ' f^^tejla haalilla ja oli hyvä toveri. Sil-nun
»tten Itemkm.
muksestmi lähteä metsään .
pyysi' Walteri minua puhumaan puoW johtajatta. Se oli hauskaa aikaa
taan IrantPPnilf*» 'P«ä Pikö hän vnid nt- elää t^ielä - muistoissa.
kään/kuteh aikaisemmin kerroin^ kun
sukulaiset veivät kauas maalle. Miitta
nyt yritän lauIujilaMle uudestaan.
•Poikani tiedusteli riiyöskin Toronton
kuulumisia, sillä asuin joukon mukana.
Häh kyseli; josko °Don-Iia^aliIla on vielä
Ilomäen Sig, jonka kanssa hän tapasi
IDA RUKAKOSKI.
Vierailimme äsketi
vmhainkadissa -
Siitä on jo vudettä vuotta kun olim-
Me jnofjenssit Arizonan-. wa/?ffia.VjVTj
. tehtin ^. - . . v-u.-;!
ja niistä saivat Kalastajat oppia^ .,.1
silloin ne eukotkin kuiskivat. , ,
keskensä,
että onkos* ne Lokaritkin kokkia^
Sehän on sel^ä^ että Kalastaja M
se joukkonsa taidolla johdnUaa,
myös perämies Pentti huvkila -^iffoMs|
että laiva ei karikolle joutua, ^oa.,,. J
Haalista kuuluu se tanssin'i(fiito,^^^-\
tuon kabnretti-illan mumkkl,,
pcUmnnni-poikhfi hanurien tahti. ^
se muorit ja vaahitkin lämmitti.
Litjanlaisen vastuksen vnrvmtisaimmi
taan kapteenille,'että eikö hän voisi ot
taa häntä minun tilalleni. Hän sahoij
ettei tykkää olla ,Heckerissä, koska se
on niin märkä ja matka ^inpe on pitkä.
• —;All right, sanoin minä, ^yllä-toimitan
asian jalsaat olla varma, että pää-:
set tilalleni. ^ , ,
• Juttelimme sitten yhtä ja toista ja.
IValteri lupasi että han menee 'tekemään
vielä .yhden vuoron- .entisessä - työpaikassaan
ja:sit^en eroaa. Onhan ainakin
haettava työvaatteet -poiSv Hän saribi,
että vaikka ien saisikaan minun paikkaani,
niin hän ei olisi entisessä enää
kuin yhden päivän. . . ^
Omituisinta tässä jutussa: on se,' että
Paljon terveisiä Kaukolta To
ja Sudbuiyyn,joä3a hänellä on täti Ida
Nordlund ja ^efkku i^^erttu. Kirjoita-faan'Ida
miteft menee, jotta saan tiedoit-laä
Kaukolle; .Paljon terveisiä LempUr
le, Elsa Jardäksen - siskolle, Jotka ovat
ViipurmvSorvaluV tytlöjä
km. '
Olen yljfeä Elsasta, että hän ^ uyt,
pormestarin' rouvana siellä Rijekassa. -
JfänohVpäljon kokenut ja olen iloinen
liikuntaky
kyisetkin. Nykyään on vanhan osaston
lisäksi uuii osasto, jolion oh sijoitettu
ne jotka pääsevät liikkumaan. Ennen
ei se <)llut häävj koti vanhuidille. '
'alemme nyt-käypcet kolme kertaa mMsäloinsenkokokjiläkuuUa-^A
uudella osastolla ja voimme sanoa, että , «A- ygn^a' onoUut se '-KalastatmiB
Kun hanurista kttuluu.'se^viimm€n>^^^
valssi -v'! •^•'k'.
kun hän on seurannut miestään kaikissa
vaikeuksissa. ; He olivat luonani New
Yorkissa silloin, ktm-matkustivat Jugoslaviaan.
Sen jälkeen usein ajattelin.
se on puhdas ja valoisa. Oleskeliihuö-kuten
minä- ^^^^ on radio ja televisio, 5ekä isot
- hyllyt täynnä, kii joja. kaiken kielisiä.
Mieheni eno on myöhin siellä uudella
osastolla.' Kun^ kysyin^ jdsfeöl^^
kaan oa käynyt häntä katsomassa tuli
\astaus, etta^ ei sen jälkeenlcun kävitte
viidettä vuotta-sitten. Kirkkaat vesit
t ä reilua on ollut se '.-KaUtstoimuA
homma, \ en rm
mutta iakarien^^läkM^Mump^'^
ripautettu :li0kari£ii4uhlassa:^^^^^ .
kaikki sattui niin samaan aikaan. 'S^Ii--" ^t^^^ihin lienevät joutuneet, kun en
nä puhuin seuraavana päivänä kaptee^ '^^"""^ ^^^^ ^^"«^ ^«»ä
nille, että lähden kämpälle taK-d:M, - °" ihmeellinen, sen kautta saa
?tietää ihmeellisiä asioita, joita en kos-olisi
saanut kuulla
Vancouverin Kalasta jäin < konsö!^!*
helmet vierähti vanluiksen poskille kun faonikasta,>|Oka JulkafeUin^Lii^ltt^
hän sanoi: ^^Hän, myöskm sanoi, ettei niikuun Iti päivän numerx)ssa, olf fäasH
kirjoitusyihfcoGpi-5^^
mutta minulla on hyvä mies tilalleni..
Hän haluaa tulla tähän kaivokseen. Jos- ^^^"^
vain otatte hänet, sanoin. . ilman sitä.
tänne rajan
— Hyvä on, sanoi kapteeni. — Mil-:4
loin läh |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-03-09-06
