1943-08-28-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i 1 ! Ä1 , 1 * » 1 1 1 LAUANTAINA, ELOKUL^N 28 PÄIVÄNÄ (Conadan suomalaisten viikkolehti) Published and printed by the Vapaus PiiblisMag Company Limited, 100-102 F i y n Street West, Sudbury, Ontario. Begistered at täe Post Office Dept., Ottaja, zi second ö a s s matter: Tflanshinnat: i T k - ..-$2.00 5 kk. 1.10 3 kk- XhdysraltoDun: 1 vk- .....$250 6 kk- . . . . - 1-40 Snomeen ja munalle ulkomaille: 1 vk. .-.$3.00 6 tr^r - - - - , . ^ w r ^ S • - liekki' i i Ä e s t s y 3^ viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäni parasta kaimokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. Asiamiehille myöhnnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään. ILÄIOmJSHINNÄT: Ylänen ilmoitushinta 40 ^^ttiä palstatoumalta Ja kerralta. Alin ilmoitushinta $am Alin maksu kMolinilmoituksgta: ^ZXJO ynnä 50 senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai kiito^useelta. EHkoishlfmafc pysyvistä ilmoituksista. TUapäisilmDlltajiai on lähetettävä ocudcsu- etuI£t»siL Kalkki; Ueldile tarkoitetut maksu-osoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus PoUiääng Company Limited. Kustantaja Ja^painaja:. V i ^ u s Pnb-lishizir Cömtftoxy Eimited. lOO^IOS: Ehn Street West;.SQdInizyv Otstaxlo Toitnfttaja A. ESiviBL Liäddin aljotut^^ iäi^tbitukset^ osol-tettavik': . aa t Kirj. F . W. N i i n — mitä kaipaat? Lapsena se kaipauksemme rajoittuu melkein äidin ja isän kaipaamiseen niin, että kun ne ovat, silloin ei juuri mitään puuta. Muita kun siitä vähän vartutaan, alkaa jo pienessä rinnassa-herätä kaipauksen tunteita. Haluaisi niin mielellään olla jo aikaihminen. Myöskin alkaa jo kaivata toisten seuraa, leikkiä ja kaikehlaatuistar- puip-haa. Tämän lisäksi herää vielä hyvin usein sellaista kaipauksen tunnetta, jota ei itsekään voi selittää. Kun sitten ihminen varttuu nuorukaiseksi tai neitoseksi, kasvaa samassa suhteessa tuo kaipauksen tunndcin, nimittäin tuon käsittämättömän kaipaaminen. Tosin tällä nuoruusiällä, niin neitosilla kuin nuorukaisillakin, h&iää. voimakkaana rakkauden kai-p. o. 6oK Tälh ajalla ilmeistä.-^, kaikkien vapauden' voimien rytinisiely^ftnai' le, toisin sanoen vajäads<asen fäinsan pyrkimys' s'itäi "paremf^äa: itratuimäa" kohti, jonka 'puolesta Paisteitaan ja joka lupausttn mukaan kangastaa ^ silmäin tdessa. Tuo johtui fnieleem-- me m.m. lukiessamme Läbor Progressive Partyn perustamisesta; josta on myöskin uutinen lehdessämme. Mitä tämä merkitsee, se 'selvenee kohta kun muistamme minkälaisessa iisemassa entinen kommunistipuolue jä sen karmat täjät ovat täällä (fileet. -Kommunismihan on eräillä tahoilla •ai^a oikein iskulausein pyritty kai- 'kissa mahdollisissa yhteyksissä kuvaamaan joksikin ruman ja pahan esikuvaksi, joksikin demooniseksi inrviöksi, jota tu'is: kduhistuen kavahtaa. Tällöin on hyvä nostaa kysymys MIT.^ OX KOUMUNISMI? Annamme nyt tö/:än vastata vaikkapa Tietosanakirjan. Siinä J. F. (fil. tohtori, lehteri Jaakko Forsman ), selostettuaan lensin kommunismin vanhempia ilmenemismuotoja, sanoo, että kommunismia on: "Ne yhteiskuntamuodot ja liikkeet, joiden päämääränä on. yksityisofnaisuu-den täydellinen poistaminen tai ainakin eräänlaisten hyödykela jien, ennen kaikkea useimpain tuotantovälineit-ien yksityisomistuksen syrjäyttäminen ja uuden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskunta- ja talous järjestyksen luominen. Usein kommunis-misanaa käytetään samassa merkityksessä kuin sanaa sosialismi." Sitten hän viittaa kommunismin ja sosialismin keskinäisistä suhteista, teorioista jä liikkeistä saamaan lisä-selostusta sanan Sosialismi alta. Siinä hän sitten sanoo näin: Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii asettamaan nykyisen, periaatteellisesti yksityisomaisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen sijalla uuden, pääasiassa yhteisomaisuu- ^en pohjalle rakentuvan yhteiskuntajärjestyksen. Ainoastaan tällaisen ykttiskUfltajärjestyhen vallitessa voidaan sosialistien käsityksen mu-ka4fft. toteuttaa se iodeilihen vapaus ja yhdenvertaisuus, mii^ on sosialis-rniit korkein ihänteellmen päämäärä, toisiit sanoen saaxmttimselläitten a-siäintäi^ ettS^ mmallä^ kaikki y/ä^kunnonjäserth ovia- yhtä vel- 7witettuja ottänuum osm ykteiskun-naUiseen työhän; he myöskin ovat yMä bikeul^Uja ötlafnaan' osaa tämän työh' tulosten nautintoon, joten toinen yhteiskunnan osa ei voi, niinkuin kapitalistisessa yhteiskunnassa on laitäi riistaäi. käyttää hyödykseen toista. -— YdHsessä ktelenkäy-tössä^ esiintyvät sosialisifti ja kommunismi- samaa merkitsevinä käsitteinä. Jos ne erotetaan toisistaan, määritellään ne tavallisesti siii^ että-sano-taan:_ sosialismi eli' kollektivismi e-dellyttää hinoastaan tuotantovälineiden yhteisomistusta, mutta kommu-nismi sen lisäksi vielä kulutasesinei-den yhteisomistusta. Nämä määritykset eijuät kuitenkaan ole tyydyttäviä siitäkään syystä, että tuotantovälineen ja ktdutusesineen käsitteitä ei voida jyrkäsii erottaa toisistaan. Selvemmäksi käy sosialismin ja kommunismin erotus, jos ven. taloustieteilijän M. Tugan-Baranovskijn mukaan sanomme: kommunismin vallitessa yhteiskunnan tuotannon tulokset, tuotteet, jaetaan semmoisinaan (luonnossa) yhteiskunnan jäsenille, joko niin, että kaikille annetaan sama määrä kutakin tuotetta (ottamalla kuitenkin huomioon ikä, sukupuoli, terveys jne.), tai niin, ettei mitään varsinaista jakoa tapahdu, vaan että jokainen saa vapaasti ottaa varastosta mitä hän kulloinkin tarvitsee." Selostettuaan sitten tuotteiden jakoperusteita sosialistisessa yhteiskunnassa hän sanoo: "Sosialistisessa yhteis- •kjtnnassa siis vallitsee rahatalous, kommunistisessa luontoistalous." Ja sen jälkeen hän huomauttaa, että kommunismin lopullinen aatteellinen pääptäärä oikeastaan on sama kuin sosialismin. Jos nyt ja vaikkapa nyt tiedettäisiin, että kommunismi on jotakin tuonlaista, niin vähän jäisi parjaamiselle pohjaa ja hyvin vähän sillä kyettäisiin ihmisiä pelottelemaan. Ennemminkin tavallinen kansan ihminen terveellä järjellään nuo aatteet itselleen omaksuisi kuin niitä hylkisi. Siksipä niitä ei sovi pärjääjien selostaa. Muuten, mitä tulee kommunisteihin ja kommunistisiin puolueisiin eri maissa, niin nehän vain realistisesti pyrkivät yhteiskunnailisiin parannuksiin kansan hyväksi. — AP. puu siten, että tahtoisi oikein sydämensä pohjastaa rakastaa ja tulla rakastetuksi. Mutta vaikka saakin rakastaa ja tulee rakastetuksi, n i in kuitenkin kaipaa, kaipaa huvitusta ja: kaipaa rakastettunsa ja rakastajansa läsnäoloa. Mutta ihmeellisintä ihmisen kaipauksessa on se, että rakastettu.5!^ senratssä 7 a keskellä huvitusten hilpeyttä hyvin usein sydämen S3^m-missä hoK-eissa herää tuo ainainen käsittämätön kaipauksen tunne. Tällöin luulottelee ihminen, että kunhan oman kodin [Derustamme ja. järjestämme sen omien mielipiteittemme mukaan ja pidämme sen sievänä j a miel- Ijrttävänä, että se on oikea koti, niin silloin emme kaipaa mitään. Mutta se on erehdys. Se tunnelma, mikä i l meni pienokaisena ollessamme semmoisena käsittämättömänä kaipauk^ sena, se sama tumrelnja, joka keskellä ..rakkauden ja huvitusten pyörteitä kohosi sieltä sydämen sopukasta, ^ sama tunnelma on seurannut JEÖ^^ tänne ihanaan, miellyttävään kotJij.| kin, missä rakastava toveri ^ j^J huomaavaisuutensa osaksemme scopi? j a - missä Uoiset lapset leikeillään^? hellällä rakaudellaan meitä ilostutti;! vat. Kaikesta tästä huolimatta aila^' ajoittain nousee sydämestämme tuo ^ salaperäinen kaipauksen tunne. ^itä siis kaipaa ihmislapsi kehdosta hautaan asti? — Kaipaa^ rikkaptta, mainetta, valtaa ja kuo. ,^juaa?{ — . K ^ l ^ ^{ tä.; Mutta, nddn, jotka niitä saavat, yhä vain sittenkin ovat salaoeräisai kaipauksen lumoissa, niin, että kään eivät tyydytystä tuo. — Kai^ paako ihminen rakkautta? — Niin^ sitähän 'ihminöi kaikista enimmäa kaipaakin, vieläpä niin, että ilmaa sitä. ei tiumu Voivan elääkään. Mutta tömä "maallinen" rakkauskaan, mn. saimmassa määrässä osakseen saato- ^!iakäan^ei riitä, vaan yhä kaijaa, kai. h[oten kaipaa. Mitähän se mahtanee oMa, jota kaipaamme? Niin —se <MI ehkä: ikuisuuksien ikuisuuksissa tä(^; ka^uuta; 'T^.ÄNÄRÄIViiNÄ >halifeaar kiusata Ihan sydänM^Bnen^ja yataa aiko-öiiis siihen njt^ ooi- ]Sfe|i^ejanii nau^ liojiani MinnitSdnniellenja^ vähän >ne-lä yöun^-jaötä häiikotdten tnietin, miten - se ijpil^aitenkä ' %l|ei kiäfeaan näfe ininua^^njrt. OHsl^hcli öäKjalläsyytäsanoa: Mt-täiiän se niin pir^i-ifeesti- itsekseen hysfnyili? —f^- Että keksinkin kerran; ininäkin! Milloin \>ain on näillä luotnakun-iran herroilla oikeus olla minulle töy-keitä. Ei pahoja, ei, mutta sitä kodikastakaan motkotussävyistä vaativaa ääntä ei oikein miel&seen aina kuuntelisi. Ovatkin nämä korprherrat, sekä nuorempi että vanhempi, tottuneet l i i an valmiille. Emme nyt ajattele ruokapuolta. Hengen nostatusta pätemminkiri. Ja nyt aloitan: Huudan kamarini ovelta Eenokkia. Huudan hätäisellä äänellä. — Mi-mi-kä täällä on hätänä!? — Olisikohan, sinulla yhtä.viiden-kymmenenpennin postimerkkiä? — kysyn rauhallisemmalla äänellä. iMiehen sihnät revähtävät seljalleen, käsi haroo tajuttomasti tyhjää ilmaa; maan, lannanj hevosen kesyttäjä on kuin katon päältä pudonnut. Saa viimein änkytetyksi: — P-p-p-p-osti-merkkiä?! Sanoitko si-nä pos-timerkkiä!? — Juu. Viidenk3rmmenen pennin. —Mutta mistä juk-oliste minulla olisi postimerkkiä! ?! - . -Ajattelin vaan Eenokin ääni jyrisee kuin vuoren s onkalosta:. — Milloin taivaan ja maan nimessä minä olisin viljellyt postimerkkiä ?! Oletko sinä järjiltäsi ?! — Olisin tarvinnut j a ajattelin — — -Ajattelin —- ajattelin! ISinäkö ihan ajattelit, että minulla on viiden-kymmenenpennin postimerkki!? M i täs pentelettä minä sillä olisin takanani tehnyt? — Jaa. Sinullako ei ole? Oviaukkoon on ilmestynyt kaikki päät, mitä talon piirissä löytyy. Isäntä kääntyy heidän puoleensa. Ääni on sorretun, kuin syyttömästi tuomitun: — Kun kysyy multa merkkiä. V i i - - denkymnaienenpennin postimerkkiä!: Siitä on kappaleen kolniattakynurieii-'^ tä, vaotta, kun olen kädessäni pidellyt postlma-kkiä. En tiedä, minkä, laiset on merkit nykyisin tässä maas- • .sa.. - Niin. sitä on heippa joillakin, ;tnjantä jSkäya^Qin. ta^t*^,ehtimh^ E i kukaaiv .hoida^ minun papenaijipi. tani. .Ajattelin, jos kerran saisin po^ timerkin talon yhteisiin tarpeisiin. rirr Kim. ihminen tulee noia killaksi yhtäkkiä! Ei minulla oie, kuulitko?- " — No, mene töihisi vaan, äläkä ole tämän takia järk\tetty. —Järk3rtetty!! Olen minä järkytetty! N>t seurasivat kaikki vanhat ra-masanat j a sarja uusia lisäksi. Eenok-ki on kansanmieheksi mehem hupainen suuttuneena. Sinutteleekin vaikka keiuaaleja. Kuuluu pirtinpuolella nelä p3i> haavan viidenkymmenenpennin postimerkistä. E i . Ei tämä taida käydä. Pitänee lopettaa leikki alkuunsa, vaikka aioin perillisenkin mielen jollakin pienellä kujeella saattaa käy-mistilaan._ Korpipäiväan ei saa kuulua muu kuin unelias, harmaa yksto-tisuus. Enpäs malta. Poika astelee metsään kirves olaUa: ihan miestä m^- lailee, lenkahuttelee, jotta suuri paikka sarkahousun Ukamuksessa heaun kuin laukku. Työnnän akkunan sor k i . — Höi-hoi, minulla on asiaa! Hiturainen käännös ja lenkahult^ lu takaisin. Seisoin kuistilla x-astaau-bttamassa. . . — Mitä asiaa? — kysyy kirve=- mies. — Että — milloin aloit itsekas>-a-tuksen? — . „, .iSysymykseni nousee umpimähkään jostakin käsittämättömältä bc - teestä, en ole sitä valmistanut. Pöifca joita odotan eenokö-ihaÖl-maista purkausta — la?^^- sin liikkein kirveer*sä portaanpielee^» kaivaa laajalta lakkaristaan pakeO^. avaa sen, levittäen eteeni kaksi kaa kinkkuvoileipää: — Kuten näet, on se alkanut. ' Sitten katoaa hitaasti meisapom Tunnen pientä, toiveikasta ilo^
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 28, 1943 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1943-08-28 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki430828 |
Description
Title | 1943-08-28-02 |
OCR text |
i i
1 !
Ä1
, 1 *
» 1
1 1
LAUANTAINA, ELOKUL^N 28 PÄIVÄNÄ
(Conadan suomalaisten viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
PiiblisMag Company Limited, 100-102
F i y n Street West, Sudbury, Ontario.
Begistered at täe Post Office Dept.,
Ottaja, zi second ö a s s matter:
Tflanshinnat:
i T k - ..-$2.00
5 kk. 1.10
3 kk-
XhdysraltoDun:
1 vk- .....$250
6 kk- . . . . - 1-40
Snomeen ja munalle ulkomaille:
1 vk. .-.$3.00
6 tr^r - - - - , . ^ w r ^ S •
- liekki' i i Ä e s t s y 3^ viikon lauantaina
12-sivuisena, sisältäni parasta
kaimokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Asiamiehille myöhnnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään.
ILÄIOmJSHINNÄT: Ylänen ilmoitushinta
40 ^^ttiä palstatoumalta Ja
kerralta. Alin ilmoitushinta $am Alin
maksu kMolinilmoituksgta: ^ZXJO ynnä
50 senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai
kiito^useelta. EHkoishlfmafc pysyvistä
ilmoituksista. TUapäisilmDlltajiai on
lähetettävä ocudcsu- etuI£t»siL
Kalkki; Ueldile tarkoitetut maksu-osoitukset
on ostettava kustantajan nimeen:
Vapaus PoUiääng Company
Limited.
Kustantaja Ja^painaja:. V i ^ u s Pnb-lishizir
Cömtftoxy Eimited. lOO^IOS: Ehn
Street West;.SQdInizyv Otstaxlo
Toitnfttaja A. ESiviBL
Liäddin aljotut^^ iäi^tbitukset^ osol-tettavik':
.
aa t
Kirj. F . W.
N i i n — mitä kaipaat? Lapsena se
kaipauksemme rajoittuu melkein äidin
ja isän kaipaamiseen niin, että
kun ne ovat, silloin ei juuri mitään
puuta. Muita kun siitä vähän vartutaan,
alkaa jo pienessä rinnassa-herätä
kaipauksen tunteita. Haluaisi
niin mielellään olla jo aikaihminen.
Myöskin alkaa jo kaivata toisten seuraa,
leikkiä ja kaikehlaatuistar- puip-haa.
Tämän lisäksi herää vielä hyvin
usein sellaista kaipauksen tunnetta,
jota ei itsekään voi selittää. Kun
sitten ihminen varttuu nuorukaiseksi
tai neitoseksi, kasvaa samassa suhteessa
tuo kaipauksen tunndcin, nimittäin
tuon käsittämättömän kaipaaminen.
Tosin tällä nuoruusiällä,
niin neitosilla kuin nuorukaisillakin,
h&iää. voimakkaana rakkauden kai-p.
o. 6oK
Tälh ajalla ilmeistä.-^, kaikkien
vapauden' voimien rytinisiely^ftnai'
le, toisin sanoen vajäads |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-08-28-02