Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 10, 1944

              Sivu 3
T JAKULTTUURI
Si ™Xl^M.^225P^'n eldmdäh iä taiteeseerr
Jatkoa.
lobcsou suorittikin lakimiestutkin-
Columbia-yU o pistossa ja harjoit-
|vÄve« aikaa lakimiehen ammattia,
tta päästyääht selville, että hänen
Vhdollisuutcnsa ihonvärinsä takia
n lakimiehenä sangen rajoitetut,
hän koko homman sikseen ja
halveksumista ja ylenkatsetta.
Kerran ollessaan katkerassa
mielentilassa hän päätti ryhtyä
laulajaksi. Tämä tapahtui v. 1925,
jolloin hän oli 27-vuotias. Sitä en-pui
pysyväisesti lakimiehen amma-a.
Seuraavaksi hän heittäytyi kaiket-
\oimaUaan teatterialalle,'jonka hän
mtsikin kaikkien loogillisimnutksi
kseen. Hän omasi erinomaisen ruu-nrakenteen
ja persoonallisuuden,
ksi ihmeellisen puhe- ja lausunta-ion,
joten ci ollut mitään vaikeuk-laan
hän tuli kaikkein suosituimmak­si
ja rastefuimmaksi taitelijaksi mitä
Brittein saarilla on milloinkaan vie­raillut.
Hän rikkoi kaikki rekordit Lontoon
nen hän oli laulanut ystäväpiirissä historiallisessa King Albert Hallissa,
ja pienemmille ryhmille, mutta ei Häntä ihailtiin ja jumaloitiin Irlan-ollut
konserttilavalla nissa ja Walesissa. Hänen kansanlau­lunsa,
vaikkakin hän lauloi niitä mo­nilla
eri kielillä, ymmärrettiin Brittein
saarten väestön taholta. Heille hän
toi uuden muodon kansainvälisestä
milloinkaan
esiintynyt, eikä ollut unelmoinut­kaan
tulla konserttilaulajaksi.
Hän oli oppinut satoja neekerilau-litja
ja hymnejä ja lauloi niitä maini­osti.
Ensimmäisen yleisen konserttin- kansojen solidaarisuudesta,
sa hän antoi West 8th kadun kaalissa,
Greenwich Villagessa, huhtik. 19 p.
1925. Se onnistui k<irra$men mainios­ti
ja hän sat suunnattomia suosiono-päästä
teatterialalle. HÖk liittyi • soituksia ja lehdissä kirjoitettiin suo-w.
Yorkissa Provindence Players siollisia arvosteluja. Siitä alkoi hänen
'telmäseiiruccseen ja myöhemmin Hensä konserttilaulajana ja se on ollut
i sellaisten miesten kuin Heywood ktkuvaa ylöspäin kohoamista,
min, Eugene 0'Neilin, Alexander Kansanlauluissa ja neekerihym-olcottin
ja monien muiden kirjaili- neissä Robeson havaitsi yhteiskunnal- kaa kulkenut hänen ensimmäinen sä-tcn
ja taiteilijoitten persoonalli- ^ Itsen perustan. Ne olivat syntyneet estäjänsä Lawrence (Larry) Brown,
:si ystäväksi. ".411 God's Childrens kunkin aikakauden työntekijäin ja ta- joka mahdollisesti, vaimoaan lukuun-rce
Wings" ja "Emperor Jones" lonpoikien olosuhteissa ja niissä ku- ottamatta, tuntee Robesonin lähei-telmissä
hän saavutti ensimmäi- vastuivat heidän kärsimyksensä, semmin kuin kitkaan muu henkilö,
kuuluisuutensa. Jälleen hän sai puutteensa, huolensa ja toiveensa pa- Hän on Robesonin läheisin ja parhain
ca, että tummaihoisen, mahdolU- remmasta elämästä.' Niissä ilmeni ystSvä.
det päästä nousemaan teatterialal- raatajaihmistcn solidaarisuus toisiaan
n olivat perin rajoitetut. Hän kohtaan ja viha sortoa ja oikeudetto­muutta
vastaan.
Menestys seurasi menestystä ja
1929 hän teki ensimmäisen konsertti­matkansa
Englantiin. Tällä matkal-jossa
neekeritkin olisivat olleet muir
dcn ihmisten rinnalla samanarvoisia.
Tummaihoisena hän omista koke­muksistaan
tiesi, että hänen täytyy
liittoutua muiden demokratian ja ta'
sa-arvoisuuden puolesta taistelevien
ihmisten katissa. Hän käsitti tämän
asian siitä huolimatta, että hänen kä'
sityksensä ja ajatuksensa eivät vielä
silloin olleet kristalloitunect selviksi,
tieteellisiksi ajatuksiksi.
Erään a f ri kalaisen prinssin ja prin­sessan
kokouksessa Lontoossa, hän
Britannian kansa rakastui hihicen Japasi neekerityöläisen, joka kehoitti
silmittömästi ja hänen kuuluisuutensa häntä memmään pohjajou^kojm
tuli lasketuksi kallioperustalle. Hän Juokse, työläisten keskuuteen etsi-ci
ainoastaan laulanut £A)ntoossa, mään vastausta probleemeilleen. Hän
mutta siellä hän myöskin näytteli en- kertoi Robesonille uusista ihmeellisis-simmäisen
Othellonsa ja esiintyi pää­osissa
^monissa muissa draamoissa
Juontoon teattereissa, samoin elokuvis­sa.
Hänen mukanaan on kaiken ai-kaikki
mahdollisuutensa lop-u
ja. koki vaikeita aikoja. Hänelle
\ottiin ainoastaan vähäpätöisimpiä
ja huono palkka, sai osakseen
|t\Tiiästään saakka tottunut. Nyt että '-'Saunassa ja lauteilla "
N paikalla olemaan myöskin Mutta juuri kun olin laittamassa
Robeson tuli myöskin huomatuksi
Britannian kuninkaallisen perheen
keskuudessa pääasiassa kansan kes­kuudessa
saavuttamansa suunnatto­man
suosion johdosta. Hän oli tullut
iosiasiassa Britanniassa niin kuului­saksi,
että kuningashuoneen juhlaka-laasseja
ei pidetty onnistuneena, ellei
Robeson ollut kunniavieraana.. Hän
lauloi lukemattomia kertoja IValesin päätti tehdä, mitä voi,
i Laulukainen, jolla oli aivan yh- savupiippua katolle, Jussi alkaa huu- prinssille, Winston Churchillille, loor- samanlaisen täydellisen
tä saavutuksista Neuvostoliitossa»
''Tosiaankin'\ vastasi Robeson, "mi'
nä olen kuullut kerrottavan niistä
myöskin äskettäin. Minä tulen ole­maan
siellä pikapuolin." Kuutta päi­vää
myöhemmin hän oli Moskovassa,
"Kuinka minä voin kuvailla tun­teitani
saapuessani Neuvostoliiton
rajan ylitse^" hän sanoi. "Kaikki
mitä voin, oli, että sillä hetkellä
minä käsitin löytäneeni sen mitä
olin etsinyt kaiken elämäni. Mi­nusta
tuntui kuin olisin tullut uu­delle
planeetalle — uuteen tähti-sikeröön.
Se täytti minut sellaisel­la
ilolla, että en semmoista ollut
ennen milloinkaan elämässäni tun­tenut."
Innostuneena kaikesta siitä mitä
hän Neuvostoliitossa näki, Robeson
auttaakseen
tasavertai-
|
i'ähän aavistusta saunalta kuin sii- taa:
in keitostakaan. Hän sanoi otta- '"Kalle! Kalle! Nyt taitaa -olla
nsa turkkilaisen kylvyn kolme- tynnyrin polhja puhki, kun liekit tule-nmentä
vuotta takaperin, mutta vat siirapin läpi!"
tiennyt onko tämä suomalainen Minä en kerennyt rappusia katsele-na
samanlainen. (Jussi on ni- maan, vaan hx-pätä roiskautin alas
di Beaverbrookille ja monille muille, suuden ja ihmisen Hon saavuttamista
Mutta eräässä konsertissa häntä eri- kaikkialla maailmassa,
hoisemmin hcmmoiteltiin. Vuonna 1938 Robeson matkusti
Hän oli kutsuttu St. James palat- Neuvostoliitosta Espanjaan, jossa
uin IValesin prinssin taholta, Saapu- kansa oli noussut taisteluun, vapaan
villa olivat Walesin prinssi, loordi ja paremman elämän puolesta julmaa
täin englantilainen ukko, vaikka suoraan saunan katolta, että rapakko Beaverbrook, Churchill ja lukuisia autokraattista hallitusta ja kansain-mmi
suomennettuna tuleekin niin levisi niinkuin olisi pudotettu kahden muita loordeja ja heidän vallasnaisi- välistä fasismia vastaan, mikä liikut-nomaiseksi.)
Me toiset kuvitte- tonnin blockbusteri Hitlerin peruna- aan. Kaiken kukkuraksi tilaisuudessa ti Robesonia luita ja ytimiä myöten,
Jussille saunan hyviä puolia, maahan'ja juoksin tarkastamaan sii- oli myöskin Espanjan kuningas .AIjon- Espanjassa hän lauluillaan innoitti
'^a jos esimerkiksi sinne menee rappitynnyriä. ^ Jussi oli kontallaan io ja hänen seurassaan sinä yönä oli mmmmmmm^m,^mmmmmmmmmmmmmmm^>^a^m
•uotiaana, niin tulee takaisin 45- ja vahtasi 'tynnyrin alle ja liekit hui- joku amcrikalainen kaunotar. Orkes-
'^^"2- musivat tynnyrin suun täydeltä ava- tcri alkoi soittaa ja Robeson aloitti
un sitten r\'hdyimme saunaa ra- ruuteen. laulunsa ensi säkeet. Samassa hän
tamaan, niin Jussikin olisi tahto- Kun tarkastelimme lähemmin sii- kuuli Alfonson puhuvan korkealla ää-auttaa,
mutta kun hän ei satu rappia, niin sitä ei ollut jälellä tippaa- veliä kaunottarelleen. Sillä hetkellä
"aan oikein rakennusmiehiä, näin kaan, tulenkarvainen tynnyri vain hän pysähtyi. Lakkasi laulamasta ja
Jinme että voisi vaikka keittää seistä törrötti kivien päällä hyvin tuijotti Aljonsoon ankarin katsein.-
vaahteran mahlan, jota oli kart- tyyriin näköisenä. Se oli käynyt niin, Hiljaisuutta rikkoi ainoastaan Aljon-
'• jo kolmattakymmentä gallonaa, etlä kun mahla alkoi sokeroitua, niin son mi cli puolinen lörpötys. Tällöin
liun emäntä vielä lupasi laittaa liekki loikkasi laidan yli t3'nnyrin si- Walcsin prinssi käveli AI jon son Itiok-em
ranskalaista toustia saunasta
jäisiksi, joita sitten vaahterasiirä-kanssa
mömmö tel täisiin, ja kun
Makin sattuu olemaan niin kau-
Tiiuistoja juuri ranskalaisesta
tista, joita kerran kahden saaren
N l ä niin ihana neitonen tapasi
istella. niin tuumasin, että tästä
|t>7 oikein muistoja hivelevä
sälle ja palavaa ainetta se on sokeri.
Kaikki oli johtunut Jussin liiallisesta
työinnosta, paasasi liian paljon puita
tuleen.
Jussille siitä tuli niin paha mieli
se ja pyysi hillitä olemaan hiljaa ja
painoi hänet istuimelleen, josta hän
voi nähdä suoraan Robesonin silmäs­tä
silmään. Robeson loi häneen muu­taman
vihaisen ja säälittävän katseen
ettei tullut saunaankaan, vaan soit- ja kun Aljonso oli vaiennut, aloitti
ti puhelimella farmin oikealle omis- hän laulunsa.
sau-
"Kaisokaas", hän lausui leveä hy­my
kasvoillaan, ''kuningas tai ei ku­ningas.
tajalle, että hän ei olisi kovin vihai­nen,
kun kävi niin että siirappi meni
^ . . . . . tuulen mukana. Minä sen sijaan
^erv"^ -^^^ saunaa kokoon sen ähin ja puhin saunan lauteilla ja rap-lyri''-
' t " r a a s u u t t i mahla- suttelin olemustani valkomännyn ok-ettu^
^^^^^ ^ ^^^^ tehdyllä vihdalla eli vastalla.
^yvä saada tuli alle. Samalla kertaa juuri huomasin,
itsi 1' V I ^ ^ ^ ^ PJlvensyrjat kip- . kuinka käytännöllisiä valkomännyn
a tule " ^""muudesta. Lisäsi havut ovat vihta-aineeksi, jos ei muu-
^ ja hyräili että "Lon, long ta ole. Sillä rapsuttelee kuin sametti- aalto alkoi uhkaavana nousemaan Eu-nuor
'^^'^^'^-^ \ Kai siinä tyynyllä ja siitä uhkuu monelaisia vi- roopan ja koko maailman ylitse. Tä-leen
K" ^" '""^^^^^ mielitietyt tamiinejä löylyn mukana, että reu- mä järkytti syvällisesti Robesonia, sii-rusi
t\ ^^^^'^ mahlan tuoksu matismi tietää, että lähdettävä on, tä huolimatta, että hän oli tullut kan-jj^
kerk"^-"^'^^^' sentään Oliii siis oikein tyytyväinen uuteen sainvälisesti kuuluisaksi henkilöksi.
teko^'^ Kvsäistä, kuinka sau- saunaan, vaikka ranskalaiset toustit Hän etsi vastausta maailman problec- kyinen lentovoimien kapteeni Burgess
lla sit "k"^ "^^^"^ vakuutin että pitikin syödä ilman vaahterasiirappia, mille ja omille kysymyksilleen. Mcredith, jotka ovat vetäneet "umpi-a
koetetaan ja IhjTäilin vain rr-„ r^///,;,/./.,, mnniTm/tntt tnlmun**
Minä en olisi laulanut ennen­kuin
hän vaikeni."
* • *
Oli vuosi 19.34. Fasismi oli jo nous­sut
valtaan Saksassa ja puristanut
Saksan kansan murhaavaan syleilyyn­sä.
Taantumuksen ja sodan vuoksi-
Elokuvanäyttelijätär Paulette God-dard
ja entinen elokuvanäyttelijä, ny-m.
V."
SPOKANEN K.ALLE. Hän pyrki sellaiseen maailmaan, solmun*