1956-10-06-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VeljeUem WemmUe
6S-vuosSpäivän johdosta kirjoittanut ja
lausunut T>yne.
VeljelUni iVerneriUe
rivit nämä omistan,
viettäissänsä päivää syntymänsä
kuusikymmentä kahdektan.
Kotitarihtit synnyinmaamme
vahnäan vielä miustamme,
Lapstiusäikaä onnellista
yhdessä siellä vietimme.
Vaikka koti pieni meillä,
puutettakin ainiaan,
isän, äidin sHpein suoja
•surut saattoi unholaan. •
y:artuimpte sitten suuremmiksi, .
kisat leikit jäädä sai,
vanhimmat JQ meistä sitten
maailmalle lähteä sai.
Nuörukaisna synnyinmaansa
jätti velipoikakin,
koMkas* tänne Canada^
matkansa hän suuntasi.
ElotitieUä oUut varvtaan
hionen mifhtä vaihetta,
iloja ja surujakin,
lisäksi elonhitolia.
Farmariksi asettui hän
tähän maahan asumaan.
Elon toverina Tyyne
ollut hällä apunaan.
JLisääntyi jo perhekunta,
syntyi Esa poikanen,
hän tuki ollut vanhemmilleen
suuren suuri arvoinen.
Lea tyttö, äidin apu,
täällä Viihtyi hetkisen,
opinteille mieli paloi,
kotitanhut jättäen.
Näin on vuodet vierineet
ja vanhuus hiljaa saavuttaa^
on askelissa hitautta,
hohtaa hapset kapeaa.
Elon tie on raskas käydä niin
monen, monen työläisen,
ainaista vain raadantaa,
se on osa työläisvanhuksen.
Tässä meitä perhekuntaa
on osa taasen yhdessä.
Sinulle, veli, onnea toivotamme,
sekä kirkkaita iltapäiviä.
Muistolahja yhteinen je
sinulle meiltä kaikilta.
Toivomme että aikaa aulia
tämän lahjan piirissä viihtyä!
^ Siskot TYYNE, ANNI> HELLE ja SYLVIA.
muaikaa, mikään ei oUut rumaa ja van-hanmaan
pojalla oH kaikenlaisia viettelyksiä.
Vallitsi m>'öskin Alaskan kuume
ja kax^rin alkoi teh(lä mieli Alaskaan.
Mutta siihen kysyttiin rahaa. Sovittiin
että toinen menee ensin ja sitten lähete
tää rahaa toiselle. Xiin annoin rahani
kaverille ja hän meni. Sain sieltä ensin
jonkun kirjeen ja sitten en enää mitään.
Olin joutunut maksaitiaän sievoiset oppirahat.
Sitten viejiin miehiä jonnekin 4,000
jalkaa korkealle vuorelle prospectoritöi-hin.
SieUä olemiseen ei meinannut tottua,
kun pilvetkiniisein olivat alapuolella.
Tavarat simie vietiin hevosilla,
mutta miesten piti kävellä. Siellä ei ollut
mitään koneita ja kaikki mainaus piti
suoritiaa MVän yöinialla.
Siellä lähdettiiii vi^Äään tiiniielii^ta
^'reisingiä'^ ylös paiii ja kiin immilta^ 1^
syttiin josko olen sellaista tehnyt sanoin
tehneeni. Annettiin 4 paunan vasara,
jolla piti lyödä poran päähän ja toisella
pidellä poraa. Ensin tahtoi vasara o-sua
usein ranteeseen, mutia kun ranne
kävi kipeäksiy oli opittava lyömään jpo-ran
päähän. Olin sidlä 4 kuukautta ja
reikää tuli noin 100 jalkaa, kun työskenneltiin
kolmella vuorolla.
Tulimme sieltä sitten kuuluisaan
Salt Lake Cityyn ja piti käydä uimassa
siinä suolajärvessä ja vähän juhliakin.
Kun eräs meistä oli ollut Arizonassa
päätettiin lähteä sinne, vaikka sinne oli
pitkä matka Utahista. Utahissa ei ollut
uniota ja palkat oli huonommat. -
Arizonassa taas piti ensin vähän katsella
elämää, mutta kun rahat kuluivat
piti mennä suomalaiseen ruokataloon
ja katsella työtä. Bispeessä oli useita
kaivoksia lähekkäin ja puolisen aikana
otettiin työläisiä. Tuntui toivottomalle,
kun miehiä oli sadottain työtä hakemassa.
Saimme kierrellä melkein kaksi
kuukautta ennenkuin saimme työn ja
sitten olinkin jo nöyrä poika puskemaan.
Oli maksettava ruokavelka ja
hankittava Vaatteitakin.
Kuiunia ja ilmattomia oli siellä kaivokset,
kynttilätkään eivät tahtoneet
palaa kun ihna puuttui. Mutta reumatismi
siellä oli tuntematon. Kuumetaudin
sanoivat tulevan jokaiseen uuteen
mieheen, mutta minut se jätti rauhaan.
Siellä oli edellisenä vuonna rakennet-rtu
haali ja sosialistiosasto, johon minäkin
yhdyin. Haalista oli velkaa ja sitä
yritettiin kaikin tavoin maksaa. Pidettiin
iltamiakin, vaikka olikin vähän yksinäisiä
naisia. Kun meidän ruokatalomme
teki vararikon, hiin päätettiin
haalilla pysyttää poikatalo, vaikka mui-tk
ruokataloja olikin. Saimme haalin läheltä
vuokratuksi asuntotalon ja toiselta
paikasta ruokapaikan. Niin alettiin
poikatalopalvelus 8-timtisin työpäivin.
Muistan kun siellä pidettiin "bäsket-ti-
iltamat'!, joissa ruokaloiden pitäjät.
PALJON ONNEA SINULLE
^m.tyinä]^äiv^i johdosta toivottavat seuraavat ystövät:
Aili Ja Sulo. Koskela
Hilda ja A. Aaltonen
Kaino Ja Kick Ranta
Paulina Ja Tslso Ahlsten
Ida Lindroos
Ida ja B. Blair
~SyIviä'Ja Atmas Vaanah
Rilzna'Sälo
Anita. £EiIda ja Lauri Kartio
Elsie Puska
Anna-Liisa Ja Kalevi Siipola
Hilda Jä Matti Koveronkoski
Siiri ja Lauri Järvi ^
|. Douglas. Eila ja Senja^KOskela
• Elma, Anelma, MeMn Ja Aino
Luoma
Agda ja Yrjö Santaharju
Ellen ja Heikki Vayiynen
Sahne ja PenHi Ikola ja lapset'
Irja ja Pentti Kero
Onerva. Saima ja Martti Liditäla
Emma Ja EmU Mäki
Hilda Hänninen . •
Minerva Ja (Esko Myll^m^
Kyllikki ja EmU Hankila '
K I I T O S
Monet sydämelliset kiitokset teille, tuttavat ja ystävät, siitä suuresta yllätyksestä
jonka järjestitte kotiini, täyttäessäni 50 vuotta syyskuun 30 pnä 1»56.
Kotini ahtaat tUat eivät tosm suoneet teille suurta liikkumismahdollisuutta,
miitta se ystävyyden henki Jolla mmua tervehditte, tuntui niin tilaa antavalta.
Se el koskaan imhoitu mielestäni.
Kiitos syömisistä ja juomisista, joita toitte tullessanne, kuin myöskin niistä
käytännöllisistä ja arvokkaista lahjoista, joita jätitte muistoksi-
Kiitos teille. Ellen ja Amo, suuresta uhrautuvaisuudestanne. Kiitos kaikille
jotka muistivat mmua, mutta eivät voineet olla tässä iloisessa seurassa.
, Teitä kajkkia kiittäen,
HELEN HANTA
POTTSVILLE • ONTARIO
hotellien omistajat ym. oUvaX meitä poikatalon
joukkoa Alastaan. Mustalle taululle
aina kumpikin pani numeot pai-
JonkD on ja kukaan ei tiennyt milloin
kello soittaa ja kilpailu loppuu. Me voitimme
ja "bäsketti;* maksoi 515 dollaria.
Kyllä se vastustajia harmitti ja
maksoi se niinullekin noin ^0.00.
Oli siellä Xännen kaivosmiesliitto,
mutta silloin oli IWW nousukaudessa
ja taisivat myydä sen kortin minullekin.
Martin Henriksoh .oli siellä Työmiehen
asioilla ja olihan silloin . sosialisteilla
presidentinehdokaskin. Minäkin olin
sitä luulemassa, en kyllä ymmärtänyt
puhetta, mutta näin miehen. Sitten hän
sai sotavastaisista puheistaan 10 vuoden
vankilatuomion...
^Hain sitten ensimmäiset 'kansaläispa-'
perit, kun jouduin todistajaksi ja aikomus
6!i jäädä maanasultkaakäi. ICun
en ollut Suomessa saanut koulua, päätin
mennä Työväenopistolle talveksi.
Sitten seurasi se ensimmäinen hajaannus
ja perustettiin mm. IndustxialisU.
Sitten tuU minulle lähtö, kun
Arthuriin tulleen käsvutoverin, tytön.
Suomesta, eikä laivakyyti ollut oikein
suuri. Ajattelin tulla takaisin, kuii Olin
jo sellainen vanhanpojm alku^ jota el
naiset hurmaa. Mutta hurmasi kuiten-
, kin ja niin alettiin suunnitella miten
aloitetaan. Kuulin, että Sudbutyssa on
kaivoksia ja kun olin kaivosniies niin
päätettiin muuttaa sinne.
Ostin lipun Copper Cliffiin. Ikävältä
se näytti lännen jälkeen. Sudbury ei
miellyttänyt paljon enempää; Nyt tapasin
perukkalaisia paljon ensimmäisen
kerran Amerikassa. Miesten ottamisessa
näytti olevan vallalla tapa, että otettiin
tuttavia ja tilattiin aina Suomesta
asti, mutta kapu otti kuitenkih thiäut
työhön. Ensin olin työssä siinä jp^
nimitettiin nikkeliyhtiöksi, toinen oli
Copper Co., nykyinen Jnco. . ]
SYDÄMELLINEN ÖNNITTELUMAAE
hänen 68-Yuotissyhtymäpäiväiisä johdosta
Tyyne Kivipelto
Esa Kivipelto
Lea, Charlie Pressenger ja
David
IVyne ja Herman. Siilman
Anni'ja Otto Kauhanen
Sylvia ja William Kaukola,
Myrna ja Mark
Helen ja BiU
Eric ja Löis Ranta, Kathy
ja Jimmy
James Wierifcko
Leimu ja Helen Siilman sekä
Kenny, Charleene ja Janett
Kerttu ja Lauri Hietala
Olga Alanen
Hilma jä Eino Seppälä
Lakehead Photo—- Inge ja Eric
K I I T O S
Kaunem kiitos teille omaiset ja sukulaiset yllätystilaisuudesta» Jonka Järjestitte
mmime syyskuun 23 pnä syntymäpäivänäni.
KUtos sUtä komeasta kiikkutuolista. Jonka sam teiltä lahjana vastaanottaa
sekä kaumista kafavipHgydästä Juoxulneen ja kailddne tierkkUineen.
iKiitos'I^^elle kauniista '
Täinä tilaisuus «säil}^ muistona el^^
MOKOMON, P. O.
WERNER KIVIPELTO
ONTARIO
PALJON ONNEA 65-VUOTIAALLE
AIHQ
sydämestään toivottavat allamainitut ystävät ja toverit:
Elli ja Remo Saari
Hilma Salo
Anna ja Yrjö Mutta
Markka, Aili-jlf Henry Lahti
Aima ja Risto iLuoto
Lisi ja Henry Kangas
Minie ja KaUe Vainio
Effie ja Art Siven
A. Gröhn ja perhe
Nma YUnen
Ida ja Albert Hannuksela
Victor Heden
Hilma Freman
LyU ja Vämö Kontio
lvi ja Elmer Kaila
Mr. ja mrs.'KaUnola
Mr. ja mrs. Jackson .
Mr. ja mrs. Matt Savola
Mr. ja mrs. Mauri Tuomaala
iMa Östman
Aino ja Sei^i. Niemi
Aini. ja Ero Kajan
K I I T O S
Lämpimät^ kiitokseni ystäville Ja tovereille siltä muistorikkaasta illanvietosta:
jonka järjestitte «yntymäpäiväni Johdosta.
iKiitos ohjelman esittäjille puheista, runosta ja. lauluista. -Kiitos: kauniista
. kahvipöydästä, ku^^myöskin raHalafajasta sekä kUtos ^issa oile£Ue lahjaan [
osallistuneille. ' • ^.'
^ Kauniit muistot tästä iUasta säUyy mielessäni iäti.
2496 East Pendter Street
AiNÖ KOSKINEN
Vaiuioitver, British
A I N O L L E
Kirj. ELLI SAARI
Aika rientää ja vuodet ne vierähtää,
-elon touhussa aikamme kiirehtää.
Vuosi toisensa jälkeen yhä uudestaan,
meitä synnym päivästä muisitutetaan.
l^lmä tavaksi on tullut kautta maan,
että S3mtymäpäiviä juhlitaan,
että toivotaan ys^^e onnea ,.
ja terveyttä — lahjaa parhatota.
Joskus taivas on kirkas, taas tummenee,
väri purppuran punainen himmenee.
Elon kangaspuissa sukkula surisee,
värit kirkkaat ja tummat kun vaihtelee.
Minä luulen, ett' vaihtelut vuorostaan
on tuntenut ainakm kohdallaan.
Vaan luonto ilomen, ystävä källdden,
niillä voitat huoletkm huomisen.
Mmä hiukan vain tunnen ihmlstär
sen sielua, tunteita hjrveltä.
mutta kuitenkm rohkenen ttmnustaa:
on Aino yksi ihmisten parhaita!
Ja siksipä toivomme njrt onnea,
syUn täydeltä aarteita parhaita!
Sua yhteiset tehtävät^ odottaa,
sinun paikkas' on toisten riimalla!
Lauantaina, lokakuun 6 päivänä* 1956 Sivtt 9
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 6, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-10-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki561006 |
Description
| Title | 1956-10-06-09 |
| OCR text | VeljeUem WemmUe 6S-vuosSpäivän johdosta kirjoittanut ja lausunut T>yne. VeljelUni iVerneriUe rivit nämä omistan, viettäissänsä päivää syntymänsä kuusikymmentä kahdektan. Kotitarihtit synnyinmaamme vahnäan vielä miustamme, Lapstiusäikaä onnellista yhdessä siellä vietimme. Vaikka koti pieni meillä, puutettakin ainiaan, isän, äidin sHpein suoja •surut saattoi unholaan. • y:artuimpte sitten suuremmiksi, . kisat leikit jäädä sai, vanhimmat JQ meistä sitten maailmalle lähteä sai. Nuörukaisna synnyinmaansa jätti velipoikakin, koMkas* tänne Canada^ matkansa hän suuntasi. ElotitieUä oUut varvtaan hionen mifhtä vaihetta, iloja ja surujakin, lisäksi elonhitolia. Farmariksi asettui hän tähän maahan asumaan. Elon toverina Tyyne ollut hällä apunaan. JLisääntyi jo perhekunta, syntyi Esa poikanen, hän tuki ollut vanhemmilleen suuren suuri arvoinen. Lea tyttö, äidin apu, täällä Viihtyi hetkisen, opinteille mieli paloi, kotitanhut jättäen. Näin on vuodet vierineet ja vanhuus hiljaa saavuttaa^ on askelissa hitautta, hohtaa hapset kapeaa. Elon tie on raskas käydä niin monen, monen työläisen, ainaista vain raadantaa, se on osa työläisvanhuksen. Tässä meitä perhekuntaa on osa taasen yhdessä. Sinulle, veli, onnea toivotamme, sekä kirkkaita iltapäiviä. Muistolahja yhteinen je sinulle meiltä kaikilta. Toivomme että aikaa aulia tämän lahjan piirissä viihtyä! ^ Siskot TYYNE, ANNI> HELLE ja SYLVIA. muaikaa, mikään ei oUut rumaa ja van-hanmaan pojalla oH kaikenlaisia viettelyksiä. Vallitsi m>'öskin Alaskan kuume ja kax^rin alkoi teh(lä mieli Alaskaan. Mutta siihen kysyttiin rahaa. Sovittiin että toinen menee ensin ja sitten lähete tää rahaa toiselle. Xiin annoin rahani kaverille ja hän meni. Sain sieltä ensin jonkun kirjeen ja sitten en enää mitään. Olin joutunut maksaitiaän sievoiset oppirahat. Sitten viejiin miehiä jonnekin 4,000 jalkaa korkealle vuorelle prospectoritöi-hin. SieUä olemiseen ei meinannut tottua, kun pilvetkiniisein olivat alapuolella. Tavarat simie vietiin hevosilla, mutta miesten piti kävellä. Siellä ei ollut mitään koneita ja kaikki mainaus piti suoritiaa MVän yöinialla. Siellä lähdettiiii vi^Äään tiiniielii^ta ^'reisingiä'^ ylös paiii ja kiin immilta^ 1^ syttiin josko olen sellaista tehnyt sanoin tehneeni. Annettiin 4 paunan vasara, jolla piti lyödä poran päähän ja toisella pidellä poraa. Ensin tahtoi vasara o-sua usein ranteeseen, mutia kun ranne kävi kipeäksiy oli opittava lyömään jpo-ran päähän. Olin sidlä 4 kuukautta ja reikää tuli noin 100 jalkaa, kun työskenneltiin kolmella vuorolla. Tulimme sieltä sitten kuuluisaan Salt Lake Cityyn ja piti käydä uimassa siinä suolajärvessä ja vähän juhliakin. Kun eräs meistä oli ollut Arizonassa päätettiin lähteä sinne, vaikka sinne oli pitkä matka Utahista. Utahissa ei ollut uniota ja palkat oli huonommat. - Arizonassa taas piti ensin vähän katsella elämää, mutta kun rahat kuluivat piti mennä suomalaiseen ruokataloon ja katsella työtä. Bispeessä oli useita kaivoksia lähekkäin ja puolisen aikana otettiin työläisiä. Tuntui toivottomalle, kun miehiä oli sadottain työtä hakemassa. Saimme kierrellä melkein kaksi kuukautta ennenkuin saimme työn ja sitten olinkin jo nöyrä poika puskemaan. Oli maksettava ruokavelka ja hankittava Vaatteitakin. Kuiunia ja ilmattomia oli siellä kaivokset, kynttilätkään eivät tahtoneet palaa kun ihna puuttui. Mutta reumatismi siellä oli tuntematon. Kuumetaudin sanoivat tulevan jokaiseen uuteen mieheen, mutta minut se jätti rauhaan. Siellä oli edellisenä vuonna rakennet-rtu haali ja sosialistiosasto, johon minäkin yhdyin. Haalista oli velkaa ja sitä yritettiin kaikin tavoin maksaa. Pidettiin iltamiakin, vaikka olikin vähän yksinäisiä naisia. Kun meidän ruokatalomme teki vararikon, hiin päätettiin haalilla pysyttää poikatalo, vaikka mui-tk ruokataloja olikin. Saimme haalin läheltä vuokratuksi asuntotalon ja toiselta paikasta ruokapaikan. Niin alettiin poikatalopalvelus 8-timtisin työpäivin. Muistan kun siellä pidettiin "bäsket-ti- iltamat'!, joissa ruokaloiden pitäjät. PALJON ONNEA SINULLE ^m.tyinä]^äiv^i johdosta toivottavat seuraavat ystövät: Aili Ja Sulo. Koskela Hilda ja A. Aaltonen Kaino Ja Kick Ranta Paulina Ja Tslso Ahlsten Ida Lindroos Ida ja B. Blair ~SyIviä'Ja Atmas Vaanah Rilzna'Sälo Anita. £EiIda ja Lauri Kartio Elsie Puska Anna-Liisa Ja Kalevi Siipola Hilda Jä Matti Koveronkoski Siiri ja Lauri Järvi ^ |. Douglas. Eila ja Senja^KOskela • Elma, Anelma, MeMn Ja Aino Luoma Agda ja Yrjö Santaharju Ellen ja Heikki Vayiynen Sahne ja PenHi Ikola ja lapset' Irja ja Pentti Kero Onerva. Saima ja Martti Liditäla Emma Ja EmU Mäki Hilda Hänninen . • Minerva Ja (Esko Myll^m^ Kyllikki ja EmU Hankila ' K I I T O S Monet sydämelliset kiitokset teille, tuttavat ja ystävät, siitä suuresta yllätyksestä jonka järjestitte kotiini, täyttäessäni 50 vuotta syyskuun 30 pnä 1»56. Kotini ahtaat tUat eivät tosm suoneet teille suurta liikkumismahdollisuutta, miitta se ystävyyden henki Jolla mmua tervehditte, tuntui niin tilaa antavalta. Se el koskaan imhoitu mielestäni. Kiitos syömisistä ja juomisista, joita toitte tullessanne, kuin myöskin niistä käytännöllisistä ja arvokkaista lahjoista, joita jätitte muistoksi- Kiitos teille. Ellen ja Amo, suuresta uhrautuvaisuudestanne. Kiitos kaikille jotka muistivat mmua, mutta eivät voineet olla tässä iloisessa seurassa. , Teitä kajkkia kiittäen, HELEN HANTA POTTSVILLE • ONTARIO hotellien omistajat ym. oUvaX meitä poikatalon joukkoa Alastaan. Mustalle taululle aina kumpikin pani numeot pai- JonkD on ja kukaan ei tiennyt milloin kello soittaa ja kilpailu loppuu. Me voitimme ja "bäsketti;* maksoi 515 dollaria. Kyllä se vastustajia harmitti ja maksoi se niinullekin noin ^0.00. Oli siellä Xännen kaivosmiesliitto, mutta silloin oli IWW nousukaudessa ja taisivat myydä sen kortin minullekin. Martin Henriksoh .oli siellä Työmiehen asioilla ja olihan silloin . sosialisteilla presidentinehdokaskin. Minäkin olin sitä luulemassa, en kyllä ymmärtänyt puhetta, mutta näin miehen. Sitten hän sai sotavastaisista puheistaan 10 vuoden vankilatuomion... ^Hain sitten ensimmäiset 'kansaläispa-' perit, kun jouduin todistajaksi ja aikomus 6!i jäädä maanasultkaakäi. ICun en ollut Suomessa saanut koulua, päätin mennä Työväenopistolle talveksi. Sitten seurasi se ensimmäinen hajaannus ja perustettiin mm. IndustxialisU. Sitten tuU minulle lähtö, kun Arthuriin tulleen käsvutoverin, tytön. Suomesta, eikä laivakyyti ollut oikein suuri. Ajattelin tulla takaisin, kuii Olin jo sellainen vanhanpojm alku^ jota el naiset hurmaa. Mutta hurmasi kuiten- , kin ja niin alettiin suunnitella miten aloitetaan. Kuulin, että Sudbutyssa on kaivoksia ja kun olin kaivosniies niin päätettiin muuttaa sinne. Ostin lipun Copper Cliffiin. Ikävältä se näytti lännen jälkeen. Sudbury ei miellyttänyt paljon enempää; Nyt tapasin perukkalaisia paljon ensimmäisen kerran Amerikassa. Miesten ottamisessa näytti olevan vallalla tapa, että otettiin tuttavia ja tilattiin aina Suomesta asti, mutta kapu otti kuitenkih thiäut työhön. Ensin olin työssä siinä jp^ nimitettiin nikkeliyhtiöksi, toinen oli Copper Co., nykyinen Jnco. . ] SYDÄMELLINEN ÖNNITTELUMAAE hänen 68-Yuotissyhtymäpäiväiisä johdosta Tyyne Kivipelto Esa Kivipelto Lea, Charlie Pressenger ja David IVyne ja Herman. Siilman Anni'ja Otto Kauhanen Sylvia ja William Kaukola, Myrna ja Mark Helen ja BiU Eric ja Löis Ranta, Kathy ja Jimmy James Wierifcko Leimu ja Helen Siilman sekä Kenny, Charleene ja Janett Kerttu ja Lauri Hietala Olga Alanen Hilma jä Eino Seppälä Lakehead Photo—- Inge ja Eric K I I T O S Kaunem kiitos teille omaiset ja sukulaiset yllätystilaisuudesta» Jonka Järjestitte mmime syyskuun 23 pnä syntymäpäivänäni. KUtos sUtä komeasta kiikkutuolista. Jonka sam teiltä lahjana vastaanottaa sekä kaumista kafavipHgydästä Juoxulneen ja kailddne tierkkUineen. iKiitos'I^^elle kauniista ' Täinä tilaisuus «säil}^ muistona el^^ MOKOMON, P. O. WERNER KIVIPELTO ONTARIO PALJON ONNEA 65-VUOTIAALLE AIHQ sydämestään toivottavat allamainitut ystävät ja toverit: Elli ja Remo Saari Hilma Salo Anna ja Yrjö Mutta Markka, Aili-jlf Henry Lahti Aima ja Risto iLuoto Lisi ja Henry Kangas Minie ja KaUe Vainio Effie ja Art Siven A. Gröhn ja perhe Nma YUnen Ida ja Albert Hannuksela Victor Heden Hilma Freman LyU ja Vämö Kontio lvi ja Elmer Kaila Mr. ja mrs.'KaUnola Mr. ja mrs. Jackson . Mr. ja mrs. Matt Savola Mr. ja mrs. Mauri Tuomaala iMa Östman Aino ja Sei^i. Niemi Aini. ja Ero Kajan K I I T O S Lämpimät^ kiitokseni ystäville Ja tovereille siltä muistorikkaasta illanvietosta: jonka järjestitte «yntymäpäiväni Johdosta. iKiitos ohjelman esittäjille puheista, runosta ja. lauluista. -Kiitos: kauniista . kahvipöydästä, ku^^myöskin raHalafajasta sekä kUtos ^issa oile£Ue lahjaan [ osallistuneille. ' • ^.' ^ Kauniit muistot tästä iUasta säUyy mielessäni iäti. 2496 East Pendter Street AiNÖ KOSKINEN Vaiuioitver, British A I N O L L E Kirj. ELLI SAARI Aika rientää ja vuodet ne vierähtää, -elon touhussa aikamme kiirehtää. Vuosi toisensa jälkeen yhä uudestaan, meitä synnym päivästä muisitutetaan. l^lmä tavaksi on tullut kautta maan, että S3mtymäpäiviä juhlitaan, että toivotaan ys^^e onnea ,. ja terveyttä — lahjaa parhatota. Joskus taivas on kirkas, taas tummenee, väri purppuran punainen himmenee. Elon kangaspuissa sukkula surisee, värit kirkkaat ja tummat kun vaihtelee. Minä luulen, ett' vaihtelut vuorostaan on tuntenut ainakm kohdallaan. Vaan luonto ilomen, ystävä källdden, niillä voitat huoletkm huomisen. Mmä hiukan vain tunnen ihmlstär sen sielua, tunteita hjrveltä. mutta kuitenkm rohkenen ttmnustaa: on Aino yksi ihmisten parhaita! Ja siksipä toivomme njrt onnea, syUn täydeltä aarteita parhaita! Sua yhteiset tehtävät^ odottaa, sinun paikkas' on toisten riimalla! Lauantaina, lokakuun 6 päivänä* 1956 Sivtt 9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-10-06-09
