1955-08-13-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIIUALUNEN VIIKKOLEHTI)
1
LIEKKI, the only Finnish literary weeWy in Canada
•published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street WESt, Sudbury; Ontario
Registered at the Post Office Departmenti Ottawa as
second class matter, * -
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta ,.$4.00 l vuosikerta $5.00
6 kuukautta 2.25 6 kuukautta 2.75
3 kuukautta : 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . .$300
ILMOITUSHINNATi
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4X)0: Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilinottajen
on lähetettävä maksu etukäteen. -
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Pubhshing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Asiamiehille myönnerään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettavji; -
0
P. O. BOX 69
LIEKKI
SUDBURY. ONTABIO
Toista viikkoa sitten ilmoitettiin, että International Nic-
\ke\ Company ja sen työläisiä edustava Mine-Mill unioovat
päässeet sopimukseen palkka- ja työehtoneuvotteluissa, jotka
Itänä vuonna nuiodostuivat erikoisen sitkeiksi. Kuten hy\'in
piuistetaan, antoi yhtiö neuvottelujen alkuvaiheessa ymmärtää,
että se kieltäytyy melkeinpä kaikista myönnytyksistä ja
t t t ä se ei tahdo edes keskustella eläkejärjestelmän parantamisesta.
Kun asiat lopulta kehittyivät siihen pisteeseen, että unio
jyhtyi täydellä todella valmistamaan lakkotaisteluä ja kun
työläiset valtavalla äänten enemmistöllä antoivat lakon ju-listamiisoikeuden
union johdolle, joutui yhtiön johto perääntymään
alkuperäisestä asenteestaan ja niin saatiin mainio
sopimus aikaan, vältettiin katkera, molemmille puolille suuria
menetyksiä aiheuttava lakkotaistelu.
Mine-Mill union ja sen 15—16,000 työläisen voittama
uu.-i työehtos^n^i»^»^ y^si kaikkein parhaita sopimuksia
mitä Canadan työläiset ovat voittaneet. Palkat nousivat keskimäärin
5 prosentilla, joten nyt kaivostyöläisten peruspalkka»
on ^l.9(i ja ' 4 senttiä tunnilta ja siitä ylöspäin. Vielä huomattavampi
kuin tuntipalkan nousu oli. on eläkejärjestel-n
ä ä n voitettu jiarannus. sillä alenihan eläkeikäraja 65 vuo-dest:
i 60 vuoteen. Xyt voivat Sudbiiryn ja Port Colbornen
nikkelikaivoksien ja sulattimojen työläiset jäädä eläkkeelle
60 vuotta täytettyään, jos kat-^ovat s?n tarpeelliseksi. Sai-muksic-
n sattuessa se voi tapahtua jo aikaisemminkin.
Kaikkien oikeamielisten ihmisten on ilolla tunnustettava,
että nikkelinkaivajilla on todella hyvä unio, josta he voijat
olla ylpeitä. Heillä on sc^llaiset henkilöt union toimitsijoina,
joita eivät yhtiön uhkailut voi peloittaa ja jotka
osaajat arvioida milloinka työläisillä on mahdollisuus parantaa
elintasoaan yhtiön :nahtailui;ta huolimalta. Samalla on
luonnollisesti annettava tunnustus myöskin tuhansille nikkeliakin
työläisille, jotka nytkin käytyjen sitkeiden neuvottelujen
ajan seisoivat päättävästi uni:-;n johdon takrtna ja valmistautuivat
taisteluun. Se oli mainio osoitus kaikille muille
työläisille siitä, mitä yksimielisyydellä voidaan saada aikaan.
Tämä esimerkki tulisi työläisten ja yleensä kaikkien tavallisten
kansanihmisten ottaa huomioon kaikissa pyrinnöissään.
» * »
Jos meille olisi vielä 30—40 vuotta sitten puhuttu va-kavasr-
a mielessä matkustamisesta kuuhun ja sitä varten väliasemien
perustamisesta kuun ja maan välille, olisimme me
pitäneet puhujaa vähintään hiukan pehmeä-älyisenä. Tällä
•l;ertaa maailman sanomalehdet kuitenkin kertovat suurin
otsikoin ja aivan vakavissaan, kuinka tuollaisen väliaseman
rakentamissuunnitelmat ovat kehittymässä ja että jo toden-räköisesti
ainakin vuonna 1^58 saamme nähdä uuden keinotekoisen
taivaankappaleen, joka huimaa vauhtia kiitää eteenpäin
maan ilmapiirin laitaosilla.
Tällaisen suunnitelman — alustava suunnitelma kuuhun
suoritettavaa lentoa varten — toteuttamisessa kerrotaan
Neuvostoliiton okvan johdossa, joskin myöskin \Tidys\'al-loissa
työskennellään samanlaisten suunnitelmien toteuttamiseksi.
Tällaiset tavallista maallikkoa hämmästyttävät suunnitelmat
otetaan kuitenkin nykyaikana suuremmitta ihmettelyittä
vastaan, sillä, onhan atomi\x)iman ihmisen palvelukseen
voittamisen jälkeen nähty ja kuultu paljon muutakin
sdlaista, jota ennen pidettiin suorastaan mahdottomana.
Siskoille veljiUe
Kirj: LÄSSES ES O
MOTTO:
Itsestään vaivainen pappi saamar..
Täällä vielä Kalaiikko
talin st avi päällä maan,
mutta elon iltarusko
hätict pian saavuttaa.
Tämä uuden elon_ usko
Itänet luomaun pakoittaa.
Elämän ja ratikan voitto
mc':dät vetää toimintaan.
Tämä uuden ajan soitto
vanhojakin innostaa.
Myöskin tämän ukkorähjän
tovereihin kiinnostaa.
Siis nyt ollaan ystäviä,
olen vcljcsaatteen mies.
Varmaan myöskin kestäviä
•— ajati totuus ainoo ties.
Kun ei oisi pettäviä
hyvä to-veet, kotilies.
Sisko, tähtää aikaan uuteen,:
rauhan, onnen elämään/
Joka ihmisyyden kuuseen
valoit kirkkaat sytyttää.
Se jo tulevalle tielleen .
sirottelee kukkiaan.
Siis jo juhli sisko meidän,
elon maljan osa saa.
Ihmisyys on osa teidän,
säätää luonto, kaunis maa.
Näin nyt tuumii veli teidän,
Lännen Eno sanan saa. ,
(Ei enää 64 vaan 65.)
Ettei onnettomuus
voisi uusiintua
• Italian äsk'ettäin eronneen-pääministerin
käydessä Amerikassa kysyi muuan
lehtimies häneltä, milloin Italiassa tehdään
avioeron ottaminen luvalliseksi.
Scelba vastasi, että vaikka se kävisi us-konnilHsista
syistä mahdolliseksi, hän
kuitenkin vastustaisi sitä.
— Mutta minkä tähden? ihmetteli
sanomalehtimies. — Tehän olette muuten
'mielipiteiltänne nykj^aikainen mies.
Scelba vastasi: — Valtion tärkeimpiä
tehtäviä on mielestäni estää onnettomuuksien
uudistuminen.
— Koralliriutat kasvavat tavattoman
hitaasti. Erään tutkijan laskelmien mu-k:
Kin noin 30 senttiä 100,000 vuodessa.
Kun tiedetään valtamerien pohjasta
kohoavan kilometrinkin korkuisia ko»
ralliriuttoja. niin saadaan jonkinlainen
käsitys maapallon iästä.
KIRJEENVAIHTOA
« s a m a , * * ^
Anoppi — Perillä on ja kiitoksia
paljon!
Merimies-poika — Samoin kuin
edellä.
Mainari — Emme ehtinyt saamaan
sitä tähän numeroon.
Meillä t:ivallisilla kansanihmisillä ei
ole mitään sitä vastaan, että tiedemiesten
suuria keksintöjä, niin atomienergian
kuin kaiken anuunkin alalla, käytetään
sellaisiin tarkoituksiin kuin avaruuden
ja toisten taivaankappaleiden
tutkimiseen ja samalla myöskin ihmisten
hyvinvointia edistäviin muihin rauhanomaisiin
tarkoituksiin. Kaikki sellainen
on edistystä tietoisuuden ja näköalojen
avartamista. Vain silloin kun
suuria keksintöjä käytetään sodan ja
hävityksen hja-äksi, nousemme me sitä
vastustamaan. Kaikeksi onneksi nyt
näyttääkin siltä, että rauhanvoimat ovat
saavuttamassa yliotteen sodan voimista
ja maailma \-oi kulkea hyvinvointia
ja uusia uuria saavutuksia kohti.
K. S.
Nuori atbhoiisti kertoo
VOIKO nuori ihminen olla alkoholisti? Tavallisesti v
tämme tuon käsitteen vanhempiin ihmisiin ia
tämme ajatukseen rappiolle menneen. kodittonia.'i Ix ny
vJerun ih.misen, joka antaa viimeiset roponsa saadakjeen
naa tai mahdollisesti sellaisiakin aineita kuin "puli ja
Iina".
Tapasimme erään nuoren miehen, kalpean, helver
ja heikon näköisen. Ajattelimme, että. hän on luonnon
heikon näköinen tai sairastanut vaikeasti hiljattain, m
sitten—- hänen ryhtyessään kertomaan — totesirnme
kän oli todella sairas, hän oli alkoholisti.
— Niin,, kertoi nuorukainen, se alkoi muutirr.ia vu
s.*tt«n. En tajunnut, että olin niin heikko^.viinaan. E n käc
nyt, että ensimmäinen ryyppy merkitsee minulle tuhoa
kauan, ennenkuin ymmärsin olevani alkoholisti, mutta
tiedän sen. Teidän myös sen, että tästä kehästä on vaikea
jiautua, etenkin jos on heikkp luonne, kuten minulla.
Se alkoi siitä, jatkoi hän kertomustaan, että tahdoin
samanlainen kuin toverinikin, jotka viikot tekivät töit'"
joskus, pitkienkin aikojen kuluttua saattoivat hiukan ji
sen tekemättä heihiil sen pahempaa vaikutusta. Luulin
täväni sen, minkä toisetkin ilman, että siitä olisi ssn v
vampia haittoja kuin toisillekaan. Mutta, nyt tiedän,
Trtinun olisi pitänyt kuunnella sitä vanhempaa toveria,
silloin alussa — ollessani miltei lapsi vielä — varoitti mi
kertoen, ettei hän voi enää päästä irti alkoholista. Hän k:
olevansa katkera heikkoutensa vuoksi. Nauroin silloin,
mä tuntui huolettomalta, aurinkoiselta..Päivisin kävin ty:
imutta ravin tolat, alkoivat viehättää -j^^hä eriemmän ja er
män. Alkoholi alkoi olla välttämätöntä huuma,uksineen.
ajatellut silloin arkoholistihuoltoloita, vankiloita, irtolaisi
ta, pakkasöitä ja rahattomuutta. Nautin vain siitä, raita
huolehtimatta huomisesta. . :
Vuosia se vei, ennenkuin huomasin, että olen irtipä
Tnättömissä alkoholista. Vaikka tiedän nyt olevani sairas,
en halua ratsastaa sairaudellani. Tiedän että-alkoholinli
tekee minut omissa silmissänikin saastaksi.-Viinan vuoksi
valmis pettämään, kerjäämään ja valehtelemaan saadak
rahaa viinaan. Näin on asia, jos olen rehellinen — jota e
clen harvoina hetkinä. Minulla ei ole ketään läheistä ihnii
ystävää, ellei sellaisiksi katsota kohtalotovereitani. M
mitä ystävyyttä se sellainen on, että voi viedä toiselt
viimeisen, jos siitä on itselleen hyötyäih^^ -
— Nautitteko^tuosta kaikesta? tulee ajattelemattoni
kysymys huulille. *-
— Nautinko? naurahtaa nuorukainen katkerasti. En
vihaan tätä elämää, miitta minulla ei ole ollut voimia va;
lua siitä. Haluaisin olla niinkuin toisetkin tavalliset ihm
ovat. tehdä työtä ja nauttia sellaista tavallisen iiimisen
nea, jossa ehken on omat murheensa mutta myös omat ilo
Tahtoisin auttaa toisia, kanssaihmisiäni, toverillisesti,
yksi tavallisten ihmisten joukossa. Tiedän, että ainoa k
voittaa himo. on taistella sitä vastaan, mutta en ole pysty
s"ihen. Kun siihen pystyn, jos pystyn, niin tulen tekeni
kaikkeni auttaakseni nykyisiä kohtajotovereitanl.. Hai
auttaa heitä nytkin, sillä olen oppinut j^mmärtämään
kukaan omin voiminsa pysty pääsemään pahasta. Tässä 1;
iä lankeaa suuri vastuu muillekin, sillä esim. alkaholisn
rantolasta vapautunutta pitäisi pyrkiä varjelemaan uud
iankee.niukselta. tuettava häntä kamppailussaan eikä saa
tava uudelleen kiusaukseen. Yhteiskuntahan yrittää noi
['arantoloiden avulla parantaa meitä, miten siinä onnistut
ia onko se tahokasta, on asia erikseen, mutta yrittää kuUi
k in ja monet ovat sen kautta saaneetkin itsensä vapaaksi
koholista.
— Mitä haluaisitte sanoa muille ihmisille suhtautu:
sesta alkoholisteihin?
— Ainakin sen, omakohtaisesta kokemuksesta, että
kiiomaatte jonkun ystävänne tai toverinne heikoksi skoi
liin, niin älkää missään nJmessä pyytäkö häntä istumaan il
\ iinapikareiden parissa. Jos sen tekee, niin tekee samalla s'
ren karhunpalveluksen tuolle ihmiselle. Ympäristön ja
merkin voima on hyvin suuri. Mutta on muistettava, etter
kaikki ihmiset kestä, vaan sortuvat s\*välle. Ravint:>laela^-^'
viehättyy helposti, etenkin hauskassa seurassa, rakentej
kauniit.a pilvilinnoja tuliliemen voimalla, mutta ennen pit
• heikoimmat huomaavat pudonneensa alas maahan, nnn a
kuin ihminen voi sortua alkoholismiin. Sen sijaan pitäisi p'
.^•iä johdattamaan tovereita sellaisten toimintojen parun.«
nämä, saavat vapaa-ajoikseen harrastuksia, jotka kehittä'
eivätkä madalla. Jos alkoholismiin sortuu, niin an vau
päästä irti, saa taistella joko yksin tai toisten tuella. ""•'J
yksikin houkutus saattaa viedä tieltä pois, takaisin entb'
alkoholismiin.
Toivon hartaasti, että kerran koittaisi päivii. jolloin r
näkin olisin vapaa tästä elämästä, voisin elää kuten muut
ihmiset, sanoi nuorukainen ja lähti kävelemään taas
katuja ilman päämäärää, ehkä etsimään kohtaloto^^
lensa seuraa, .koditon, onneton ihminen.
Me voimme vain toivoa että hänellä riittäisi tah|
lujuutta ja että yhteiskunta ja kanssaihmiset y^^^^^^^\^
mikä apu olisi parasta, jotta hänkin ja monet hänenlai.
voisivat tuntea olevansa ihmisiä ihmisten joukossa.
Lauantaina* elokuun 13 päivänä* 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 13, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-08-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550813 |
Description
| Title | 1955-08-13-02 |
| OCR text | KAUNOKIIUALUNEN VIIKKOLEHTI) 1 LIEKKI, the only Finnish literary weeWy in Canada •published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street WESt, Sudbury; Ontario Registered at the Post Office Departmenti Ottawa as second class matter, * - Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta ,.$4.00 l vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.25 6 kuukautta 2.75 3 kuukautta : 1.50 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . .$300 ILMOITUSHINNATi $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4X)0: Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilinottajen on lähetettävä maksu etukäteen. - Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Pubhshing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: K. Salo. Asiamiehille myönnerään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettavji; - 0 P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY. ONTABIO Toista viikkoa sitten ilmoitettiin, että International Nic- \ke\ Company ja sen työläisiä edustava Mine-Mill unioovat päässeet sopimukseen palkka- ja työehtoneuvotteluissa, jotka Itänä vuonna nuiodostuivat erikoisen sitkeiksi. Kuten hy\'in piuistetaan, antoi yhtiö neuvottelujen alkuvaiheessa ymmärtää, että se kieltäytyy melkeinpä kaikista myönnytyksistä ja t t t ä se ei tahdo edes keskustella eläkejärjestelmän parantamisesta. Kun asiat lopulta kehittyivät siihen pisteeseen, että unio jyhtyi täydellä todella valmistamaan lakkotaisteluä ja kun työläiset valtavalla äänten enemmistöllä antoivat lakon ju-listamiisoikeuden union johdolle, joutui yhtiön johto perääntymään alkuperäisestä asenteestaan ja niin saatiin mainio sopimus aikaan, vältettiin katkera, molemmille puolille suuria menetyksiä aiheuttava lakkotaistelu. Mine-Mill union ja sen 15—16,000 työläisen voittama uu.-i työehtos^n^i»^»^ y^si kaikkein parhaita sopimuksia mitä Canadan työläiset ovat voittaneet. Palkat nousivat keskimäärin 5 prosentilla, joten nyt kaivostyöläisten peruspalkka» on ^l.9(i ja ' 4 senttiä tunnilta ja siitä ylöspäin. Vielä huomattavampi kuin tuntipalkan nousu oli. on eläkejärjestel-n ä ä n voitettu jiarannus. sillä alenihan eläkeikäraja 65 vuo-dest: i 60 vuoteen. Xyt voivat Sudbiiryn ja Port Colbornen nikkelikaivoksien ja sulattimojen työläiset jäädä eläkkeelle 60 vuotta täytettyään, jos kat-^ovat s?n tarpeelliseksi. Sai-muksic- n sattuessa se voi tapahtua jo aikaisemminkin. Kaikkien oikeamielisten ihmisten on ilolla tunnustettava, että nikkelinkaivajilla on todella hyvä unio, josta he voijat olla ylpeitä. Heillä on sc^llaiset henkilöt union toimitsijoina, joita eivät yhtiön uhkailut voi peloittaa ja jotka osaajat arvioida milloinka työläisillä on mahdollisuus parantaa elintasoaan yhtiön :nahtailui;ta huolimalta. Samalla on luonnollisesti annettava tunnustus myöskin tuhansille nikkeliakin työläisille, jotka nytkin käytyjen sitkeiden neuvottelujen ajan seisoivat päättävästi uni:-;n johdon takrtna ja valmistautuivat taisteluun. Se oli mainio osoitus kaikille muille työläisille siitä, mitä yksimielisyydellä voidaan saada aikaan. Tämä esimerkki tulisi työläisten ja yleensä kaikkien tavallisten kansanihmisten ottaa huomioon kaikissa pyrinnöissään. » * » Jos meille olisi vielä 30—40 vuotta sitten puhuttu va-kavasr- a mielessä matkustamisesta kuuhun ja sitä varten väliasemien perustamisesta kuun ja maan välille, olisimme me pitäneet puhujaa vähintään hiukan pehmeä-älyisenä. Tällä •l;ertaa maailman sanomalehdet kuitenkin kertovat suurin otsikoin ja aivan vakavissaan, kuinka tuollaisen väliaseman rakentamissuunnitelmat ovat kehittymässä ja että jo toden-räköisesti ainakin vuonna 1^58 saamme nähdä uuden keinotekoisen taivaankappaleen, joka huimaa vauhtia kiitää eteenpäin maan ilmapiirin laitaosilla. Tällaisen suunnitelman — alustava suunnitelma kuuhun suoritettavaa lentoa varten — toteuttamisessa kerrotaan Neuvostoliiton okvan johdossa, joskin myöskin \Tidys\'al-loissa työskennellään samanlaisten suunnitelmien toteuttamiseksi. Tällaiset tavallista maallikkoa hämmästyttävät suunnitelmat otetaan kuitenkin nykyaikana suuremmitta ihmettelyittä vastaan, sillä, onhan atomi\x)iman ihmisen palvelukseen voittamisen jälkeen nähty ja kuultu paljon muutakin sdlaista, jota ennen pidettiin suorastaan mahdottomana. Siskoille veljiUe Kirj: LÄSSES ES O MOTTO: Itsestään vaivainen pappi saamar.. Täällä vielä Kalaiikko talin st avi päällä maan, mutta elon iltarusko hätict pian saavuttaa. Tämä uuden elon_ usko Itänet luomaun pakoittaa. Elämän ja ratikan voitto mc':dät vetää toimintaan. Tämä uuden ajan soitto vanhojakin innostaa. Myöskin tämän ukkorähjän tovereihin kiinnostaa. Siis nyt ollaan ystäviä, olen vcljcsaatteen mies. Varmaan myöskin kestäviä •— ajati totuus ainoo ties. Kun ei oisi pettäviä hyvä to-veet, kotilies. Sisko, tähtää aikaan uuteen,: rauhan, onnen elämään/ Joka ihmisyyden kuuseen valoit kirkkaat sytyttää. Se jo tulevalle tielleen . sirottelee kukkiaan. Siis jo juhli sisko meidän, elon maljan osa saa. Ihmisyys on osa teidän, säätää luonto, kaunis maa. Näin nyt tuumii veli teidän, Lännen Eno sanan saa. , (Ei enää 64 vaan 65.) Ettei onnettomuus voisi uusiintua • Italian äsk'ettäin eronneen-pääministerin käydessä Amerikassa kysyi muuan lehtimies häneltä, milloin Italiassa tehdään avioeron ottaminen luvalliseksi. Scelba vastasi, että vaikka se kävisi us-konnilHsista syistä mahdolliseksi, hän kuitenkin vastustaisi sitä. — Mutta minkä tähden? ihmetteli sanomalehtimies. — Tehän olette muuten 'mielipiteiltänne nykj^aikainen mies. Scelba vastasi: — Valtion tärkeimpiä tehtäviä on mielestäni estää onnettomuuksien uudistuminen. — Koralliriutat kasvavat tavattoman hitaasti. Erään tutkijan laskelmien mu-k: Kin noin 30 senttiä 100,000 vuodessa. Kun tiedetään valtamerien pohjasta kohoavan kilometrinkin korkuisia ko» ralliriuttoja. niin saadaan jonkinlainen käsitys maapallon iästä. KIRJEENVAIHTOA « s a m a , * * ^ Anoppi — Perillä on ja kiitoksia paljon! Merimies-poika — Samoin kuin edellä. Mainari — Emme ehtinyt saamaan sitä tähän numeroon. Meillä t:ivallisilla kansanihmisillä ei ole mitään sitä vastaan, että tiedemiesten suuria keksintöjä, niin atomienergian kuin kaiken anuunkin alalla, käytetään sellaisiin tarkoituksiin kuin avaruuden ja toisten taivaankappaleiden tutkimiseen ja samalla myöskin ihmisten hyvinvointia edistäviin muihin rauhanomaisiin tarkoituksiin. Kaikki sellainen on edistystä tietoisuuden ja näköalojen avartamista. Vain silloin kun suuria keksintöjä käytetään sodan ja hävityksen hja-äksi, nousemme me sitä vastustamaan. Kaikeksi onneksi nyt näyttääkin siltä, että rauhanvoimat ovat saavuttamassa yliotteen sodan voimista ja maailma \-oi kulkea hyvinvointia ja uusia uuria saavutuksia kohti. K. S. Nuori atbhoiisti kertoo VOIKO nuori ihminen olla alkoholisti? Tavallisesti v tämme tuon käsitteen vanhempiin ihmisiin ia tämme ajatukseen rappiolle menneen. kodittonia.'i Ix ny vJerun ih.misen, joka antaa viimeiset roponsa saadakjeen naa tai mahdollisesti sellaisiakin aineita kuin "puli ja Iina". Tapasimme erään nuoren miehen, kalpean, helver ja heikon näköisen. Ajattelimme, että. hän on luonnon heikon näköinen tai sairastanut vaikeasti hiljattain, m sitten—- hänen ryhtyessään kertomaan — totesirnme kän oli todella sairas, hän oli alkoholisti. — Niin,, kertoi nuorukainen, se alkoi muutirr.ia vu s.*tt«n. En tajunnut, että olin niin heikko^.viinaan. E n käc nyt, että ensimmäinen ryyppy merkitsee minulle tuhoa kauan, ennenkuin ymmärsin olevani alkoholisti, mutta tiedän sen. Teidän myös sen, että tästä kehästä on vaikea jiautua, etenkin jos on heikkp luonne, kuten minulla. Se alkoi siitä, jatkoi hän kertomustaan, että tahdoin samanlainen kuin toverinikin, jotka viikot tekivät töit'" joskus, pitkienkin aikojen kuluttua saattoivat hiukan ji sen tekemättä heihiil sen pahempaa vaikutusta. Luulin täväni sen, minkä toisetkin ilman, että siitä olisi ssn v vampia haittoja kuin toisillekaan. Mutta, nyt tiedän, Trtinun olisi pitänyt kuunnella sitä vanhempaa toveria, silloin alussa — ollessani miltei lapsi vielä — varoitti mi kertoen, ettei hän voi enää päästä irti alkoholista. Hän k: olevansa katkera heikkoutensa vuoksi. Nauroin silloin, mä tuntui huolettomalta, aurinkoiselta..Päivisin kävin ty: imutta ravin tolat, alkoivat viehättää -j^^hä eriemmän ja er män. Alkoholi alkoi olla välttämätöntä huuma,uksineen. ajatellut silloin arkoholistihuoltoloita, vankiloita, irtolaisi ta, pakkasöitä ja rahattomuutta. Nautin vain siitä, raita huolehtimatta huomisesta. . : Vuosia se vei, ennenkuin huomasin, että olen irtipä Tnättömissä alkoholista. Vaikka tiedän nyt olevani sairas, en halua ratsastaa sairaudellani. Tiedän että-alkoholinli tekee minut omissa silmissänikin saastaksi.-Viinan vuoksi valmis pettämään, kerjäämään ja valehtelemaan saadak rahaa viinaan. Näin on asia, jos olen rehellinen — jota e clen harvoina hetkinä. Minulla ei ole ketään läheistä ihnii ystävää, ellei sellaisiksi katsota kohtalotovereitani. M mitä ystävyyttä se sellainen on, että voi viedä toiselt viimeisen, jos siitä on itselleen hyötyäih^^ - — Nautitteko^tuosta kaikesta? tulee ajattelemattoni kysymys huulille. *- — Nautinko? naurahtaa nuorukainen katkerasti. En vihaan tätä elämää, miitta minulla ei ole ollut voimia va; lua siitä. Haluaisin olla niinkuin toisetkin tavalliset ihm ovat. tehdä työtä ja nauttia sellaista tavallisen iiimisen nea, jossa ehken on omat murheensa mutta myös omat ilo Tahtoisin auttaa toisia, kanssaihmisiäni, toverillisesti, yksi tavallisten ihmisten joukossa. Tiedän, että ainoa k voittaa himo. on taistella sitä vastaan, mutta en ole pysty s"ihen. Kun siihen pystyn, jos pystyn, niin tulen tekeni kaikkeni auttaakseni nykyisiä kohtajotovereitanl.. Hai auttaa heitä nytkin, sillä olen oppinut j^mmärtämään kukaan omin voiminsa pysty pääsemään pahasta. Tässä 1; iä lankeaa suuri vastuu muillekin, sillä esim. alkaholisn rantolasta vapautunutta pitäisi pyrkiä varjelemaan uud iankee.niukselta. tuettava häntä kamppailussaan eikä saa tava uudelleen kiusaukseen. Yhteiskuntahan yrittää noi ['arantoloiden avulla parantaa meitä, miten siinä onnistut ia onko se tahokasta, on asia erikseen, mutta yrittää kuUi k in ja monet ovat sen kautta saaneetkin itsensä vapaaksi koholista. — Mitä haluaisitte sanoa muille ihmisille suhtautu: sesta alkoholisteihin? — Ainakin sen, omakohtaisesta kokemuksesta, että kiiomaatte jonkun ystävänne tai toverinne heikoksi skoi liin, niin älkää missään nJmessä pyytäkö häntä istumaan il \ iinapikareiden parissa. Jos sen tekee, niin tekee samalla s' ren karhunpalveluksen tuolle ihmiselle. Ympäristön ja merkin voima on hyvin suuri. Mutta on muistettava, etter kaikki ihmiset kestä, vaan sortuvat s\*välle. Ravint:>laela^-^' viehättyy helposti, etenkin hauskassa seurassa, rakentej kauniit.a pilvilinnoja tuliliemen voimalla, mutta ennen pit • heikoimmat huomaavat pudonneensa alas maahan, nnn a kuin ihminen voi sortua alkoholismiin. Sen sijaan pitäisi p' .^•iä johdattamaan tovereita sellaisten toimintojen parun.« nämä, saavat vapaa-ajoikseen harrastuksia, jotka kehittä' eivätkä madalla. Jos alkoholismiin sortuu, niin an vau päästä irti, saa taistella joko yksin tai toisten tuella. ""•'J yksikin houkutus saattaa viedä tieltä pois, takaisin entb' alkoholismiin. Toivon hartaasti, että kerran koittaisi päivii. jolloin r näkin olisin vapaa tästä elämästä, voisin elää kuten muut ihmiset, sanoi nuorukainen ja lähti kävelemään taas katuja ilman päämäärää, ehkä etsimään kohtaloto^^ lensa seuraa, .koditon, onneton ihminen. Me voimme vain toivoa että hänellä riittäisi tah| lujuutta ja että yhteiskunta ja kanssaihmiset y^^^^^^^\^ mikä apu olisi parasta, jotta hänkin ja monet hänenlai. voisivat tuntea olevansa ihmisiä ihmisten joukossa. Lauantaina* elokuun 13 päivänä* 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-13-02
