Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 7, 1951

              (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEBTI)
y.TTTfCTnr, fihg orily pjnnish literary weekly in C3anada
PubUsäed and piinted by the Vapaus Publishing Company
Zjimited. 100-l(ö Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Oflice Department, Ottawa, as
second clajss znatter.
Liekld ihnes^ jolcaisen viikon •lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta, kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
1 vuosikerta
6 kuukautta
1 vuosikerta . . * . . . . . . .03.50
0 kuukautta 2.00
3 kuukautta,.......... 125»
1 vuosikerta . . . . . . . . . . .05.00 6 kuukautta 2.75
75 senttiä iialStatuumalta. Halvin kiitosilmoitus 03.00. Kuo>
lemanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä=julkaistava ihuisto-växsy
S1.00 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Ar:amiehiile myöimetääh 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut Jmaksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company L^ted.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted.
100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E
P. O. EOK€9
O o A.
(Gl
Viime sunnuntaina vietettiin, tosin liian laimeasti ja parem­minkin
vain"bisneshengessä", dominionpäivää, Canadan
kansallisen itsenäisyyden 84. syntymäpäivää. Sen yhteydes-j
r ä kiinnitettiin tällä palstalla huomiota siihen tosiasiaan, ettei
Canadan kansallisen kulttuurin lasten kengissä kävely johdu
aliinkaan paljoa maamme "nuoruudesta" ja "uutuudesta"
i;uin joistakin muista seikoista. Kieltämätön tosiasia nimit­täin
on se, että Hollywoodin rikos-, sukupuolikiihotus-ja sota-filmit,
sekä Wall Street'n rahoilla maksettu amerikkalainen
*<sotakulttuuri", yleensä ovat estäneet canadalaisten taiteili­jain,
kirjailijain ja yleensä canadalaisen kulttuurin kehityk­sen,
ja suoraan sanoen tappanut ne jo ennen syntymäänsä.
'Kaunokirjallisena viikkolehtenä .Liekki ei suinkaan voi tyy­tyä
vain tämän surkean tilanteen toteamiseen, vaan se liittyy
niihin epäitsekkäisiin canadalaisiin, jotka työskentelevät tä­män
maan kansallisen kulttuurin hyväksi ja VVall Streetin
paheellista "sotakulttuuria" vastaan. Ja kuten sanottu, loh­duttavaa
tässä masentavassa tilanteessa on tietoisuus ja luot­tamus
siihen, että'oikeus, edistys ja kansallinen omanarvon­tunne
voittaa varmasti tässäkin asiassa lopuks*.
alutta tässä tulee eteemme asian toinenkin puoli, nim*ttäin
?e, että voivatko canadalaiset vapaasti keskustella, väitellä ja
päättää omista kansallisista kysymyksistään, «vai ^Yritetäänkö
sitä kontrolloida jostakin "ylhäältä"isoisten to!anesta'
Tämä ei suinkaan ole akateeminen tuleAraisuudenkysymys,
-sillä esimerkiksi Montreal Gazette sanoi jokin aika sitten, että
nyt rikoslakiimme alahuoneen istunnossa tehdyt muutokset on
tehty "Yhdysvaltain pyynnöstä" siinä nimenomaisessä mie­lessä,
että lainsäädäntömme antaisi "paremman turvan Yh-riys^^
altain intresseille".
Sanomattakin on setvää, että tämä "parempi turvia Yhdys­valtain
intresseille" e! kohdistu "vain" komanunisteja vastaan,
kuten on huolestuneille kansalaisille selitetty, vaan koko tätä
^kansakuntaa ja maata vastaan. Sen lisäksi historia opettaa
:^eille kiistattomasti, että jos yksi väestöosa — olkoon ky-i;
ymys kommunisteista tai Jehovan todistäj-sta — tehdään
lainsuojattomaksi, niin maailman helpoin asia on sen jälkeen
leimata kaikki "epämiellyttävät" ryiimät ja järjestöt juuri
näiksi "lainsuojattomiks?' ja si:s "rikollisiksi". Sanomatta­kin
on selvää, että tällaisessa tilanteessa ei ole kenenkään oi-,
keudet enää turvatut. Oikeassa o\^tkin ne, jotka selittävät,
että kaikkien kansalaisten oikeudet p vapaudet ovat silloin
iihatut, jos joltakin kansanosalta kielletään m-nkä tahansa te­kosyyn
perusteella kansalaisvapaudet.
Ottakaamme tässä yksi esihierkki. Dominibrtpäivän edel­lä
Canadan rikoslakiin laaditut muutokset ja lisäykset on laa­dittu
— näin meille asiaa selitetään — kommunisteja ja "sub-versiveja"
\^staan. Mutta sa^njalla kertaa näiden lakipykä­liin
sanamuoto on tarkcituksellisesti laadittu sellaiseksi, että
^'kommunisteja'' ja "subversirveja'' ovat kaikki, jotka eivät
h\-väksi hallituksen nj''kjnstä tai ehkä tule%-a^uudessa omak­sumaa
sotasuunnitelmaa. Tosias-assa, kun ulkoministeri
Pearson puhui jokin aika sitten täällä Sudburyssa, hän antoi
ymmärtää, että kaikki rauhanpuolustajat o\'at sodanlietsojain
ja heidän hallituksensa mielestä "subversirveja". Tässä juuri
onkin tämän paheen juuri — tänään tehdään lainsuoiatto-miksi
sanokaamme kommunistit, huomenna leimataan "kom-
Sielunne kaipasi vapautta, rauhaa,
rauhaa kaipasi koko ihmiskunta.
Te omistitte suuret voimat, rakkauden,
kaikkiuhrasitte rauhan työlle.
Te turmeluksen sydänjmtreen tähtäätte,
ja sinne iskunne myös sattuu.
Suureen pyhään taistoon kutsutte,
ja siitä saatte kirot, soimat, tuomion.
Vaan kerran vielä itää, nousee, kasvaa,
juurtuu kylvönne kallekin maahan.
Jalo veljeys, rakkau ff rauhantyö
vieV kasvaa ja voittokon kulkee.
Moni kesken ehkä sortuvi kylvömies,
sattuu rintahan myrkkyinen nuoli.
Pelto hyinen kuka ties, lieneekin,
siitä syömmessä huoli on synkkä.
Me kiitämme teitä uhristanne,
minkä annoitte aatteelle rauhan,
kun keskellä vihan vinhemmän
te kannoitte kortenne koolle^
Me kiitämme teitä, kun johditte
kansamme kallista rauhantyötä.
Te iskitte innolla säihkyävällä
yötä sorron ja sortajiamme.
Me kiitämme, että te miehen lailla
loitte uskoa Pyhään ja suureen,
taistellen puolesta aatteenne jalon
veitte kohti meitä maailman rauhaa.
Me kiitämme . . . /
SELMA.
vei miehen rikokseen
Saft Franciscossa tuli Phillip Ortenagin
ruokatavarakauppaan nuori mies, joka
halusi ostaa paunan kahvia. Mutta kun
sanottiin, että kahvin hinta on 92 sent­tiä
pauna, niin mies kieltäyt}^ sitä osta­masta.
Vajaan tunnin kuluttua hän tu­li
takaisin ,32 kaliberin automaattisen
kanssa ja ryösti Ortegalta ?80 — sekä
paunan kahvia.
7}
5>
Onko Liekin tilaus uudistettu?
munisteiksi" ja siis lainsuojattomiksi
kaikki rauhanpuolustajat, ja ylihuomen­na
ovat ' 'subversiivisia kommunisteja
kaikki liberaaliset järjestöt, kaikki us
konnolliset seurat ja kaikki yksilöt, jot
ka eivät tunnusta yhtä "erehtymätöntä
sotapolitiikan johtajaa!
Historia on myös opettanut, että kan­san
kulttuuri vangitaan, rappeutetaan ja
tapetaan sellaisessa yhteiskunnassa
(esim. Htlerin Saksa) missä toteutetaan
ylläkuvatunlaista ajatusten kontrollia.
Sehän oli juuri Göbbels joka sanoi, et­tä
hän tarttuu joka kerta revolveriin
kuullessaan kulttuuri-sanan.
Voidakseen" ilmestyä lukijainsa ra­toksi
ja hyödyksi, voidakseen antaa
oman vaatimattoman panoksensa Ca­nadan
kultturin hyväksi. Liekki liittyy
niihin demokraattisiin ja patrioottisiin
canadalaisiiin, jotka sanovat: Ei mitään
kulttuuripimennystä anitä kansalais­vapauksien
rajoittaminen tarkoittaa!
Kulttuurisen kehityksen ja nousun pe­rusehtona
on se, että säilytetään demok­raattinen
yhteiskuntajärjestelmämme ja
kansainvälinen rauha, mihin koko verta­vuotava
ihmiskunta omalla tavallaan
pyrkii. Sanalla sanoen, meidän maam­me
ja kansamme edut vaativat demok-rafan
laajentamista ja s\n^entämistä,
eikä sen rajoittamista ja sterilisointia.
Muistakaamme, aina tämä: Jos ei de­mokraattisia
oikeuksia vastaan tähdät­tyjä
ensimmäisiä iskuja vastusteta ja
torjuta nyt. niin fn-ten voidaan niitä vas­tustaa
myöhemmässä vaiheessa, jolloin
taantumuksen "rupkahalu on monin
kerroin kasvanut"?
PLA iRAVEXNA on musiikkielämän tunnetuimpia n
Hän on esittänyt useita osia Suomalaisen Oopperan J^:
lämöllä. Hänen kaunis koloratuurisopraanonsa on Yi
dion välityksellä tulliit tunnetuksi ka-kille musiikkia S
taville suomalaisille. Mutta Pia -Ravenna ei ole kuuluisa^
noastaan kotimaassaan, myöskin ulkomailla hänet jtu^ta^
Opiskeltuaan Italiassa, hän on antanut konsertteja usässj
maissa^ekä vieraillut Euroopan johtavien musikki- ja taid%l
keskuksien oopperoissa. |
Pia Ravennan on luonnol^ saamiensa lahjojen l^äbi %,
t^Tijrt ponnistella tarmokkaasti saavuttaakseen maineen,
hänellä on sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän tietää, ci.i
tä taiteilijan on tditävä ollakseen t^^ Senvi^
olemme tiedustelleet hänen miel«)iteitään uuden laulajatar,
polven kasvattamisesta, taiteilijan vastuusta työhönsä ja ai^i
ta -musiikkieräimän kys3rmyksfetä. *
— Nykyään, kun työni on uusien laulajattarien opettamV
ta, joudun hyvin paljon askartelemaan opetuskysjTnystea
niihin liittyvien asioiden parissa, laulajatar sanoo.
— Työssäni tutustun monenlaisiin "ääniin", ja myösnjo.
penlais'in luonteisiin. Edistyminen ja menestyminen riippui
monista seikoista. ILuolKeni tulee ihminen, jolla on erittää
hyvä ääniaines ja hänestä voisi odottaa jotakin. ^Muttahä
jättää ja luopuu •vain siitä syystä, että puuttuu tarmoa ja DI
koa ^'asiaansa". Toinen, vähemmän loisteKas, saattaa ponms.
telemallä päästä kiitettäviin tuloksiin. :Niin kuin kaik 11a elä.
manaloilla laulun opiskeleminenkin vaatii tavatonta sitkejt-tä
ja edistyminen riippuu sisäisen pakon sanelusta; Nykjii]
lauluidiarrastus on vilkastimut tavattomasti. Oma aikani «5
iiinä suhteessa tpisenla'nen. Ihmisiä, jotka aikoivat elää
lamalla^^ oli silloin vähemmän.
— Laulajatarhan ei ole koskaan valmis. Aina on opiskt!-
tava. Mutta perustietäminen, joka jo voi johtaa ensikonsert­tiin,
saavutetaan 3—4 vuoden uutteralla opskelulla. EisHti
vielä ole laulajatar. Tämä kyllä usein unohdetaan ja oUaa
valmiita kutsumaan itseään laulajattareksi. On väärin jos
kaikki, jotka hiukan osaavat laulaa, nimittävät itseään iauh'
jattariksi. Laulajatar on vasta sitten, kun on läpikäynjl use­ampia
kokeita ja myöskin elää taiteilija-ammatistaan, aivaii
kuin näyttelijä, jolla ön kiinnitys teatteriin.
Kun opiskellaan laulua ei riitä^ että osaa laulaa, huonom­min
tai paremmin. Mitä laajemmat tiedot ainakin musiikin­alalta,
mutta myöskin muilta kulttuurin aloilta, sitä parempi.
Tärkeintä on vieraiden kielten taitaminen. Tähän kuulM
ero'ttamattömasti musiikinteoria ja musiikinhistoria sekä laa
ia musiikintuntemus. Laulajattarelta vaaditaan hyvää iyyl-tajua
ja kehittynyttä makua, joita molempia on jatkmasti
muokattava. Kuten huomaamme, siihen liittyy imonta suur­ta
asiaa sekä lukemattomia pikkuseikkoja, joita ei aina ken-t'es
huomatakaan.
Muiden vaikeuksien lisäksi taiteilijat useinkin joutuvat eE-niään
tiukoissa taloudellisissa oloissa. Taiteilijain rahatto­muudesta
on paljon puhuttu, sekä vakavassa että leikilhsesä
mielessä. Opiskelu laulajattareksi on rahaa vievää. LaulD-j
tunnit maksavat, nuotteja pitää ostaa, ja lisäksi menee p # 3
aikaa harjoituksiin ja muuhun. Minusta tuntuu, että talo:-
dellinen tilanne nykyään juuri taiteen opiskelijoitten piinpä
on entistäänkin tiukentunut. Suomessahan ei ole liikoja va­roja
valunut taiteilijoitten kasvattamiseksi. Joka jaksaa poD-|
nistella ni'n, että saa tunnustusta taiteilijana, kiinnitetalaj
usein ulkomaiden teattereihin. Suomelle on monta kertaa ta-?
pahtunut niin, että on menettänyt nimenomaan taiteilijo^
byvia ihmisiä. Omista oppilaistani melkein kaikki ovatp3i|
visin työssä. Tästä kärsii tietenkin opiskelu. Kyllä se nib
on, että taloudellisten huolieli alle hautautuu liian paljon tai­teellisiakin
arvoja. Kenties tässä asiassa voitaisiin jotain teli-dä,
jos todella toimeen tartuttaisiin.
Musiikinharrastus on nykyään vireätä. Kuten jos-
Isuuks
puun
aie si
idillä
jsaakk
Ikoudf
; Lyl
iselvei
Icettu;
: jo ke
,^se\-iet
j avoin:
[piireii
ioudol
menni
,ressa
;Den.i
|ri«iy
jvas, y
jUstuk
lineyd<
^siis il
I kansa
helppi
ikansa
v i
•.peare]
i vasti
hoin k
hehdä
! tuntei
set, r>
,tauis<
j fflaini(
j h}'\-in,
• säädjl
] kirkos
i sulken
I kansal
ivaltaja
räisiä
leen.
dettävi
sitä ik£
lajia pj
jelmaai
tämisel
riin aii
,vaikutt
] Ihmi
;laamisf
[ 'vät my
den hei
a näyti
tusta -N
siin ja
kyajan musiikkimaailmamme synnyttänyt. Pys>'Viä, ^^-^^ ^
mattomia nimiä niin säveltäjissä kuin laulajissakin on ^-äi^^-
Mutta vireys on hyväksi. Käymistila ja etsiskely on siltö-kin
parempaa kuin paikallaan pysyminen. Paljon jaa y^^^^.
vastuulle ja yleisön maun varaan mikä itää, mikä kuolee.
ka ooppera on aikoinaan ollut minullekin hyvin läheinen ö | |
voi olla seurailematta oman oopperamme nykyistä menoa
kan pahoin sihnin. Tilanne on siellä melko huonolla kaiMia-3-1, c
En tiedä, onko syy librettossa, säveltäjässä, ohjaajassa | *
olisi ^^1: t
noin, laulua opiskellaan, laulajattaria "syntyy ja kuolee", 1| mho]
kaakin. Muutakin, helposti kuolevaa, vähäveristä on ny M' f«enn
• • jotka ti.
jhakkaid
"^'^'1 kiintoa
I loka eli
silmänt(
bnssak
den.
Edelli
arvata,
sä, mutta jotain on kuitenkin vinossa. Ooppera
kaikkiaan uudistettava. Se on tämän ajan ihmisille
liian jäykkää, liian kaavamaista. Eivät nykyajan ihmiset^
dä sellaisesta. Oopperaesitysten henkilötyypit ovatkau'
aikamme elämästä ja ihmisestä. Taiteen, myöskin
on kuljettava samaan tahti-n aikansa kanssa. On 3 ^
muistettava pienen maan pienet varat, sillä niistähän se .
dänkin oopperamme on riippuyainien. Mutta
on kuitenkin olemassa vikoja, joita kohentamalla i^^^^^
maila korjattaisiin paljon asioita. Jo niinkin pieni seikka
Sivu 2
ilaioitus
ihjoitet
«yn", y.
jaa nimi
| | l henkilöä I f S NteDut
II
If I f
Lauaxataijaa* heinäkuun 7 päivänä. 1951 in