Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 6, 1948

              V i
f
> 1
1 !
1
(KAVNÖKiRfÄlJJNEN VIIKKOLEHTI)
Publlshed and printed by the Vapaus Publishing Company
limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario^
Reirlatcred at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter. ^
Xiekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisäl­täen
pdtaota kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $250 1 vuosikerta . . . $3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta , 1.80
3 kuukautta ...^ .75
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
l vuosikerta $3.75 6 kuukautta ^.Oa
ILMOITUSHINNAT:
- 50 senttiä palstatttumalta. Hiivin, kiitosilmoitus $2.00. Eri­koishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
A^amiehille myönnetään 20 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY, ONT.
T<tascn on edessämme päivä, jota juhlitaan sunnuntain
tienoissa virallisesti ^ pnä maaliskuuta. N im. kansainväli­nen
naistenpäivä. Eikä suinkaan suotta. Ei ole sen merki­tys
vähäinen, jos katsellaan sen tarkoitusta ja sitä taustaa,
minkä kautta siihen on tultu: naisten yhtymiä ja taisteluita
eri maissa, erikoisesti vanha kotimaamme niihin luettuna.
Naisten Viirissä kirjoitetaan tästä asiasta joftikin, jonka
voimme semmoisenaan lainata.
"Maaliskuun S p. tulee kuhmeeksi neljäkymmentä vuot­ta
ensimmäisestä naistenpäivän vietosta, joka tapahtui Ame­rikassa
V. 1908 naisten äänioikeuskavtppailun merkeissä. Sii­hen
saakka oli äänioikcustaistelu Amerikassa rajoittunut etu-^
päässä keskiluokkalaisnaisiin, jotka sitä vaativat omien per­soonallisten
etujensa vuoksi. Mutta jo vuonna 1908 se sai
voimakkaan liittolaisen työväenluokasta ja siitä saakka ovat
työläisnaiset kautta maailman tuoneet naistenpäivälle samoin
kuin yleensä naisliikkeelle työläisnaisten erikoisvaatimukset
äänioikeusvaatimuksen lisäksi.
.Xiinpä noissa ensimmäisissä naistenpäivän mielenosoi­tuksissa
V. 1908 hyväksyttiin päätöslauselmia missä vaadit',
tiin naisille parempia työ-^ja olosuhteita. Mutta innostus oli
orkeimmillaan kun tehtiin esitys, että asetettaisiin määrä­päivä,
jolloin naiset viettäisivät omqd' päiväänsä kautta maa­ilman.
Maaliskuun 8 p. esitettiin tuoksi päiväksi. Vuonna
1910, kuten tiedämme, tuli tämä esitys hyväksytyksi Köö-pcnhamirtassa
sosialististen naisten kansainvälisessä konfe­renssissa.
SHtä lähtien on se ollut työtätekevien naisten kan­sainvälinen
solidarisuuden j>äivä, omistettu naisten tasaver­taisuuden
ja rauhan puolesta taistelun symbaaliksi."
Ja edelleen selostetaan tätä asiaa:
"Xaisliikc syntyi Amerikassa jo vHmc vuosisadan ensim­mäisellä
puoliskolla jolloin täällä vallitsi vielä neekeriorjuus.
Kun naiset alkoivat kauhistellen ajatella henkiorjuudcn epä­inhimillisiä
muotoja, havaitsivat he itsekin olevansa puolit­tain
orjia ja niinpä syntyi naisten liike oikeuksiensa puolesta
rinnan orjien vapauttamisliikkeen kanssa.
Xiinpä tnatkusti niihin aikoihin täältä seitsemän' naista
Lontoossa pidettyyn orjuusvastaiseen konferenssiin lausuak-sccn
sicHä painavan sanansa. Mutta kun he aikoivat asettua
istuntosaliin miesedustajien joukkoon, syntyi siitä meteli.
Xaisetko miesten joukkoon täysivaltaisina edustajina N Ei
mitään sellaista. Ja niin kiivaan väittelyn jälkeen naiset
karkoitcttHn kuuntelija parvekkeelle. Tämä suututti tietysti
naisia.
Näiden naisedustajien joukossa on kaksi Amerikan nais­liikkeen
historiaan ikuisesti''nimensä piirtänyttä, nimittäin
Elizabeth Cady Stanton ja Lucretia Mott, Tuosta istun­nosta
lähdettyään he päättiväl Amerikaan palattuaan julki­sesti
ryhtyä ajamaan naisasiaa.
Niinpä aikojen kuluttua heinäkuun 19 ja 20 p. 18^8, siis
tänä vuonna täsmälleen sata vuottxi sitten, pidettiin Scneca
Fallsissa ensimmäinen naisten kokous, josta lasketaan tiais-liikkeen
alku .tmcrikassa."
Niin on naisten ja erikoisesti työläisnaisien liikkeen
kanssa tultu siihen, missä nyt olemme, mutta niiden merki­tys
ei ole loppunut. Edelleenkin on naisilla yhteistä toimin­nan
syytä eri maissa, erikoisesti taistelu edistyksen ja pysy­vän
rauhan puolesta ja taantumusta, fasismia, hintakiskontaa
ja muita sellaisia elämän painajaisia vastaan.
Työläishailiat
Paljon ne kestämät työläishartiat,
raskas, raskas, niillä on taakka.
Maailman tukena ovat ne olleet
hdmtosta lapsenkehdosta Jaakko.
Paijon ne kestävät työläishartiat,
niUlä on tehtah, temfelit ja linnat.
Nepä ne kantavat nautinnon huuman,
riemun ja ilon kallUtit hinnat.
Paljon ne kcstäyät työläishartiat,
niissä on vallan ja vaiman juuref.
Niiliäpä, kunniankrumiud kantain,
rehkivät mammönamähtajat suuret.
Paljon kestävät työläishartiat,
— työläiset itse vaan uinuvat unta.
Moni ei ymmmärrä, hänenkin että ^
harteilla lepääpi yhteiskunta.
Paljon ne kärsivät työläishartiat,
taakkansa alla ne köyryksi saavat.
Saavat ne kokea tuhannet tuskat,
sietää syvät ja kipeät haavat.
Paljon ne kestävät, paljon ne kärsivät
maailman elävät tuet ja pylväät.
— Mutta kun suoriksi saavat ne keirrän,
horjuvat silloin korskat ja ylväät.
Ja kerran ne suortuvat, tuntevat olleen
Kylliksi kattan tukena toisten.
Ja silloinpa työläiset nousevat arvoon,
kyltyen osaan kurjien loisten.
JUSSI R.\ITIO.
Kunnianosoitus Albert
^ Einsteinille
N.- Y:n .\stor-hotellissa ojennettHn
äskettäin huomatun "One \Vorld"-jär-jestön
kunnialahja tunnetulle atomitie-teilijälle
ja relativiteetti§ysteemin kek­si
jäHe, Albert Einsteinille. "One WoTld"-
järjestö on perustettu Wendell \Vilkieri,
tunnetun amerikalaisen politiikon muis­toksi,
joka kirjassaan "One \Vorld-' ku­vaili
maailman mahdollisuuksia muo­dostua
rauhan maaksi ihmiskunnalle.
Kunniamainintojen jakajakomiteassa on
AS huomattavaa jäsentä ja antoi se tä-jTiän
tilaisuuden tunnetim englantilaisen
ekonomistin ja Nobel-palkinnon saajan
Norman .Engelin kunniaksi. Hänelle o-jennettiin
myös tämän seuran kunnia-lahja
"ansioistaan maailman rauhan hy-.
vaksi." .
Einsteinille pidetyssä puheessa mai­nittiin
hänen olevan "maailman johta-
\imman tiedemiehen kosmologiassa ja
uudessa atomitieteessä, joka seisoo korr
keana moraalisena tukena tällä hetkellä
ihmisyydelle."
Amerikkalaisen muistomerkki
Siperiassa
Tassin uutistoimiston uutisen mukaan
on joukko venäläisiä tiedemiehiä löy­tänyt
muistomerkin, joka on aikoinaan
pystytetty amerikalaiselle de Long-ni­miselle
tutkimusmatkailijalle, joka 11
toverinsa kera menehtyi Lena-joen suis­tossa
pohjois-Siperiassa v. 1881.
^luistomerkki, puinen risti, oli ns.
Amerikan vuorella aivan vuoren hui­pulla
lähellä sitä paikkaa, missä ame­rikkalaisen
ai^tiikan tutmikusretkikun-r.
an 11 jäsentä kuoli nälkään 67 vuotta
sitten.
Sivistykseen, oppineisuuteen, käy tie nykyään varalli­suuden
tautia, mutta jitkuncn määrä sitä on jokaisen saa­vutettavissa
myöskin kirjallisuuden kautta. —^
Ollakseen onnellinen miehen kanssa
täytyy naisen oppia häntä ymmärtä­mään
paljon ja rakastamaan vähän, kun
taas miehen, ollakseen onnellinen nai­sen
kanssa, on opittava häntä ymmär­tämään
vähän ja rakastamaan paljon,
sanoo joku viisas. ,
UEKIN YSTÄVÄ: Uanki yksi uusi
tHans UekUle toukokuuhun mennessä.
Sivu 2 LAUANTAINA, MAAiaSKUUN 6 PÄIVÄNÄ. 1948
Kansamvairien naisteii{)aivä, jota olemme totti
viettämään maaliskuim alkuviikkona (sille omistettu'|^|
oikeastaan on 8 paivä>' ön taas lähellä. Kovalla toubuUa \^
rustaudutaaii joiut puolella ya^taamottan^ päi^. Sj
önkin suuriinerkityksellaien; monesfoi syystä. Sillä on tarkil
tus saada yhä stmremmat joukot ,ynimä
maa kodissa Ja yhteiskunnas^ toimeenpa^ valisti]
tilaisimksia, ja se on santialla kulu tflannekatsaiis mebö,
vuoden saavutuksim.
Kun seuraa historiaa, niin paljon on päästy eteenjäij
naiskysymyksessäkin. Entisajan nainen oli täydellinen ojji
ia miehensä mielivallan alainen, jopa siinä määrin, ettei häj
saanut esiintyä;,vieraiden läsnäollessa eikä aterioida
kanssaan. Taitai se tapa olla Vieläkin joittenkin alkuastei&i
olevien kansanheimojen keskuudessa. Mentiinpä niinkin
källe, että oli kyseosa, oliko naisdlä; edes sielua, aivoista j*;
aumattakaan. Ylhäfeön keskuudessa nainen oli vain yiji
ylimääräinen koru kodissa. Mitään itsenäisiä ajatuksia e'
hänellä saaäiut olla. Eikä ole kovinkaan pitkä aika meni»
syy teen'jolloin naisella ei olliit sanomista eli valtaa valita it
" selleen aviopuolisoa. Eikä sitä qle kaikkialla vieläkään.
'VTom yipeydeliä mainita, ettöSuonii, meidän.entina!
kotimaamme, oli "luullakseni ensimmäinen maa, joka aiäa
naisilleen yhtäläisen ja tasa-arvoisen äänioikeuden miestoi
rinnalla, ja se tapahtui v. 19G7, siis Heljäkymmentä vuoäi|
taaksepäin, ja viime vuenna juhlivat Suomen naiset ään»
kcutensa 40-vuotisjuhlaa. Se oa.pitfe jakso edistyksen tj^
vaimolla, ja tana jmvänä Suomen. nainen pystyy denaaj
tasa-arvoisena toverinsa miehen rinnalla inhimillisen eSnä
kaikilla aloilla.
Kuinka arvaamattoman' suuri' merkftys onkaan naia^
äidin, kehityksellä tulevaa sukupolvea kohtaan, sillä äitiia^
joutuu olemaan lasta lähimpänä siitä luonnonomaisesta sjjs-i
tä, että isän, perheen toimeentulon vuoksi, on oltava {KHS
lapsen lähettyviltä. Siis mitä tietoisempi äiti on, sen p M
min häh voi ohjata lapsen kehitystä ja kasvua alkuaskeliäij
alkaen. Sota-aika tosin vei äidinkin palkkaorjaksi, ]'
lapset oli jätettävä sellaiseen hoitoon .mitä oli tilaisu
saamaan. Suomessa on tässäkin menty eteenpäin, siellä a]
enemmän lastenseimiä ja hoitopaikkoja verrattuna maan zsi^
kaslukuun. '
Canadan Suomalaisen Järjestön perustamat ja sen dj
teydessä toimivat naistenkerhot kautta maan ovat olleet mi
rena tekijänä ftiin kehityksen kuin aine^ellisenkin edun to;
naita katsottuna. Varsinkin Suomiaputyö, joka virallisefj
päättyi vuoden vaihteessa, oli melkein poikkeuksetta nä
kerhojen uutterasta ja uhr^iutuvasta työstä riippuvaias
Luonnollisesti naiset kerhoissaan huolehtivat kerättyjeni
lahjoitettujen vaatteiden puhdistuksesta ja kuntoonlaittaa
sesta. Monet iltapäivät ja illat häärättiin ahkerasti, että
te- ja tavaralähetykset voitiin siistinä ja asiaankuulun^i
järjestyksessä lähettää kotimaan hätääkärsivien hyväiii j
tarpeeksi.
Nyt kun se työ on loppuun suoritettu, ovat naiske
uusin innoin alkaneet jälleen toimintansa, niin kehi
kuin edelleenkin aineellisen avustuksen merkeissä. K'
rityö vaatii jokaisen nafeen ja miehen käsikädessä vaati
itselleen ja koko työtätekevälle luokalle ne elämän mahi
suudet, jotka kuuluvat kaikille, eikä vain harvoille yksO
Saakoon siis naistenpäivä kaikkialla osakseen pai
kannatuksen ja ymmärryksen. Ja kun taas astumme uo
toimintavuoden taipaleelle, säilyköön ja kasvakoon ent;
innostus, että joukkomme kasvaisi moninkertaisesti.
S. E. G.
Tietoa tipottain
Kerännyt T—O N—I.
MISTÄ MUST.ALAISET OV.^T L.^HTöISlN?
Mustalaiset ovat hyvin salaperäistä kansaa. Suunni
siihen on se, että he ovat melkein poikkeuksetta U^^^
kansaa ja niin ollen heillä ei ole sanomalehtiä tahi muita
lineitä, millä voisivat tehdä itsensä tunnetuksi muulle ^
malle. Näin ollen he ovat monien satojen vuosien a
menettäneet itsekin tietonsa omasta alkuperästään. H
kieliänsä tutkimalla ovat tiedemieheP tulleet siihen lulok
että he ovat alunperin, lähteneet Intiasta noin tuhat
sitten ja kulkeutuneet länteen ja pohjoiseen niin hilj
heidän kielensä on sekoittunut sillä matkalla toisim
Eurooppaan he ovat saapuneet ensin Espanjaan jo yn
neliä vuosisadalla ja sitten hiljalleen muihin maihin (
meen vasta l SOO-luvuUa RuotsisU). Sittemmin heila ©o
kcutunut myöskin .Amerikkaan ja Omadaan, vaikka ei
hiljaa,