Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 5, 1949

              il
iii
kv, ' ? • <
5
1 ' f f
i i i
•:^>4j-V ••••,1 •.•.•,vi-.;-^L:-*- irf;. .
^^^^ .«H ^
in 11 • ':
I J 1
1
mumina
"Missä. on-tytWsi vanha^mumnio?**
andvpäittedlig^ville
^Aitsia'imr:mtim^
sentm palstc^tnumal^ 'KUJQ?.
Itollttittaja: J ; W; Saati >
"laeiäkiiii aiotut J d t j o i t i ^^
BoiU on-^Uut vuti&A^BvietiM^ va^siH ättieliäs, siÖä
se. on4umutmeiUa lAekinivi^^ Uu-^
sia Jila^ksiaMinyösi^n tullut runsaasti ja,jö viime mkp»:
Unrsfaina täyttyi Ziefcin kampanji^n^^^^^
Haluammeensa
lAekinJtifkdJeni^ AIJNÄ StkALÄ
lähetti pitkähkön mielenkiintoisen kertomuksen. Jo aifti^i-semmin
hän kirjoitti ja sanoi Mnel0 olevan jotain ''häutU'.
massa" ja sen Ttätäitmisen seurauksena Oli hierio, aiheeltaan
mielenkiintoinen kertomus. Se.kuvaa täsiäjmäässa Olevan ja
sodassa miehensä menettäneen suomalaisen naisen e^
hänen matkaansa vanhaan kotiinsa^ jcissä Mpäa ntior^
rakastetun. Pojan äidin juonen t^^^^ kertOmiihehiaHkairit'
taren ja hänen rakastettunsa eWmäntie erosi ja lopulta titli
rHahdollisuus heidän polkiijensä ylM Muttä äiiä
inuuttm kmteUki^ toiseksi: Kifjoiitaja difisöi^ltaimt kerto­mukseensa
erikoisen lofrntiy sillä, kaikissa ^^totmä^ **he
eivät saa toistaan" aina, sioistakin iapähM^^ä
Kertomus on todelta kdimis ja erittäin m^
Olemme päättäneet jutkaista seA tinsena jatkokfertOinuks^nd
sitten, kun "Smiin seikkailut" loppuu, stUa[et^
käistä kolmea jatkokertomusta samaan aikaan. Alina on yksi
niistä kirjoittajistamme,, jotka ovat varsin tuttuja Uekin lii-kijoiUe
ja hän Omaa todella kirjoittajan lahjat, joilla pidetään
lukijan mielenkiinto vireiM kertomuksen alusta topfuun
saakka.
Yksi Liekin kirjoittajaveteraani ANNIE RUISSALO
muisti myöskin taas lehteämme, lähettämällä tunnetulla, mie-knkiintoisella
tavallaan kirjoittamansa kertomuksen. An­nielle
meidän on nostettava hattuamme, sillä pitkäaikaisesta
sairaalloisuitdestaan huolimatta hän ei Ole jättänyt kyntti­läänsä
väkati alle, vaan avustaa edelleen Liekkiä. Hänen kir-joUuslahjansä
ovat Liekin lukijoille tunnetut lehtemme il­mestymisestä
saakka. • -
Aikaisemmin saimme nätin kertomuksen HULDA RI-VERILTÄ
Yhdysvalloista ja se näkee päivänvalon ehkä jo
tässä numerossa. Hänkään ei ole Liekin lukijoille outo, siUä
hänen mielenkiintoisia kirjoituksiaan on silloin tällöin ollut
Liekissä.
"FAARI" on myöskin vastannut "Kujtiunin" haastee­seen,
kuten näkyy tässä numerossa.
Lukijamme ovat saaneet aika ajoin nauttia nimimerkki
"SOHVIN" pirteistä kirjoituksista. Kaikki hänen kirjoituk­sensa
ovat olleet tositapauksia, "joko itse koettuina, täi toi­silta
kuultuina", kuten hän sanoo. Sohvi lähetti taas yhden
mielenkiintoisen kirjoituksen ja häneltä on myöskin luvassa
lisää, mistä kiitämme jo etukäteen.
Vanha ystävämme — ei sentään iältään — "LASTU",
joka asui kauan Liekin kotikaupungissa, mutta joka nyt on_
muuttanut pois täältä, on myöskin muistanut^Liekkiäkahdellh-runolla
ja ne ovat todella kduniita ja hyviä.
Kiitämme samoilu myöskin muita avustajia, joiden työ
näkyy aikanaan Liekin palstoilia. '
Vielä on paljon veteraaniavustajia, joilta haluaisimme
kuulla. Kynttilänsä pitäminen vakan alla ei olesuositeliavaa
varsinkin sellaisilla ihmisillä, joiden kynä on verrattain terävä.
Kehoitamme kaikkia Liekin tilaajia hankkimaan itsel­leen
v. 1950 Taskukalenterin, joka nyt on myytävänä,. Se o**
välttämätön kai^tilte?lSe on tämän syyskimden "bestseller",
joka antaa vastauksen nioniin kysyntyksiin. Siinä t^evia tie­to
ja^ on vaikea saada mtm^a, mutta kalenterissa ne pvaf at-na
Ja pikaisesti saatavissa.
'ATiedäthp miUä han
l'^ahfiänmf^ "
: rr^ en, maaUniaifäi^^nieltäi
wrtmkk^yjo^^eittm ^^v;.-;-;.
iKastfä^ikuk
..^luiste^n^ytiil^ ^-.
aifsl^npa^ijälken^^pu^
•'. Jäytänen maailmasta
j . H: ERKKO.
ta
. .viime .vuonna J^^^ pankkiid
James Leeds Kansas Cityssä Missourisr
: sa syytteöseea ^a-.
Jiginettuo^
Ö päi\ääVjml^eut iikn ift^lööi sa- •
köh jav?(jbi öik^u^Ja^aitä^^ ^
: Samdla viikolla joutui riÄeri sä­iläin
Joöes oik^utoen sanumlaisesta
rikkomuksesta} Hän sai SOO. doiarin
sakon tai 12 kuukautta vankeutta. Kuri
Jones ei voinut maksaa sakkoaan, jou­tui
hän vahknäan. ~ Pageänt.
V. 1816 oli N€Nw Yorkin valtiossa
1,948 velka vankia, joista 1,129 oli vel­kaa
vähemriiänkiiin SO dollaria ja 729
Vähemmän kuin 25 dollaria.
Samaan aikaan mehestyksellisen pet­kuttajan,
Astbr-suyun rikkauksien luo­jan
John Jacob Astorin oli valtiolle vel­kaa
yli S,000,000 dollaria, josta hän ei
koskaan maksanut penniäkään, muttia
hän ei joutunut velkavankeuteferi. —
American Pörtunes, 1 osa siv. J9.
' •••i> "--^ . * '
j gfflskaiafnctt;- fboio^ afoot
jti^lB^ Ön jou
«i-, ^ _,
/V'"'pifl-.'Virassa; /^''z^- "'' ' ' -
rämä pnMittavan
Qokratb»>&riÄltavpälyeliJajl^V.'i^leisen tahdon,
naisu. ^ -tJÄto mina/jävte: :
Miksi loistava näytte­lijätär
on loii^va?
Tähän kysymykseen vastaa kuuluisa
näytelmien arvostelija ja.New Yorkin
Näytelmien Arvostelijam Kerhon presi­dentti
George Jean Nathan teoksessaan
"Aamu ensi-illan jälkeen" seilaavaan
tapaan: •,
"Elokuvissa myöntää jokainen, elo-kuvänäyttelifättäret
mukaanluettuina,
että näyttelijätär on yksinkertaisesti
.ohjaajan^ kameramiehen, sähkräiiehen,
mainostajan, valokuvaajan, naamioitsi-jan,
kähertäjän ja pukijan yhteistyön
tulos. Itse hän merkitsee vähän, jos
mitään. Mitä yleisö hänessä ihailee ei
ole hän itse, vaan se miksi hänet ovat
erinäiset edellämainitut professorit mie-likuviti&
sellaan luoneet, sivuuttaen hä­nen
oikean olemuksensa. Suuri eloku-vanäyttdijätär
on sanalla sanoen nai­nen,
jolla oh paras ohjaaja, paras ka­meramies,
paras naämioitsija ja paras
mainostaja. Ilman heitä hän olisi yhä
edelleen kotona auttamassa äitiään as-tiain
pesussa — tai ainakin madcalla
samaan hommaan."
Jos sokeria kä3rtetään vain ruokien
saamiseksi makeiksi, menetetääh siinä
paljon makua eri ruoissa. Koettakaa
ensi kerrsdia ruokfa valmistaessanne
seuraavaa:
Kasviksia keittäessänne pankaa h}^-
^ysellinen sokeria veteen, jossa keität­te
kasvikset — ei saadaksenne kasvik­set
makeiksi, vaan lisätäksenne erilais­ta
makua. v
Sokeri sopii myöskin tavallisiin kas­tikkeisiin
ja lihakastikkeisiin, mutta si­t
ä ei tule panna enempää kuin ruokalu­sikallinen
nelJEuL jauholu^ökallista kohti.
Lihasoppaan sopii myöskin panna
hiuUuisen sokeria suolan sekaan, sa­moin
myöhin paisteihin.
Tamaraani rauhattipuoksta ei «le vain mielipiteen ilmi
su.. -Äänflipussa sanotaan: "Ilmaisen halKti&selle tahtoni
Jämä
oaokrajäaa;^
maisu, - Y j ^ e n ;tJdito — se pn mina^.
. Mutta koko maailma äänestää ^rauhasta . . . "Kail
etsivätvrauhaa", sanöo^^I^^
vät-itsensä." "\ Presidentti XnimaEi • sapoö:' "Jos rauhan ti
vaamiseksi meidän tab^Ö5>^i|>%^^
röi." . KuinkaV monta^^Ttmmaiiaaistav oh .xnieidän keskuud
samme? Mr.^Gharaäiiertain toi ^^xaitihäri sukupolville" Mj
chenistä. AtlantinnSOphnus, jokia; önVsHpuinuä sotaan hi
esitetään hämmästyneelle yleisölle -raiihan takeena.
, Mmk äänestän rauhaa pMekai: 'initä se merkitsee?
Ensiksi minä kannatan VYhdistyh Kansakunl
VK:n sopimdskirjan mtikaän jokäiseii sodanuhkan pitää ti
da turvallisui^neuyostolle.; jossa \siitä. jkeskustellaan, uud
leen keskustellaan ja e^^ hiin kauan \\
nes ^oko asia on poistunut.
Minä en hailiia ranskalaista verta ilman keskustelua,
man murinaa, en H-tuntinai^nD-päivänä kun valtiodepa
mentti —Forrestal — ilnioittaa, että."Kidysyaltoja vaste
on hj^ökätty, en tiedä missä--r mahdbllisesti Murmansp
: Lisäksi, en hallia oUa rikollinen] ^ en: epäsuprastika
Atomipommi on rikoUirien ase ja :hyökkäysase. ; Ne, jp
valmistavat niitä, varastoivat niitä ja <yäsymättä suunnitte
vat niiden käyttöä, ovat sotarikollisia. • J ^
Äänestän rauhan puoleista. Tämä tarkoittaa; hailt
Yhdysvaltain evakuoida Norjfissa, Englannissa ja Pc
Liauteyssa olevat hyÖkkäystukS^phdat.
.. Sotaa käj^ään hykyääbc Ki^ikassa, yiet-Namissa
Kiinassa. "Minun ääneni rauhan puolesta tarkoittaa:
luan sodan päättymistä heti j ä e K ä leluksi tunnustetaan
misäle oikeus määrätä omista asioistaan.
Haluan rauHaa koska olen ihminen,
joka juoksee minun suonissani juoksee niiäen suonissa^
joiden ihonväri."-on keltainen. Tunnen samanlaista kaul
ja inhoa kun Vichy luovutti meidän ranskalaisia naisiani
SS-joukoille rääkättäväksi kun samat vichylaiset hm\x\
vat vietnamilaisia naisia samoille SS-joukoille. ^
Haluan rauhaa koska olen pappi. Minä en petä lupa
tani kolmelle viimeiselle paaville: Benedict XV:51e, I
XI:Ile ja Pius XII:lle. Minä en petä sita mitä katolinen t
logia opettaa oikeudesta ja sodan rikollisuudesta. Olipa
kä hyvänsä tekosyy taikka tilanne, niin kolmas maarlmar
ta on rikos ja vieläpä sen ajatteleminenkin on rikos.
Haluan rauhaa koska olen tuomari. Kansainvälisen 1
mukaan hyökkäyssota Pn rikos ja kaikki valtiot ovat \
tuussa tämän lain edessä.
Meidän hallitsijamme, jotka ovat meidän Ranskan \
tiomme vartioina, ovat vastuussa sellaisesta politiikasta, j*(
johtaa meidät sotaan. Heitä täytyy muistuttaa siitä ja si
äänestän rauhan puolesta, siksi ilmaisen hallitukselle tahtc
Eikö tämä ole s e l v ä?
Siitä syystä älkää^odPttakp. Heittäytykää taisteli
rauhan puolesta. Äänestäkää Ja pankaa ympärillänne <
vat äänestämään. V Taistelkaa uriieudella. Te ette taist
kuten mr. Trumah uskoo, viimeiseen "ranskalaiseen. Te i
päätätte vapaana kansalaisena, ihmisenäi jolla on järki
sydän. '
Kun minä vuodatan vertani, niin minä vuodatan sen i
puhtaana kuin olen seh saanutkin,
-Jos pahiiTtiaee, jortauhut ja rikokset jälleen täy
toistaa,Jos ihmispedon Jälleen täytyy päästää valloineen,
Ien säHyttämään kunniani jä järkeni. Äänestän rauhan F
Iestä. •
Samanlainen ^
-oOo-
- Oikea taideteos saa aikaan sen, että vastaanottajan
toisuudessa ei ole eroa hänen ja taiteilijan väliUä, vaan n
hänen ja kaikkien ihmisten välillä. Jotka vastaanottavat
män taideteoksen. Tässä persoonallisuudeii vapautumis»
tässä persoonallbuuden sulautumisessa toisiin on juun
teen pääasiallisin vetovoima ja pmituisuus.---^^Tolstoi.
\
Ajatustensa ihnalseniinen on luontoa^ mutta käs
tehty ihnaisu niin kuin se on tarkoitetfcit, on sivistystä