Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 2, 1949

              teistään löytyy myös kauniita lyyrillisiä
tunnelmakuvauksia ja voimakkaita draa­mallisia
esityksiä; mikä vain osoittaa
kuinka läheistä "sukua" nämä runo­muodot
loppujen lopuksi ovat ja sen,
kuinka laajoilla aloilla Päiviön runotuo­tanto
liikkuu. Päiviön runot ovat ylei-sessä^
mielessä taistelurunoja, herättäjiä,
vanhaksi ja kelpaamattomaksi käyneen,
ja sorron tuomitsemista, sekä byvän^
kauniin ja paremman tulevaisuuden —
sosialismin puolustamista. Mutta hä­nen
lukemattomista tyylipuhtaista tais-t^
urunoistaankin löytyy hyvää taiteel­lista
makua ja hiottua runokauneutta.
Ottakaamme esimerkiksi "Kuohuvat
Virraf-kirjassa v. 1914 julkaistu hienon
hieno runo "Mummon yö":
". , . Tässä istun, tässä itken,
kynittynä kyökyttclen,
ItyHttynä nyökyttclen.
, Soi nyt, soi nyt sora pilli,
itku pilli nyt parahda,
kiru koston kieli mista!
Niinkuin ininä, illat itke,
niinkuin viinä, päivät pam,
yönkin yli i^oivottclc . . .
Mitnimo histii Utkuttavi,
kiikntfavi, kyökyttävi,
nnnnmoparka muiden lasta . .
.Tai ottakaamme runo "Lasse Lar-son".
Lasse on suuren perheen ''pää"
ja kunnon työmies, mutta saa oikeuden-turitpisuutensa
vuoksi lopputilin. Alla-n\
ielin hän kertoo kohtalonsa. Vaimo ja
la4)set pyjtävät häntä "nöyrtymään",
jolta saisi työnsä takaisin. Lasse käy
kpvan sisäisen kamppailun oikeudentun­tonsa
ja velvollisuudentuntonsa välillä
perhettään kohtaan, mutta runo päättyy
lopuksi näin kauniisti:
"Enkä nöyrry! Vaimo rukka,
elä mua raftkaks tee,
vaikka tulkoon viime hukka)
vaikka kaikki kaatunee!
Hetken silmä silmää vasten,
vaimo ne nyt alas luo,
vaipuu syleVyhyn Lassen
' hiljaa lausuin: 'Anteeks' suo!"'
Taistelijana ja herättäjänä Päiviö ju­listi
v. 1910 julkaistussa "Taisteluuni-runon
viimeisessä värsArssä:
r "Taisteluhun, kunnes tttirjat,
lyödyt vannoo valan tään:
. Alas sorto! Ylös kitrjat!
Kuolemasta elämään!
. Taisteluhufi, kmiftes voittaa
ihmisyys ja oikeus;
taistciuhun, kunnes koittaa
sorrettujen vapaus."
Kuinka kauan, kurja suuri kansa,
kuinka kauan kestät hirmun ikees
alla? .
Mutta kun Venäjän kansa vapautti
itsensä tsaristisesta sorrosta, Päiviö ru­noili
Neuvostoliiton 10-yuötispäivänä
seuraavaa:
Vapaa Venäjä — ky nimenen vuotta,
^kymmenen ilon ja surun vuotia,
kymmen elämän kultaista vuotta, —
emmepä juhli siis sinulle suotpa.
Sen olet saanut jo intosi voimin
valistaa kansasi pimeyden yötä,
sen olet saanut jo sankaritoimin
tehdä niin raskasta rakennus­työtä
i. r
Toinen suomalaisen työläiärunoilijan
koetinkivi on suhtautuminen synnyin­maahansa,
sen kansaan ja kulloinkin
vallassa oleviin hallituksiin. Tästä myös
on Päiviö seivijj^ryt liehuvin lipuin. Päi­viön
kirjoittama runo "Synnyinmaan
kaipaus'- kuvaa syvää ja turmeltuma­tonta
isänmaanrakkautta. Vastauksena
vieraan maan "hyvyyksien" korostuk-
^<S\\Q hän sanoo: •
''Mutta tyytyä en saata.
Muistan jotain minktiin imta,
sc on IqpsuH^valtakinita,
ja taas kaipaan synnyinmaata.
Synnyinmaata —-pientä palaa
salovctten rantaa siellä . . ."
Mutta Päiviö ei voinut hyväksyä sitä
kun itsenäistyneen Suomen oma hallitus
sorti sitä kansaa, »jota hän rakastaa ja
mustasi sitä maata, jota hän kunnioit­taa.
Suomen luokkasodan 10-vuotispäi-vän
runossaan hän kirjoittaa:
"Verinen kohtalon iva!
Sai Suomi surrun,
isänmaa itketyn,
P'ohjola huudetun vapauden,—
» sen toiveen Venäjän työväki täytti,
vihatut "bqlsut*' ne: tarjosi sen;
vaan kuinka ne huokaajat kiitti,
kuinka ne vapauden käytti,
sen kohta ne näytti,
ja näyttävät yhä,
kurjat!"
Kolmas ratkaiseva koetinkivi ön suh­tautuminen
sotaan. Päiviön kaikissa
runoissa on voimakas rauhan tahto, sillä
väkivallan asemesta hän korostaa aina
valistuksen tärkeyttä. Mutta imperia­listisen,
ensimmäisen maailmansodan
alkaessa menivät monet rauhan puoles­ta
puhuneet "työväenjohtajatkin" oman
maansa porvariston puolelle, toisten
maiden ja siien myös oman maansa työ­väkeä
vastaan. Heistä tuli sotasosialis-tejä.
Päiviö pysyi kuitenkin'uskolli­setta
rauhan ja 'työväenliikkeen asialle.
Hän ei lakannut puhumasta raiÄan
asian-puolesta, vaan kirjoitti esim. va,p-puna
1917 seuraavasti:
. . Turha on kylvää, tuho sen niittää,
turha on muurata, hävitys sen
murtaa . . .
Noinkohan taipua, noinkohan taittua?
Ei, ei vielä viimeinen turmio tullut!
Jos hävitys on hirveä, jos teot huUnt, '
niin kammasta f urren, vaikkapa
..^ surren . . .
Jos meni miestä kuin hallayön viljaa,^
jos meni naista niin suremalla hiljaa . . .
jäi vielä pisara uljasta verta
ja terveitä aivoja rohkeihin päihin
ja ihmisyys — jäipä se vieläkin näihin
ja jäi ennen kaikkea —- perintö suuri
ajan kaamean opetus juuri . ,
Mutta kun tuli toinen maailmansota
demokratian ja fasistisen hirmukoraen-non'
välillä, missä Päiviö näki 3 omaa
poikaansakin asevoimien palveluksessa
fasismia vastaan, niin runoilijamme
käytti kaiken kykynsä ja voimansa de­mokratian
voiton hyväksi. Esim. Vä-paus-
lehden 25-vuotispäivän kunniaksi
V. 1943 laatimassaan runossa hän kir­joitti:
". . . Ja nyt, tänä päivänä,
kahden maailman iskiessä '
vastakkain,
sinä seisot uskollisena vartio-
" paikallasi,
YJtdistyneiden Kansojen rinta­massa.
Katse- tähdättynä raakaan vihol­liseen
sinä isket omilla aseillasi -—
alas antautumismieltä,
epärehellisyyttä,
epäröintiä, arkuutta,
ja sijaHe nostat rohkeutta,
taistelutarmoa, uhrautuvaisuutta,
hiottamusta voittoon,
j^katideva on ja täytyy tulla,
sillä—-
me emvte alistit fasismin orjuuteen!
Tila ei salli yksityiskohtaisempaa:
laajempaa käsittelyä Päiviön kirjallisen
työn tutkimisessa. Mutta tämäkin ku
vannee vaatimattomasti jo sen, fnin^
kaUberin mies päivän sankari on oHm
ja on nyt. ;^
^Antoisa ^^^d^
Pitl^n päivätyönsä aikana Pmv^
~ kirjoittanut satoja runoja, kolmea ro-maania,
kolme kokoillan näytelmää ja
kolnie pienempää lasten näytehnää.
Huomattavan osan Päiviön kirjaili-sestalyöstä
muodostavat n.s. juhlarunot
—kolmatta sataa Päiviö arvelee — työ­väentalojen,
kymmenien talojen avajai­siin,
kesäjuhliin yms. eri^oistilaisuuk-siin,
sekä monet yksityisrunot, joista
suurin osa on julkaistu (kirjoja lukuun­ottamatta)
joissakin lehdissä tai julkai­suissa,
mutta osa-on jäänyt kokonaan
julkaisematta ja onpa käynyt niinkin,
ettei kaikista ole edes kirjoittajalle jää­nyt
k(|p)iota, sanoo Päiviö.
Tämän juhlapäivän yhteydessä on
taas kokoontunut useita kymmeniä sel­laisia
runoja, joita ei ole missään runo-kirjassa
julkaistu ja-lisää runoja saata­neen
edelleen talteen.
• Seuraavassa on lyhyt selostus Päiviön
kirjallisista tuotteista: . "
Ovella: v. ^1907 Raivaajan kustan­nuksella
julkaistu runoteos, missä on
153 sivua jäj63 runoa.
Ajan Laulu'. Työmies Kustannusyh­tiön
Hahcockissa Mich. V. 1910 julkai­sema
runokirja. 121 sivua ja 40 runoa.
Kokoelma runoja: Kirj. Aku Päivno ja
Tolle Kaivola, kustantanut v. 1912
Suom. Sps. Kustannusyhtiö Fitchburg.
Kaikkiaan 192 sivtiäy niistä Päiviön
osalle 128 sivua jä 35 runoa.
^«/ia: Työkansan ICustannusyhtiön
V. 1914 kustantama kokoelma Päiviön
kertomuksia. 171 sivua ja 14 kerto­musta.
Hornin orjat: Työkansan Kustannus­yhtiön
V. 1913 kustantama 96 sivua kä­sittävä
kertomaruno Hornista, mahta­vasta
linnanherrasta, hänen tilallaan
tehtävistä töistä, voudeista, huoveista,
orjista ja silloisesta luokkataistelusta.
Kuohuvat virrat, runoja ja juhlaruno­ja:
Työkansan Kustannusyhtiön v. 1914
kustantama runokirja. 171 sivua ja 33
runoa.
Mierrosajatt lauluja: (Kirj. Aku Päi­viö,
jVKkael Rutanen, Wm. Lahtinen ja
^luninnnnimiiiURiimuuiniinunHiiiiMiiiiiiiiiuniiinHiiiimiuiiinnimuramiinng g i N i i i i u n i i t i i n i i i i u i i i u i m i n i n i i i i i i u i i i i i i i i i n i i i u i i i i i n u i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i i n i i i i i i i ! | i i i i i i i i i t i i i i i i i i H i i i i i i i n i i i i i i i n i i i i t i i i i i i t i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i n i i i i i i i iM rmnng
1 Sydämellinen onnitteliini !
1 SINULLE AKU 1 ' 1
1 ONNEA 70-VUOTIAALLE! |
Toivottaa • 1
Onnittelumme
täyttäessäsi 70 vuotta i I • VÄINÖ, ESTER JA i
i l LAURI LAHTINEN f
1 iHearst ' Onlariol
1 hänen merkkipäivänsä |
i johdosta! 1
i JENNY JA JACK LAAKSO f
1 Box 210 HearstOnt.l
Tältä taistelun tieltä Päiviö ei ole
milloinkaan poikennut. Vakeimmissa-kin
olosuhteissa/missä hänelle itselleen
olisi ollut ''horjumisesta'' taloudellista­kin
hyötyä, vieläpä väärinymmärrettj'-"
näkin, päiviin sankari on pitänyt kiinni
suuresta perusvakaumuksestaan vähem­piosaisten
oikeuksien puolustamisesta.
Tämä voidaan parhaiten ja vakuutta­vasti
todistaa sillä, mitä Päiviö on teh­nyt
"murroskausissa'*, suurten päivän-kysymysten
ratkaisujen yhteydessä.
•'Kaikki julkiseen elämään osallistu­neet
suomalaiset ON^at joutuneet määrit­telemään
kantansa Venäjään. "Tsaa­rin"
sortovuosien aikana oli Suomen n.s.
paremmissa piireissä tiukan tullen muo­dissa
tsaarin ja hänen yirkailijainsa lie­hittely.
Mutta runossaan "Pyhä Venä­jä"
PäiyiÖ kirjoitti v. 19t0 seuraavaa:
. .Pyhä Venäjä on rauenneita luita,
, viatonta verta, rääkättyä lihaa;
; ^ ;pyhä Venäjä on täynnä hir^pititaj,
jfyöveleitä, htrt^valian vihaa;
UsevaUiaasta kylän z^outiin mti . , , v
= ^ t H u i i u m i i i i i i i i i i u n i i i n i u i i i i i i i i u n t i i i n n i i n u i i i i h n i i i i i i i i i i i i i i i i i t i i i i i i i i i i n i H i i i i i i i i ^ .TiiininiuiiiiiMniiiiiiiiTiiiiiniiiiiHiiiiiiiiiiiniiiiiiinM"M»>"i<i>i"'"'<'"'"''"''''""''^^
I Pitkä ja hedelmällinen on se sarka,%
I jonka olet kyntänyt vaivojasi säästä-1
I mättä kylmään ja karuun maahan. |
•j Kunnioittaen nostan Sinulle hattuani. 1
I KALLE SALO^ |
|Hearst Ontariof
r u i m u i H i i i i i i u i n n u i t u u n n m i i u i i n m i n H i i n i i i u i i i i i n i i i i i i i i i u i i i n i i u i i i i m i i i i i i i i i i i l
^iHiiiinuiitiHiruRiiiuuHiiiiiuuiuiiniinuuiuitiuuuiniiuiiiui»iuiiuiuiiimuiiiiiii>i
5 , ' ' • •, - • =
^^-niiiiiiiiiMiiiiiiiiiiinmiimiiumiiniiiiMiiiiMriiiimtiiiiiiiiunfinMiiiiiiiMitiiiim iriiiiiiiiiiiiiiimiiiuiiiiiiKiiii iiiiiiiiiiiiiriiiimiiiiiiin|
Omer Sty Georges, omistaja
AvaÄnia tehdään ja lukkoja korjataan
PUHELIN 110
LIMITED
1 67 Crovemment Road West KirklantC lake, Ontario 1
n t i i m i n i m u u i i i n i m n u n i t i i n u i u i u u i i t m u i i i u i i i i i i m i i i i i M H i m i i i u i n i n n i i i i i i i i m i i i m u n i i i i i i M N n t n i i i i i u i i i u iiiHmiiiiiiiiiiirmimH«ii"""""°^"
§ 5:*n"n''"""<""nu"i«"»"*nniniuuiiiiiiiiiiiHinHuiiiiuii^
i • =
1
5
•s Sydämelliset onnittelumn^
I Chrysler ja Plymouth autojeri |
I ja Fargo trokien myyjät f
•-H
• • •
hänen merkkipäivänääh "
Kunnioitamme työtäsi työväenliikkeen hyväksi.
PUHfeLIN 577
iKiyklandLake Oiaarioj
"xittttiiMinnnmninitiumuiaiRf n n u t ^ u i u i i i i u m i i i m n h n n u u m i n i m n i u u u t t t m i n i m i i i u i uu
Quebec
uiinmi
iiuBuuimui
SIVU-4 LAIJAN^AiNA, HUHTHCUUN 2 PÄIVÄNÄ, 1949