1950-06-10-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1
ja
SI
- v&\
Xo. 2o XV VTOSIKERTA LAUAXTAIXA, 10 PÄIVÄNÄ, 1950
^ t Z S
•4 % % f % %m
II i t » 1 4 t i I i t ?
o- Ni
» 11—Saianuotai Impi
* l2-~Maaiiaii«as I Esko
J 13—Tiistai ".RaOi, Raila-
J 14—.Kcskitiikk© Kielo
• 15—Torstai Vieno
; lö—Perjantai ........Päivi, Päivikki.
J 17—liaiiaiitai Urho
Viime viikon lopulla pidettiin Torontossa
kaksi hyvin tärkeää kokousta,
joissa käsiteltiin mm. Liekin asioita. K y symyksessä
ovat nimittäin CSJ:n laa-iennetun
tpk:n ja Vapauden kustannusliikkeen
yhtiökokoukset.
•Ensinmainitussa kokouksessa hyväksyttiin
päätös, että syys- ja lokakuussa
ensi vuonna vietetään CSJ: n 40-vuotis-juhlaa
kantta maan. Juhlan kunniaksi
julkaistaan erikoinen 4'0-vuotisjulkaisiv
ja myöskin erikoinen rintamerkki.
Kokouksessa hyväksyttiin vilkkaan
keskustelun perusteella kolme huomattavaa
päätöslausetta nykyhetken tärkeimmistä
kysymyksistä. Ensimmäinen
koski sitä. että GSJ asettuu virallisesti
tukemaan Canadan Rauhankongressin
uutta rauhanadressia. Toisessa päätös-lauseessa
tuomitaan kansan siviilioikeuksia
uhkaavat toimenpiteet ja kolmannessa
korostetaan työttömien järjestötoiminnan,
heidän elinoikeuksiensa
ja myöskin työttömyyden torjumisen
välttämättömyyttä.
Järjestön kansallisen sihteerin Sundqvistin
selostuksessa korostetaan erikoisesti
sitä, että sodanvaara on nyt paljon
kärkevämpi kuin aikaiserrninin, ''koska
sodanlietsojat ovat käyneet entistä 'epätoivoisemmiksi".
Tämän/ perusteella
korostettiin tpk:n toimintakertomuksessa
erikoisesti seuraavaa:
"Siksi taistelu rmthasta ei enää ra-joitukaan
yksinomaan ideologiselle
rintamaUe, vaan vaatii rauhan piio-
Loiiis Hielille esitetty
muistopatsasta _
Canadan parlamentin alahuoneessa
Psitii Cariboon vaalipiirin liberaalinen
edustaja George IMurray jokin päivä sit- '
ten. että Louis Rielille, tunnetulle cana-dälaiselle
vapaustaistelijalle pystytettäisiin
muistopatsas.
Louis Riel yritti järjestää Fänsimaa-kuntien
demokraattisia itsehallintoja
'iime vuosisadan lopulla- ja silloiset to-
0^ saivat provosoiduksi kapinan, jota
^*el ryhtyi johtamaan. EnsFmmäinen
bpina oli V. 1870 ja toinen v. 1885 ke-
^iiällä. Riel joutui vangiksi ja hänet teloitettiin
marraskuun 16 p:nä 1885.
Heti teloittamisen jälkeen — muuta-
"^ia päiviä myöhemmin syytti kuuluisa
liberaalijohtaja sir Wil{red Lalirier avoi-n^
esti toryhallitusta vastuiinalaisuudes-liapinaan.
sanoen mm. seuraavasti:
•Jos minä olisin syntynyt Saskatdie-
^nin rannoilla, olisin minä itse kanta-l^
ut muskettia ja taistellut hallitusten
Qiminlyöntejä ja keinottelijain häpea-
^ n t ä ahneutta vastaan."
lustajilta myöskin käytännöllisiä tekoja
. . . Sota voidaan väittää. Oikeastaan
edistyksen voimat — etupäässä
työtätekevä väestö — ovat ensi
kertaa maailman kistöriassa sellaisessa
asemassa, että ne kykenevät estämään
sodan, syttymisen. Mutta
väin sillä ehdolla, että kaikki ratihaa-rakastavät
ihmiset saadaan hereille,
käyttämään kaikki voimansa ja kaikki
keinonsa rankan puolustamiseksi
Kulttuuritoiminta sai myöskin ansaitun
huomionsa tässä kokouksessa. Todettiin,
että kuluneen vuoden aikana on
tapahtunut kehitystä oikeaan suuntaan,
aatteellisesti ja taiteellisesti arvokkaampien
näytelmien esittämisessä. Uutena
kysymyksenä^ herätettiin, tpk:n selostuksessa
englannin kielisten näytelmien
hankkiminen ja arvokkaitten suomalaisten
näytelmien kääntäminen englannin
kielelle.
Tuleva laulu- ja soittojuhla sai osakseen
myöskin huomattavan keskustelun,
kun paikan päällä oli yksi sen huomattavista
edistäjistä, nimittäin Port
Arthurin edustaja \ . Kari. Myöskin tehtiin
useita ehdotuksia yleisten juhlien,
filmien esittärnisen, lasten ja nuorisotoiminnan
edelleen kehittämiseksi. Kaikki
järjestötoiminnan muodot tulivat keskustelussa
esille ja saivat osakseen perusteellisen
keskustelun.
Samassa yhteydessä pidettiin myöskin
Vapauden ja Liekin kustannusyh- ~
tiön vuosikokous, josta tässä käsittelemme
ainoastaan Liekkiä koskevat kysymykset.
Ensinnäkin on todettava, että Liekin
tilaustulot viime helmikuun 28 päivään
päättyneellä tilivuodella olivat
$14,167.46, osoittvien :^!,392.35 nousua
edelliseen vuoteen verrattuna, kuten i l menee
liikkeenhoitajan toimintakertomuksessa.
Mutta samalla tavalla kuin
koko liikkeen tulot kohosivat, li^äntyi-vät
myöskin kustannukset melkein kaikilla
aloilla yhä kohönneitten hintojen
seurauksena.
Toimittaja esitti kokoukselle lyhyen
selostuksen, tärkeimmistä tapauksista
hänen toimittajanaoloaikanaan, korostaen
sitä, kuinka uhrautuvaisia Liekin
ystärät ovat olleet, kun heidän lehtensä
edistyminen on ollut kysymyksessä.
Asiamiehet ja -naiset ovat tehneet hyvää
työtä lehtensä hyväksi.
Tärkeimpiä tehtäviä Liekin samoin
'|aiin kaikessa muussakin toiminnassa on
tänä- päivänä rauhan puolustaminen.
Siihen työhön täytyy Liekinkin osallistua
vointinsa mukaan. Liekki edustaa
kaunokirjallista . kulttuurialaa ja vain
rauha, takaa tämän samoin kuin kaikkien
muidenkin edistyksellisten alojen
menestymisen. ' Ilrrian rauha ei voi olla
edistystä ja siksi on kaikkien kiinnitettävä
täysi huomionsa toimintaan rauhan
hyn'äk'si. Meidän tulee antaa kannatuksemme
niille liikkeille, jotka toimivat
rauhan hyväksi. Me, emme voi
istua aidalla, vaan rauhankysymyksessä
— niinkuin kaikissa muissakin kysy-mvksissä
— on otettava kanta.
Käydyssä keskustelussa ilmeni, että,
Liekin sisältö on kehittynyt, mutta sitä
voidaan kehittää edelleen. Liekki tulee
saada lähemmäksi ihmisten jokapäiväistä
elämää ja sen lukemiseen, kevyeenkin,
sellainen sisältö, että se vastaa niitä
vaatimuksia, jotka enin osa lukijakuntaa
sille asettaa.. Lukuisat kysymykset
voidaan yhdistää rauhankysymysten
kanssa ja voidaan seurata maailman
kulttuuritapahtumia ja tiedoittaa
niistä lukijakunnalle.
Vilkkaan keskustelun herätti viime
vuoden yhtiökokouksessa tehty päätös,
että takasivun kuva on poistettava. K u ten
muistetaan, päätti Liekin toimitusneuvosto
viime syksynä, että kuva pidetään
tähän vuosikokoukseen saakka,
jolloin sen poistamispäätös tarkistetaan.
Keskustelussa ilmeni, että tällaisen
kuvan pitäminen Liekissä on oikeastaan
tarpeellinen, mutta jos olisi tilaisuus
saada jokin toinen vaihteeksi, niin
voitaisiin kokeilla uutta kuvaa.
Kokous oli erittäin hyvä ja opettavainen.
Siellä saadut neuvot ja evästykset
koetetaan saada toteutumaan, sillä ne
tarkoittavat Liekin parasta ja sitähän
me itsekukin myöskin tarkoitamme.
Palaamme myöhemmin kokouksessa
esille tulleisiin kysymyksiin mikäli ne
tulevat käytännöllisenä toimintana
esun.
*1
Tkteem jm tmiteem^ edustajat kmnattam
atomiaseen kieltoa
isiäsi
Rauhanpuolustajien Maailmankongressin
Pysyvän Komitean Tukholman
kokouksen vetoomukseen atomiaseen ehdottomasta
kieltämisestä ja sen hallituksen
julistamisesta rikolliseksi, joka ensimmäisenä
käyttää atomiasetta, on yhtynyt
Suomessa joukko huomattavia
tieteen ja taiteen alojen edustajia, haluten
täten esittää vastalauseensa tieteen
käyttämiseen ihmisten joukkomurhaa-misen
välikappaleena. Suomen- hallituksen
useitten edustajien lisäksi ovat
vetoomuksen allekirjoittaneet mm. seuraavat:
Väinö Aaltonen, akateemikko, kuvan
veistäjä
Liittojuhla
Oskari Reinikainen, lääkintöhallituksen
pääjohtaja, professori
Martti Levon, Teknillisen Korkeakoulun
rehtori, professori
E. IVegelius, Valtion teknillisten tutkimuslaitosten
ylijohtaja
N . J. Toivonen, professori
V. T. Aaltonen, professori
Felix Iversen, professori
Göran Hjellman, professori
Eino Kalima, professori
Helmer Smeds, professori
YrJQ Ruutu, professori.
Maailmankuuiu musiikki-taiteilija
esiintyy
Parisista ilmoitetaan, että maailmaa
suurin elossa oleva sellon soittaja Pablo
Casals on lopettanut viisi vuotta kestäneen
soittobpikottinsa ja on luvannut
soittaa Johann Sebastian Bachin 200-
vuotismuistojuhlassa. •
Casals teki päätöksen viisi vuotta sitten,
ettei hän enää koskaan soita yleisön
edessä protestiksi siitä että Britannia ja
Yhdysvallat eivät ryhtyneet vastustamaan
Francon hallitusta Espanjassa.
Hän vetäytyi hiljaisuuteen pienessä
ranskalaisessa Pradesin kaupungissa Py-reneillä.
15 mailin päässä kotimaansa
Espanjan rajasta.
Casals suostui esiintymään vielä kerran
yleisölle musiikkiystäviensä kehoituksesta,
kun nämä sanoivat, että Bachin
muistojuhla ei olisi täydellinen i l man
hänen oSanottoaan. 73-vuotias Casals
esiintyy seitsemässä muistojuhlan
johdosta toimeenpantavasta 12 konsertista
Pradesissa.
Norjalaiset harjoittivat valaanpyyntiä
jo yhdeksännellä vuosisadalla.
Mitä olet tehnyt tänään rauhan,
hvväksi?
ELOKUUN 5 JA 6 PÄIVÄNÄ
SOOTH PÖECUFINESSA, OOTAEIOSSA
JLiittomme parhaat-Foimistelijat Ja urheilijat osallistujat
täbäa juhlaaö. Tervetu^
lm
> lii
H?'
^ ^ ^ ^
* ^ 'fr
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 10, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-06-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500610 |
Description
| Title | 1950-06-10-01 |
| OCR text | 1 ja SI - v&\ Xo. 2o XV VTOSIKERTA LAUAXTAIXA, 10 PÄIVÄNÄ, 1950 ^ t Z S •4 % % f % %m II i t » 1 4 t i I i t ? o- Ni » 11—Saianuotai Impi * l2-~Maaiiaii«as I Esko J 13—Tiistai ".RaOi, Raila- J 14—.Kcskitiikk© Kielo • 15—Torstai Vieno ; lö—Perjantai ........Päivi, Päivikki. J 17—liaiiaiitai Urho Viime viikon lopulla pidettiin Torontossa kaksi hyvin tärkeää kokousta, joissa käsiteltiin mm. Liekin asioita. K y symyksessä ovat nimittäin CSJ:n laa-iennetun tpk:n ja Vapauden kustannusliikkeen yhtiökokoukset. •Ensinmainitussa kokouksessa hyväksyttiin päätös, että syys- ja lokakuussa ensi vuonna vietetään CSJ: n 40-vuotis-juhlaa kantta maan. Juhlan kunniaksi julkaistaan erikoinen 4'0-vuotisjulkaisiv ja myöskin erikoinen rintamerkki. Kokouksessa hyväksyttiin vilkkaan keskustelun perusteella kolme huomattavaa päätöslausetta nykyhetken tärkeimmistä kysymyksistä. Ensimmäinen koski sitä. että GSJ asettuu virallisesti tukemaan Canadan Rauhankongressin uutta rauhanadressia. Toisessa päätös-lauseessa tuomitaan kansan siviilioikeuksia uhkaavat toimenpiteet ja kolmannessa korostetaan työttömien järjestötoiminnan, heidän elinoikeuksiensa ja myöskin työttömyyden torjumisen välttämättömyyttä. Järjestön kansallisen sihteerin Sundqvistin selostuksessa korostetaan erikoisesti sitä, että sodanvaara on nyt paljon kärkevämpi kuin aikaiserrninin, ''koska sodanlietsojat ovat käyneet entistä 'epätoivoisemmiksi". Tämän/ perusteella korostettiin tpk:n toimintakertomuksessa erikoisesti seuraavaa: "Siksi taistelu rmthasta ei enää ra-joitukaan yksinomaan ideologiselle rintamaUe, vaan vaatii rauhan piio- Loiiis Hielille esitetty muistopatsasta _ Canadan parlamentin alahuoneessa Psitii Cariboon vaalipiirin liberaalinen edustaja George IMurray jokin päivä sit- ' ten. että Louis Rielille, tunnetulle cana-dälaiselle vapaustaistelijalle pystytettäisiin muistopatsas. Louis Riel yritti järjestää Fänsimaa-kuntien demokraattisia itsehallintoja 'iime vuosisadan lopulla- ja silloiset to- 0^ saivat provosoiduksi kapinan, jota ^*el ryhtyi johtamaan. EnsFmmäinen bpina oli V. 1870 ja toinen v. 1885 ke- ^iiällä. Riel joutui vangiksi ja hänet teloitettiin marraskuun 16 p:nä 1885. Heti teloittamisen jälkeen — muuta- "^ia päiviä myöhemmin syytti kuuluisa liberaalijohtaja sir Wil{red Lalirier avoi-n^ esti toryhallitusta vastuiinalaisuudes-liapinaan. sanoen mm. seuraavasti: •Jos minä olisin syntynyt Saskatdie- ^nin rannoilla, olisin minä itse kanta-l^ ut muskettia ja taistellut hallitusten Qiminlyöntejä ja keinottelijain häpea- ^ n t ä ahneutta vastaan." lustajilta myöskin käytännöllisiä tekoja . . . Sota voidaan väittää. Oikeastaan edistyksen voimat — etupäässä työtätekevä väestö — ovat ensi kertaa maailman kistöriassa sellaisessa asemassa, että ne kykenevät estämään sodan, syttymisen. Mutta väin sillä ehdolla, että kaikki ratihaa-rakastavät ihmiset saadaan hereille, käyttämään kaikki voimansa ja kaikki keinonsa rankan puolustamiseksi Kulttuuritoiminta sai myöskin ansaitun huomionsa tässä kokouksessa. Todettiin, että kuluneen vuoden aikana on tapahtunut kehitystä oikeaan suuntaan, aatteellisesti ja taiteellisesti arvokkaampien näytelmien esittämisessä. Uutena kysymyksenä^ herätettiin, tpk:n selostuksessa englannin kielisten näytelmien hankkiminen ja arvokkaitten suomalaisten näytelmien kääntäminen englannin kielelle. Tuleva laulu- ja soittojuhla sai osakseen myöskin huomattavan keskustelun, kun paikan päällä oli yksi sen huomattavista edistäjistä, nimittäin Port Arthurin edustaja \ . Kari. Myöskin tehtiin useita ehdotuksia yleisten juhlien, filmien esittärnisen, lasten ja nuorisotoiminnan edelleen kehittämiseksi. Kaikki järjestötoiminnan muodot tulivat keskustelussa esille ja saivat osakseen perusteellisen keskustelun. Samassa yhteydessä pidettiin myöskin Vapauden ja Liekin kustannusyh- ~ tiön vuosikokous, josta tässä käsittelemme ainoastaan Liekkiä koskevat kysymykset. Ensinnäkin on todettava, että Liekin tilaustulot viime helmikuun 28 päivään päättyneellä tilivuodella olivat $14,167.46, osoittvien :^!,392.35 nousua edelliseen vuoteen verrattuna, kuten i l menee liikkeenhoitajan toimintakertomuksessa. Mutta samalla tavalla kuin koko liikkeen tulot kohosivat, li^äntyi-vät myöskin kustannukset melkein kaikilla aloilla yhä kohönneitten hintojen seurauksena. Toimittaja esitti kokoukselle lyhyen selostuksen, tärkeimmistä tapauksista hänen toimittajanaoloaikanaan, korostaen sitä, kuinka uhrautuvaisia Liekin ystärät ovat olleet, kun heidän lehtensä edistyminen on ollut kysymyksessä. Asiamiehet ja -naiset ovat tehneet hyvää työtä lehtensä hyväksi. Tärkeimpiä tehtäviä Liekin samoin '|aiin kaikessa muussakin toiminnassa on tänä- päivänä rauhan puolustaminen. Siihen työhön täytyy Liekinkin osallistua vointinsa mukaan. Liekki edustaa kaunokirjallista . kulttuurialaa ja vain rauha, takaa tämän samoin kuin kaikkien muidenkin edistyksellisten alojen menestymisen. ' Ilrrian rauha ei voi olla edistystä ja siksi on kaikkien kiinnitettävä täysi huomionsa toimintaan rauhan hyn'äk'si. Meidän tulee antaa kannatuksemme niille liikkeille, jotka toimivat rauhan hyväksi. Me, emme voi istua aidalla, vaan rauhankysymyksessä — niinkuin kaikissa muissakin kysy-mvksissä — on otettava kanta. Käydyssä keskustelussa ilmeni, että, Liekin sisältö on kehittynyt, mutta sitä voidaan kehittää edelleen. Liekki tulee saada lähemmäksi ihmisten jokapäiväistä elämää ja sen lukemiseen, kevyeenkin, sellainen sisältö, että se vastaa niitä vaatimuksia, jotka enin osa lukijakuntaa sille asettaa.. Lukuisat kysymykset voidaan yhdistää rauhankysymysten kanssa ja voidaan seurata maailman kulttuuritapahtumia ja tiedoittaa niistä lukijakunnalle. Vilkkaan keskustelun herätti viime vuoden yhtiökokouksessa tehty päätös, että takasivun kuva on poistettava. K u ten muistetaan, päätti Liekin toimitusneuvosto viime syksynä, että kuva pidetään tähän vuosikokoukseen saakka, jolloin sen poistamispäätös tarkistetaan. Keskustelussa ilmeni, että tällaisen kuvan pitäminen Liekissä on oikeastaan tarpeellinen, mutta jos olisi tilaisuus saada jokin toinen vaihteeksi, niin voitaisiin kokeilla uutta kuvaa. Kokous oli erittäin hyvä ja opettavainen. Siellä saadut neuvot ja evästykset koetetaan saada toteutumaan, sillä ne tarkoittavat Liekin parasta ja sitähän me itsekukin myöskin tarkoitamme. Palaamme myöhemmin kokouksessa esille tulleisiin kysymyksiin mikäli ne tulevat käytännöllisenä toimintana esun. *1 Tkteem jm tmiteem^ edustajat kmnattam atomiaseen kieltoa isiäsi Rauhanpuolustajien Maailmankongressin Pysyvän Komitean Tukholman kokouksen vetoomukseen atomiaseen ehdottomasta kieltämisestä ja sen hallituksen julistamisesta rikolliseksi, joka ensimmäisenä käyttää atomiasetta, on yhtynyt Suomessa joukko huomattavia tieteen ja taiteen alojen edustajia, haluten täten esittää vastalauseensa tieteen käyttämiseen ihmisten joukkomurhaa-misen välikappaleena. Suomen- hallituksen useitten edustajien lisäksi ovat vetoomuksen allekirjoittaneet mm. seuraavat: Väinö Aaltonen, akateemikko, kuvan veistäjä Liittojuhla Oskari Reinikainen, lääkintöhallituksen pääjohtaja, professori Martti Levon, Teknillisen Korkeakoulun rehtori, professori E. IVegelius, Valtion teknillisten tutkimuslaitosten ylijohtaja N . J. Toivonen, professori V. T. Aaltonen, professori Felix Iversen, professori Göran Hjellman, professori Eino Kalima, professori Helmer Smeds, professori YrJQ Ruutu, professori. Maailmankuuiu musiikki-taiteilija esiintyy Parisista ilmoitetaan, että maailmaa suurin elossa oleva sellon soittaja Pablo Casals on lopettanut viisi vuotta kestäneen soittobpikottinsa ja on luvannut soittaa Johann Sebastian Bachin 200- vuotismuistojuhlassa. • Casals teki päätöksen viisi vuotta sitten, ettei hän enää koskaan soita yleisön edessä protestiksi siitä että Britannia ja Yhdysvallat eivät ryhtyneet vastustamaan Francon hallitusta Espanjassa. Hän vetäytyi hiljaisuuteen pienessä ranskalaisessa Pradesin kaupungissa Py-reneillä. 15 mailin päässä kotimaansa Espanjan rajasta. Casals suostui esiintymään vielä kerran yleisölle musiikkiystäviensä kehoituksesta, kun nämä sanoivat, että Bachin muistojuhla ei olisi täydellinen i l man hänen oSanottoaan. 73-vuotias Casals esiintyy seitsemässä muistojuhlan johdosta toimeenpantavasta 12 konsertista Pradesissa. Norjalaiset harjoittivat valaanpyyntiä jo yhdeksännellä vuosisadalla. Mitä olet tehnyt tänään rauhan, hvväksi? ELOKUUN 5 JA 6 PÄIVÄNÄ SOOTH PÖECUFINESSA, OOTAEIOSSA JLiittomme parhaat-Foimistelijat Ja urheilijat osallistujat täbäa juhlaaö. Tervetu^ lm > lii H?' ^ ^ ^ ^ * ^ 'fr |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-10-01
