1949-04-02-04 |
Previous | 4 of 36 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
teistään löytyy myös kauniita lyyrillisiä
tunnelmakuvauksia ja voimakkaita draamallisia
esityksiä; mikä vain osoittaa
kuinka läheistä "sukua" nämä runomuodot
loppujen lopuksi ovat ja sen,
kuinka laajoilla aloilla Päiviön runotuotanto
liikkuu. Päiviön runot ovat ylei-sessä^
mielessä taistelurunoja, herättäjiä,
vanhaksi ja kelpaamattomaksi käyneen,
ja sorron tuomitsemista, sekä byvän^
kauniin ja paremman tulevaisuuden —
sosialismin puolustamista. Mutta hänen
lukemattomista tyylipuhtaista tais-t^
urunoistaankin löytyy hyvää taiteellista
makua ja hiottua runokauneutta.
Ottakaamme esimerkiksi "Kuohuvat
Virraf-kirjassa v. 1914 julkaistu hienon
hieno runo "Mummon yö":
". , . Tässä istun, tässä itken,
kynittynä kyökyttclen,
ItyHttynä nyökyttclen.
, Soi nyt, soi nyt sora pilli,
itku pilli nyt parahda,
kiru koston kieli mista!
Niinkuin ininä, illat itke,
niinkuin viinä, päivät pam,
yönkin yli i^oivottclc . . .
Mitnimo histii Utkuttavi,
kiikntfavi, kyökyttävi,
nnnnmoparka muiden lasta . .
.Tai ottakaamme runo "Lasse Lar-son".
Lasse on suuren perheen ''pää"
ja kunnon työmies, mutta saa oikeuden-turitpisuutensa
vuoksi lopputilin. Alla-n\
ielin hän kertoo kohtalonsa. Vaimo ja
la4)set pyjtävät häntä "nöyrtymään",
jolta saisi työnsä takaisin. Lasse käy
kpvan sisäisen kamppailun oikeudentuntonsa
ja velvollisuudentuntonsa välillä
perhettään kohtaan, mutta runo päättyy
lopuksi näin kauniisti:
"Enkä nöyrry! Vaimo rukka,
elä mua raftkaks tee,
vaikka tulkoon viime hukka)
vaikka kaikki kaatunee!
Hetken silmä silmää vasten,
vaimo ne nyt alas luo,
vaipuu syleVyhyn Lassen
' hiljaa lausuin: 'Anteeks' suo!"'
Taistelijana ja herättäjänä Päiviö julisti
v. 1910 julkaistussa "Taisteluuni-runon
viimeisessä värsArssä:
r "Taisteluhun, kunnes tttirjat,
lyödyt vannoo valan tään:
. Alas sorto! Ylös kitrjat!
Kuolemasta elämään!
. Taisteluhufi, kmiftes voittaa
ihmisyys ja oikeus;
taistciuhun, kunnes koittaa
sorrettujen vapaus."
Kuinka kauan, kurja suuri kansa,
kuinka kauan kestät hirmun ikees
alla? .
Mutta kun Venäjän kansa vapautti
itsensä tsaristisesta sorrosta, Päiviö runoili
Neuvostoliiton 10-yuötispäivänä
seuraavaa:
Vapaa Venäjä — ky nimenen vuotta,
^kymmenen ilon ja surun vuotia,
kymmen elämän kultaista vuotta, —
emmepä juhli siis sinulle suotpa.
Sen olet saanut jo intosi voimin
valistaa kansasi pimeyden yötä,
sen olet saanut jo sankaritoimin
tehdä niin raskasta rakennustyötä
i. r
Toinen suomalaisen työläiärunoilijan
koetinkivi on suhtautuminen synnyinmaahansa,
sen kansaan ja kulloinkin
vallassa oleviin hallituksiin. Tästä myös
on Päiviö seivijj^ryt liehuvin lipuin. Päiviön
kirjoittama runo "Synnyinmaan
kaipaus'- kuvaa syvää ja turmeltumatonta
isänmaanrakkautta. Vastauksena
vieraan maan "hyvyyksien" korostuk-
^<S\\Q hän sanoo: •
''Mutta tyytyä en saata.
Muistan jotain minktiin imta,
sc on IqpsuH^valtakinita,
ja taas kaipaan synnyinmaata.
Synnyinmaata —-pientä palaa
salovctten rantaa siellä . . ."
Mutta Päiviö ei voinut hyväksyä sitä
kun itsenäistyneen Suomen oma hallitus
sorti sitä kansaa, »jota hän rakastaa ja
mustasi sitä maata, jota hän kunnioittaa.
Suomen luokkasodan 10-vuotispäi-vän
runossaan hän kirjoittaa:
"Verinen kohtalon iva!
Sai Suomi surrun,
isänmaa itketyn,
P'ohjola huudetun vapauden,—
» sen toiveen Venäjän työväki täytti,
vihatut "bqlsut*' ne: tarjosi sen;
vaan kuinka ne huokaajat kiitti,
kuinka ne vapauden käytti,
sen kohta ne näytti,
ja näyttävät yhä,
kurjat!"
Kolmas ratkaiseva koetinkivi ön suhtautuminen
sotaan. Päiviön kaikissa
runoissa on voimakas rauhan tahto, sillä
väkivallan asemesta hän korostaa aina
valistuksen tärkeyttä. Mutta imperialistisen,
ensimmäisen maailmansodan
alkaessa menivät monet rauhan puolesta
puhuneet "työväenjohtajatkin" oman
maansa porvariston puolelle, toisten
maiden ja siien myös oman maansa työväkeä
vastaan. Heistä tuli sotasosialis-tejä.
Päiviö pysyi kuitenkin'uskollisetta
rauhan ja 'työväenliikkeen asialle.
Hän ei lakannut puhumasta raiÄan
asian-puolesta, vaan kirjoitti esim. va,p-puna
1917 seuraavasti:
. . Turha on kylvää, tuho sen niittää,
turha on muurata, hävitys sen
murtaa . . .
Noinkohan taipua, noinkohan taittua?
Ei, ei vielä viimeinen turmio tullut!
Jos hävitys on hirveä, jos teot huUnt, '
niin kammasta f urren, vaikkapa
..^ surren . . .
Jos meni miestä kuin hallayön viljaa,^
jos meni naista niin suremalla hiljaa . . .
jäi vielä pisara uljasta verta
ja terveitä aivoja rohkeihin päihin
ja ihmisyys — jäipä se vieläkin näihin
ja jäi ennen kaikkea —- perintö suuri
ajan kaamean opetus juuri . ,
Mutta kun tuli toinen maailmansota
demokratian ja fasistisen hirmukoraen-non'
välillä, missä Päiviö näki 3 omaa
poikaansakin asevoimien palveluksessa
fasismia vastaan, niin runoilijamme
käytti kaiken kykynsä ja voimansa demokratian
voiton hyväksi. Esim. Vä-paus-
lehden 25-vuotispäivän kunniaksi
V. 1943 laatimassaan runossa hän kirjoitti:
". . . Ja nyt, tänä päivänä,
kahden maailman iskiessä '
vastakkain,
sinä seisot uskollisena vartio-
" paikallasi,
YJtdistyneiden Kansojen rintamassa.
Katse- tähdättynä raakaan viholliseen
sinä isket omilla aseillasi -—
alas antautumismieltä,
epärehellisyyttä,
epäröintiä, arkuutta,
ja sijaHe nostat rohkeutta,
taistelutarmoa, uhrautuvaisuutta,
hiottamusta voittoon,
j^katideva on ja täytyy tulla,
sillä—-
me emvte alistit fasismin orjuuteen!
Tila ei salli yksityiskohtaisempaa:
laajempaa käsittelyä Päiviön kirjallisen
työn tutkimisessa. Mutta tämäkin ku
vannee vaatimattomasti jo sen, fnin^
kaUberin mies päivän sankari on oHm
ja on nyt. ;^
^Antoisa ^^^d^
Pitl^n päivätyönsä aikana Pmv^
~ kirjoittanut satoja runoja, kolmea ro-maania,
kolme kokoillan näytelmää ja
kolnie pienempää lasten näytehnää.
Huomattavan osan Päiviön kirjaili-sestalyöstä
muodostavat n.s. juhlarunot
—kolmatta sataa Päiviö arvelee — työväentalojen,
kymmenien talojen avajaisiin,
kesäjuhliin yms. eri^oistilaisuuk-siin,
sekä monet yksityisrunot, joista
suurin osa on julkaistu (kirjoja lukuunottamatta)
joissakin lehdissä tai julkaisuissa,
mutta osa-on jäänyt kokonaan
julkaisematta ja onpa käynyt niinkin,
ettei kaikista ole edes kirjoittajalle jäänyt
k(|p)iota, sanoo Päiviö.
Tämän juhlapäivän yhteydessä on
taas kokoontunut useita kymmeniä sellaisia
runoja, joita ei ole missään runo-kirjassa
julkaistu ja-lisää runoja saataneen
edelleen talteen.
• Seuraavassa on lyhyt selostus Päiviön
kirjallisista tuotteista: . "
Ovella: v. ^1907 Raivaajan kustannuksella
julkaistu runoteos, missä on
153 sivua jäj63 runoa.
Ajan Laulu'. Työmies Kustannusyhtiön
Hahcockissa Mich. V. 1910 julkaisema
runokirja. 121 sivua ja 40 runoa.
Kokoelma runoja: Kirj. Aku Päivno ja
Tolle Kaivola, kustantanut v. 1912
Suom. Sps. Kustannusyhtiö Fitchburg.
Kaikkiaan 192 sivtiäy niistä Päiviön
osalle 128 sivua jä 35 runoa.
^«/ia: Työkansan ICustannusyhtiön
V. 1914 kustantama kokoelma Päiviön
kertomuksia. 171 sivua ja 14 kertomusta.
Hornin orjat: Työkansan Kustannusyhtiön
V. 1913 kustantama 96 sivua käsittävä
kertomaruno Hornista, mahtavasta
linnanherrasta, hänen tilallaan
tehtävistä töistä, voudeista, huoveista,
orjista ja silloisesta luokkataistelusta.
Kuohuvat virrat, runoja ja juhlarunoja:
Työkansan Kustannusyhtiön v. 1914
kustantama runokirja. 171 sivua ja 33
runoa.
Mierrosajatt lauluja: (Kirj. Aku Päiviö,
jVKkael Rutanen, Wm. Lahtinen ja
^luninnnnimiiiURiimuuiniinunHiiiiMiiiiiiiiiuniiinHiiiimiuiiinnimuramiinng g i N i i i i u n i i t i i n i i i i u i i i u i m i n i n i i i i i i u i i i i i i i i i n i i i u i i i i i n u i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i i n i i i i i i i ! | i i i i i i i i i t i i i i i i i i H i i i i i i i n i i i i i i i n i i i i t i i i i i i t i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i n i i i i i i i iM rmnng
1 Sydämellinen onnitteliini !
1 SINULLE AKU 1 ' 1
1 ONNEA 70-VUOTIAALLE! |
Toivottaa • 1
Onnittelumme
täyttäessäsi 70 vuotta i I • VÄINÖ, ESTER JA i
i l LAURI LAHTINEN f
1 iHearst ' Onlariol
1 hänen merkkipäivänsä |
i johdosta! 1
i JENNY JA JACK LAAKSO f
1 Box 210 HearstOnt.l
Tältä taistelun tieltä Päiviö ei ole
milloinkaan poikennut. Vakeimmissa-kin
olosuhteissa/missä hänelle itselleen
olisi ollut ''horjumisesta'' taloudellistakin
hyötyä, vieläpä väärinymmärrettj'-"
näkin, päiviin sankari on pitänyt kiinni
suuresta perusvakaumuksestaan vähempiosaisten
oikeuksien puolustamisesta.
Tämä voidaan parhaiten ja vakuuttavasti
todistaa sillä, mitä Päiviö on tehnyt
"murroskausissa'*, suurten päivän-kysymysten
ratkaisujen yhteydessä.
•'Kaikki julkiseen elämään osallistuneet
suomalaiset ON^at joutuneet määrittelemään
kantansa Venäjään. "Tsaarin"
sortovuosien aikana oli Suomen n.s.
paremmissa piireissä tiukan tullen muodissa
tsaarin ja hänen yirkailijainsa liehittely.
Mutta runossaan "Pyhä Venäjä"
PäiyiÖ kirjoitti v. 19t0 seuraavaa:
. .Pyhä Venäjä on rauenneita luita,
, viatonta verta, rääkättyä lihaa;
; ^ ;pyhä Venäjä on täynnä hir^pititaj,
jfyöveleitä, htrt^valian vihaa;
UsevaUiaasta kylän z^outiin mti . , , v
= ^ t H u i i u m i i i i i i i i i i u n i i i n i u i i i i i i i i u n t i i i n n i i n u i i i i h n i i i i i i i i i i i i i i i i i t i i i i i i i i i i n i H i i i i i i i i ^ .TiiininiuiiiiiMniiiiiiiiTiiiiiniiiiiHiiiiiiiiiiiniiiiiiinM"M»>"i<i>i"'"'<'"'"''"''''""''^^
I Pitkä ja hedelmällinen on se sarka,%
I jonka olet kyntänyt vaivojasi säästä-1
I mättä kylmään ja karuun maahan. |
•j Kunnioittaen nostan Sinulle hattuani. 1
I KALLE SALO^ |
|Hearst Ontariof
r u i m u i H i i i i i i u i n n u i t u u n n m i i u i i n m i n H i i n i i i u i i i i i n i i i i i i i i i u i i i n i i u i i i i m i i i i i i i i i i i l
^iHiiiinuiitiHiruRiiiuuHiiiiiuuiuiiniinuuiuitiuuuiniiuiiiui»iuiiuiuiiimuiiiiiii>i
5 , ' ' • •, - • =
^^-niiiiiiiiiMiiiiiiiiiiinmiimiiumiiniiiiMiiiiMriiiimtiiiiiiiiunfinMiiiiiiiMitiiiim iriiiiiiiiiiiiiiimiiiuiiiiiiKiiii iiiiiiiiiiiiiriiiimiiiiiiin|
Omer Sty Georges, omistaja
AvaÄnia tehdään ja lukkoja korjataan
PUHELIN 110
LIMITED
1 67 Crovemment Road West KirklantC lake, Ontario 1
n t i i m i n i m u u i i i n i m n u n i t i i n u i u i u u i i t m u i i i u i i i i i i m i i i i i M H i m i i i u i n i n n i i i i i i i i m i i i m u n i i i i i i M N n t n i i i i i u i i i u iiiHmiiiiiiiiiiirmimH«ii"""""°^"
§ 5:*n"n''"""<""nu"i«"»"*nniniuuiiiiiiiiiiiHinHuiiiiuii^
i • =
1
5
•s Sydämelliset onnittelumn^
I Chrysler ja Plymouth autojeri |
I ja Fargo trokien myyjät f
•-H
• • •
hänen merkkipäivänääh "
Kunnioitamme työtäsi työväenliikkeen hyväksi.
PUHfeLIN 577
iKiyklandLake Oiaarioj
"xittttiiMinnnmninitiumuiaiRf n n u t ^ u i u i i i i u m i i i m n h n n u u m i n i m n i u u u t t t m i n i m i i i u i uu
Quebec
uiinmi
iiuBuuimui
SIVU-4 LAIJAN^AiNA, HUHTHCUUN 2 PÄIVÄNÄ, 1949
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 2, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-04-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490402 |
Description
| Title | 1949-04-02-04 |
| OCR text |
teistään löytyy myös kauniita lyyrillisiä
tunnelmakuvauksia ja voimakkaita draamallisia
esityksiä; mikä vain osoittaa
kuinka läheistä "sukua" nämä runomuodot
loppujen lopuksi ovat ja sen,
kuinka laajoilla aloilla Päiviön runotuotanto
liikkuu. Päiviön runot ovat ylei-sessä^
mielessä taistelurunoja, herättäjiä,
vanhaksi ja kelpaamattomaksi käyneen,
ja sorron tuomitsemista, sekä byvän^
kauniin ja paremman tulevaisuuden —
sosialismin puolustamista. Mutta hänen
lukemattomista tyylipuhtaista tais-t^
urunoistaankin löytyy hyvää taiteellista
makua ja hiottua runokauneutta.
Ottakaamme esimerkiksi "Kuohuvat
Virraf-kirjassa v. 1914 julkaistu hienon
hieno runo "Mummon yö":
". , . Tässä istun, tässä itken,
kynittynä kyökyttclen,
ItyHttynä nyökyttclen.
, Soi nyt, soi nyt sora pilli,
itku pilli nyt parahda,
kiru koston kieli mista!
Niinkuin ininä, illat itke,
niinkuin viinä, päivät pam,
yönkin yli i^oivottclc . . .
Mitnimo histii Utkuttavi,
kiikntfavi, kyökyttävi,
nnnnmoparka muiden lasta . .
.Tai ottakaamme runo "Lasse Lar-son".
Lasse on suuren perheen ''pää"
ja kunnon työmies, mutta saa oikeuden-turitpisuutensa
vuoksi lopputilin. Alla-n\
ielin hän kertoo kohtalonsa. Vaimo ja
la4)set pyjtävät häntä "nöyrtymään",
jolta saisi työnsä takaisin. Lasse käy
kpvan sisäisen kamppailun oikeudentuntonsa
ja velvollisuudentuntonsa välillä
perhettään kohtaan, mutta runo päättyy
lopuksi näin kauniisti:
"Enkä nöyrry! Vaimo rukka,
elä mua raftkaks tee,
vaikka tulkoon viime hukka)
vaikka kaikki kaatunee!
Hetken silmä silmää vasten,
vaimo ne nyt alas luo,
vaipuu syleVyhyn Lassen
' hiljaa lausuin: 'Anteeks' suo!"'
Taistelijana ja herättäjänä Päiviö julisti
v. 1910 julkaistussa "Taisteluuni-runon
viimeisessä värsArssä:
r "Taisteluhun, kunnes tttirjat,
lyödyt vannoo valan tään:
. Alas sorto! Ylös kitrjat!
Kuolemasta elämään!
. Taisteluhufi, kmiftes voittaa
ihmisyys ja oikeus;
taistciuhun, kunnes koittaa
sorrettujen vapaus."
Kuinka kauan, kurja suuri kansa,
kuinka kauan kestät hirmun ikees
alla? .
Mutta kun Venäjän kansa vapautti
itsensä tsaristisesta sorrosta, Päiviö runoili
Neuvostoliiton 10-yuötispäivänä
seuraavaa:
Vapaa Venäjä — ky nimenen vuotta,
^kymmenen ilon ja surun vuotia,
kymmen elämän kultaista vuotta, —
emmepä juhli siis sinulle suotpa.
Sen olet saanut jo intosi voimin
valistaa kansasi pimeyden yötä,
sen olet saanut jo sankaritoimin
tehdä niin raskasta rakennustyötä
i. r
Toinen suomalaisen työläiärunoilijan
koetinkivi on suhtautuminen synnyinmaahansa,
sen kansaan ja kulloinkin
vallassa oleviin hallituksiin. Tästä myös
on Päiviö seivijj^ryt liehuvin lipuin. Päiviön
kirjoittama runo "Synnyinmaan
kaipaus'- kuvaa syvää ja turmeltumatonta
isänmaanrakkautta. Vastauksena
vieraan maan "hyvyyksien" korostuk-
^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-02-04
