1956-10-27-05 |
Previous | 5 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
vapl-lerra.
kuin
ahtasi
ierra
luisin
itasin
Hän?
pai-narin
ertasi
ainen
:utti!
suo-ekee!
nuut-l
i oli
rraan
•kseni
kysy.
»vas-sesta.
okaa,
1 kär-is
pis-ttaism
ioksin
iivattu
Viikin
L minä
i ollut
Puur-hoilla?
a meni.
Hei räme!-
! Hän
jieksu-rrkkin-rysivät
i. Käs-i
rahat
, hei'»C'
isa! '
I ^ A U A N sitten eli Kiinassa hallitsij
a , jonka tytär oli kauneudestaan
{kuuluisa maan rajojen ulkopuolellakin.
'Prinsessa Liii-li^n. jalat ovat maailman
Ipienimmät j a hänen naurunsa kuin kulkusten
helinä,'viisas hän on ja lausuu
maansa suurimpien runoilijoitten sakeita
vuolaasti ja tunteella'' ~ näin kuului
[ylistys prinsessasta kansan suussa.'
Hallitsija oli rauhallinen hallitsija-
[sukunsa säilymisestä, olihan hänellä jo
[pojanpoikakin, mutta nyt "kun vanhuus
alkoi lähestyä toivoi Kän hartaasti, että
[prinsessa L i t i - l i solmisi avioliiton ennen-hiuin
hän. ummistaisi iäksi silmänsä: Kiiin
tieto ievisif Mitäf että
Iselieen vävyn, kävivät monet kosijat tavoittamassa
prinsessan kättä. Heidän
[saapuessaan linnaan oli heitä vastassa
bnarsälkka, joka vain lyhyesti tiedoitti
prinsessan annettavan sille puolisoksi,
poka löytäisi Sinisen Ruusun ja toisi
Ien iiniitaah. Prinsessa oli asettanut it-
|e tämän ehdon.
Tehtävä oH ylen vaikea. Mikä oli
pimnenvRuusu^^^^^ löytäi-l
i ? Tähän ^kj^^ eivät k u i -
jenkaati enää saaneet vastaus Sadas-ftaviidestäkymmenestä
kosijasta viisi-
|iymmentä tööpui heti yrityksestä, sillä
le katsoivat ehdon mahdottomaksi täyt-
Tavattoman, rikas Ti^Fun-Ti ei sääs-länyt
omaisuuttaan löytääkseen kukkaan,
mutta kenelläkään puutarhurilla
\\ kasvanut sinisiä ruusuja, ainoastaan
ivallisia, eikä kukaan ollut kuullutkaan
mhuttayan sinisistä ruusuista,
/fin-Ti-Eu luuli: suoriutuvansa teh-lävästä
käskemällä parhaan kultasepän
hti kokonaan nurin, niin että vaikuai-
[en välähti. En uskaltanut vastata m i -
,^yän, kuunteUn yam Filippus suu-
^l|ari pauhasi vihassaan.
— - J a nekös uskaltaisivat puhua jepen
:anssa! Juu kanssa, niillä on itsellään
iin paljon litviikkiä ja rötöksiä selvl-ettävänä,
että saavat tarpeekseen kier-
I ää katuja, joissa jepet seisoo! Muis-
^ atkos Rynkyn Eemelin häitä? Viikin
jat ne olivat, jotka tappelun aio t t i -
at, ja Jalhiaria siitä Eemelin rin tahaa-asta
syytetään. Ja monta muutj, jut-a
lisäksi; Niin että ole vain rauhassa
käske hakemaan rahat minulta I
Filippus suutari istuutui, iiäaen v i -
nsa lauhtui ja hän otti kengänrieka-
'-^een käteensä. Hänen täytyi jatkaa töi-
^1 ään, jos mieli selviytyä urakastaan i l oisiksi.
§ Minä käväisin lasten j a Iitan luona ja
1 lenin sitten kotiin.
, l^i Seuraavan päivän iltana haki Sören
^ 4 i n u t kotiin'maustekaupasta, sillä häii
Ikäsi puolestani. Saavuttuamme F i -
ppukseii oven eteen, tuli Viikin poika
rttikäytävästä, lakkiläyskä korvalH-
11a j a kädet taskussa. Hän vilkaisi
eihin pahasti j a pysähtyi.
~ Oletpa sinä oppinut pitämään hy-
:m sanasi, Stiina!
Sören astui hänen eteensä.
— No, ja entä sitten?
Viikin poika katsahti Söreniin ja
ti ivanaurun.
^—Niin, niin . . . kukin omansa puo-sta
. . . Epäiletkö yhä, ettei Jalmarin
nat pidä paikkaansa? Ehkä haluat
uulla ne uudestaan minun suustani,
oska rahoja ei näytä tulevan . . .
Sören sävähti tummanpunaiseksi,
än katsahti minuun j a työnsi minut
atten Filippuksen verstaaseen. Kadulta
uului kiivasta väittelyä.
Filippuskin sekaantui asiaan. Hän
iirehti kadulle nähkaisine esiliinoinpen
kuului pitävän siellä aika mökää.
Kadulla riideltiin mutta ci tapel
|>pelu ja asianselvitys määrättiin Hevolle.
-
(Jatkuu)
takoa ruusun sinisistä safiireista. M u t ta
prinsessa Liu-li sanoi:
" E n ole kalleuksien tarpeesi'V ja
antoi i-iedä safiiri-ruusun pettyneelJte
kosijalle takaisin. ^
Fiu-Mi toivoi ratkaisseensa siloisen
ruusun arvoituksen hankkimalla punaista
myrkkyä ja upottamalla siihen valkoisen
ruusun, joka tosiaan hetkessä
muuttui ihanan siniseksi.
V'astaanottaessaan ruusyn sanoi L i u -
l i : "tämä ei tuoksu ja Jos perhonen is-tahtabi
tälle kukalle, kuolisi^ se värin
voimakkaasta vaikutuksesta: En tar-
^vitse niyrkytettyjä kukkia •
'Mäaii' kuuluisin posliininvalmistaja
muovaili läpikuultavasta lasimaisesta
posliinista kauniin maljakon j a maalasi
sille sinisen ruusunr Paljon aikaa vei
maljakon valmistus ja kun se viimein
valmistui sanoi L i u - l i:
/'Taidan pitäämaljakon. Se on parhainta
työtä mitä olen nähnyt^ ja tarpeeksi
arvokas, että siihen voisi sijoittaa
elävän sinisen ruusun, kun sen joskus
saan . . . "
•Näin yrittivät 97 muutakin kosijaa
kukin omalla^tavaflas^
nassa. Kuukaiidet vierivät jä maahan
saapuö vaelta;va soittoniek^^
Tämä vaeltava soittoniekka ei tietänyt
mitään maassa vallitsevasta kilpailusta,
maan kauneus viekötteli hänet a i na
linnan muureille saakka. Siihen hän
istahti ja kun illan sininen häniy peitti
maan alkoi hän laulaa yksikielisen soittimensa
säestyksellä. Häh lauloi sinisestä
hämärästä, tuikkivista tähdistä,
yön hiljaisuudesta ja kevään huumaa-
Vasta tuoKsustä . . .
Hänen siinä istuessaan kuuli hän y l lään
kahinaa ja kun hän katsahti ylös
näki hän nuoren neidon viittaavan hänelle
tulla luokseen muurien tuolle puolelle.
Soittoniekka totteli kutsua ja
lähti etsimään porttia, jonka kohta löysikin
ja sen varjossa samaisen neidon.
Neito. ^di^ nuorukaisen korkean setripuun
varjoon ja pyysi häntä soittamaan
j a laulamaan. Näin he istuivat kauan
setripuun huumaavassa tuoksussa muukalaisen
laulaessa kauneimmat laulunsa
vierellään istuvalle kaunottarelle. Kun
idässä taivas alkoi punehtua nousevasta
auringosta sanoi L i u - l i (sillä hänhän se
oli), että oli jo aika lopettaa.
''Huomenna" sanoi laulaja "tulen takaisin
pyytämään kättänne, saanhan ? "
Kaunotar nyökkäsi ja kiiruhti pois.
Seuraavana päivänä palasi laulaja samaisen
muurin luo jä silloin, vasta huomasi
hän, että se olikin ollut palatsin
•muuri. Matkan varrella oli hän poiminut
valkoisen ruusun ja se kädessä aStui
hän nyt portista sisälle.
Vartijat nähdessään ruusun arvasivat,
että nuorukaisen täytyi olla erään prinsessan
monista kosijoista, eivätkä n4;n
ollen estäneet häntä pääsemästä aivan
hallitsijan eteen. L i u - l i seisoi isänsä vierellä
ja nähdessään laulajan hämmentyneen
katseen ja epäröivän kumarruksen
rohkaisi häntä ojentamalla kätensä ja
ottamalla vastaan ruusun huudahtaen:
'Ruusu on sininen. Näittekö, tämä on
kaipaamani Sininen Ruusu." .
Koko salissa kohahti ja joukosta alkoi
kuulua kuiskauksia etteifiän ruusu suinkaan
ollut sininen, vaan tavallinen valkoinen
ruusu.
"Olette kaikki värisokeita, jos väitätte
tätä valkoiseksi."
Nyt oli Hallitsijan tartuttava ohjaksiin
ja sanottavÄ painava sanansa, jot
tei tyttären viisaus horjuisi kansalaisten
sihnissä. Hän ihmetteli kyllä suuresti
tyttärensä käytöstä, mutta sanoi
koko kansalle:
"Tyttäreni on vastaanottanut Sinisei»
Ruuisun, sen kukkasen, jota hän kaipasi.
Olen antava Liu-li'n Sinisen Ruusun
tuojalle puolisoksi." ^
Sitten hallitsija noo^ Istuimeltaan,
liitti U u - l l ' n ja muulcilaisen kädet toininsa
ja antoi hälk siunauksensa.
Kansa d enää epäillyt kukkasen väriä,
vaan hurrasi mmkä jaksoi, ällä täynhän
asia olla niinkuin lau^li ja hallitsija
sanoivat; d i h a r i heidän mielipiteensä
katsottava korkeimmaksi tässä
valtakunnassa ja kuuliaisina he hurrasivat
prinsessalle onnea.
Muukalaiselle oli tämä kaikki kuin
unta ja hän pelkäsi heräävänsä kohta
tästä ihanasta unestaan.
Kun nuoret olivat jääneet hetkeksi
yksin, uskalsi muukalainen tiedustella
millä hän oli voittanut prinsessan suostumuksen,
johon Liu-li yastasi:
"Sinä tahdoit vain niinut, kui^ et tietänyt
asemastani etkä: rikkauksistani
mitään. Muut kosijani yrittivät Valloittaa
itselleen arvoaseman ja rikkauden
samalla kun kilpailivat Sinisen Ruusun
löytämisestä. Sellaista rakkautta kuin
sinun minä tavoitinkin ja sinä se olet,
jota odotinkin."
Niinpä laulaja-nuorukainign' jä Liu-li
vihittiin j a he muuttivat meren rännälle
pieneen vihreään taloon, jota yihpäröi
valkoiset ruusupensaat.
E . SALOMAA.
Joka ei voi olla ääneti silloin kun
tarvitaanT^ ei voi koskaan suorittaa mitään
s u u r t a .— CorlyU.
Heitä uneltnissa vainen
muisteila mä vietä saan.
Moni oikealta tieltä
eksynyt on kokonaan.
Monta päätöstä niin hyvää
rikkoontunut uudestaan.
Moni kodin rakentanut
kunnahiUe vieraan maan.
Uurastqttcety qhic^^ ,
hiipyi muistot synnyinntaan.
Kaikilla lie vielä joskus
kaipuu sinne ritinassaan.
Siitä kertoo niatkat sinne
kauas, kauas pohjolaan f
vielä vanhuusvuosinansa 1
tiä/tdä sen he haluaa.
Se on pyhää ihmisessä, 1
rakkatts mi kaunistaa.
Äläs sitä kuoletuta
köskaau. aivan kokonaan.
Tilaa Liekki ystävällesi Suomeeni
AliEXANimE 1>TJMAECSBN SIHJRTBOS
AADNTECRIFTON KREIVI
Kolme osaa: I osa 353 sivua. II osa 336 sivua, n i osa 355 sivua
(Kaikki osat hienossa kotelossa)
koko teoksen hinta sidottuna — ainoastaan $5.50
Mdiite-Cristoh kreivin ainiMi täydellistä suomenldeUBtä laltoäta
elävöittävät Isayat räniaanih multaan tehdystä elobuvaata.
Sukupolvesta toiseen jon Monte-Criston kreivi säilytti&nyt asemansa
ka;^kien aikojen kuuluisimpana ja suosituimpana seikkailuromaanina^
ja myöhempään romaanitaiteeseen pysyvästi
vaik-*:tavana mestariluomuksena.
Z. TOPETkTUS:
• V Ä L S K Ä R I N K E R T O M U K S I NA
Kolme suurta, osaa — Hinta yhteensä sid. $6.S0
Z Topeliuksen ikiviehättävä historiallinen romaani kahden suvun
kohtaloista ja ihmeellisestä kuninkaansormuksesta on jo monen miespolven
ajan ollut haluttua luettavaa.
HELLA WUOLIJOKI:
M I N U S T A T U L I L I I K E N A I N EN
243 sivua—Hinta sid. $3.00
Hella Wuolijoki lausuu tämän teoksensa esipuheessa mm.: "Tämä
nidos Yksinpuhelujani aikojen draamassa käsittää suunnilleen kymmenen
vuotta elämästäni, vuodesta 1908 vuoteen 1918, ja vata yhden
maailmansodan ja yhden vallankumouksen. Näiden kymmenen vuo- -
den aikana irtaannuin vanhasta kotimaastani. Ne olivat elämäni
rakkaimpia mmrosvuosia. Otin ax^rasti osaa kahden kansan kohtaloon,
kärsinniiden kaikki tuskat."
Muistelmiensa tämän osan alkupuolella tekijä paljastaa— hauskasti
ja satiirisesti kertoillen — Niskavuori-näytelmien ympäristön
ja niiden henkilöiden vastineet todellisuudessa.
ALEKSIS KIVI:
V Ä L T T U T T E O K S ET
527 ^vua—Hinta sid. $3.00
Seitsemän veljestä — Nummisuutarit — Blihlaus — Lea— Valikoima
runoja. "
LEO TOLSTOI:
Y L Ö S N O / U ^ E M J U S '
517 sivua — Hinta sldL^^ $3;00 '
Leo Tolstoin mahtava romaani; Kirjailija on siinä asettanut vastakkain
kaksi tekijää, ulkonaisen oitkeuden saneleman lain ja jokaisen
ihmisen sistmanässä piilevän olkeudenttmnon. ^
TRYGVE U E :
R A U H A N P U O I 4 E S TA
424 Bivna — Hinta sia.$Si>0'
Seitsemän vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerinä.
Aikamme historian Ja Yhdistyneiden kansakuntien kannalta jännittävintä
ovat kirjoittajan kuvaukset niistä maailmanpoliittisista tuulista,
joiden heiteltäväksi velvoUisuuksiaan täyttävä pääsfliteeri vuosien
varrella joutui. -
JOHNMASTERS:
R I S T E Y S A S E M A
389 sivua — Hinta sid. $4.60
John Mastersin romaani yhdestä naisesta ja kolmesta miehestä on
samalla dramaattinen kertomus intialaisista, anglointialälsista ja englantilaisista:
se on romaani rotujen, u^ontojen ja eri persoonallisuuksien
välisistä epätoivoisista ristiriidoista.
. • • <
TILATKAA OSOITTBELLA:
VAPAUS PUBLISHtNG CO. m:
BOX 69 SVDBVBT, ONTABIO
Lauantaina/ lokakuun. 27 päxvänä« 1956 Sivu 5^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 27, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-10-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki561027 |
Description
| Title | 1956-10-27-05 |
| OCR text | vapl-lerra. kuin ahtasi ierra luisin itasin Hän? pai-narin ertasi ainen :utti! suo-ekee! nuut-l i oli rraan •kseni kysy. »vas-sesta. okaa, 1 kär-is pis-ttaism ioksin iivattu Viikin L minä i ollut Puur-hoilla? a meni. Hei räme!- ! Hän jieksu-rrkkin-rysivät i. Käs-i rahat , hei'»C' isa! ' I ^ A U A N sitten eli Kiinassa hallitsij a , jonka tytär oli kauneudestaan {kuuluisa maan rajojen ulkopuolellakin. 'Prinsessa Liii-li^n. jalat ovat maailman Ipienimmät j a hänen naurunsa kuin kulkusten helinä,'viisas hän on ja lausuu maansa suurimpien runoilijoitten sakeita vuolaasti ja tunteella'' ~ näin kuului [ylistys prinsessasta kansan suussa.' Hallitsija oli rauhallinen hallitsija- [sukunsa säilymisestä, olihan hänellä jo [pojanpoikakin, mutta nyt "kun vanhuus alkoi lähestyä toivoi Kän hartaasti, että [prinsessa L i t i - l i solmisi avioliiton ennen-hiuin hän. ummistaisi iäksi silmänsä: Kiiin tieto ievisif Mitäf että Iselieen vävyn, kävivät monet kosijat tavoittamassa prinsessan kättä. Heidän [saapuessaan linnaan oli heitä vastassa bnarsälkka, joka vain lyhyesti tiedoitti prinsessan annettavan sille puolisoksi, poka löytäisi Sinisen Ruusun ja toisi Ien iiniitaah. Prinsessa oli asettanut it- |e tämän ehdon. Tehtävä oH ylen vaikea. Mikä oli pimnenvRuusu^^^^^ löytäi-l i ? Tähän ^kj^^ eivät k u i - jenkaati enää saaneet vastaus Sadas-ftaviidestäkymmenestä kosijasta viisi- |iymmentä tööpui heti yrityksestä, sillä le katsoivat ehdon mahdottomaksi täyt- Tavattoman, rikas Ti^Fun-Ti ei sääs-länyt omaisuuttaan löytääkseen kukkaan, mutta kenelläkään puutarhurilla \\ kasvanut sinisiä ruusuja, ainoastaan ivallisia, eikä kukaan ollut kuullutkaan mhuttayan sinisistä ruusuista, /fin-Ti-Eu luuli: suoriutuvansa teh-lävästä käskemällä parhaan kultasepän hti kokonaan nurin, niin että vaikuai- [en välähti. En uskaltanut vastata m i - ,^yän, kuunteUn yam Filippus suu- ^l|ari pauhasi vihassaan. — - J a nekös uskaltaisivat puhua jepen :anssa! Juu kanssa, niillä on itsellään iin paljon litviikkiä ja rötöksiä selvl-ettävänä, että saavat tarpeekseen kier- I ää katuja, joissa jepet seisoo! Muis- ^ atkos Rynkyn Eemelin häitä? Viikin jat ne olivat, jotka tappelun aio t t i - at, ja Jalhiaria siitä Eemelin rin tahaa-asta syytetään. Ja monta muutj, jut-a lisäksi; Niin että ole vain rauhassa käske hakemaan rahat minulta I Filippus suutari istuutui, iiäaen v i - nsa lauhtui ja hän otti kengänrieka- '-^een käteensä. Hänen täytyi jatkaa töi- ^1 ään, jos mieli selviytyä urakastaan i l oisiksi. § Minä käväisin lasten j a Iitan luona ja 1 lenin sitten kotiin. , l^i Seuraavan päivän iltana haki Sören ^ 4 i n u t kotiin'maustekaupasta, sillä häii Ikäsi puolestani. Saavuttuamme F i - ppukseii oven eteen, tuli Viikin poika rttikäytävästä, lakkiläyskä korvalH- 11a j a kädet taskussa. Hän vilkaisi eihin pahasti j a pysähtyi. ~ Oletpa sinä oppinut pitämään hy- :m sanasi, Stiina! Sören astui hänen eteensä. — No, ja entä sitten? Viikin poika katsahti Söreniin ja ti ivanaurun. ^—Niin, niin . . . kukin omansa puo-sta . . . Epäiletkö yhä, ettei Jalmarin nat pidä paikkaansa? Ehkä haluat uulla ne uudestaan minun suustani, oska rahoja ei näytä tulevan . . . Sören sävähti tummanpunaiseksi, än katsahti minuun j a työnsi minut atten Filippuksen verstaaseen. Kadulta uului kiivasta väittelyä. Filippuskin sekaantui asiaan. Hän iirehti kadulle nähkaisine esiliinoinpen kuului pitävän siellä aika mökää. Kadulla riideltiin mutta ci tapel |>pelu ja asianselvitys määrättiin Hevolle. - (Jatkuu) takoa ruusun sinisistä safiireista. M u t ta prinsessa Liu-li sanoi: " E n ole kalleuksien tarpeesi'V ja antoi i-iedä safiiri-ruusun pettyneelJte kosijalle takaisin. ^ Fiu-Mi toivoi ratkaisseensa siloisen ruusun arvoituksen hankkimalla punaista myrkkyä ja upottamalla siihen valkoisen ruusun, joka tosiaan hetkessä muuttui ihanan siniseksi. V'astaanottaessaan ruusyn sanoi L i u - l i : "tämä ei tuoksu ja Jos perhonen is-tahtabi tälle kukalle, kuolisi^ se värin voimakkaasta vaikutuksesta: En tar- ^vitse niyrkytettyjä kukkia • 'Mäaii' kuuluisin posliininvalmistaja muovaili läpikuultavasta lasimaisesta posliinista kauniin maljakon j a maalasi sille sinisen ruusunr Paljon aikaa vei maljakon valmistus ja kun se viimein valmistui sanoi L i u - l i: /'Taidan pitäämaljakon. Se on parhainta työtä mitä olen nähnyt^ ja tarpeeksi arvokas, että siihen voisi sijoittaa elävän sinisen ruusun, kun sen joskus saan . . . " •Näin yrittivät 97 muutakin kosijaa kukin omalla^tavaflas^ nassa. Kuukaiidet vierivät jä maahan saapuö vaelta;va soittoniek^^ Tämä vaeltava soittoniekka ei tietänyt mitään maassa vallitsevasta kilpailusta, maan kauneus viekötteli hänet a i na linnan muureille saakka. Siihen hän istahti ja kun illan sininen häniy peitti maan alkoi hän laulaa yksikielisen soittimensa säestyksellä. Häh lauloi sinisestä hämärästä, tuikkivista tähdistä, yön hiljaisuudesta ja kevään huumaa- Vasta tuoKsustä . . . Hänen siinä istuessaan kuuli hän y l lään kahinaa ja kun hän katsahti ylös näki hän nuoren neidon viittaavan hänelle tulla luokseen muurien tuolle puolelle. Soittoniekka totteli kutsua ja lähti etsimään porttia, jonka kohta löysikin ja sen varjossa samaisen neidon. Neito. ^di^ nuorukaisen korkean setripuun varjoon ja pyysi häntä soittamaan j a laulamaan. Näin he istuivat kauan setripuun huumaavassa tuoksussa muukalaisen laulaessa kauneimmat laulunsa vierellään istuvalle kaunottarelle. Kun idässä taivas alkoi punehtua nousevasta auringosta sanoi L i u - l i (sillä hänhän se oli), että oli jo aika lopettaa. ''Huomenna" sanoi laulaja "tulen takaisin pyytämään kättänne, saanhan ? " Kaunotar nyökkäsi ja kiiruhti pois. Seuraavana päivänä palasi laulaja samaisen muurin luo jä silloin, vasta huomasi hän, että se olikin ollut palatsin •muuri. Matkan varrella oli hän poiminut valkoisen ruusun ja se kädessä aStui hän nyt portista sisälle. Vartijat nähdessään ruusun arvasivat, että nuorukaisen täytyi olla erään prinsessan monista kosijoista, eivätkä n4;n ollen estäneet häntä pääsemästä aivan hallitsijan eteen. L i u - l i seisoi isänsä vierellä ja nähdessään laulajan hämmentyneen katseen ja epäröivän kumarruksen rohkaisi häntä ojentamalla kätensä ja ottamalla vastaan ruusun huudahtaen: 'Ruusu on sininen. Näittekö, tämä on kaipaamani Sininen Ruusu." . Koko salissa kohahti ja joukosta alkoi kuulua kuiskauksia etteifiän ruusu suinkaan ollut sininen, vaan tavallinen valkoinen ruusu. "Olette kaikki värisokeita, jos väitätte tätä valkoiseksi." Nyt oli Hallitsijan tartuttava ohjaksiin ja sanottavÄ painava sanansa, jot tei tyttären viisaus horjuisi kansalaisten sihnissä. Hän ihmetteli kyllä suuresti tyttärensä käytöstä, mutta sanoi koko kansalle: "Tyttäreni on vastaanottanut Sinisei» Ruuisun, sen kukkasen, jota hän kaipasi. Olen antava Liu-li'n Sinisen Ruusun tuojalle puolisoksi." ^ Sitten hallitsija noo^ Istuimeltaan, liitti U u - l l ' n ja muulcilaisen kädet toininsa ja antoi hälk siunauksensa. Kansa d enää epäillyt kukkasen väriä, vaan hurrasi mmkä jaksoi, ällä täynhän asia olla niinkuin lau^li ja hallitsija sanoivat; d i h a r i heidän mielipiteensä katsottava korkeimmaksi tässä valtakunnassa ja kuuliaisina he hurrasivat prinsessalle onnea. Muukalaiselle oli tämä kaikki kuin unta ja hän pelkäsi heräävänsä kohta tästä ihanasta unestaan. Kun nuoret olivat jääneet hetkeksi yksin, uskalsi muukalainen tiedustella millä hän oli voittanut prinsessan suostumuksen, johon Liu-li yastasi: "Sinä tahdoit vain niinut, kui^ et tietänyt asemastani etkä: rikkauksistani mitään. Muut kosijani yrittivät Valloittaa itselleen arvoaseman ja rikkauden samalla kun kilpailivat Sinisen Ruusun löytämisestä. Sellaista rakkautta kuin sinun minä tavoitinkin ja sinä se olet, jota odotinkin." Niinpä laulaja-nuorukainign' jä Liu-li vihittiin j a he muuttivat meren rännälle pieneen vihreään taloon, jota yihpäröi valkoiset ruusupensaat. E . SALOMAA. Joka ei voi olla ääneti silloin kun tarvitaanT^ ei voi koskaan suorittaa mitään s u u r t a .— CorlyU. Heitä uneltnissa vainen muisteila mä vietä saan. Moni oikealta tieltä eksynyt on kokonaan. Monta päätöstä niin hyvää rikkoontunut uudestaan. Moni kodin rakentanut kunnahiUe vieraan maan. Uurastqttcety qhic^^ , hiipyi muistot synnyinntaan. Kaikilla lie vielä joskus kaipuu sinne ritinassaan. Siitä kertoo niatkat sinne kauas, kauas pohjolaan f vielä vanhuusvuosinansa 1 tiä/tdä sen he haluaa. Se on pyhää ihmisessä, 1 rakkatts mi kaunistaa. Äläs sitä kuoletuta köskaau. aivan kokonaan. Tilaa Liekki ystävällesi Suomeeni AliEXANimE 1>TJMAECSBN SIHJRTBOS AADNTECRIFTON KREIVI Kolme osaa: I osa 353 sivua. II osa 336 sivua, n i osa 355 sivua (Kaikki osat hienossa kotelossa) koko teoksen hinta sidottuna — ainoastaan $5.50 Mdiite-Cristoh kreivin ainiMi täydellistä suomenldeUBtä laltoäta elävöittävät Isayat räniaanih multaan tehdystä elobuvaata. Sukupolvesta toiseen jon Monte-Criston kreivi säilytti&nyt asemansa ka;^kien aikojen kuuluisimpana ja suosituimpana seikkailuromaanina^ ja myöhempään romaanitaiteeseen pysyvästi vaik-*:tavana mestariluomuksena. Z. TOPETkTUS: • V Ä L S K Ä R I N K E R T O M U K S I NA Kolme suurta, osaa — Hinta yhteensä sid. $6.S0 Z Topeliuksen ikiviehättävä historiallinen romaani kahden suvun kohtaloista ja ihmeellisestä kuninkaansormuksesta on jo monen miespolven ajan ollut haluttua luettavaa. HELLA WUOLIJOKI: M I N U S T A T U L I L I I K E N A I N EN 243 sivua—Hinta sid. $3.00 Hella Wuolijoki lausuu tämän teoksensa esipuheessa mm.: "Tämä nidos Yksinpuhelujani aikojen draamassa käsittää suunnilleen kymmenen vuotta elämästäni, vuodesta 1908 vuoteen 1918, ja vata yhden maailmansodan ja yhden vallankumouksen. Näiden kymmenen vuo- - den aikana irtaannuin vanhasta kotimaastani. Ne olivat elämäni rakkaimpia mmrosvuosia. Otin ax^rasti osaa kahden kansan kohtaloon, kärsinniiden kaikki tuskat." Muistelmiensa tämän osan alkupuolella tekijä paljastaa— hauskasti ja satiirisesti kertoillen — Niskavuori-näytelmien ympäristön ja niiden henkilöiden vastineet todellisuudessa. ALEKSIS KIVI: V Ä L T T U T T E O K S ET 527 ^vua—Hinta sid. $3.00 Seitsemän veljestä — Nummisuutarit — Blihlaus — Lea— Valikoima runoja. " LEO TOLSTOI: Y L Ö S N O / U ^ E M J U S ' 517 sivua — Hinta sldL^^ $3;00 ' Leo Tolstoin mahtava romaani; Kirjailija on siinä asettanut vastakkain kaksi tekijää, ulkonaisen oitkeuden saneleman lain ja jokaisen ihmisen sistmanässä piilevän olkeudenttmnon. ^ TRYGVE U E : R A U H A N P U O I 4 E S TA 424 Bivna — Hinta sia.$Si>0' Seitsemän vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerinä. Aikamme historian Ja Yhdistyneiden kansakuntien kannalta jännittävintä ovat kirjoittajan kuvaukset niistä maailmanpoliittisista tuulista, joiden heiteltäväksi velvoUisuuksiaan täyttävä pääsfliteeri vuosien varrella joutui. - JOHNMASTERS: R I S T E Y S A S E M A 389 sivua — Hinta sid. $4.60 John Mastersin romaani yhdestä naisesta ja kolmesta miehestä on samalla dramaattinen kertomus intialaisista, anglointialälsista ja englantilaisista: se on romaani rotujen, u^ontojen ja eri persoonallisuuksien välisistä epätoivoisista ristiriidoista. . • • < TILATKAA OSOITTBELLA: VAPAUS PUBLISHtNG CO. m: BOX 69 SVDBVBT, ONTABIO Lauantaina/ lokakuun. 27 päxvänä« 1956 Sivu 5^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-10-27-05
