Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 7, 1950

              : pf
•Xiiiiiited,' liO-lCä' Elm 'Street; West,. Sadöusy»:-; Gstaiö.
^^l€fed .M the F©st- OfliccDeparteaoit. OÄ^n, as tecoM
el&ss matte?. ' '' ' ' •
MeliEi ilmestyy Jöteiisesi-viikoB 2atsimta!im'X2-BlTOls^aa,-'fll£il»
läca paimsta teaimoMfJaillsta' Meltonsa toSMita -iölöilta. -
I TOosikexta
€'.tasufeautta 1,75
" ~ • • \m.
Imiitoutta 2JS
1 -TOosllcerta ..........•.•;$i.SS toiiitoufcta .'........
Ji.seattlipaiistatimaalta. ••BalvlB:äitasllmoltiis-^.0§- :-Ktio-,
Itisaa ilmoite -^M Ja -seB -^fctejöessä Jiillafstava. maisto-
-'Äw-fl.to'ia Mit«'-S2.©0. XlrJeei[S¥iiilitoite20itisksefc$I.S©. Erl-
"telsMimat •pswklä&- •iteiölfeisislste. - -TiispiisilMoittajlsii ^-ea •
IHxetettävä matoa etiiMtesn.
ÄBlamieMlie mF^naetiäii lä-piosmtSii-.palkMo.
JKalMd :lileki!Ie-ta£&£8ltetut.ws&sisosotltÄ8t m. «stettava Miis-
• laatajsa jjiiseea: '.-VapEiB -ÄifeliiÄlm-^Comiiaffisr 'ti
SEistantaJa.Ja imlaaja: TapaHs 'FiÄIMiiiis -CoiapaEi^ 'Liaiiteil, •
TGtoittaJa:.'J.'W. Baari
Lle&kito .©lotat •MrJoitK&el-össlti&liiVä:
Tms • olemme päässeet vuo.demikam, jöUmn •fmnto sur­kastuu
ja :iopuiia ^kuolee talven -'kytmän .vuipän ai te. •Jtknii-
• sen micliäm -myriyy :mtidUm. imMksi'mk'aa,- -kumtes WUuu
iaas tahwen ja -sen mtikmm :tt'devnn 'tädävHu -ja tomum.
'Kylmä 'tulvi 'cmssä ••ja- yhä--'^'okodyät '^MnkiplamUkset
-panevat • monet ihmset ojaiteiemaapijkiiölestMum^
smstiaan. • NäyttSä' sehmitä, •että elmin^tsufm^
kohoamlncu ön •ilmeistä •jaimilassmievksi täh^iu e[-yideta
teMdäkääu •7niiä^si sen suhteen. :imdn-'sMm-iz yalmtstuminen
en plJäasisi. ''Miiijömm -iihmimn 'sotavamsicliilMm-eikäna,
. jolloin mmi ''miijoomt voUmsIm iMyttäMJmusk^^^^
paremman •iu^eihiisutiden :kyvii'ksL iVc voUmsUn '-käyttää••elä­män
• hyväksi, -mutta •knite»ikitt-me MvieiaanlM 'hy­väksi.
• • ". . _
: SMatarkoMHksiln •tihmttaväl .i^drat v^Jtähiin/
• ncVa tavalla • siten,^ että •mistä,-piisi, 'kvätyäyikhd^kdnnailf.'
N nila viniälsiin -mkentaa koteja: k odlttdmlUc, •'mll4: voitaisiin
rakentaa sairaaloita saiyaillc, mtltd •vpitmsiin järjestää 'työtä
työttömille, parempaa arnstnstä 'vanhuksi'Je, encinmän opin-tomakdoUisnuksia
nuorisolle, vafii muutamia kyödyl'isiä käyt­tömahdollisuuksia
mainitdkscmfnk:.
Nyt kuitenkin näitä miljoonia käytetään tuhon tarkoituk­siin.
Mitä kävtetään vihan lietsomiseksi eri kansakuntien
kesken, nuorison mielen mvrkvttämiscksi, entistään Jijrveäm-pien
sotavälineiden, murlm-ascitte-n ;;?w<?Ä5f'Jö keksi­miseksi.
Kansoilta puristetaan viimeisetkiu ^.ennil.•näihin
iukon tarkoituksiin välittämättä siitä, kuinka kansanik_miset
tulevat toimeen, voivatko he varustautua talven kylmyyttä
vastaan, voivatko he kasvattaa lapsistaan kunmn kansglaisia,
voivatko kc ruokkia •ja vaatettaa perheitäitn. . •
ScnSijaaB, että ihmisiä ncuvotiaisiin radion ja sanoma-lehdistim
välitykseUä suvmtsevaisuuteen m'uita kansoja kok-fumi,
levitetään ^iiedo-nantövälineissä törkeitä valheita muista
kansoista, 'fuhuiaan ^ymitaesiripuista^* ja lietsotaan hillitöntä
vihm m kam&ja kohtaan. Sensijaan, että ticdonanioväli-neiiä
käytettäisiin totmiden -puhmmseen, käytetään-niitä
valheisiin ja parjauksiin,' ihmisten mielialan 'kiihottamiseen
niiden pu&Mie, joika -tekevät ^kaikkensa saadakseen uuden
:|S kirSttävän sadan taas riehumaan m-aapalMia.
Tiihiseeh löytyy rahaa, sitä iöyiyy runsaasti, m'utta kun
: on kysymyksessä-•ihmisien -eliniasm. paraiiiänmmi,-vqnhuu^
•den -aimstiiksen Hsäämineu vanimksiiie, oppimaMdaUismiksien
iimjeniaminen -Mmriso-ile, niin -seiiaiscen ei -Bydy rahaaa.
•löMiekiPi. ihnisiiie 'on p'8ij0n iärkeämpää toimia; ja :^yMitää
-eimmnsä sodmi -liet-smnisc^ie, kuim-.eiää se siten f-että -jäiki-maailma
puhuisi '-kimmmtieen, 'heisiä kansan etujen vahmni-
•'Moik'i iavaiiiset ikmiseikm -miimsinvai s&iakysierim ]a vi-
•Imn vaiiaen kuommnräiia sHa, -eiiä he -mäin -mmmteiien
•imstei€%*&i &mm itseään, -mwn perheensä 'hyvsnvmniis. vas­taan,
••kökoihmskumam' eiisiysiä vastsm. Samiaan^ että.
•ikmisei &p'pivM kärsimysien 'ketuita ja niin käy'iässäkin,-ei- •
ieiimt -fi&FJMVai: Ja "imrkaaiijoMet-iit ihmiset' iiitä voinman
miiims, jatka -iaisiefevai tänä .--päivänä sotati • ja' hmknma
tmstmnraukan ja-'€iä-mSn pmiesia,
•ii&kdmtiaväm .seikkama on km'im&iiava, eiia -mukmivoimai
-'mvif-ofe pnmetiämet &ieiiaan, vaan jatkavat eMisiä tarmok-kmm-
mäm iySiS^n. Vahmsa Gn,.:eitm iipmn rmikmiv&imien
^^^aiiäimä f-yi^iä ^s^^nMetS{ij4ij&!isiml jh-ajai sitiem saaneet
mkmm • ikmistemrastuksen p&ijm -Majenmaiim •okieeiia: ktdn
m^ä Ä 'mykymätt 'm 'kS^mssä. -Mmkm. -pmiMStami Ummet
tm'-keiMtMvaaäsifS-<pä&iäm&ä:§%^ •
noo: "RanskaR aatelm maine oli OT^H-nyttä,
kun sen oli lyönyt heidän ren-
'• kinsäj • OTaailman •alhaisin 'kaiiSa,
•kaankutojat,. vaisöttajat. Ja, muut käsi­työläiset,
Jotka -eivät ••.ymraaitäneet mi-
• tään 'söäästa.Ja jöita''^kalkki "'känsakim-
'iiat 'Heiclän älhaisuuttaaia 'halveksien pi­tivät
väin jtkaläjänä.^..; • tiiätsi. •'kiiiiimin-
•kln.-tlaiimilaiiien Jalkaaoturi-,keihäs M -
,. 'dessääfl pystyi lyömään .-kaksi ranska­laista
ratäiiritäria."
Coiirtrkin voitto antoi ^Flanderin -köy-
•hälistÖlie-liiönnöllisesti .lisää, - völman-tuhnetta,
vaikka uusaikalsta proletaa­rista
pllämäärää ei siliä ollutkaan, mikä
onkin hyvin ynimärrettävää. Tosin oli
Flanderin talouselämä, värsiiikin kuto-mateollisuuden
ja ulkomaankaupan tii­moilta
jo melkoisesti kasvanut keskiai­kaisen
tuotantotavan yläpuolelle, mut­ta
oikeastaan oli vain kangastavaTäin
valmistus luonteeltaan tehdasmaista,
kun taas useimmilla muilla aloilla pysyi
pieiikäsityö vallitsevana.
ICankurit olivat etummaisina taiste­lluissa,
ammattiktinnat iiilkukivat
rästä ja muodostivat katk^h kansan­valtaisen
puuhansa ohella kuitenkin
taantumukseliisen aineksen. ICäpitäiis-mi
oli kuitenkin jo niin kehittynyttä,
että se esim. Broggessä, josta oli muo­dostunut
maailniankäupän keslius ja
kjiriäaihvälmen pörssi, -kykeni .paina-
- maan ammattikunnat "täloudellisestiki
;alas, eivätlvä toiselta puolen myöskään
köyhät kankurit olleet lainkaan haluk­kaita
auttamaan ammattikuntia.
Xfiitta kankurit eivät 'myöskään kyen­neet
.määrittelemään -omia ^ivaatimuksi-
'aan sillä heidän luokkaansa vastaava
voima ja suuruus ei ollut heille vielä
selvinnyt. Sen viiöksi Flanderin kan­kurien
taistelulla ei ollutkaan sosialis­tisia
vaan pelkästään valtiollisia tarkoi­tuksia.
He odottivat kaikkea hyvää
valtiollisesta kansanvallasta ja tulivat
siten edistyksen esitaistelijoiksi ja kan­nattajiksi,
mikä onkin työväenliikkeen
valtiollisen menestymisen edellytys.
On syytä vielä mainita, että 1300-
luvulla Englantiin kutsuttiin suuri mää­rä
flaamilaisia kankureita, jotka aikaa
myöten loivat Britannian kutomateolli-suuden
mahtavuuden. Englantiin siir­tyneet
kankurit muodostivat maan ta­loudellisen
selkärangan, mutta myös
sen vallankumouksellisen aineksen.
Ei ole mikään sattuma, että vähän
sen jälkeen kuin he olivat Englantiin
asettuneet, tämä maa tuli suuren kan­sanvaltaisen
ja kirkollis\'astaisen liik­keen
näyttämöksi, jossa tapaa jo monia
myöhempien aikojen piirteitä.
oOo
HEIKKI S.\ARI:
XUORUUDESSANi
innostuin -'kerran etsimään '-isä.nmaats
Imilaakseni sille oman yUstyslauhmi.
•Jnnm'iMvimnmn-r paikat!-'-By^^^
täMin metsään kävelemään.
Mutia jmm '-km mi -löytömaisillani
&ikea'-n kokdmi
kimiin edes-säm äänen:
Seis! Etiekö näe iimoitustmduja?
vakaisin -ym^päriiiem ja iuin: • •
n-KSiTYismuE, mpikidku '
kieiieiivr ' - ' "
Useia okn ihmetellyt,.miksi.e! kukaan oleAielä ki"*" *
iilä,'.miten voi • sak.astua, pysyä-.sairaana-ja-teMäT*^^'
;i. - Tämä kirjoitus täyttää siis Jo- kauaE tZ^%
•h ja antaa:h>^ä'neu%*öja-täsäa suhteess-? • ' m
sula
sairaiksi.
/puatteeh
•. 'Seuraavassa' Jialuäisimme • 'siis'" • kertoa-ja'"-neuvoa'
voisi tulia sairaaksi jä pysyä sairaana. *
•Syökää min:paljon kmn mahdollista. Syökää ama M -
•: /enÄman ^ 'ku1n'.v'lialiiätte; -.^yokää -:va|-siRkin ^paljoa- vl*^''
•jauhoista 'valihisfettuja fudtteita' — "veliBileiväK ja frj^^''^"
muodossa Ja' :'näiittikiäa' .-paljon -valkoista' -sokeria ja^läT''-
'KäilJJsi. .-näiiiä '^oat. -inuoäQstaV^tt -''^terveellistä --ms-^^'^
: "synnyt-tä-vat •:Tuuiriiissa ""erilaisia/'royrkkyälm l\
.ihyvin -arvofeita. ' "^e.jedistävät-Mriiittäi^^
jänne. ••'' -':••••'•" ;
Välttäkää -rhfeclelönä,'- ..-raäkäsaläatteja-r-jä-' -keitettjijä '-^ :
neksia kuin ruttoa.. Jos käs^täisitte mainittuja ^ l ä j j , ^ '
s tärkeitä ruokalajeja, niin mahdollisuus sairastua ja n- •
^sairaana pienene ja sem:akia"ette saa koskea niihin.
Älkää koskaan miettikö laitä syötte. Syökää inikä teili
miellyttää. Lohduttakaa itseänne sanoilla: "Jlikä on toi«
myrkky, on toisen ruoka!" Uskokaa vam, että ainoasta^
heikkohermoiset pitävät Jiuoltä ruokajärjestelmastään. Ha!
v^ksikaa sitä, mitä teille 'kerrotaan kivennäissuöl^^^
mineista ja muusta senkaltaisesta pödystä. -
;Ä11^^,:'pureksiko ruokaanne, nielaiskaa ^se purematta
• Hnuhtpkaa^,. se al^s-., juomälls•. 'paljon syödessäime.:•; Xi^i
-para-ntaa verenkiertoanrie ja poistaa ruu
rriiistanne myrkkyaitteita ja harjoitusten tulos voisi-siis ai
heuttaa, saavuttaa ja säilyttää terveyttä.
•Jos tahdotte pysyä sairaana niin huolehtikaa siitä, ett!'
ilma sekä työhuoneessa että ol^^^^ au,.,
htiono. Katsokaa, että ikkiiaänne övät aina s^lj^^^^^^ ja väit
täkää aina tulemasta kosketuksiin ilman kanssz;
Saastutettu ilma. Oh hyvä -inyrkyttäiiiään Jeidät. ja äuita:
•teitä saamaan .keuhkohäiriöltä. .. ..
Älkää tehkö minkäänlaista työtä. Työ'vaikeuttaa suuresi
•sairastumista ja tekeepä 'se -sen-Joskus -^ivan-mah-doltöteaks [
kin. Näyttää siltä, ettei Ihmisillä, Jotltä'tekevät-työtä, o!,
koskaan aikaa, sairastaa ja.-se:QlisLsajngen surullista teidä^
tapauksessanne.
Toinen hyvä.neuvo, jonka vöin a n t a a j o s tahdon auttaa*
•Sumua - on •Lontoossa eniten joulu­kuussa.
Jolloin sumupäiviä'-on' keski­määrin
10.
teessä, niin totuttautukaa sanojmaän. itsellenne joka -päiv;
niin usein kuin mahdollista: ;'^Päivästä .päivään, vftiajob ,
suhteessa huonommin." Jos haluatte^äada jonkin niäärät}-; ,
taudin,-niin keskittäkää ajatuksenne siihen ja olksa nii'
kuin se jo olisi teillä.
Edelleen, puhukaa taudeista. Se on helppo p.uherf
ja tuottaa teille rriyötätuntoa ja huomiota. On hyvin tur)
nettu tosiasia, että sanamime vaikuttavat meidän ruumiimir.
eri järjestelmiin. Sen takia muistakaa puhua kaikista, mat'
dollisista säryistä, vaivoista ja sairauksista joita teillä O/
ollut, tai jotka teitä vielä odottavat. Älkää unohtako, ett
jos puhutte taudeistanne, niin teille osoitetaan heti huomiot?
Jä rämeinen neuvo. Jos tahdotte tulla sairaaksi jajäädjj
siksi, niin valittakaa niin paljon kuin mahdollista ja liikefef
kaikki surulliset kirjat (ja samoin myöskm kaikki lääkärir
kr jät), jotka vain voitte saada käsiinne. Älkää unoljtak »
että jokainen iloinen, reipas ihminen on tekopyhä teeskentehf
• _ : oöO— •
OXKO-HYVIÄ'JA-PAHÖJ.%-POM-MiEJA.^^ ^
•Ei ole Amerikassa tehtyjä^lijrviä pommeja tai Ven
ralmlstettuja pahoja pommeja, ei ole pahaa pommia^ ]o:
putoaisi Xew Yörkiiii tai Pariisiin jiä hyvää pommia, Joi
putoaisi - Moskovaan. Kaikki pommit ovat rikollisia, ai^*
• sitä .pommia, myöten,-• joka än"uutaö^ai;sekunnls&^-^^^^^^
, ;HirosMman.. "..Jokainen-päätos>käjrttä|<;^^
;^uteE^Tiikhö|lii5ah:^^töc^ i^K^oiBE
•että haHitus, Joka'ensimmäisenä täyttäisi .atomiasetta w
maata -vastaan tahansa,' tekee -rikoksen ihmiskuntaa vasta-
•ja^on sellaisia thallitustä,.pidettävä .sotarikollisena.'
..Kuka allekirjoittaa tämän tuomiona ihmiskunta .
Mutta-nyt jo -Atlantin liiton ••hallitukset pelästxnrät,
• näyttää Tolcholman-^^töömus jo vaaraliselta, jo-nytl^tct^
.; etsivät .apua-'-huöiioille-•omilletuimoilie. Jo -nyt .-leiite ^
-\i1haista huhua:'-Älkää .-allekirjoittäköV-se'' tulee^ :MöSkci'3^
.^omm-eko kieltäytyä kannattamasta oikeudenmukaisao^^
ja inhimillisyyttä-siksi, että/meidän; hallitsijamme: m^at^^j
taan? Siinä tapauksessahan' • meistä - tulisi - kanssani
sia . .
^Ranskalaisen kirkonmiehen. abotti :Boulierin puhees.a.
l
t
5
S
I
r
t
r
i
.t
a
S'
t
Tl
•d
k
y
u
E
tl
d
•h
Ci
ri
ii
t(
El
yi
tc
m
VI
si]
oli
ri
ia
UUDISTAKAA
SEXNE!
TILAUK-ioiiieem.
Liiitäkeämme •kaikin vSima-^n-me
-ja pysäyttäkäämm.e sotakMilujem'ai­keet.
• Kiiu tehden leem-me .^hehik-seu
itseMmme, perkciliemmc koko
'•ikmlskiäina-iie.-:-• ' ' •
' -Ratasta työtä. Jollet--tarvitse sitä elääksesi, ^^^^^''""^terveydeksesi. Se on terveemsiä'sieluUe Ja
-•käkdmi-aa toimet to mnnden ••katkerat - hedelmät.
•Soiiio p Maili •ikmis'em'-&mi Määnhiin tojmi
•iÄUAJ^TAINA, LOKAKUUN 1 FÄIVÄXl-