1940-08-03-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1940 LAUANTAINA, ELOKUUN, 3 PÄR^\NÄ Sivu 3 fien etäältä. TavaiUnen han sinäkin tarmon jdtti- I taidat oUa, kun väsyt muutkin. Olemmekin ik-tä kuinka sinä saatat aina Hlisesti kuin kello tiputel-kinakkeitasi ja aina ykiä 'rlähän sitä tummu kuin joskus silioin tällöin kirin huvitfaay muita että Ukko—! ikomattoman kyvin, ym-sinua, oi kanssasisar, ja tUe ansaitun lomasi, vaik-a napiseekin, kun ei rnsi lakaan itseään Sirpa-serk' empi minä toivoo sinulle n hauskan ja virkistävän tä taas uudelleen palaat; ille jakelemaan sukkelia fäsT. ttuni lopuksi tekisi mieheni tapaus lasten maailma omieni neronicimauk- Ui kyllä tien ohcsta tcm- \-vuotias kuuntelee tor-umm< f laulaa: m-kuiff'järven jää, \en^ viinteih lämmittää?'' mnä sotataan'*, kuuluu ä tortreisiä rpa-serkku on jättänyt tnorajakseeny niin täytä» lani. Olen lähtenyt myös-järven rantaan -faranta-r päänsärkyä, jota olen '. '**trtannermaalla" olles-äälläse ei ole näyttänyt 5e • kuiif- toisena päivänä • jälkeen. Ja nyt hdim-palle eräitä paranrnisob-sinne lomalle. Pitää nir ä fofs kaikki kahvikes-it ruuat' ja syödä viun '• ja mustikoita sekä mui' uonnon antimia. Ja jos n järven rannalla, missä imakoitd, niin voit nii-voissa paistaen valmis-ullisimman aterian, joka Itäiritse ruuansulatusta melkein linnunlihalta, pitää — ne koivet nisin yön suolavedessä. Ja •te ole ennen tätä maiS' oettakaa heti kun saatte tden. aurinko myös ovat hy-n lääkettä, kun ei vaan ihnaasti kuin allekirjoit- : jo uusi nahka oi kapan-' yt sitten muuta tiedä-an vaan Sirpalle hauS' toivon, että sitten syk' manime Sirpan nurkas-kin sitten sanoa, oliko työtyä Olen vakitui-turkkaasi ja pitänyt sii' m kmtllut asiakkaitteni loille olen Liekkiä levit-vittänyt ahkerasti, kun wiä ollaan karkin päin. ELIN. ii 74-vuotiaana sävelsi vuotiaana kirjoitti oop" T ja "Ave Maria" Js rän sävelsi "Stabot Mc- Tk kirjoitti huomata* toriansa 78-Z'Uotiaanc runoilija Oliver Wen' T L T TU kseli en-Kälield Kirj. L . WENNERVIRTA Akseli Galleri-Kallela • syntyi Porissa, zn 1865. Isä oli kötoisitr Kallelan- tilalta Lemun pitäjästä,'jotavas-toin a«Ä» suvttn:^sanotäati pohieutu.- van Isonvihan aikoina Suomeert asettuneesta kasakasta: Käytyään ynuu-tcmia vuosia Helsingin ruotstdaisessa normasHiyseossa Gallen antautui, kokonaan tiiteellet -Kolme._^^pU^^ opiskeli kotimaassa, ensin taideykdis-tyksen piirustuskoulussa, sitten Keinäsen ja von Beckerin yksityisoppilaana. Kuinka taitavaksi siveltimen ^yttäjäksi Gallen oli jq tähän aikaan kekäfynyt, osoittaa m.m. "Poika ja varis'*-niminen taulu (Ateneum), jon- 'ko-hän maalasi kesällä 1884 valmistautuessaan lähtemään Pariisiin. Kuvaavaa on, että taiteilija jo tässä vaaleihin harmahtavanvihreihin väreihin soinnutetussa esikoisteoksessaan lä-koettanut maalata aivan nOnkuirt itmnen ja.näen, ilrnan^-minkäänlaisia remimsenssejä—jnutta en tiedä olenko oftnistttnut. Sen saatan sinulle kui^ tenkinsanoa, etten ole maalannut tau-luam samalla kiemaäevalla tavalla^ kuin 'Pojan^ viime vuonna** Seuraavina vuosina Gallen jatkoi .kansankuvaustaan. "Kerjäläispoika", "Talonpoikaiselämää'% "Ensi opetus", '•Ettone' eli'PäiväUislepo" ja"Haa-vakuume" valmistuivat kaikki 1880- luvun kuluessa. Näissä merkillisissä sisäkuvissa kenkilöhahmöineen taiteilija tavallaan jatkoi edeltäjiensä, Ekmanin ja Dusseldorjin maalarien, aloittamaa kansankuvausta, jonka hän koulumaneerista vapautuneella mestarillisella tekniikallaan ja ytimeen osu-monessa suhteessa klassillisista kan- Venäjän puolella m.m. Miinodssa ja san kuvauksista huolittu Ateneumiin Akon4ahd€S5a. Tällä matkalla sää-hankkia ainoatakaan, ennen kuin pai- miensa runsaiden vaikutelmien pohjan myöhemmin, jolloin sattumalta jall^i, joista, luonnoskirjat maisemia, saatiin Lontoosta ostaa "Ensi opetus", kansantyyppejä, rakennuksia, pukuja. valla syvällisellä näkemyksellään ko-p „ ,. r^A^^Jivr""!:.^:^^^^^^^ hotti ennenaavistamattomalle tasolle.' hestyi Bastien-Lepage tn tnaaCauSla- - ... . paa, johon hän oli saattanut tutus- (Taionpoikaiseläm^'" joutui yksityiselle aluksi Venäjälle, sitten Ruotsiin, "Päiväilislepo"Gööteporin taidemuseoon, "Haavakuume" yksityis- • . kokoelmaan Saksaan.) ~ Vieläkin myöhemmin Taideyhdistys on lahjana saanut vastaanottaa, suu-• ren *Saunassa'-nimisen taulun. (1889), jonka aiheen Gallen niinikään sai Keuruulta, samasta Ekolan torpasta, joka oli inspiroinut hänet, maalaamaan m.m. "Ensi opetuksen" ja "Ta-lonpoikaiselämää". Verrattuna valo-probleemiin, on saunakuva käsittelyltään huomattavasti maalauksellisempi. Alastomat hahmot, joista huomio kiintyy varsinkin ihanasti muotoiltuun iytönvartaloon oikealla, stdau-tuvat kauniisti saunan sisustan harmaihin- ja ruskeihin sävyihin. Sisällyksetrdän "'k&ftovin e^^ iua enintään Edelfeltin maalausten välTtyksellä. Pariisissa Gallen jatkoi opintojaan osittain A cademie Julian'- issa Bouguereaun ja Tony Robert- Fleuryn johdolla — joita hän muuten sivumennen sanoen ei voinut sietää — osittain Cormon'in yksityisakatemias-sa.- Syvimmän vaikutuksen teki Gal-leniin kuitenkin Bastien-Lepage, jonka taiteeseen hän nyt omakohtaisesti tutustui. Eräässä kirjeessä B. O. Schaumanille taiteilija vertaa Bastien- Lepage'ia vanhoihin mestareihin, joita hänen palava rakkautensa Itiontoon, hänen hieno luonteenkuvauksensa ja seikkaperäinen tekotapansa muistuttavat. Myöskin Puvis de Chavannes-ista Gallen puhuu kunnioituksella, vaikka hän tämän kuten englantilaisten prefaeliittienkin teoksissa kaipaa todellista, elävää elämää. Gallen oleskeli Pariisissa vuoteen 1889 saakka pistäytyen kuitenkin säännöllisesti kotona. Hänen tähän aikaan maalaamansa teokset ovat tavallaan vastineena Edelfeltin eteläsuomalaisille kansankuvauksille, vaikka ne alun perin kuvastavat syvempää, voimakkaampaa ja itsenäisempää tai-ieilijatemperamenttia: Miten riippu- >wtott Gallen alusta alkaen oli sovin-koristeita ym. esittävine piirustuksineen ovat todistuksena, Gallen kävi uudestaan käsiksi Aino-runon aiheeseen. Keskikuvan ihanteellisen järvimaiseman . ohella, mihin liittyy muistoja Gallenin erämaamatkalta, .kiinnittää huomiota,. yksityiskohtiin vii-t^ taksemme^.varsinkin kauniisti muotoiltu naisvartalo oikealla, jonka alastomuutta -aikoinaan paheksuttiin ^— kuten yleensäkin taulun muka liian arkista, realistista leimaa^ Erämaa yksinkertalsine, totisine asukkaineen oli vähitellen saanut Gallenin kokonaan valtaansa. Ennenpil-kää se kirvoitti hänen romanttiset taipumuksensa. Gallen oleskeli etupäässä Kuusamon pitäjässä Pohjoissuomessa lähellä Venäjän rajaa. Täällä taiteilija synkkien metsien, siintävien vaarojen ja järvien keskellä, missä "ihmisen on taisteltava hallan ja petojen kanssa" ("Kallela-kirja", s. Gallenip tuotannossa l&804uviäla poikaiselämää"-niminen taulu, joka ön kansankuvauksilla keskinen ase-esittää hämäläisiä pirttiä henkilöi- rna, niissä hän antoi parhaansa. Ku- 174), maalaisi eräitä hänen kehityk-neen: keskellä nuori mies lakki pääs- kaan ei vielä ollut luodannut niin sy- sensä kannalta huomattavia teoksia, sä, pieksut jalassa ja kintaat vyöllä puhelee kehräävälle tytölle, jonka kullankeltaisen tukan läpi aurinko loistaa; etualalla, uunin vieressä istuu vaari kenkiä rasvaamassa. Henkilöt välle kansansicluun kuin tämä vasta henkilö- ja maisemakuvia. Ensinmai-kaksikymmentäneljä- vuotias taiteili- nittujen joukossa on m.m. tunnettu ja edelläselostetuissa teoksissaan, taulu "Paimenpoika Paanajärveltä", Kansankuvausten ..rinnalla ..herättää jossa Gallen on kuvannut kesäyötä esim. tohtori Antellin muotokuva erämaassa. Sääskitulen ääressä seisoo ovat yksityiskohtia myöten herkästi {18&6, Aterieum) tai taiteilijan parii- paimenpoika puhaltaen pullistunein havaitut, ja ikkunasta vinottain lan- silaisateljeen nurkkaa esittävä puolit-keava valojuova, jossa tomuhiukka-set tanssivat, lisää hämyisen tuvansi-szistan viihtyisää tunnelmaa. Samana kesänä, 1887, Gallen valmisti Keuruulla oleskellessaan toisenkin suuren sommitelman, joka alkuaan esitti Runebergia haastelemassa vänrikki tain rivo, mutta intiimisti maalattu "Demasquees" {1888, Ateneum) huomiota lähinnä taidonnäytteenä. 1880- luviin lopulla Gallenin mielenkiinto vähitellen suuntautui uusille aloille. Taiteilija on kertonut, Miten hän jo Taideyhdistyksen koulussa Heisin- Stoolin kanssa, mutta jonka taiteilija gissä piirusteli kuvia m.m. Kaleva-myöhem^ nin Pariisissa muutti "Ensi laan. Yhä useammin alkoivat kan-opetukseksi" (1887—89, nyttemmin sallisecpoksemme sankarihahmot poskin tuohiluikkuun, taustalla järven takana häämöttää N uorusen vaara. Väritykseltään ja yleensäkin maalauksellisen käsittelynsä puolesta "Paimenpoika" kuuluu samaan sarjaan kuin "Akka ja kissa" tai Aino-taulu. Mäisemanmaalauksissaan Gallen sitävastoin jo'tavoitteli uusia vaikutuskeinoja, kuten esim. muuten naturalistisesti maalatussa taulussa "Koski Kuusamossa" osoittavat kos-monien vaiheiden jälkeen ostettu Ate- väikkyä hänen mielessään, ja niinpä ken pauhua symbolisoimaan tarkoite-neumiih). Valoprobleemi on tässä Gallen lopetettuaan akatemiaopinton- tut kultakielet. Myöhemmän kauden maalauksessa tavallista komplikoi- sa, joita hän oli jatkanut vuoteen 1889 dumpi: verkkoa kutova ukko ja pöy- saakka, ryhtyi suunnittelemaan kol-dän eteen rahille polvistunut pikku miosaista Aino-tauluaan. Jo sitä en-tyttö on kuvattu kylmiä sinisiä varjo- nen Gallen oli sommitellut vertausku-ja heittävässä päivänvalossa ja takka- valitsen teoksen "Tuonelan matkalla". dekoratiivisiin pyrkimyksiin viittaa santoihin aikoihin ^ aloitettu, vaikka vasta seuraavana vuonna (1893 ) päivätty erämaan yksinäisyyttä kuvaava "Palokärki"-taulu kuulakkaine, vif valkean lämpimässä punertavassa loi- joka valmistaa hänen taiteessaan pian hertävine taivaineen. Punainen täplä mussa. "Ensi opetus" on Gallenin maalaamaksi hiukan hempeä. Sitä ei voi ^esta käsityksestä, osoittaa jo kä- sanoa taiteilijan seuraavista teoksista ««I ensimmäinen huomat tavampi "Päivällislepo" ja "Hauvakuume", ^^^^^nsa "Akka ja kissa" (Turun joihin hänen kansankuvaustensa sar- ^"^useossa, maalattu syksyUä 1885 ja toistaiseksi päättyy. Näissä maa- ^slm kauppalassa), jonka pystyvät- tauksissa Gallenin nerokas luomisky- ^''^ akanrumUus suututti katsojia ky, hänen ainoalaatuinen kykynsä ^^laärin, etteivät he huopmnneet eläytyä alkeellisiin oloihin kohoaa huippuunsa. Melkein peloittavalla voimalla on Gallen hahmotellut helteisessä tuvassa sikeästi nukkuvat raatajat harmaihin ja ruskeihin väreihin soinnutetussa "Päivällislepo"-kuvassa tai kiiluvin silmin tuskallisesti tuijottavan kuumesairaan työmiehen "Haavakuume"-nimisessä maalauksessa, jota taiteilijan toverit yhäti muistelevat hänen mestarinäytteenään. Pariisissakin se herätti huomiota, ja Saksassa, missä Gallenilla v. 1895 oli aluksi Edvard Munchin kanssa näyttely Berlinissä, sitten yksityisnäyttely Dresdenissä, katsottiin "Päi-ioulun suuria taiteellisia ansioita. Maalauksellisessa suhteessahan "Akka ja kissa" harmahtavine sävyineen Mtämättä vielä muistuttaa 1880- iiivun ranskalaista koidua, mutta väkevän, persoonallisen tunnesisällyk-tmsä — "karkean makunsa" — puolta se jättää kauas jälkeensä Bas-i^- Lepage^in ja Edelfeltin puolittain ioknkimaiset kansanelämää esittävät ^vat. Edelfeltille lähettämässään ^jeessä Gallen m.m. lausui: "Olen tapahtuvaa käännettä naturalismista romantiikkaan. Taidu esittää nuorta miestä, joka haltioitunut ilme kasvoiltaan seisoo kuilun partaalla; hänen, jalkainsa juuressa on krutmulla varustettu pääkallo, kultarahoja y.m." katoavaisuuden symboleja, taustassa tyylitelty maisema polvittelevine teineen, taivaalla leimuavine revontulineen. "Tuonelan matkalla" on omiaan herättämään mielenkiintoa m.m. sen-vuoksi, että se sisältää piirteitä, jotka myöhemmin toistuvat tuon tuostakin Gallenin taiteessa. Henkevämmällä tavalla taiteilija käsitteli tätä teemaa esim. alttarikaappia muistuttavassa taulussaan "Ad astra". Meillä arvostelu moitti "Tuonelan matkalla"- kuvassa esiintyvää realismin ja aate-maalauksen sekoitusta: sitä loukkasi varsin se, että nuorukaisella oli jalassa botiinit! T?^''^'"'' ^^''''^^ J^-vuotiaana. Cato alkoi 80-vuo-palokärjen päässä, selittää taiteilija, on "yksilön elämänhuuto korven hiljaisuudessa". Kuusampn jylhänro-manttisista maisemista saamansa vaikutelmat Callen vihdoin keskitti suureen kalevalaiseen sommitelmaansa "Sammon taonta", johon hän ryhtyi lähinnä seuraavana aikana. Aino-taulun idyllisiin tuokiokuviin verraten kuvastaa "Sammon taonta** (1893, Ateneum) tarunomaisempaa mielikuvitusta. Näemme tuuheapar-taisen Ilmarisen kädet polvien varassa kyykistyneenä tuijottavan tulen hehkuun; sankkana pilvenä kohoaa savu taivasta kohti orjien palkeita liikutellessa. Romanttisesta, jopa fantastisestakin sisällyksestään huolimatta on "Sammon taonta" komplikoitui-ne valaistustehoineen kauttaaltaan todellisuuden jäljittelyä. Voidakseen tutkia aihettaan juuri tältä kannalta rakennutti Gallen vartavasten primitiivisen ahjon paksuista hirsistä Pariisista palatessaan Gallenilla oli mukanaan ensmmänen muodostelma Aino-triptyykkiin, jonka hän pian sen synkkään korpeen. Selvästi esiintyy jälkeen myi yksityiskokoelmaan. Tai- "Sammon taonnassa" Gallenin myö- . . _ ^ teili ja ei nähtävästi ollut saavutuk- hemmille teoksille ominainen luja, in-ia ''up^'^^^^^^ hänen mestariteoksen- nen maalaus ylimalkaan oli tuottanut, seensa tyytyväinen, sillä valtion tilat- tohimoinen, draamallinen ote, mutta kitti '^"^^styi. Tennyson kir- Kotimaassa Gallenia sitävastoin ei tua toisinnon tästä taulusta hän ke- käsittelemälleen arkaaiselle aiheelle, ittiin ^''"^^'^^"^ paraimmat teok- vielä ymmärretty. Häntä pidettiin säliä 1890 lähti Itä-Suomeen tutus- sopivaa, yksinkertaista muotoa hän tähän aikaan taiteemme enfant ter- tuakseen seutuihin, missä Kalevalan ei vielä ollut löytänyt — siitä huoli-rible* inä, rumuuden ylistäjänä. Si- runoja vielä laulettiin. Ulottipa hän matta, että esim. "Palokärki"-taulus-tiaana vällislevon" ja "Haavakuumccn opetella kreikkaa. Goethe oli edustavan parasta, mitä naturalisti- Jö«o. Xit tan maalasi 98-vuotiaana ^an taulunsa. A. UNDEWALL. ten an. selitettävissä, ettei Gallenin matkansa rajan taaksekin, käyden sa jo saattoi havaita pyrkimystä tyy-
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 3, 1940 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1940-08-03 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki400803 |
Description
Title | 1940-08-03-03 |
OCR text | 1940 LAUANTAINA, ELOKUUN, 3 PÄR^\NÄ Sivu 3 fien etäältä. TavaiUnen han sinäkin tarmon jdtti- I taidat oUa, kun väsyt muutkin. Olemmekin ik-tä kuinka sinä saatat aina Hlisesti kuin kello tiputel-kinakkeitasi ja aina ykiä 'rlähän sitä tummu kuin joskus silioin tällöin kirin huvitfaay muita että Ukko—! ikomattoman kyvin, ym-sinua, oi kanssasisar, ja tUe ansaitun lomasi, vaik-a napiseekin, kun ei rnsi lakaan itseään Sirpa-serk' empi minä toivoo sinulle n hauskan ja virkistävän tä taas uudelleen palaat; ille jakelemaan sukkelia fäsT. ttuni lopuksi tekisi mieheni tapaus lasten maailma omieni neronicimauk- Ui kyllä tien ohcsta tcm- \-vuotias kuuntelee tor-umm< f laulaa: m-kuiff'järven jää, \en^ viinteih lämmittää?'' mnä sotataan'*, kuuluu ä tortreisiä rpa-serkku on jättänyt tnorajakseeny niin täytä» lani. Olen lähtenyt myös-järven rantaan -faranta-r päänsärkyä, jota olen '. '**trtannermaalla" olles-äälläse ei ole näyttänyt 5e • kuiif- toisena päivänä • jälkeen. Ja nyt hdim-palle eräitä paranrnisob-sinne lomalle. Pitää nir ä fofs kaikki kahvikes-it ruuat' ja syödä viun '• ja mustikoita sekä mui' uonnon antimia. Ja jos n järven rannalla, missä imakoitd, niin voit nii-voissa paistaen valmis-ullisimman aterian, joka Itäiritse ruuansulatusta melkein linnunlihalta, pitää — ne koivet nisin yön suolavedessä. Ja •te ole ennen tätä maiS' oettakaa heti kun saatte tden. aurinko myös ovat hy-n lääkettä, kun ei vaan ihnaasti kuin allekirjoit- : jo uusi nahka oi kapan-' yt sitten muuta tiedä-an vaan Sirpalle hauS' toivon, että sitten syk' manime Sirpan nurkas-kin sitten sanoa, oliko työtyä Olen vakitui-turkkaasi ja pitänyt sii' m kmtllut asiakkaitteni loille olen Liekkiä levit-vittänyt ahkerasti, kun wiä ollaan karkin päin. ELIN. ii 74-vuotiaana sävelsi vuotiaana kirjoitti oop" T ja "Ave Maria" Js rän sävelsi "Stabot Mc- Tk kirjoitti huomata* toriansa 78-Z'Uotiaanc runoilija Oliver Wen' T L T TU kseli en-Kälield Kirj. L . WENNERVIRTA Akseli Galleri-Kallela • syntyi Porissa, zn 1865. Isä oli kötoisitr Kallelan- tilalta Lemun pitäjästä,'jotavas-toin a«Ä» suvttn:^sanotäati pohieutu.- van Isonvihan aikoina Suomeert asettuneesta kasakasta: Käytyään ynuu-tcmia vuosia Helsingin ruotstdaisessa normasHiyseossa Gallen antautui, kokonaan tiiteellet -Kolme._^^pU^^ opiskeli kotimaassa, ensin taideykdis-tyksen piirustuskoulussa, sitten Keinäsen ja von Beckerin yksityisoppilaana. Kuinka taitavaksi siveltimen ^yttäjäksi Gallen oli jq tähän aikaan kekäfynyt, osoittaa m.m. "Poika ja varis'*-niminen taulu (Ateneum), jon- 'ko-hän maalasi kesällä 1884 valmistautuessaan lähtemään Pariisiin. Kuvaavaa on, että taiteilija jo tässä vaaleihin harmahtavanvihreihin väreihin soinnutetussa esikoisteoksessaan lä-koettanut maalata aivan nOnkuirt itmnen ja.näen, ilrnan^-minkäänlaisia remimsenssejä—jnutta en tiedä olenko oftnistttnut. Sen saatan sinulle kui^ tenkinsanoa, etten ole maalannut tau-luam samalla kiemaäevalla tavalla^ kuin 'Pojan^ viime vuonna** Seuraavina vuosina Gallen jatkoi .kansankuvaustaan. "Kerjäläispoika", "Talonpoikaiselämää'% "Ensi opetus", '•Ettone' eli'PäiväUislepo" ja"Haa-vakuume" valmistuivat kaikki 1880- luvun kuluessa. Näissä merkillisissä sisäkuvissa kenkilöhahmöineen taiteilija tavallaan jatkoi edeltäjiensä, Ekmanin ja Dusseldorjin maalarien, aloittamaa kansankuvausta, jonka hän koulumaneerista vapautuneella mestarillisella tekniikallaan ja ytimeen osu-monessa suhteessa klassillisista kan- Venäjän puolella m.m. Miinodssa ja san kuvauksista huolittu Ateneumiin Akon4ahd€S5a. Tällä matkalla sää-hankkia ainoatakaan, ennen kuin pai- miensa runsaiden vaikutelmien pohjan myöhemmin, jolloin sattumalta jall^i, joista, luonnoskirjat maisemia, saatiin Lontoosta ostaa "Ensi opetus", kansantyyppejä, rakennuksia, pukuja. valla syvällisellä näkemyksellään ko-p „ ,. r^A^^Jivr""!:.^:^^^^^^^ hotti ennenaavistamattomalle tasolle.' hestyi Bastien-Lepage tn tnaaCauSla- - ... . paa, johon hän oli saattanut tutus- (Taionpoikaiseläm^'" joutui yksityiselle aluksi Venäjälle, sitten Ruotsiin, "Päiväilislepo"Gööteporin taidemuseoon, "Haavakuume" yksityis- • . kokoelmaan Saksaan.) ~ Vieläkin myöhemmin Taideyhdistys on lahjana saanut vastaanottaa, suu-• ren *Saunassa'-nimisen taulun. (1889), jonka aiheen Gallen niinikään sai Keuruulta, samasta Ekolan torpasta, joka oli inspiroinut hänet, maalaamaan m.m. "Ensi opetuksen" ja "Ta-lonpoikaiselämää". Verrattuna valo-probleemiin, on saunakuva käsittelyltään huomattavasti maalauksellisempi. Alastomat hahmot, joista huomio kiintyy varsinkin ihanasti muotoiltuun iytönvartaloon oikealla, stdau-tuvat kauniisti saunan sisustan harmaihin- ja ruskeihin sävyihin. Sisällyksetrdän "'k&ftovin e^^ iua enintään Edelfeltin maalausten välTtyksellä. Pariisissa Gallen jatkoi opintojaan osittain A cademie Julian'- issa Bouguereaun ja Tony Robert- Fleuryn johdolla — joita hän muuten sivumennen sanoen ei voinut sietää — osittain Cormon'in yksityisakatemias-sa.- Syvimmän vaikutuksen teki Gal-leniin kuitenkin Bastien-Lepage, jonka taiteeseen hän nyt omakohtaisesti tutustui. Eräässä kirjeessä B. O. Schaumanille taiteilija vertaa Bastien- Lepage'ia vanhoihin mestareihin, joita hänen palava rakkautensa Itiontoon, hänen hieno luonteenkuvauksensa ja seikkaperäinen tekotapansa muistuttavat. Myöskin Puvis de Chavannes-ista Gallen puhuu kunnioituksella, vaikka hän tämän kuten englantilaisten prefaeliittienkin teoksissa kaipaa todellista, elävää elämää. Gallen oleskeli Pariisissa vuoteen 1889 saakka pistäytyen kuitenkin säännöllisesti kotona. Hänen tähän aikaan maalaamansa teokset ovat tavallaan vastineena Edelfeltin eteläsuomalaisille kansankuvauksille, vaikka ne alun perin kuvastavat syvempää, voimakkaampaa ja itsenäisempää tai-ieilijatemperamenttia: Miten riippu- >wtott Gallen alusta alkaen oli sovin-koristeita ym. esittävine piirustuksineen ovat todistuksena, Gallen kävi uudestaan käsiksi Aino-runon aiheeseen. Keskikuvan ihanteellisen järvimaiseman . ohella, mihin liittyy muistoja Gallenin erämaamatkalta, .kiinnittää huomiota,. yksityiskohtiin vii-t^ taksemme^.varsinkin kauniisti muotoiltu naisvartalo oikealla, jonka alastomuutta -aikoinaan paheksuttiin ^— kuten yleensäkin taulun muka liian arkista, realistista leimaa^ Erämaa yksinkertalsine, totisine asukkaineen oli vähitellen saanut Gallenin kokonaan valtaansa. Ennenpil-kää se kirvoitti hänen romanttiset taipumuksensa. Gallen oleskeli etupäässä Kuusamon pitäjässä Pohjoissuomessa lähellä Venäjän rajaa. Täällä taiteilija synkkien metsien, siintävien vaarojen ja järvien keskellä, missä "ihmisen on taisteltava hallan ja petojen kanssa" ("Kallela-kirja", s. Gallenip tuotannossa l&804uviäla poikaiselämää"-niminen taulu, joka ön kansankuvauksilla keskinen ase-esittää hämäläisiä pirttiä henkilöi- rna, niissä hän antoi parhaansa. Ku- 174), maalaisi eräitä hänen kehityk-neen: keskellä nuori mies lakki pääs- kaan ei vielä ollut luodannut niin sy- sensä kannalta huomattavia teoksia, sä, pieksut jalassa ja kintaat vyöllä puhelee kehräävälle tytölle, jonka kullankeltaisen tukan läpi aurinko loistaa; etualalla, uunin vieressä istuu vaari kenkiä rasvaamassa. Henkilöt välle kansansicluun kuin tämä vasta henkilö- ja maisemakuvia. Ensinmai-kaksikymmentäneljä- vuotias taiteili- nittujen joukossa on m.m. tunnettu ja edelläselostetuissa teoksissaan, taulu "Paimenpoika Paanajärveltä", Kansankuvausten ..rinnalla ..herättää jossa Gallen on kuvannut kesäyötä esim. tohtori Antellin muotokuva erämaassa. Sääskitulen ääressä seisoo ovat yksityiskohtia myöten herkästi {18&6, Aterieum) tai taiteilijan parii- paimenpoika puhaltaen pullistunein havaitut, ja ikkunasta vinottain lan- silaisateljeen nurkkaa esittävä puolit-keava valojuova, jossa tomuhiukka-set tanssivat, lisää hämyisen tuvansi-szistan viihtyisää tunnelmaa. Samana kesänä, 1887, Gallen valmisti Keuruulla oleskellessaan toisenkin suuren sommitelman, joka alkuaan esitti Runebergia haastelemassa vänrikki tain rivo, mutta intiimisti maalattu "Demasquees" {1888, Ateneum) huomiota lähinnä taidonnäytteenä. 1880- luviin lopulla Gallenin mielenkiinto vähitellen suuntautui uusille aloille. Taiteilija on kertonut, Miten hän jo Taideyhdistyksen koulussa Heisin- Stoolin kanssa, mutta jonka taiteilija gissä piirusteli kuvia m.m. Kaleva-myöhem^ nin Pariisissa muutti "Ensi laan. Yhä useammin alkoivat kan-opetukseksi" (1887—89, nyttemmin sallisecpoksemme sankarihahmot poskin tuohiluikkuun, taustalla järven takana häämöttää N uorusen vaara. Väritykseltään ja yleensäkin maalauksellisen käsittelynsä puolesta "Paimenpoika" kuuluu samaan sarjaan kuin "Akka ja kissa" tai Aino-taulu. Mäisemanmaalauksissaan Gallen sitävastoin jo'tavoitteli uusia vaikutuskeinoja, kuten esim. muuten naturalistisesti maalatussa taulussa "Koski Kuusamossa" osoittavat kos-monien vaiheiden jälkeen ostettu Ate- väikkyä hänen mielessään, ja niinpä ken pauhua symbolisoimaan tarkoite-neumiih). Valoprobleemi on tässä Gallen lopetettuaan akatemiaopinton- tut kultakielet. Myöhemmän kauden maalauksessa tavallista komplikoi- sa, joita hän oli jatkanut vuoteen 1889 dumpi: verkkoa kutova ukko ja pöy- saakka, ryhtyi suunnittelemaan kol-dän eteen rahille polvistunut pikku miosaista Aino-tauluaan. Jo sitä en-tyttö on kuvattu kylmiä sinisiä varjo- nen Gallen oli sommitellut vertausku-ja heittävässä päivänvalossa ja takka- valitsen teoksen "Tuonelan matkalla". dekoratiivisiin pyrkimyksiin viittaa santoihin aikoihin ^ aloitettu, vaikka vasta seuraavana vuonna (1893 ) päivätty erämaan yksinäisyyttä kuvaava "Palokärki"-taulu kuulakkaine, vif valkean lämpimässä punertavassa loi- joka valmistaa hänen taiteessaan pian hertävine taivaineen. Punainen täplä mussa. "Ensi opetus" on Gallenin maalaamaksi hiukan hempeä. Sitä ei voi ^esta käsityksestä, osoittaa jo kä- sanoa taiteilijan seuraavista teoksista ««I ensimmäinen huomat tavampi "Päivällislepo" ja "Hauvakuume", ^^^^^nsa "Akka ja kissa" (Turun joihin hänen kansankuvaustensa sar- ^"^useossa, maalattu syksyUä 1885 ja toistaiseksi päättyy. Näissä maa- ^slm kauppalassa), jonka pystyvät- tauksissa Gallenin nerokas luomisky- ^''^ akanrumUus suututti katsojia ky, hänen ainoalaatuinen kykynsä ^^laärin, etteivät he huopmnneet eläytyä alkeellisiin oloihin kohoaa huippuunsa. Melkein peloittavalla voimalla on Gallen hahmotellut helteisessä tuvassa sikeästi nukkuvat raatajat harmaihin ja ruskeihin väreihin soinnutetussa "Päivällislepo"-kuvassa tai kiiluvin silmin tuskallisesti tuijottavan kuumesairaan työmiehen "Haavakuume"-nimisessä maalauksessa, jota taiteilijan toverit yhäti muistelevat hänen mestarinäytteenään. Pariisissakin se herätti huomiota, ja Saksassa, missä Gallenilla v. 1895 oli aluksi Edvard Munchin kanssa näyttely Berlinissä, sitten yksityisnäyttely Dresdenissä, katsottiin "Päi-ioulun suuria taiteellisia ansioita. Maalauksellisessa suhteessahan "Akka ja kissa" harmahtavine sävyineen Mtämättä vielä muistuttaa 1880- iiivun ranskalaista koidua, mutta väkevän, persoonallisen tunnesisällyk-tmsä — "karkean makunsa" — puolta se jättää kauas jälkeensä Bas-i^- Lepage^in ja Edelfeltin puolittain ioknkimaiset kansanelämää esittävät ^vat. Edelfeltille lähettämässään ^jeessä Gallen m.m. lausui: "Olen tapahtuvaa käännettä naturalismista romantiikkaan. Taidu esittää nuorta miestä, joka haltioitunut ilme kasvoiltaan seisoo kuilun partaalla; hänen, jalkainsa juuressa on krutmulla varustettu pääkallo, kultarahoja y.m." katoavaisuuden symboleja, taustassa tyylitelty maisema polvittelevine teineen, taivaalla leimuavine revontulineen. "Tuonelan matkalla" on omiaan herättämään mielenkiintoa m.m. sen-vuoksi, että se sisältää piirteitä, jotka myöhemmin toistuvat tuon tuostakin Gallenin taiteessa. Henkevämmällä tavalla taiteilija käsitteli tätä teemaa esim. alttarikaappia muistuttavassa taulussaan "Ad astra". Meillä arvostelu moitti "Tuonelan matkalla"- kuvassa esiintyvää realismin ja aate-maalauksen sekoitusta: sitä loukkasi varsin se, että nuorukaisella oli jalassa botiinit! T?^''^'"'' ^^''''^^ J^-vuotiaana. Cato alkoi 80-vuo-palokärjen päässä, selittää taiteilija, on "yksilön elämänhuuto korven hiljaisuudessa". Kuusampn jylhänro-manttisista maisemista saamansa vaikutelmat Callen vihdoin keskitti suureen kalevalaiseen sommitelmaansa "Sammon taonta", johon hän ryhtyi lähinnä seuraavana aikana. Aino-taulun idyllisiin tuokiokuviin verraten kuvastaa "Sammon taonta** (1893, Ateneum) tarunomaisempaa mielikuvitusta. Näemme tuuheapar-taisen Ilmarisen kädet polvien varassa kyykistyneenä tuijottavan tulen hehkuun; sankkana pilvenä kohoaa savu taivasta kohti orjien palkeita liikutellessa. Romanttisesta, jopa fantastisestakin sisällyksestään huolimatta on "Sammon taonta" komplikoitui-ne valaistustehoineen kauttaaltaan todellisuuden jäljittelyä. Voidakseen tutkia aihettaan juuri tältä kannalta rakennutti Gallen vartavasten primitiivisen ahjon paksuista hirsistä Pariisista palatessaan Gallenilla oli mukanaan ensmmänen muodostelma Aino-triptyykkiin, jonka hän pian sen synkkään korpeen. Selvästi esiintyy jälkeen myi yksityiskokoelmaan. Tai- "Sammon taonnassa" Gallenin myö- . . _ ^ teili ja ei nähtävästi ollut saavutuk- hemmille teoksille ominainen luja, in-ia ''up^'^^^^^^ hänen mestariteoksen- nen maalaus ylimalkaan oli tuottanut, seensa tyytyväinen, sillä valtion tilat- tohimoinen, draamallinen ote, mutta kitti '^"^^styi. Tennyson kir- Kotimaassa Gallenia sitävastoin ei tua toisinnon tästä taulusta hän ke- käsittelemälleen arkaaiselle aiheelle, ittiin ^''"^^'^^"^ paraimmat teok- vielä ymmärretty. Häntä pidettiin säliä 1890 lähti Itä-Suomeen tutus- sopivaa, yksinkertaista muotoa hän tähän aikaan taiteemme enfant ter- tuakseen seutuihin, missä Kalevalan ei vielä ollut löytänyt — siitä huoli-rible* inä, rumuuden ylistäjänä. Si- runoja vielä laulettiin. Ulottipa hän matta, että esim. "Palokärki"-taulus-tiaana vällislevon" ja "Haavakuumccn opetella kreikkaa. Goethe oli edustavan parasta, mitä naturalisti- Jö«o. Xit tan maalasi 98-vuotiaana ^an taulunsa. A. UNDEWALL. ten an. selitettävissä, ettei Gallenin matkansa rajan taaksekin, käyden sa jo saattoi havaita pyrkimystä tyy- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-03-03