Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 7, 1950

              1 -1^;.,'
II'.
hi
S4
ly 1>
|X HILjAIXEX ILTA. Kevät on
^ tullut ja hu%-i!a-alueella alkaa vil­kas
elämä. Arkana nousee jo joistain
huviloista hieno savukiehkura auvoiseen
ilmaan. Kaunis suuri rakennus vähän
etäämpänä muista on vielä aivan asu­maton.
'S-e on entisen kartanon päära­kennus,
kartanon,, jonka maat ovat
saaneet nyt siirtyä pienille omistajille,
jotka ovat laittaneet omat pienet huvi­lansa,
kauniit puutarhansa ja pihanur­mikkonsa.
Xyt kuitenkin astelee yksinäinen nuo­ri
mies tietä pitkin. :Matkalaukku kä­dessään
ja keveä takki käsivarrellaan
hän avaa portin, joka kitisee saranoil­laan.
Takkuinen %'anha puolikuurö koi­ra
nousee avoimelta kuistilta ja lähestyy
varovasti tulijaa, heti kuitenkin iloises­ti
haukahtaen tuntee hänet. :^lies hyväi­lee
koiraa ja sanoo:
"Yksinkö sinä 'Pormi olet täällä? ICyl-läpä
Salli-rouva oii ©Mut säitlimätön jät­täessään'
sinut, raukaii. Nb, katsoaime,'
mitä Toimme tehdä, ehkä löydämme
piaij jolaiii syötävää kun pääsemme s!-.;
sään."
. Mies heittää, •matkalaiikkuiisa. 'kome»
assa kaaressa kaiteen yli ja sitä seuraa
• fnyöskiii päällystakki. Pormi katselee
iIol?esti haiikahclellen. -Osiko tm totta,
että esitinen iloioeB Aki on palamaut ta- •
kaisin? 'Uskollisena seuraa Ivoirs. Akia .
sisUlle. Ovessa on avain, hyvähän siitll
on /mennä, vaikka Pormi e! ole voinut
ovea avata.
Tiitikkaioen, kostea ilma iulvalilaa
«vastaan ja vaistomaisesti kääntyy Aki.
takaisin hallista. Mutta hän rohkaisee
kuitesildii itsensä ja avaa oven toissnsa-jälkeen.
• Joka huoneessa on sama seka­melska,
huonekalut ovat sekaisin Ja par­haat
niistä ovat saapeet siirtyä roi!\'an
mukana. Kaikkein, huonoimmat ovat
saaneet jäädä ja niitäkin on siirrelty
paikoiltaan, arvosteltu ja sitten mitattii-mii:!
ä hyljätty.
Aki katselee kaikkea pahoilla mielin.
Siinä ovat jätteet kauniista, lapsuuden­kodista.
Yläkertaan vievät rapptsset
ovat paksun tomun peitossa. Aki. aikoo
en^in mennä niiden ohi keittiöön, mut­ta
muuttaa mielensä ja nousee hitaasti
raput. Vläkerrassoi ovat (makuuhuo­neet.
Veljen huoneen ovi on kiinni. Ar­vattavasti
sitä ei ole avattu sitten kun
veli vie|iin sieltä kuolleena. Niin, To­ny-
parka. Häntä sanottiin aina niin
rohkeaksi, ja kai se oli rohkeutta sekin,
että jouduttaa omaa lähtöään. Siihen
es hän. Aki. kykenisi. Hän oli aina niin
hentomielinen vanhemman velipuolen­sa
rinnalla.
Aki näkee mielessään lapsuuden ai­kansa.
Hiljainen; kaunis äiti, jolla oli
aina niin surulliset silmät. Ankara isä •
ja häsien vanhin poikansa Tony, joka oli
ollut nelivuotias Akin syntyessä. Isän
ensimmäinen vaimo oli ottanut eron ja
isä oli mennyt Elinan, nuoren kansakou-luropettajattaren
kanssa naimisiin.
Pian sitten oli Aki syntynyt. Nuori äi­ti
ei koskaan oikein soveltunut suuren
kartanon emännäksi, josta isä häntä ai­na
kiusasi. Niin tuo hento nainen kuoli
pi2n toisen lapsensa syntymän jälkeen.
Pieni tyttö seurasi pian äitiä.
Kymmenvuotiaana jäi Aki orvoksi.
Hän oli hiljainen kuin äitinsäkin ja kär­si
Tonyn kliisanleosia. Aina hän sai
syykseen kaikki toisen pahanteot. Isä
ei paljon välittänyt kummastakaan po­jastaan
ja Tony. vanhemman oikeudella
ja voimalla usein pieksi nuorinta velje­ään
niin, että tämä usein nukkui jossain
ulk-jhuoaeessa.
Jotenkin aika kuitenkin 'meni ja.po­jat
olivat |©...käyaMt koakasa, Aki eli
i!?r«kas kirjailija. Tony. ei-vmllttlayt' .
enkoisesti ailstään, ratsasteli |a pelasi,-
kuluttaen aikansa niin kuin itse halusi.
Isä hoiti kartanon asiat ja vanha emän-nöitsijä
huolehti palvelijoista kuin
omassa talossaan. • Kaikki meni hyvin.
Mutta sitten Tony meni naimisiin erään
naapurin nuoren neidin kanssa. Salli
oli hänen- nimensä. Ensin hän rakastui
Akiin ja oli jo varmaa, että nuoret me­nevät
naimisiin. Tony, joka oli aina
saanut tahtonsa läpi, sai kuitenkin ai­kaan
sen, että Aki lähti ja hän itse me­ni
vihille Sallin kanssa.
Salli oli vanhempiensa ainoa lapsi ja
oli aina tottunut oikuttelemalla saa­maan
tahtonsa läpi. Kun sitten vanha
isäntä kuoli, ei talo enää pysynyt pys­tyssä,
vaan siirtyi pala palalta uudelle
omistajalle. Tony ja Salli elivät kuin
miljoneerit. ICumplkin kulki huveista
toiseen eikä kestänyt kauauj kun Icaik-ki
oH mennyt, ainoastaan päärakennus
ja puutarha oliva,t enää jäljellä. -Ne oli
isä testamentannut Äkilie. i Asiain näin
mennessä oli -Tojoy ampunut Ic^
päähänsä eräänä aamuyönä palattuaan
tavanmukaiselta juomamatkahaan. Sal­li
oli jäänyt yksin .ja'pian feÄtftin muutti
pois. Asianajaja. s.ai. konspteatin • väli-,
tyteellä, lähetelyiis! .ÄMll?-''|ie#A. .Aki.
oli:C5.1Iiit silloisi •Italiassa, -la, aiin.,;h"än
nyt sitten p?Jasly.-l|iiMslvi!Olise|la. mat-,
, kalfa^B'. cttamaan haltiiipsa-.sfen,. rnikä
oli. jliänyt hgnen," nimöEsä. •: " ' ' •' •'
•Hil jaiscina. .%ki. palaan yläkerrast-a. men­nen-
keittiöÖ3¥. ,' Siellä on. -hävitys, vielä- •
kili periapohjsisempr^kiilE .iiiiiiissa: liuo- "
neissa. •Kaiidti- ön- ylösalaisie,"-ljaik!d as­tiat,
Joilla;©!! Jotainiärvoay ovat poissa,,
samoin hopeaesineet. Eaildd. esmen. min
kauniit. kaapit- ovat tomun ja-Maa pei-tossa,
ovet avoimina. Ruokakaapit' ovaS
tyhjinä ja mitä tähteitä oli, ne ovat pak­sun
homeen peitossa. •
Aki huokaa-' taputtaen Pormia.
"Täällä cmmo saa- mitään suuhum­me,
poika parka. Mennään nyt jonne­kin
naapuriin, että saamme vähän illal­lista
ja sitten huomenna alamme järjes­tää
oloamme vähän siedettävämmäksi."
Pormirvanhus hjpähteli;iloisena Akin •
rinnalla, kun he menevät läheiseen ran-tahu\
ilaan. Tuttua on Akille tuo kodin
• ympäristö, vaikka-ije-onkin nyt^ muuttu­nut,
pieni kaistale:oh.enää maata ran­taan
johtavan, tien ^.moknimin puolin.
Huvilat on aidattii,'sievillä säleaidoilla.
Lähimpään., rakennukseen .A.-ki: ohjaa
aske!eensa.^.-Sidlii..,ainakin ön asukkai­ta,
koska <5vi 'OR- auki 'Ja liiljaiaia: soittoa,
kuuluu sisältä. ' Akin. koputukseen^vas­taa
jokin vanhenimaa.-naisen-ääni, kut­suen
sisälle.
-Siistissä keitliössä -istim k^ski-ikäinen
nainen ja .tervehtii, Akia; ystävällisesti.
Nähtyään -P.ormiB,--käs!3se ^n^iiien tätä •
syömään etelseeBj. s-allttaeii,^ että hän. on-hoivannut
-;;\tiäiiii:';;.-^irapQ^ •
kartanon, riöiiva; .hylkäsi - ja ..Jätti nälkää
Britfsk Cphmbmssa ttilee tänä syksynä iiiainio omenasato. On
läskettn, että omemnkorjtiima tarvitaan, ainakm IQ^QQO Len-kUöä
}a m-p2!ktipt$/et^ voMam^ stJlea
koiihit^ että-''oppiimUä'- on - 77ISMO ösmUzstim mnmmfadm
kmjimseen, Ökamgmz 'onienm me^dään--etnpuässii Vhdys5v-altoi
• ollut, jp vuosia heti..vanhan isännän
. kuoltua. Nyt oli. ollut, niin hiljaista
tämän kevään . .• .'Toivottavasti Aki
nyt jää kotiin;, vaikka paJjonhan siinä
on kunnostamista, -mutta aja:n kanssa sii­tä
hyvää tulee, puhelee'Karilan r<)uva.
Aki myöntelee ja lupaa ka.tsella jon­kun
siivoaniaan aluksi huoneet. Itse
hän lähtisi vielä järjestämään asioi­taan
. . .
Palatessaan takaisin kartanoon ih­mettelee
.Aki, että miten hän voisi jär­jestää,
elämänsä. Hänellä ei ollut mi-tään
muuta kuip tämä rakennus ja
sen ympärillä oleva vanha, hoitamaton
puutarha. Paljon ei ole toivoa. Pi­täisikö
hänen kutsua Carmen tänne
avukseen? Hänellä olisi tarmoa ja
luottamusta itseensä^ ehkäpä se olisi
viisainta.
Näissä mietteissä hän saapuu Pormin
kanssa takaisin kartanoon. Tuntuu
kolkolta liettää yö täällä, mutta muu­takaan
ei voi ja tänään hän on liiaksi
väsynyt edes ajattelemaan ja pelkää­mään.
Koiran kanssa hän menee si­sälle
ja paneutuu nukkumaan alakerr
ran olohuoneen sohvalle, nukluien heti.
Pormi on tyyt>'väisenä nukahtanut avo­takan
edessä olevalle matolle. Se nufc
kuu ja uneksii onnellisena uudesta isän­nästään
ja onnellisesta tulevaisuudes­taan..
Aki esittelee itsensä ja kiittää naista
Pormin puolesta,-.luvaten- maksaa rou-
\'alle hänen vaivansa. •
'Itselleni myöskin pyytäisin illallis­ta,
koska en .enää viitsisi lähteä käve­lemään
kylään. 'Täällä ei nähtävästi
ole mitään ruokailupaikkaa lähempänä."
Rom-a. lapaa:.Jaittaa hänelle illallista
ja kehoittaa vierasta istumaan ja odot­tamaan.
Plän heistä tulee kuin vanhat
tuttavat, Aki. kerio-a • menneisyydestään
toisen osaaottavana kuunnellessa ja ker­toessa
l^riaaoQ.. asioista' \iinie ajoilla.
'Karila, hänen-pualisonsa, oli ensimmäi­senä
mennyt kalsomaan kartanoon kun
koira oli niin monta kertaa käynyt ai­van
koin pj^tämässä- silloin,.kun. Tony
©ll-köolliit. Salli^SQU^a-foli tallot kMiin
'Vasla. fsiuiilamaa ......päl¥äa --^perästä,-..•.•k:ijn
tiisielli-- oli. saalis:vlfeto,.:'.-Miia, ^»llaista
reuhaamista, • JÄIimisla-|3. •|i}-oiiiista. oli
Seuraavina päivinä touhuaa Aki e-rään
lähinaapurin vaimon kanssa huor
neiden siivoamisessa ja viimein on kaik­ki
siedettävässä kunnossa. Pieni ra­hasumma,
joka oli ollut äidin perintönä
pankissa, menee melkein olemattomiin,
vain vähän jää-ruoan ostamiseen. Mui­ta
hyvä niinkin, nyt alkaisi vakituinen
työ — kirjoittaminen.
Ahkerana hän ahertaa päivin ja vielä
iltamyöhäiseen, niin kapan-kuin päiiän-.
valoa riittää.. Pormi lepäilee kylläisenä
kuistilla. Se ei välitä paljon maailman
•menosta, sen kohdalta on kaikki hyvin
kun Aki on kotona ja se saa säännölli­sesti
ruoka-annoksensa.
Näin. kuluu useita viikkoja. Akin
ajatuksiin alkaa tulla Carmen iiaulana
aurinkoisessa Italiassa. Mitä Carmen-sielE-
ajalte!e«?i odottaa:.. ..i^rmaan ra-
.kastötliiaan. 'Hän', m- mm -paljea - kl.y-'-
tolM3uiifita.^^lass$;-.Camienpte^ --.ölihaa -
•tämä- öiia monta 4e?taavauttantit:-h|iitä:-
.•sieois*,.--kiiii-kaikki-näytti- -näa -mustalta,-
eikä-, hänellä ollut edes yösijaa. BliksL:
• .ei C?^rnen..voisi hänen luokseen^
nyt hänellä on ainakin suuri xakennus.-
käytettävänään sea pienen tupasen s\- ,
. jasta, mir&a, h^n oli Carmenin kanssa,."
jakanut, Ja o!lhan hänellä velvolli­suuksia
JQ senMö-:. tähden
pii synnyttänyt /^änelk pienen pojan,
joka oli kiiollpt %u^ka;ud?n ikäi- "
senä. Äidin koya; työ. koko. raskauden
aikana ja huono ravinto, oli surmannut
elinvoiman tuossa, pienessä eläjässä ja
siellä- hän nukkuu, ikiuntaan Italiao-läippimässä
niaassa, "
Niin, pikky. B-oberto,- hänen .ja.. Car-. _
menin . . . . Kyynel vierähtää varkain
.^kin. vaale^l^ poskelle ja putoaa sutä
paperille, joka. ojti. vielä pulitaana pöy­dällä,
" ^ i i n , Popmi-rpoika, kirjoitamme
Carmenille ja hän tulf^^ hpitamaan mei­tä
yksinäisiä tpirä." Pian on lärje
valmis ja Aki lemiättää sep tien vieres­sä
olevaan p^tilaatHÄoön. Palates­saan
sisään on häp. riehakas 'kuin pildbi
poika, leiklden, vaphan Pormin kanssa
ja puhuen koiralle kuin hyvälle toverille:
"Niin, .poika>/täöpn--«mme .te. iäl­tään,:
sinä saat. ylimäai-älsen' annolisen--
puuroa., X^uku siS^en Tauhassa, minä
istun ja mietin, muistelen pientä vai­moani
siiellä. kaukana. Pian saamme
• nähdä hänet. • Pikk:u..-Roberto.:-jää.siiiii£- •
isoisäpsä. v i e r ^ . viininiarjapehsäan. var- •
jostaman.Mudan:Ie|)9on."i; ..J'^^ . •.- '
• ---Akin -ajatiiksisf - kulksi^at^ajass^' taäk"' •- •
sepalPi • :j<?llpiii: ;--|iän .-.särjetyin-.-sjjdämla- •
Sallia, ja:. Tonyp; -häiileii-jälkeen lähti: -
kotipiaasta.' " Haa: eo?iä- laivassa .
työssä-, mutta, hän :ei--kestänyt merellä,--
oli. aina sairaana, ilrään:" m>Tsk>TSsa •
• matikan jälkeen.hämjäi--lavasta.I
sa. Nyt alkoi hänePe-kQva ail^a.- Hän -
ei osannut juuri imtääii ja. suomalaiset
novellit ja. pienet -kertomukset kotimaaa
lehtiin, elyät tjiotta-.neet-paljoakaan. Hä­nen
soittotaitonsa el.-: :oIlMt kehutta^^a/
mutta sillä, hän .eli:.pl|yästä toiseen^ra-vihtolasoittajanav"-
Siellä - sai-' s-entää3-
joskus illallisen, kun-,.--joku., ulkomainen
seuriie huomasi hänen--.yajilean olemuk­sensa
tummien.: italialaistaa.• - rinnalls-
Siellä hän.-myosldii-tapa-S-^lCarineaia, P''
ka-, oli ravi-alölassa^ "tar|p|M|attajrena. -Car-
. toeii.-; toi:- 'liäBfIle. • -Jfiiis • ylimääräisei^-^
asiak^ta;---»te#s^^ sitten-- •
SITC --g iMSS:<TmiA,/m$jmiiM. rrM¥^Ä\ 1950*
Vi