1948-04-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKiRJALUNEN VIlKKOLEHTDs
Published and prlnteä by the Vapaus Publishbig Company
Limited. 100-102 Etaa Street West, Sudbury, Ontario-
Regtetered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter.
Liekki Ihnestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaimokIrJalUsta luettavaa kaikilta aloilta.
TOJiUSHINNAT: YHDYS VAI.TOIHIN:
1 vuosikerta $250 1 vuosikerta .$3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80
3 kuukautta 75 ' ./
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta ..$3.75 6 kuukautta 2.00
SLMOITUSHINNAT:
60 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehllle myönnetään 20 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
1(HK]Ö2 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoituicset osoitettava:
P. O. BOX 69 L I E K K I SUDBURT, ONT.
Toimttttkseii kulmasta
Tämän numeron "Kotikulmassa" nyt alkaa Toronton
huvaus, jota tulee jatkumaan monissa numeroissa.- EUen
Linden on tehnyt perusteellista työtä, uhrannut paljon aikaa
ja nähnyt paljon vaivaa kerätessään kuvauksensa aineita,
pcrikoessaan arkistoja y.m. Lausumme hänelle parhaan kiitoksemme
siitä — ensinnäkin.
• * * -
; ' PakinaystävUlemme, tai joillekin- heistä, on nyt aihetta
jutella jotakin, avonaisesti kuten tavallisesti.
Se on selvä juttu,, että pakinoiden kyhää jät .ovat Liekin
parhaita ystäviä. He tahtovat kantaa kortensa sen hyväksi
ja nauttivat tunnossaan siitä. Toimittaja sen kiitollisuudella
tietää. Mutta erilaisia ovat tuotteet ja taito. Joissakin jutuissa
kirjoitustaito aivan luonnollisesta syystä on perin alkeellista,
mutta sisällössä saattaa olla "jotakin", mikä tekee
sen julkaisemisen arvoiseksi. Toisissa saattaa kaikki puolet
olla niin heikkoja, ettei niitä parhaatla tahdollakaan voi julkaista.
Mutta jokainen kuitenkin — semmoisiahan mc
olemme — tahtoisi nähdä kyhäyksensä julkaistuna ja pahastuu
kun ci sitä näe. Ei sentäämaivan kaikki tee niin, vaan
•usein on aloittelijan kyhäyksen lopussa huomautus: "Jos katsotte,
ettei tämä ole jidkaisemisen arvoinen, ttiin pistäkää paperikoriin,
en siitä pahastu, yritän uudelleen." Se osoittaa,
ettei kirjoittaja ole ainakaan yliarvioinut tuotettaan ja sellaisia
on helppo reilusti käsitellä — ja vieläpä hyvin usein
juuri sellaiset ovat julkaisemisen arvoisia. Mutta on joku
sellainenkin, joka ilmaisee suoran loukkaantumisensa ja vioit- \
teensä, kun hänen kyhäystään ei ole lehdessä näkynyt. Luulottelee
toimittajan olevan puolueellisen jne. ja sanoopa
nuoraan, että toimittaja on VELVOLUXEN julkaisemaan
jokaisen ystävien pakinan, "koska kirjoittaja on kerran sen
<.'aivan nähnyt". — Mutta, ystävät, tuossa on väärä käsitys.
Sitä velvollisuutta ei toimittajalla ole, ei voi, eikä saa olla.
Sitäpaitsi pakinajuttuja ttdee joskus paljon enemmän
kuin säännöllisellä menolla voidaan jid kaista (ttdee pa niitä
joskiis joittenkin lukijaimmc mielestä otetuksi lehteen liikaakin).
Tällöin joutuu vaihtelun vuoksikin tekemään valikointia
ja siinä jää syrjään toisia, jos ei kokonaan hyljättynä,
niin odottamaan tilaisuutta. . Näin karttuu ylituotantoa
kasa, johon moni pala, jota alunperin ci ole roskakoriin
tuomittu, voi unohtua ja vanheta,
Sjis, pakinaystävämme, jos näin on käynyt tai käy, niin
•ymmärtäkää asia jo koettakaa pahastumisenne sovitella.
Tahi mietiskelkää, mikä heikkous on kyhäyksessännc mahtanut
olla, ja yrittäkää uudelleen. Olkaa vakuutetut siitä,
että toimittajalla ei ole ketään, ei näissä asioissa persoonallista
1'ihamiestäänkään kohtaan "puolueellisuutta". Kaikki pakin
a ystävät ovat ystäviämme.
• • »
Wiiidsorissa viime viikolla sattunut ruma tapaus, iasis-tiacn
ilmiö, on sitä laatua, että sen luulisi panevan jotakin
ajattelemaan ei vain tavallisten rauhalliseen ihmisten, mutta
niidenkin, jotka nykyistä kiihoitusta johtavat, epäluuloja ja
vihaa kylvävät. .Ximittäin se tapaus, kun sadat kollegion ja
keskikoulujen oppilaat tekivät hävitystä LPP.n toimistossa
jii pahoin pitelivät puolueen virkailijoita.
Tuntuu sentään hyxältä, ettei tuota tekoa ole vaieten
hyväksytty. Ei sitä kyi^ksynyt kaupungin pormestarikaan,
vaan sanoi, että se ole hysteerinen ja huono teko. "Roskajoukon
lyäkivalta on aina vääryyttä. Mahti ei ole oikeuden korvike."
Autotyöläisten union kolme johtajaa antoivat kohta
myöskin yhteisen lausunnon, että tuo mellakka on varoitusmerkki
kaikille canadalaisUle. "Lykkaustaktiikat, hysterian
ja tietämättöfjtyydentivutuottect, eivät hävitä kommunismia.
Kommunismi on aate, elämäntapa, ja
sitä voidaan vastustaa menestyksellisesti
vain paremmalla aatteella ja paremmalle
elämäntavalla . . . Meidän on vastustettava
poliittista vainoa missä hyvänsä
ja milloin tahansa se tapahtuu.
— Se seikka, että mielenosoittajien sallittiin
marssia Ouellctte avenueta pitkin
ja seisauttaa liikenteen poliisin
puiUtunuitta asiaan, osoittaa etteivät
lain ja järjestyksen valvojat ole valppaita
tilanteen suhteen."
Asumption kollegion oppilaatkin ovat
kokouksessaan tuominneet tuon hyökkäyksen.
"Me vastustamme sellaisia tekoja
kuin oli LPP:n toimistoon keskiviikkoiltana
tehty hyökkäys, emmekä me hyväksy
sitä, että kukaan meidän jäsenistämme
yhtyy sellaisiin kokouksiin tai
ryhmiin", sanoi presidentti Edward
.Uice puhuessaan oppilaiden järjestön
Itoin 200 jäsenelle.
"Me tarvitsemme voimakkaita oppilaiden
järjestöjä, mutta ne eivät saa toimia
roskajoukon vaikutuksen alaisena.
Me toivomme voivamme pianJaajentaa
tämän paremman Canadanrkansalais-liikkeen
kaikkiin, kouluihin tässä kau-pimgissoi
"KesJiivHkkoillan tapauksen alkuun-
,'pGnijat tekivät väärin ja lie ovat antaneet
väärän vaiktUelnian yleisölle, sekä
sitäpaitsi tehneet kommunistista tnart-tyyreja^
Me emme- saa suvaiten väkivallan
ajatusta, toimintaa tai psykologiaa
sillä se vie meidät rettelöihin."
LPP:n johtaja Tim Buck on lältettä-nyt
pääministeri Kingille Windsorin tapauksen
johdosta seitraavan sähkösano-mtan:
^ '
"lVindsorissa tapahtunut skandaalimainen
roskajoukon hyökkäys Cyril
^rincea, Michael Kennedyä ja Martin
Kiskia^ vastaan sekä hävityksen tekeminen
LPP:n päämajassa, liittovaltion
ja paikallisen poliisin seisoessa toimettomina
sivussa, vaatii ehdottomasti toimenpiteitä
teidän hallituksenne taholta.
Tämä fasistien tapainen roskajouk-koväkivaltaisuns
arvossapidettyjä työ-väenjohtajia
'ja laillisen poliittisen puolueen
toimistoa vastaan, on epäiiofiättä
^osa suunnitellusta kansallisesta toiminnasta
demokraattisia oikeuksia vastaan.
Ennen tätä lVindsorin tapausta tehtiin
mellakoivia hyökkäyksiä yleisiä kokouksia
vastaan minun äskeisen matkani aikana
länsi-Canadassa.
Minä kchoitan LPP.n puolesta:
"Että liittohallitus tuomitsee tämän
lVindsorissa tapahtuneen väkivallan
ja vandalismin.
"Että teidän hallituksenne yhdessä
lVindsorin viranomaisten kanssa toimittaa
täydellisen tutkimuksen Windsorin
mellakan johdosta, jotta saataisiin selville
ja tuotaisiin oikeuden eteen ne henkilöt,
jotka aikaansaivat sen ja käyttivät
oppilaita Hitlerin vtyrskyjoukkojen
tapaisesti,
"Että parlamentti hyväksyy tällä is-tm/
tokaudella oikeuksien lain, joka turvaa
kaikille canadalaisille, järjestytnis-,
kokoontumis-, paino- ja omantunnonvapauden."
Halusimme tuosta merkillisestä jutusta
ottaa tähän näin paljon, mistä selvenee,
että ylläoleva loppuvaotimus on
hyvin oikeutettu. — .iP.
K I R J K F X \- A l H T O A
Oscar D.: Kyllä se tule<? sopivana aikana.
Anni R.: TicUy asia. Pituuden suh-twn
vain alussa erehdyttiin.
Serkku Vikki: Julkaistaan.
Alina A.: Samoin.
Elli Maria: Samoin.
Tyyne Alina: Samoin.
Joel Niemi: Käyttökelpoisia ovat.
Kiitos.
Sivu 2 LAUANTAINA. HUHTIKUUN IV PÄIVÄNÄ, 1948
Toronto
lötiaanikyia, josta kÄS mUjoonakaupun^^
Kirj. ELLEN LINDEN
F O R T ROUILLE
Satoja vuosia sitten, kun valkoisen miehen jalka ei
ollut tallannut tämän mantereen kamaraa, olivat inti
sen riistarikkaissa nnetsissä käyneet heimosotiaan ja
telleet, ja sen tuhansissa järvissä ja joissa kanoottiaan mi
neet ja kalastelleet.
Atlantin rannikolla, nykyisen Nova Scotian lie'
Micmac-heimon jäsenet majaUivat. St. Lawrence-joen
noilla Montagnais-intiaanit metsästelivät. Xipissing, Kun
ja Superior järvien seudut olivat Ojibnay-heimon
koina. Lännen erämailla Blackfoot- ja lähempänä Hiidsi
Bayta Cree-intiaanit asustivat. Huron-heinio oli asettuit
Georgian Bayn tienoille. Nämä kaikki kuuluivat .\1]
kansaan.
'"^ Ontario-jäfven eteläpuolella ja nykyisen Yhdysv
.Atlantin rannikkomaakunnissa oleskelivat sotaiseen Iroqi
heimoon kuuluvat Mohawks-, Qneidas-, Onandogas-, Ga
gas- }a Senecas-heioaot Ja näinä muodostivat silloin "viid
heimon" kansaö, miitta kuri myöhemmin siihen liittyi
Fiiscarosas, niin sitä kutsuttiin "kuuden heimon" kansaii
Sen jälkeläfeiä on nytkin Brantfordin lähellä sijaitsevana
NatioBS reservillä oleyat intiaanit.
<^rgi»& Baytä kulkiessaan etelään metsästys- taib
lastusmatkoUlaan mtiaauut kulkivat Simcoe-järveltä Hollaii
jokea ja siitä: Humb^rrjoelle, jota pitkin he sitten kulkirjt
Ontario-järvelle. * Tätä paikkaa he kutsuivat "Toronto'.
Huron-intiaanien kielellä se merkitsee tapaamis- tai koko»
tiunispaikkaa. Tällä nimellä kutsuttiin epämääräistä alueö
Simcoe-järven ja Ontario-järven välillä. Joissakin van
missä kartoissa on myöskin Simcoe-järvi nimellä Torras
Lake ja Humber-joki Toronto-River.
Ontario-järvi ja Humber-joki samoin kuin lähellä
seva Don-jokikin olivat kalarikkaita, ja kun metsästys ja b
lastus olivat intiaanien pääelinkeinoja, niin muodostui IM
Humber-joen suuta kylä, jossa he majailivat, nimeltä Teiai
gon. Se oli suunnilleen sillä tienoUa, jossa on nykyinen Ti-ronton
Baby-point kaupunginosa. Intiaanien ainaisen
jeskelemisen vuoksi ei heidän kylänsä koskaan olleet yiJi-tuisesti
asuttuja. Jos riistan saanti jossain kävi huonommai-si,
muuttivat he toiseen paikkaan, jossa sitä oli runsaam"
K u n Champlain kuudennentoista vuosisadan alussa
pui St. Lawrence-joelle, oli hänen mukanaan nuori
Etienne Brule, joka jäi Huron-heimon luokse oppimaan'
dän kielensä, toimiakseen tulkkina ranskalaisille turkis*
vaihtajille eli ostajile. Hän oli ensimmäinen valkoinen irJes.
joka on ollut Torontossa.
Turkisten vaihto intiaanien kanssa oli jo keiiitt\#
huomattavaksi. Canadalaiset turkikset olivat hyvin
tuja Euroopassa, kuten ne ovat nytkin. .Mussa olivat in'
nit ne k.^mooteillaan kuljettaneet St. Lawrence-jokea
Atlantin rannoilla odotteleviin laivoihin, jossa he
niistä helmiä, kankaita ja'muuta rihkamaa. Mutta kau
kehittyi kilpailu englantilaisten ja ranskalaisten välille. ^
lantilaiset'olivat asettuneet asumaan Uuden Englannin o»
kuntiin (nykyiset U. S . Am Atlantin rannikot) ja se oli
lännin alusmaata. Ranskalaiset olivat asettuneet St.
rence-joen rannoille ja Quebec f)erustettiin v. 1608. ja »3"
lisää valkoihoisia saapui, vaikka vastukset olivatkin suui*
mutta voitot turkiskaupasta suunnattomat.
Alussa intiaanit olivat suhtautuneet valkoihoisiin }^
vällisesti, mutta kun nämä väärinkäyttivät tätä ystä\-}}^
niin luonteeltaan raakana ja epäluuloisena intiaanit aikoo*
vainota heitä, ja jokainen uutisasukaskylä oli varusti-tu^
kuin linnoitus.
Kaupan yhä laajetessa Montreal perustettim v. 16^--
Fort Frontenac nykyisen Kingstonin paikkeille perustet
v. 16 73-.
P:nglantilaisten asutus alkoi silloin jo levetä Nia?^
lähelle, ja kun Onlario-järven ympäristöllä "^^/-^''''j^
intiaanit alkoivat kuljettaa turkiksiaan englantilaisten^
toasemille. niin .se vain lisäsi muutenkin huonoja välejä-kalaiset
ja englantilai.set olivat ennen kierrollossaan
sia ostamassa vain rauhallisesti keskustelleet. poUeli^-^^^
pun tupakkia ja .sitten taas eronneet omille teilleen. •
Euroopassa näiden maiden välillä käydyt sodat ^ ^ " ' ^^
kaikuna tännekm ja englantilaisten tckcmiit ha\nt)
ranskalaLsasutuksille Atlantin rannikolla aloittivat tois^^
sisataa kestävän ajanjakson, jolloin ci ainoastaan
kaupasta, vaart myöskin tämän uuden maan omt ^
johti verisiin kahakoihin, jossa intiaania käylc^J"'
mailakin puolella välikappaleena toisen tuhoami5<
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 17, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-04-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480417 |
Description
| Title | 1948-04-17-02 |
| OCR text | (KAUNOKiRJALUNEN VIlKKOLEHTDs Published and prlnteä by the Vapaus Publishbig Company Limited. 100-102 Etaa Street West, Sudbury, Ontario- Regtetered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Liekki Ihnestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaimokIrJalUsta luettavaa kaikilta aloilta. TOJiUSHINNAT: YHDYS VAI.TOIHIN: 1 vuosikerta $250 1 vuosikerta .$3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80 3 kuukautta 75 ' ./ SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta ..$3.75 6 kuukautta 2.00 SLMOITUSHINNAT: 60 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehllle myönnetään 20 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 1(HK]Ö2 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoituicset osoitettava: P. O. BOX 69 L I E K K I SUDBURT, ONT. Toimttttkseii kulmasta Tämän numeron "Kotikulmassa" nyt alkaa Toronton huvaus, jota tulee jatkumaan monissa numeroissa.- EUen Linden on tehnyt perusteellista työtä, uhrannut paljon aikaa ja nähnyt paljon vaivaa kerätessään kuvauksensa aineita, pcrikoessaan arkistoja y.m. Lausumme hänelle parhaan kiitoksemme siitä — ensinnäkin. • * * - ; ' PakinaystävUlemme, tai joillekin- heistä, on nyt aihetta jutella jotakin, avonaisesti kuten tavallisesti. Se on selvä juttu,, että pakinoiden kyhää jät .ovat Liekin parhaita ystäviä. He tahtovat kantaa kortensa sen hyväksi ja nauttivat tunnossaan siitä. Toimittaja sen kiitollisuudella tietää. Mutta erilaisia ovat tuotteet ja taito. Joissakin jutuissa kirjoitustaito aivan luonnollisesta syystä on perin alkeellista, mutta sisällössä saattaa olla "jotakin", mikä tekee sen julkaisemisen arvoiseksi. Toisissa saattaa kaikki puolet olla niin heikkoja, ettei niitä parhaatla tahdollakaan voi julkaista. Mutta jokainen kuitenkin — semmoisiahan mc olemme — tahtoisi nähdä kyhäyksensä julkaistuna ja pahastuu kun ci sitä näe. Ei sentäämaivan kaikki tee niin, vaan •usein on aloittelijan kyhäyksen lopussa huomautus: "Jos katsotte, ettei tämä ole jidkaisemisen arvoinen, ttiin pistäkää paperikoriin, en siitä pahastu, yritän uudelleen." Se osoittaa, ettei kirjoittaja ole ainakaan yliarvioinut tuotettaan ja sellaisia on helppo reilusti käsitellä — ja vieläpä hyvin usein juuri sellaiset ovat julkaisemisen arvoisia. Mutta on joku sellainenkin, joka ilmaisee suoran loukkaantumisensa ja vioit- \ teensä, kun hänen kyhäystään ei ole lehdessä näkynyt. Luulottelee toimittajan olevan puolueellisen jne. ja sanoopa nuoraan, että toimittaja on VELVOLUXEN julkaisemaan jokaisen ystävien pakinan, "koska kirjoittaja on kerran sen <.'aivan nähnyt". — Mutta, ystävät, tuossa on väärä käsitys. Sitä velvollisuutta ei toimittajalla ole, ei voi, eikä saa olla. Sitäpaitsi pakinajuttuja ttdee joskus paljon enemmän kuin säännöllisellä menolla voidaan jid kaista (ttdee pa niitä joskiis joittenkin lukijaimmc mielestä otetuksi lehteen liikaakin). Tällöin joutuu vaihtelun vuoksikin tekemään valikointia ja siinä jää syrjään toisia, jos ei kokonaan hyljättynä, niin odottamaan tilaisuutta. . Näin karttuu ylituotantoa kasa, johon moni pala, jota alunperin ci ole roskakoriin tuomittu, voi unohtua ja vanheta, Sjis, pakinaystävämme, jos näin on käynyt tai käy, niin •ymmärtäkää asia jo koettakaa pahastumisenne sovitella. Tahi mietiskelkää, mikä heikkous on kyhäyksessännc mahtanut olla, ja yrittäkää uudelleen. Olkaa vakuutetut siitä, että toimittajalla ei ole ketään, ei näissä asioissa persoonallista 1'ihamiestäänkään kohtaan "puolueellisuutta". Kaikki pakin a ystävät ovat ystäviämme. • • » Wiiidsorissa viime viikolla sattunut ruma tapaus, iasis-tiacn ilmiö, on sitä laatua, että sen luulisi panevan jotakin ajattelemaan ei vain tavallisten rauhalliseen ihmisten, mutta niidenkin, jotka nykyistä kiihoitusta johtavat, epäluuloja ja vihaa kylvävät. .Ximittäin se tapaus, kun sadat kollegion ja keskikoulujen oppilaat tekivät hävitystä LPP.n toimistossa jii pahoin pitelivät puolueen virkailijoita. Tuntuu sentään hyxältä, ettei tuota tekoa ole vaieten hyväksytty. Ei sitä kyi^ksynyt kaupungin pormestarikaan, vaan sanoi, että se ole hysteerinen ja huono teko. "Roskajoukon lyäkivalta on aina vääryyttä. Mahti ei ole oikeuden korvike." Autotyöläisten union kolme johtajaa antoivat kohta myöskin yhteisen lausunnon, että tuo mellakka on varoitusmerkki kaikille canadalaisUle. "Lykkaustaktiikat, hysterian ja tietämättöfjtyydentivutuottect, eivät hävitä kommunismia. Kommunismi on aate, elämäntapa, ja sitä voidaan vastustaa menestyksellisesti vain paremmalla aatteella ja paremmalle elämäntavalla . . . Meidän on vastustettava poliittista vainoa missä hyvänsä ja milloin tahansa se tapahtuu. — Se seikka, että mielenosoittajien sallittiin marssia Ouellctte avenueta pitkin ja seisauttaa liikenteen poliisin puiUtunuitta asiaan, osoittaa etteivät lain ja järjestyksen valvojat ole valppaita tilanteen suhteen." Asumption kollegion oppilaatkin ovat kokouksessaan tuominneet tuon hyökkäyksen. "Me vastustamme sellaisia tekoja kuin oli LPP:n toimistoon keskiviikkoiltana tehty hyökkäys, emmekä me hyväksy sitä, että kukaan meidän jäsenistämme yhtyy sellaisiin kokouksiin tai ryhmiin", sanoi presidentti Edward .Uice puhuessaan oppilaiden järjestön Itoin 200 jäsenelle. "Me tarvitsemme voimakkaita oppilaiden järjestöjä, mutta ne eivät saa toimia roskajoukon vaikutuksen alaisena. Me toivomme voivamme pianJaajentaa tämän paremman Canadanrkansalais-liikkeen kaikkiin, kouluihin tässä kau-pimgissoi "KesJiivHkkoillan tapauksen alkuun- ,'pGnijat tekivät väärin ja lie ovat antaneet väärän vaiktUelnian yleisölle, sekä sitäpaitsi tehneet kommunistista tnart-tyyreja^ Me emme- saa suvaiten väkivallan ajatusta, toimintaa tai psykologiaa sillä se vie meidät rettelöihin." LPP:n johtaja Tim Buck on lältettä-nyt pääministeri Kingille Windsorin tapauksen johdosta seitraavan sähkösano-mtan: ^ ' "lVindsorissa tapahtunut skandaalimainen roskajoukon hyökkäys Cyril ^rincea, Michael Kennedyä ja Martin Kiskia^ vastaan sekä hävityksen tekeminen LPP:n päämajassa, liittovaltion ja paikallisen poliisin seisoessa toimettomina sivussa, vaatii ehdottomasti toimenpiteitä teidän hallituksenne taholta. Tämä fasistien tapainen roskajouk-koväkivaltaisuns arvossapidettyjä työ-väenjohtajia 'ja laillisen poliittisen puolueen toimistoa vastaan, on epäiiofiättä ^osa suunnitellusta kansallisesta toiminnasta demokraattisia oikeuksia vastaan. Ennen tätä lVindsorin tapausta tehtiin mellakoivia hyökkäyksiä yleisiä kokouksia vastaan minun äskeisen matkani aikana länsi-Canadassa. Minä kchoitan LPP.n puolesta: "Että liittohallitus tuomitsee tämän lVindsorissa tapahtuneen väkivallan ja vandalismin. "Että teidän hallituksenne yhdessä lVindsorin viranomaisten kanssa toimittaa täydellisen tutkimuksen Windsorin mellakan johdosta, jotta saataisiin selville ja tuotaisiin oikeuden eteen ne henkilöt, jotka aikaansaivat sen ja käyttivät oppilaita Hitlerin vtyrskyjoukkojen tapaisesti, "Että parlamentti hyväksyy tällä is-tm/ tokaudella oikeuksien lain, joka turvaa kaikille canadalaisille, järjestytnis-, kokoontumis-, paino- ja omantunnonvapauden." Halusimme tuosta merkillisestä jutusta ottaa tähän näin paljon, mistä selvenee, että ylläoleva loppuvaotimus on hyvin oikeutettu. — .iP. K I R J K F X \- A l H T O A Oscar D.: Kyllä se tule sopivana aikana. Anni R.: TicUy asia. Pituuden suh-twn vain alussa erehdyttiin. Serkku Vikki: Julkaistaan. Alina A.: Samoin. Elli Maria: Samoin. Tyyne Alina: Samoin. Joel Niemi: Käyttökelpoisia ovat. Kiitos. Sivu 2 LAUANTAINA. HUHTIKUUN IV PÄIVÄNÄ, 1948 Toronto lötiaanikyia, josta kÄS mUjoonakaupun^^ Kirj. ELLEN LINDEN F O R T ROUILLE Satoja vuosia sitten, kun valkoisen miehen jalka ei ollut tallannut tämän mantereen kamaraa, olivat inti sen riistarikkaissa nnetsissä käyneet heimosotiaan ja telleet, ja sen tuhansissa järvissä ja joissa kanoottiaan mi neet ja kalastelleet. Atlantin rannikolla, nykyisen Nova Scotian lie' Micmac-heimon jäsenet majaUivat. St. Lawrence-joen noilla Montagnais-intiaanit metsästelivät. Xipissing, Kun ja Superior järvien seudut olivat Ojibnay-heimon koina. Lännen erämailla Blackfoot- ja lähempänä Hiidsi Bayta Cree-intiaanit asustivat. Huron-heinio oli asettuit Georgian Bayn tienoille. Nämä kaikki kuuluivat .\1] kansaan. '"^ Ontario-jäfven eteläpuolella ja nykyisen Yhdysv .Atlantin rannikkomaakunnissa oleskelivat sotaiseen Iroqi heimoon kuuluvat Mohawks-, Qneidas-, Onandogas-, Ga gas- }a Senecas-heioaot Ja näinä muodostivat silloin "viid heimon" kansaö, miitta kuri myöhemmin siihen liittyi Fiiscarosas, niin sitä kutsuttiin "kuuden heimon" kansaii Sen jälkeläfeiä on nytkin Brantfordin lähellä sijaitsevana NatioBS reservillä oleyat intiaanit. <^rgi»& Baytä kulkiessaan etelään metsästys- taib lastusmatkoUlaan mtiaauut kulkivat Simcoe-järveltä Hollaii jokea ja siitä: Humb^rrjoelle, jota pitkin he sitten kulkirjt Ontario-järvelle. * Tätä paikkaa he kutsuivat "Toronto'. Huron-intiaanien kielellä se merkitsee tapaamis- tai koko» tiunispaikkaa. Tällä nimellä kutsuttiin epämääräistä alueö Simcoe-järven ja Ontario-järven välillä. Joissakin van missä kartoissa on myöskin Simcoe-järvi nimellä Torras Lake ja Humber-joki Toronto-River. Ontario-järvi ja Humber-joki samoin kuin lähellä seva Don-jokikin olivat kalarikkaita, ja kun metsästys ja b lastus olivat intiaanien pääelinkeinoja, niin muodostui IM Humber-joen suuta kylä, jossa he majailivat, nimeltä Teiai gon. Se oli suunnilleen sillä tienoUa, jossa on nykyinen Ti-ronton Baby-point kaupunginosa. Intiaanien ainaisen jeskelemisen vuoksi ei heidän kylänsä koskaan olleet yiJi-tuisesti asuttuja. Jos riistan saanti jossain kävi huonommai-si, muuttivat he toiseen paikkaan, jossa sitä oli runsaam" K u n Champlain kuudennentoista vuosisadan alussa pui St. Lawrence-joelle, oli hänen mukanaan nuori Etienne Brule, joka jäi Huron-heimon luokse oppimaan' dän kielensä, toimiakseen tulkkina ranskalaisille turkis* vaihtajille eli ostajile. Hän oli ensimmäinen valkoinen irJes. joka on ollut Torontossa. Turkisten vaihto intiaanien kanssa oli jo keiiitt\# huomattavaksi. Canadalaiset turkikset olivat hyvin tuja Euroopassa, kuten ne ovat nytkin. .Mussa olivat in' nit ne k.^mooteillaan kuljettaneet St. Lawrence-jokea Atlantin rannoilla odotteleviin laivoihin, jossa he niistä helmiä, kankaita ja'muuta rihkamaa. Mutta kau kehittyi kilpailu englantilaisten ja ranskalaisten välille. ^ lantilaiset'olivat asettuneet asumaan Uuden Englannin o» kuntiin (nykyiset U. S . Am Atlantin rannikot) ja se oli lännin alusmaata. Ranskalaiset olivat asettuneet St. rence-joen rannoille ja Quebec f)erustettiin v. 1608. ja »3" lisää valkoihoisia saapui, vaikka vastukset olivatkin suui* mutta voitot turkiskaupasta suunnattomat. Alussa intiaanit olivat suhtautuneet valkoihoisiin }^ vällisesti, mutta kun nämä väärinkäyttivät tätä ystä\-}}^ niin luonteeltaan raakana ja epäluuloisena intiaanit aikoo* vainota heitä, ja jokainen uutisasukaskylä oli varusti-tu^ kuin linnoitus. Kaupan yhä laajetessa Montreal perustettim v. 16^-- Fort Frontenac nykyisen Kingstonin paikkeille perustet v. 16 73-. P:nglantilaisten asutus alkoi silloin jo levetä Nia?^ lähelle, ja kun Onlario-järven ympäristöllä "^^/-^''''j^ intiaanit alkoivat kuljettaa turkiksiaan englantilaisten^ toasemille. niin .se vain lisäsi muutenkin huonoja välejä-kalaiset ja englantilai.set olivat ennen kierrollossaan sia ostamassa vain rauhallisesti keskustelleet. poUeli^-^^^ pun tupakkia ja .sitten taas eronneet omille teilleen. • Euroopassa näiden maiden välillä käydyt sodat ^ ^ " ' ^^ kaikuna tännekm ja englantilaisten tckcmiit ha\nt) ranskalaLsasutuksille Atlantin rannikolla aloittivat tois^^ sisataa kestävän ajanjakson, jolloin ci ainoastaan kaupasta, vaart myöskin tämän uuden maan omt ^ johti verisiin kahakoihin, jossa intiaania käylc^J"' mailakin puolella välikappaleena toisen tuhoami5< |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-17-02
