1956-09-29-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
•.••;!v\'.'Y». -
LIEKKI, tJie only Finnish literary weekly in. 0§tnaaa
PubUshed and printed by the Vapaus PublishingpCdöipany
Limited. 100-102 Eini Street West. Sudbury. Ont^Q; ^ ,
Registered at the Post Office Depa&tment^ 'Ottawa,: as ;
second class matter. -V- '^^•^^r^'
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauaqctadba 12c sivuisenav^^
sisältäen parasta kaunokirjallista ja t i e t ^ l l ^ ^ iuettä;va:a^^^
TVLAVSHMNNATi m
1 vuosikerta .>. i . $4k6a
6 kuukautta . . . . . v 2125
3 kuukautta . IJSO
1. vuosikerta:.;..;.v$6.5d/:':.- .^|iK^tta;;;:i£*jÄ^
l $1.00 palstatuunialta.
lemanilmoitus $4.fl^ ja sen^y
i väray $1.00 ja *iitö& $1.75:^-^
Erikoishinnat pysyvistä ilmöitukästa.^^^^^^^^;^^
: oh;lähetettävä;mstou^-e^^ ' •'"'t•v^;:x,;;--:3rlc^,
Kaikki Liekille tarkoitetut m a ^ i t i ^ on^.osteWä^i^
kustantajan nimeen: Vapauis I*ub|&hing:Cpna^
'.Tohnittajar-K-^Salo.:; '/M '.^.'-•^^^^^
Kustantaja<|a;pahiaja: Vi^äus-^'ÖMishinjg^
Limited, lOfMO^ Street W^t£5gp^ - -t
Asiamiehme myönnetään 15
V Liekkiin a i o t^
LIEKKI
P. O. B O X 69
Kirj. E U X A VAARA
Kuin käsi'lämmin, suven muisto
mun sydäntäni hyväilee,
vaikk* auringoton on jo puisto
ja kaikki ilo pakenee,
pois ilo pakenee. ^
Jl/a lehtimetsäin huminahan
taas haaveissani unohdun
ja heinään silkin ruskeahan,
mi peitti kukkulani mun, -
ah, kukkulani mun.
Kylmä on ollut kesä täällä Ita-Canadassa, kuten se kuuluu
olleen melkein kaikkialla Pohjois- jä Keski-Eurpopassakin.
Ties mistä sellainen poikkeuksellisuus sitten^jöto^ Ainakin
sanotaan, että monilla alueilla on tuskin?lcöskaäh oJlut hiin
kylmää kesää, ei. ainakaan sillä ajalla kun muistiinpanoja on
tehty. Jossakin taas on ollut tavallista lämpjmämpää. Sisi-
^liassa, Italian saappaan kärjessä, kuului lämpö tänä kesänä
^ousäeen aina 125 F-asteeseen. Ja onpa sitä lämmintä ollut
Canadahkin länsirannikollakin. Nyt säätuikijat sanovat,
että ainakin kuukauden päivät tulee normaalia kyl-ihempi
sää jatkumaan Ita-Canäclassa," miiitä länsirannikolla
on samaan aikaan normaalia länipimammät ilmat. Vaihdos
tapahtuu jossakin Saskatchewanih seuduilla.
Jotkut arvelevat, että syynä ilmojen epävakaisuuteen, epänormaaliseen
kylmyyteen ja kuumuuteen on atomi- ja vety-pommikokeilut,
jotka saavat suuren sekasörröh aikaan ilmavirroissa.
iLiekö sitten niin, sitähän eivät:viisaatkaan voi
vielä aivan varmaan sanoa, mutta jokii' syy siihen kuitenkin
on. Varminta kuitenkin olisi, että kaikenlaiset pommikökei-liit
lopetettaisiin, kiellettäisiin kertakaikkiaan. Varsinkin
siksi se olisi tärkeä, että nyt jo voidaan varmasti sanoa ato-miräjähdysten
ilmaan nostaman radioaktiivisen pölyn olevan
hyvin vaarallista, että se ei vaikuta tuhoisasti Vain nykyi-
. seen sukupolveen, vaan sen vaikutus ön vielä paljon tuhoi-
.sampi tulevien sukupolvien keskuudessa. Näin ollen olisikin
paikallaan, että kaikki yhdessä ja entistä pontevammin vaadittaisiin
atomipommikokeilujen lopettamista.
• . • • • • •« " '
kohvin herättämä Liekin kirjoituskilpailukeskusfelu näyttää
tuovan esille monenlaisia mielipiteitä. Enemmistö kuitenkin
näyttää kannattavan Sohvia, joskin pienin lisäyksin
.ja kaikki ovat yleensä kirjoituskilpailun järjestämisen kannalla.
Muutamat epäilevät yleisön arvostelun loukkaavan
toimitusta ja toimitusneuvostoa, mutta se on turha, pelko.
Se arvostelukysymys ei ole ollenkaan helppo ja vähäpätöinen
.asia, eikä arvostelijan tehtävä mikään kiitollinen homma.
Yleisön arvostelu ei suinkaan aina osu aivan paikalleen,, mutta
joka tapauksessa se osoittaa minkälainen yleinen maku
on. Eikä se maku .ole kaikkina aikoina sama, se riippuu paljon
ajankohdista ja siitä sivist\'Stasosta millä kulloinkin yleir
sesti ollaan.
Kun kirjoituskilp>ailua ei nyt vielä voida aivan heti järjestää,
ei ainakaan ennen pian alkavan levitysryntäyksen päät-itymistä,
niin käytäköön siitä nyt vielä keskustelua. Toivomme
kaikkien asiaankiintyneiden aivan avoimesti tuovan mielipiteensä
esille, olipa se mikä tahansa. Ainakaan toimituksen
loukkaamista ei siinä suhteessa tarvitse pelätä.
Nyt kun kesälomakausi on päättynyt, alkaa tai on jo alkanut
kaikenmoinen kulttuuritoiminta haaleilla. Harjoitel-vlaa,
n näytelmiä, latiluja ja voimistelua, sekä monia muita kulttuuritoimintoja.
Liekki ja varmaankin ko.ko Liekin lukijakunta
antaa kaikille kulttuuritoiminnoille jakamattoman kan-
.natuksensa. ja on niissä mukana mahdollisuuksien mukaan.
Suotavaa olisi, että nyt alkavan toimintakauden aikana
erillään toimivat suomalaiset kulttuuriryhmät löytäisivät keinoja
toistensa lähentymiseen ja yhteisten suurempien kulttuuritilaisuuksien
järjestämiseen. Sellaiset til^uudet ko-
; ^licätaisivat innostusta, niissä ei loulcätlaisiloetaäQ,%iutta^a'^
Ja kaislarannat, vedet tummat
on laulelmiksi muuttuneet:
ne on niin kaukaiset jq kummat
kuin paimenhuilun säveleet, _
kuin huilun säveleet.
En koskaan lämpöä mä vailla
nyt lähde syksyn kylmyyteen,
kun vaeltaa sain päivän mailla
ja nähdä onnen sydämeen,
ah, onnen sydämeen.
Pituutta lisää
japanilaisille
Japanilaiset haluavat kasvaa pii^ivi-miksi
ja muutenkin kookkainimiksi
Juuri tätä silmällä pitäen saapui äskettäin
Tokiosta virallinen valtuuskunta
Australiaan, missä se aikoo tutustua
länsimaalaisten ravintojärjestykseen. -
Valtuuskunnan jäsen, parlamenttiedustaja
Nakajina kertoi, että Japanissa
yritetään saada väestö syömään
vähemmin riisiä ja lisäämään vehnän ja
lihan syöntiä. Tässä mielessä ja^^taau
kansa^ ja oppikouluissa ilmaiseksi leipää
oppilaille. Saapa sitten nähdä lisääkö
leivän syönti pituutta.
Vanha suomalaisasutus
löydetty
Suomalainen dosentti Carl Meinander
on venäläisten arkeologien kanssa suorittanut
tutkimuksia ja tavannut Volog-dan
seudulla jälkiä vanhasta suomalaisten
asutuksesta. Sen lasketaan olevan
peräisin ajalta 2,000 vuotta ennen
ajanlaskumme alkua.
Tutkijat ovat löytäneet paalutuksia,
keihäänkärkiä ja veitsiä, luusta ja kivestä
valmistettuja. Meripihkasta valmistettuja
koruesineitä ja metrin korkuisen
puisen epäjumalankuvan. Myöskin
on löydetty hevosten ja vuohien
luurankoja, mikä osoittaa heimon harjoittaneen
maanviljelystä.
l KIRJEENVAIHTOA
mammamm -k it -k mmmmmm
Vanha mainari —- Käytetään se
joskin vähän lyhennellen, niutta
joutuu hieman odottamaan.
Annie Ruissalo — Se asia toimitettu.
Kertomuksesta kiitos.
.4sarias — Niitä mainitsemianne
numeroita ei meillä ole tallella.
Se kertomus käytetään.
V. P. — Käytämme sen metsä-
^ jutun sopivassa tilaisuudessa. Mainitsemillanne
ehdoilla olisimme hyvin
halukkaat saamaan ne'suomen-nokset.
Santaran Miijja — Kiitos siitä
kertomuksesta. Se ei ole vielä täysin
tutkittu, mutta kyllä se varmaan
vuorollaan pääsee julkisuuteen
ja sillä toisella nimelMt.
y. Salo — Kyllä se saapui ja kelpasi,
mutta kun ,se saapui vasta
keskiviikkona, jolloin Liekki painetaan,
ei se ehtinyt mukaan.
malainen kulttuuri pääsisi paljon suuremmassa
määrässä oikeuksiinsa. Se on
päämäärä jonka saavuttamiseksi kannattaa
ponnistaa, jopa antaa periksi
joista)cin omista piintyneistä mielipi-teistäänkin.
K. S.
Sydämen sairaudet ovat hyl^yään hyvin jrldsiä njelkeimpä
kaikkialla ja siksi olisikm hyvä kaikkien tiet^
tulisi suhtautua sen lisäbi; että turvaudutaan lääkärm apuun.
Jos henkilö, jonka sydän ei ole täysin terve, jota^aivaa jokin
-niin kutsutuista sydäntaudeista, on toivorikas ja uskoo var
masti selviävänsä, oii hänellä fn3^öskin suuret maJidollisuud^
siihen. Toiselta puolelta lääkärit ovat taas todenneet ta
pauksia, jettä lievää sydänsairautta poteva 0|v%ht.ynyt pitä-niään
itseään jp kuolemaan tuomittuna ja pian hänestä on
kehUtynyt mUiinkään k ^
valittava. Varsinkm omalle perheelle tällainen henkilö on
- raskas, taakka, joka saattaa älitiiisesta valittelustaan huoli-matta
elää 10—20 vuotta, ehkä enemmänkin^ Todellisuudessa
tällainen kohtuutqnte ^^uomiptaxv^ on
enemmän; henkisesti sairas kdinsydäm Oikein asiaan
suhtautuen voisi lievästä sydänviasta kärsivä;^^^ osal
listua kohtalaisen aktiivisesti elämään ja olla hyödyksi pcN^
heensä piirissä ja yhteiskunnassa, sekä nauttia itse elämästä.
Sydäntautisen ^ tulee, vakuuttaa lääketiede, todeta sairautensa
tosiasiana ja järjestää elämänsä sen vaatimusten mukaan
heittäyt3miättä toivottomuuteen. Toiminnan suhteen
se asettaa rajoituksia, mutta liikanaihen huolestuneisuus
aiheuttaa sydämelle vahingollista jännitystä. Sydämellä ja
ihmisen tahdolla on läheinen: suhde ja niin ollen henkilön
oma tahto voi aikaansaada hyvin paljon.
Sairaalassa esim. saattaa oHa kaksi henkilöä, joilla kummallakin
on samanlainen sydänvika. Neljän täi-viiden viikon
kuluttua toinen on hyvin virkeä ja" hän Imluaä kiihkeästi
päästä kotiin ja toimiinsa. Toinen taas on haluton mihinkään
ja tuntee olevansa kykenemätön mihinkään: Ensiksi
mainitun puhteen edistyy parantuminen paljon nopeammin
kuin toisen, jonka tilassa ei tapahdu juuri mitään muutosta
parempaan päin. Sydänsairauksissa merkitsee ihmisen mieliala
vielä paljon enemmän kuin muissa sairauksissa, joskin
sillä on aina suuri merkitys. - r: ^
Eräs lääkäri sanoi, että vaiva on sydämessä, mutta sydän
on ihmisen rinnassa ja ihminen elää perheerisä ja toisten
ihmisten keskuudessa.^ Näin ollen on myöskin lääkärin ja
sairaan ympärillä olevien otettava aina tämä asia huomioon
ja pyrittävä sairasta rohkaisemaan. Ei riitä yksihornaan vain
se, että sairasta käsketään ottamaan asia levollisesti. Jos ky-syhayksessä
on perheenhuoltaja on asia ainä vakavampi,
sillä huoli jä pelko perheen joutumisesta vaikeuksiin vaikut*
taa vahingoittavasti sydämeen. Tällainen ihihihen tarvitsee
apua juuri niissä kysym3disissä, jotka saattavat hänelle huolestumista
aiheuttaa. Tämä on hyvin merkityksellinen asia
sydäntautisiin suhtautumisessa.
Tilastot sydäntautitutkimuksista herättävät toivorikkautta
ja luottamusta, että tämän tuhoisan taudin valtaa voidaan rajoittaa.
Sydänkohtaus (heart attacks) mikä"on yleisin ja
vakavin sydäntautitapaus, voidaan torjua kaikkein parhaiten
toivorikkaudella ja uskomalla siihen, ettei se öle voittamaton.
Tutkimukset osoittavat, että vain yksi kymmenestä-, jos sitä^
kään, kuolee ensimmäiseen sydänkohtaukseen. Nom 50 prosenttia
sydänkohtauksen saaneista parantuii täydellisesti ja
noin 25 prosenttia osittaisesti. Edelleen on todettu^ että monet
eivät saa koskaan toista sydänkohtausta ja monet, vaikka
saavatkin uusiintuvia lievempiä kohtauksia, elävät aina 70
—SO vuoden ikäisiksi. Paljon tietenkin riippuu ensimmäisen
kohtauksen ankaruudesta ja laadusta, potilaan iästä ja
hänen muusta fyysillisestä kunnostaan. ,
Niin sanotut sydänvaltimokohtauksetkin oyat yleisempiä
henkilöissä, jotka jännittyvät helposti, ponnistavat liiaksi ja
ovat hermostuneita. Harvemmin he kohtaavat henkilöä,
joka suhtautuu.elämään toivorikkaasti ja huolettomasti, joka
välillä rentoutuu täydellisesti ja heittää kaikki ielämän huolet
sivuun.
JNIitään ehdottoman pätevää menetelmää sydänsairauksien
estämiseksi ei lääketiedekään ole vielä keksinyt — tuleeko
sitten koskaan keksimään —mutta laajat tutkimukset
ovat kuitenkin osoittaneet,;että huoleton, toivorikas jä rento
suhtautuminen elämään on omiaan vähentämään sydäntaudin
mahdollisuuksia. Siksi ei kenenkään-pitäisikään ensimmäisiä
oireita tuntiessaan heittäytyä toivottomaksi ja lamaantuneeksi.
Lääkärin puoleen kääntyminen on tietenkin taa?
kokonaan eri asia, mutta sehän ei missään tapauksessa merkitsekään
sitä, että aikoisi heittää hyvästit eläuiälle.
PUNATU^KKATSET TYTTÄRET'
Liekehtivän punainen tukka on monen naisen unelma —
eikä enää saavuttamaton värihuuhtelujen aikakaudella. Vhtä
suosiUu se on ollut ainaj*a varsinkin suurimmat viettelijättäret
ovat olleet punatukkaisia. .
Josephine värjäsi tukkansa punaiseksi, herättääkseen Napoleonin
rakkauden uudelleen eloon. Kuuluisa myrkyttä-jätär
Lucretia Borgia oli punatukkainen. Oliko hänen tukkansa
värjätty vaMuonnostaan punainen, ei ole tiedossamme.
Nykyajan kuuluisimpia punatukkia on sex-tyttö Rita.Hay-
Worth. .
Punainen tukka on luonnostaan harvinaiiien ja.piuiatukkai-set
eivät ole naisten omassa keskuudessa suosittuja, koska
heitä epäillään vilpilHsiksi.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 29, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-09-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560929 |
Description
| Title | 1956-09-29-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) •.••;!v\'.'Y». - LIEKKI, tJie only Finnish literary weekly in. 0§tnaaa PubUshed and printed by the Vapaus PublishingpCdöipany Limited. 100-102 Eini Street West. Sudbury. Ont^Q; ^ , Registered at the Post Office Depa&tment^ 'Ottawa,: as ; second class matter. -V- '^^•^^r^' Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauaqctadba 12c sivuisenav^^ sisältäen parasta kaunokirjallista ja t i e t ^ l l ^ ^ iuettä;va:a^^^ TVLAVSHMNNATi m 1 vuosikerta .>. i . $4k6a 6 kuukautta . . . . . v 2125 3 kuukautta . IJSO 1. vuosikerta:.;..;.v$6.5d/:':.- .^|iK^tta;;;:i£*jÄ^ l $1.00 palstatuunialta. lemanilmoitus $4.fl^ ja sen^y i väray $1.00 ja *iitö& $1.75:^-^ Erikoishinnat pysyvistä ilmöitukästa.^^^^^^^^;^^ : oh;lähetettävä;mstou^-e^^ ' •'"'t•v^;:x,;;--:3rlc^, Kaikki Liekille tarkoitetut m a ^ i t i ^ on^.osteWä^i^ kustantajan nimeen: Vapauis I*ub|&hing:Cpna^ '.Tohnittajar-K-^Salo.:; '/M '.^.'-•^^^^^ Kustantaja<|a;pahiaja: Vi^äus-^'ÖMishinjg^ Limited, lOfMO^ Street W^t£5gp^ - -t Asiamiehme myönnetään 15 V Liekkiin a i o t^ LIEKKI P. O. B O X 69 Kirj. E U X A VAARA Kuin käsi'lämmin, suven muisto mun sydäntäni hyväilee, vaikk* auringoton on jo puisto ja kaikki ilo pakenee, pois ilo pakenee. ^ Jl/a lehtimetsäin huminahan taas haaveissani unohdun ja heinään silkin ruskeahan, mi peitti kukkulani mun, - ah, kukkulani mun. Kylmä on ollut kesä täällä Ita-Canadassa, kuten se kuuluu olleen melkein kaikkialla Pohjois- jä Keski-Eurpopassakin. Ties mistä sellainen poikkeuksellisuus sitten^jöto^ Ainakin sanotaan, että monilla alueilla on tuskin?lcöskaäh oJlut hiin kylmää kesää, ei. ainakaan sillä ajalla kun muistiinpanoja on tehty. Jossakin taas on ollut tavallista lämpjmämpää. Sisi- ^liassa, Italian saappaan kärjessä, kuului lämpö tänä kesänä ^ousäeen aina 125 F-asteeseen. Ja onpa sitä lämmintä ollut Canadahkin länsirannikollakin. Nyt säätuikijat sanovat, että ainakin kuukauden päivät tulee normaalia kyl-ihempi sää jatkumaan Ita-Canäclassa," miiitä länsirannikolla on samaan aikaan normaalia länipimammät ilmat. Vaihdos tapahtuu jossakin Saskatchewanih seuduilla. Jotkut arvelevat, että syynä ilmojen epävakaisuuteen, epänormaaliseen kylmyyteen ja kuumuuteen on atomi- ja vety-pommikokeilut, jotka saavat suuren sekasörröh aikaan ilmavirroissa. iLiekö sitten niin, sitähän eivät:viisaatkaan voi vielä aivan varmaan sanoa, mutta jokii' syy siihen kuitenkin on. Varminta kuitenkin olisi, että kaikenlaiset pommikökei-liit lopetettaisiin, kiellettäisiin kertakaikkiaan. Varsinkin siksi se olisi tärkeä, että nyt jo voidaan varmasti sanoa ato-miräjähdysten ilmaan nostaman radioaktiivisen pölyn olevan hyvin vaarallista, että se ei vaikuta tuhoisasti Vain nykyi- . seen sukupolveen, vaan sen vaikutus ön vielä paljon tuhoi- .sampi tulevien sukupolvien keskuudessa. Näin ollen olisikin paikallaan, että kaikki yhdessä ja entistä pontevammin vaadittaisiin atomipommikokeilujen lopettamista. • . • • • • •« " ' kohvin herättämä Liekin kirjoituskilpailukeskusfelu näyttää tuovan esille monenlaisia mielipiteitä. Enemmistö kuitenkin näyttää kannattavan Sohvia, joskin pienin lisäyksin .ja kaikki ovat yleensä kirjoituskilpailun järjestämisen kannalla. Muutamat epäilevät yleisön arvostelun loukkaavan toimitusta ja toimitusneuvostoa, mutta se on turha, pelko. Se arvostelukysymys ei ole ollenkaan helppo ja vähäpätöinen .asia, eikä arvostelijan tehtävä mikään kiitollinen homma. Yleisön arvostelu ei suinkaan aina osu aivan paikalleen,, mutta joka tapauksessa se osoittaa minkälainen yleinen maku on. Eikä se maku .ole kaikkina aikoina sama, se riippuu paljon ajankohdista ja siitä sivist\'Stasosta millä kulloinkin yleir sesti ollaan. Kun kirjoituskilp>ailua ei nyt vielä voida aivan heti järjestää, ei ainakaan ennen pian alkavan levitysryntäyksen päät-itymistä, niin käytäköön siitä nyt vielä keskustelua. Toivomme kaikkien asiaankiintyneiden aivan avoimesti tuovan mielipiteensä esille, olipa se mikä tahansa. Ainakaan toimituksen loukkaamista ei siinä suhteessa tarvitse pelätä. Nyt kun kesälomakausi on päättynyt, alkaa tai on jo alkanut kaikenmoinen kulttuuritoiminta haaleilla. Harjoitel-vlaa, n näytelmiä, latiluja ja voimistelua, sekä monia muita kulttuuritoimintoja. Liekki ja varmaankin ko.ko Liekin lukijakunta antaa kaikille kulttuuritoiminnoille jakamattoman kan- .natuksensa. ja on niissä mukana mahdollisuuksien mukaan. Suotavaa olisi, että nyt alkavan toimintakauden aikana erillään toimivat suomalaiset kulttuuriryhmät löytäisivät keinoja toistensa lähentymiseen ja yhteisten suurempien kulttuuritilaisuuksien järjestämiseen. Sellaiset til^uudet ko- ; ^licätaisivat innostusta, niissä ei loulcätlaisiloetaäQ,%iutta^a'^ Ja kaislarannat, vedet tummat on laulelmiksi muuttuneet: ne on niin kaukaiset jq kummat kuin paimenhuilun säveleet, _ kuin huilun säveleet. En koskaan lämpöä mä vailla nyt lähde syksyn kylmyyteen, kun vaeltaa sain päivän mailla ja nähdä onnen sydämeen, ah, onnen sydämeen. Pituutta lisää japanilaisille Japanilaiset haluavat kasvaa pii^ivi-miksi ja muutenkin kookkainimiksi Juuri tätä silmällä pitäen saapui äskettäin Tokiosta virallinen valtuuskunta Australiaan, missä se aikoo tutustua länsimaalaisten ravintojärjestykseen. - Valtuuskunnan jäsen, parlamenttiedustaja Nakajina kertoi, että Japanissa yritetään saada väestö syömään vähemmin riisiä ja lisäämään vehnän ja lihan syöntiä. Tässä mielessä ja^^taau kansa^ ja oppikouluissa ilmaiseksi leipää oppilaille. Saapa sitten nähdä lisääkö leivän syönti pituutta. Vanha suomalaisasutus löydetty Suomalainen dosentti Carl Meinander on venäläisten arkeologien kanssa suorittanut tutkimuksia ja tavannut Volog-dan seudulla jälkiä vanhasta suomalaisten asutuksesta. Sen lasketaan olevan peräisin ajalta 2,000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Tutkijat ovat löytäneet paalutuksia, keihäänkärkiä ja veitsiä, luusta ja kivestä valmistettuja. Meripihkasta valmistettuja koruesineitä ja metrin korkuisen puisen epäjumalankuvan. Myöskin on löydetty hevosten ja vuohien luurankoja, mikä osoittaa heimon harjoittaneen maanviljelystä. l KIRJEENVAIHTOA mammamm -k it -k mmmmmm Vanha mainari —- Käytetään se joskin vähän lyhennellen, niutta joutuu hieman odottamaan. Annie Ruissalo — Se asia toimitettu. Kertomuksesta kiitos. .4sarias — Niitä mainitsemianne numeroita ei meillä ole tallella. Se kertomus käytetään. V. P. — Käytämme sen metsä- ^ jutun sopivassa tilaisuudessa. Mainitsemillanne ehdoilla olisimme hyvin halukkaat saamaan ne'suomen-nokset. Santaran Miijja — Kiitos siitä kertomuksesta. Se ei ole vielä täysin tutkittu, mutta kyllä se varmaan vuorollaan pääsee julkisuuteen ja sillä toisella nimelMt. y. Salo — Kyllä se saapui ja kelpasi, mutta kun ,se saapui vasta keskiviikkona, jolloin Liekki painetaan, ei se ehtinyt mukaan. malainen kulttuuri pääsisi paljon suuremmassa määrässä oikeuksiinsa. Se on päämäärä jonka saavuttamiseksi kannattaa ponnistaa, jopa antaa periksi joista)cin omista piintyneistä mielipi-teistäänkin. K. S. Sydämen sairaudet ovat hyl^yään hyvin jrldsiä njelkeimpä kaikkialla ja siksi olisikm hyvä kaikkien tiet^ tulisi suhtautua sen lisäbi; että turvaudutaan lääkärm apuun. Jos henkilö, jonka sydän ei ole täysin terve, jota^aivaa jokin -niin kutsutuista sydäntaudeista, on toivorikas ja uskoo var masti selviävänsä, oii hänellä fn3^öskin suuret maJidollisuud^ siihen. Toiselta puolelta lääkärit ovat taas todenneet ta pauksia, jettä lievää sydänsairautta poteva 0|v%ht.ynyt pitä-niään itseään jp kuolemaan tuomittuna ja pian hänestä on kehUtynyt mUiinkään k ^ valittava. Varsinkm omalle perheelle tällainen henkilö on - raskas, taakka, joka saattaa älitiiisesta valittelustaan huoli-matta elää 10—20 vuotta, ehkä enemmänkin^ Todellisuudessa tällainen kohtuutqnte ^^uomiptaxv^ on enemmän; henkisesti sairas kdinsydäm Oikein asiaan suhtautuen voisi lievästä sydänviasta kärsivä;^^^ osal listua kohtalaisen aktiivisesti elämään ja olla hyödyksi pcN^ heensä piirissä ja yhteiskunnassa, sekä nauttia itse elämästä. Sydäntautisen ^ tulee, vakuuttaa lääketiede, todeta sairautensa tosiasiana ja järjestää elämänsä sen vaatimusten mukaan heittäyt3miättä toivottomuuteen. Toiminnan suhteen se asettaa rajoituksia, mutta liikanaihen huolestuneisuus aiheuttaa sydämelle vahingollista jännitystä. Sydämellä ja ihmisen tahdolla on läheinen: suhde ja niin ollen henkilön oma tahto voi aikaansaada hyvin paljon. Sairaalassa esim. saattaa oHa kaksi henkilöä, joilla kummallakin on samanlainen sydänvika. Neljän täi-viiden viikon kuluttua toinen on hyvin virkeä ja" hän Imluaä kiihkeästi päästä kotiin ja toimiinsa. Toinen taas on haluton mihinkään ja tuntee olevansa kykenemätön mihinkään: Ensiksi mainitun puhteen edistyy parantuminen paljon nopeammin kuin toisen, jonka tilassa ei tapahdu juuri mitään muutosta parempaan päin. Sydänsairauksissa merkitsee ihmisen mieliala vielä paljon enemmän kuin muissa sairauksissa, joskin sillä on aina suuri merkitys. - r: ^ Eräs lääkäri sanoi, että vaiva on sydämessä, mutta sydän on ihmisen rinnassa ja ihminen elää perheerisä ja toisten ihmisten keskuudessa.^ Näin ollen on myöskin lääkärin ja sairaan ympärillä olevien otettava aina tämä asia huomioon ja pyrittävä sairasta rohkaisemaan. Ei riitä yksihornaan vain se, että sairasta käsketään ottamaan asia levollisesti. Jos ky-syhayksessä on perheenhuoltaja on asia ainä vakavampi, sillä huoli jä pelko perheen joutumisesta vaikeuksiin vaikut* taa vahingoittavasti sydämeen. Tällainen ihihihen tarvitsee apua juuri niissä kysym3disissä, jotka saattavat hänelle huolestumista aiheuttaa. Tämä on hyvin merkityksellinen asia sydäntautisiin suhtautumisessa. Tilastot sydäntautitutkimuksista herättävät toivorikkautta ja luottamusta, että tämän tuhoisan taudin valtaa voidaan rajoittaa. Sydänkohtaus (heart attacks) mikä"on yleisin ja vakavin sydäntautitapaus, voidaan torjua kaikkein parhaiten toivorikkaudella ja uskomalla siihen, ettei se öle voittamaton. Tutkimukset osoittavat, että vain yksi kymmenestä-, jos sitä^ kään, kuolee ensimmäiseen sydänkohtaukseen. Nom 50 prosenttia sydänkohtauksen saaneista parantuii täydellisesti ja noin 25 prosenttia osittaisesti. Edelleen on todettu^ että monet eivät saa koskaan toista sydänkohtausta ja monet, vaikka saavatkin uusiintuvia lievempiä kohtauksia, elävät aina 70 —SO vuoden ikäisiksi. Paljon tietenkin riippuu ensimmäisen kohtauksen ankaruudesta ja laadusta, potilaan iästä ja hänen muusta fyysillisestä kunnostaan. , Niin sanotut sydänvaltimokohtauksetkin oyat yleisempiä henkilöissä, jotka jännittyvät helposti, ponnistavat liiaksi ja ovat hermostuneita. Harvemmin he kohtaavat henkilöä, joka suhtautuu.elämään toivorikkaasti ja huolettomasti, joka välillä rentoutuu täydellisesti ja heittää kaikki ielämän huolet sivuun. JNIitään ehdottoman pätevää menetelmää sydänsairauksien estämiseksi ei lääketiedekään ole vielä keksinyt — tuleeko sitten koskaan keksimään —mutta laajat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet,;että huoleton, toivorikas jä rento suhtautuminen elämään on omiaan vähentämään sydäntaudin mahdollisuuksia. Siksi ei kenenkään-pitäisikään ensimmäisiä oireita tuntiessaan heittäytyä toivottomaksi ja lamaantuneeksi. Lääkärin puoleen kääntyminen on tietenkin taa? kokonaan eri asia, mutta sehän ei missään tapauksessa merkitsekään sitä, että aikoisi heittää hyvästit eläuiälle. PUNATU^KKATSET TYTTÄRET' Liekehtivän punainen tukka on monen naisen unelma — eikä enää saavuttamaton värihuuhtelujen aikakaudella. Vhtä suosiUu se on ollut ainaj*a varsinkin suurimmat viettelijättäret ovat olleet punatukkaisia. . Josephine värjäsi tukkansa punaiseksi, herättääkseen Napoleonin rakkauden uudelleen eloon. Kuuluisa myrkyttä-jätär Lucretia Borgia oli punatukkainen. Oliko hänen tukkansa värjätty vaMuonnostaan punainen, ei ole tiedossamme. Nykyajan kuuluisimpia punatukkia on sex-tyttö Rita.Hay- Worth. . Punainen tukka on luonnostaan harvinaiiien ja.piuiatukkai-set eivät ole naisten omassa keskuudessa suosittuja, koska heitä epäillään vilpilHsiksi. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-29-02
