Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 11, 1939

              p
E
R
U
S
T
T
T
U
Cmadan suomalaisten viikkolehti
LAUANTAINA, HELMIKUUN U PÄIVÄNX 1939
Suomalaisen neitosen
neilikat
Yllä. tyypillinen kuva Pohjois-Amerikan kaupitnkien kaduilta tätnän talven pahimpien lumi-
^^ly^^f^yh^i^M^^^ c C^podan itäosien ja Yhdy^svaltain keskilännen kaupungit saivat kokea hir-muisig.
myrskyjä, %0M<ittf^:^^ ihmM kuoli jokqkylmy tai muutm^
.v.,v?y'"--
"kotona"
Maailman kuulun-, neefcerilauläjatr
taren MariaiAi^derg^
mennen sanoea phr suomalämiMi säe^^^^
täjä) piti äskettäSvi^
Yhdysvaltaiii pääkiM^i^^ Wash-ingtonissa.
Kpnsertm puxihaajat otak­suivat
kuulijakunnan tulevaiii ole­nkaan
suuren ja sentahden koettivat
saada tarkoitukseen vuokratuksi ai-noan
suuren konserttisalin kaupun­gissa,
Constitution Hallin. JHeiUe
kuitenkin Omoitettön/ että s^^^
omistajat eivät Vuokraa sit^^^
suuteen, jossa piintyy neekeri. On
Dierkillepantavaa, että tämän haalin
omistaa "Ameä^kair
sen Tyttäret" järjestö: ' ^
^Oo-
Ruokki
kuin lintuemo
Hullissa, Englannissa, on äsken
paljastunut sellainen harvinainen ta-
Paus, että Mrs. Emily Bibl)y on seit­semäntoista
vuotta pitänyt hengissä
puhumatonta ja avutonta poikiäansa
PureskelemaUa hänelle valmiiksi ruu-
^ ja syöttämällä kuin hyvin pientä
^asta. Sitten kerran hän tuU sairaak­si
ja poika täytyi viedä sairaalaan.
Tällöin selveni traagilKnen historia.
"Olen tehnyt parhaani hänen hy%^-
s«en", sanoi äiti.
Sairaalassa kuitenkm kävi niin, et-
^ hoitajat eivät Hsittäneet pojan
olevan kyvyttömän nielemään ruo-
^fansa kunnollisesti ja niin hän syöt-
^ tukehtui. Äidin sdltsentoista-
^tiset vaivat olivat hukkaan men-
^ samalla kun hän niistä oK va-
Pautunut
pian käytäntöön
Yhdysx^altain teollisuuskomitean
kuulustelussa on Famsw6rth Televi­sion
Corporationin presidentti Farns-
""Wörth-kertonut, jettä televisioni-vas­taanottajia
aletaan myydä ja laajal-lusteoUisuus
esittää pian tietoyhteys-koraissionille
esitj^n yhtenäisten
standardien ja aaltomitta-varausten
järjestämisestä.
Earnsworth on keksinyt laitteen,
mikä tekee televisionin mahdolliseksi
ilman liikkuvien osi^n käyttöä. Hän
on selittähyt, ettei radioteollisuus ole
yrittänyt kuristaa tätä uutta keksin-
. ••••
toa.
_—oOo —
Tehnyt pitkän hypyn
Norjalainen mäenlaskija Redier
Andersen on äskettäin rikkonut Ca-lifornian
Big Pine-mäen ennätyksen
hypätessään 265 jalkaa. Entisen en­nätyksen
258 jalkaa saavutti kuusi
vuotta sitten niinikään norjalainen
Alf. Engen, joka nyt vain hyppäsi
251 jalkaa.
•oQp
Suomessa harrastetaan
purjelentoa_
Vuodesta 1934 alkaen on Suomessa
harrastettu purjelentoa niin, että eri
puolella Suomea on toiminut kym­meniä
lentokerhoja. Tätä nykyä on
noin 3,000 aktiivista purjdentäjää ja
vuosittain kouluutetaan noin 500
uutta lentäjää. Lahjakkaimpia pur-jdentooppilaito
ov^t muuten Jam-järvcilä
olleet nuoret suksihypiwä-jät,
jotka jo talvisin ovat tottuneet
ilmalentoihin hyppyrimäis^.
iPöika kiiollut lumi­linnansa
alle
Merikarvian Ylikylässä oli pien­viljelijä
Saaren poika Miika raken­nellut
kotipihalleen mahtavan lumi­linnan
ja ryhtynyt sitä sitten kastele^
maan vedellä, jotta se yönaikana jää­tyisi
lujaksi. Kun häntä d alkanut
kuulua sisälle^ alettiin etsiä ja silloin
huomattiin, että lumilinnan katto oli
romahtanut alas ja Miika oli jäänyt
sen alle. Paikalle kutsuttu lääkäri
ei voinut muuta kuin todeta, että
Miika oli tukehtunut kuoliaaksi.
-oOo-Äiti
koulussa lastensa
kanssa
Mrs. June Rothe Vancouverissa
lienee ainoa äiti joka kulkee koulussa
kahden lapsensa kanssa. King Ed-ward-
korkea£bulun 1,500 oppilaan
keskuudessa hänet tunnetaan nimdlä
"Jurie". Nykyään hän ottaa kurs­seja
neljänndlä luokalla. Hän se­littää
kulkevansa koulua tarkoituk­sella
valmistautua elämään parempia
päiviä eikä ainoastaan lapsiaan aut­taakseen.
Hän vakuuttdee, että hä­nen
on päästävä yliopiston läpi ja
opittava auiakin" viisi vierasta kieltä.
•.. ..oOo
118-VUOTIAS MUSTALAIS­NAINEN
KUOLLUT
Mustalaisnainen Bogunila Kozer
on kuollut Gd3miassa 118-vuotiaana.
Hän oli naimisissa viisi eri kertaa.
Hänellä oli viisi poikaa ja kahd^san
tytärtä. Lastenlasten luku on $2,
lastenlastenlasten 240 ja lastenlastoi-lastenlasten
luku ^ 400. Väitetään
hänen v. 1917 ennustaneen, että ]Ras- _
putin murhataan.
Äskettäin eräänä sunnuntaina näh­tiin
Chamberlainin napinreiässä
kimppu punaisia neilikoita ja nämä
hän oli saanut kanaalin lautalla erääl­tä
17 vuotiaalta suomalaisdta ty­töltä,
jonka nimi oli Gladys Tallberg
ja kotipaikka Helsinki. Sanomalehti
kertoo, että neitonen "niiasi syvään
ja piti pienen puheen" ilmoittaen
antavansa neilikkakimpun Ghamber»
lainille "Suomen puolesta".
Aika suuret valtuudet otti tyttö.
Eiköhän hän olisi: saanut edustaa
vain lapsellista itseään tahi ainakin
Joitakin määrättyjä henkilöitä, eikä
koko Suomea. Mutta lämmittäköön-pä
nyt vain Gladyksen kukkaset se­dän
rauhotuspuuhissa rasittunutta
rintaa.
r —oOo — -
LAHJOITTAA RADIUMIA
POIKANSA MUISTOKSI
Elrado kaivannon presidentti H.
J. Cody on ilmoittanut että Gilbert
A. Labinen on poikansa Leonardin
muistoksi lahjoittänutkaksisataa miU
ligrammaa. radiumia Toronton yli­opiston
lääketieteelliselle, osastolle.
. oOo— ...,
Allikon silmä^^
' Viime perjantaina saapui Halifaxlln
269 cänadalaista vapaaditoista Espan­jasta.
Lpimt, toista sataa/ Jotka sota­toimien
yhteydessä Joutuivat lähtöal-
Icohia erilleen, saapuvat myöhemmin.
Saapuneiden Joukossa oli 21 suoma­laista,
nim. Sam Sulo, Eino Junkala,
Arthur Siven, Armas Ruotumen, Oskar
Huosiamaa, Emil Nieminen, Matti
Isohanni, John Savikko, Helkki Tuo­vinen,
Leo Harju, Nick Ylikylä, Marttt
Piilo, Arvi Jaskarl, Emil Luoma, Edwin
Backman, Esko Kumpulainen, Arvi
Seppänen, Väinö HyUdnen, Kalle Kerk-konen,
Evert Karikka Ja Vilpas Lahti.
Eivät nämä pojat olisi vielä mle-
Idlään lähteneet Ja heitä olisi Juuri
siUoin vielä taisteluissa tarvittukhi.
mutta Espanjan hallitus oli päättänyt
poistaa kaikki ulkomaalaiset vapaaeh­toiset.
Jotta fasisteilta poistuisi sekin
puolustuksen varjo; sotajoukkojensa pi­tämisestä
Espanjan kansaa Ja maata
tuhoamassa.
Palaavat pojat ovat urhoollisesti
täyttäneet tehtävänsä Ja ilolla heitä
t^ehditään kotona ^ nimittöin ter­vehtivät
ne. Jotka asian oikein ym- '
märtävät. Kunnia heille. Ja niille hei­dän
tovereiUeen/Jotka eivät koskaan
palaa, vaan lepäävät Espanjan mul-lassa.
••
Francon vankina on vielä kolmisen­kymmentä
cänadalaista poikaa, niiden
Joukossa pari suomalaista, nim. Hdge
Mattila Ja JUles Päiviö. Heidän va­pauttamisestaan
on myöskin puhuttu»
mutta varmempaa d tiedetä. Toivotta­vasti
hekin vielä vapautuvat Ja pääse­vättänne^
missä toverit ja läheiset ovat
heitä Jo kauan huolestuneina odotta­neet.
•
Espanjan hallituksen on {jtäytynyt
aseellisen ylivoiman edessä luopua Ka­talonian
puolustuksesta, mutta taiste­lusta
se ei vielä aio luopua, vaan kes­kittää
voimansa keski-EqpanJan, Mad­ridin
alueen puolustukseen.
Kalan yli Ranskan puolelle on siir­tynyt
suuret Joukot Espanjan pako­laisia
Ja sotaväkeä asdneen, nähtyään
heikosti varustettuna mahdottomaksi
Jatkaa talstdua vahvalla koneistolla
varustettua hyfikkääJSä vastaan. Sd-lahien
cm tilanne tänä keskiviikko-päivänä^
i