Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 27, 1956

              Umeksim Shmimm JOTAKIN
(KAUNOKIRJALLINEN VUKKOL^^^
yiEKKl. the only Pinnisk literary iveekly in.Cansdgi '
Published and printed by the^Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West.-Sudbury. Ontario.
R^istered at the Post Office Department, pttawa» as
second ciass matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuiseria,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.,
YHD¥S VALKOIHIN:
1 vuosikerta
6 Äutikautta
TIIiAUSHINNAT:
1 vuosikerta......., $4.oa
6 kuäkautta ^... v . . . . 2.25
3 kmikautfe . ,>^.: ^ 1.50
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta ..
$S.00
'2175
$3:00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin« kiitosilmoitus^ $4.00. Kuo-lemanilmoitus
• $4;00 ja sen yhteydessä julkaistava fnuisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteeni
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company. Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontaria
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio..
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
•Nyt sitä sitten on olliit "intin kesää" jö parisen viikkoa ja.
tätä naputeltaessa se yhä vielä jatkuu kukaties vaikka vielä
• toiset^aksi viikkoa^ Farmiseudullä asuvat ystävämme o^i^t
kertoneet, että muutamat pikkulinnutkin ovat erehtyneet ja,
' ryhtyneet kunnostamaan pesiään, kuten ainakin kesän tul­lessa.
Samoin he kertovat sammakoiden virittäneen kevät-virtensä.
Ikävä asia, että he pikapuolin tulevat kokemaan
katkeran pettymyksen, sillä vaikka kesä olikin poikkeukselr.:
lisen kylmä ja sateinen, niin talini ei sittenkään muutu ke^
saksi, vaikkapa se ei oikein ankaraksi muodostuisikaan. 'f
^ Yleensä ihmiset kuitenkin tervehtivät ilolla tät^ "intin "ke-sää'',
sillä tarjoaahan se vielä miellyttäviä ulkoilumahdolli­suuksia.
Muusien metsästäjille eivät liian lämpimät ilmat ole
ollenkaan miellyttäviä. Ensinnäkin on metsissä liikkuminen
lämpimällä ilmalla ja metsästysvaatetuksessa hiot^vaa ja
hankalaa, mutta vieläkin pahempi asia on se, että kaadetun
muusin — mikäli joidenkin onnistuu muusi kaataa — lihojen
saanti kaupunkiin käy vaikeaksi. Muusia ei voi nostaa sei^
käänsä kuten pukki nostetaan. Se on paloiteltava ja kannet­tava
kappaleina tien varteen. Jos näin lämpimällä ilmalla
ampuu muusin useimpien mailien päässä tiestä tai muusta
kulkupaikasta, ehtii ainakin osa lihoista pahentua ennen tien
varteen tuontia. Sakonalaista on taas heittää osakin lihasta
metsään. Niin on siis asia tässäkin kohden, että mikä on
hyväksi toisille ei olekaan sitä kaikille. Allekirjoittanut kuu­luu
niihin, jotka to*ivovat lämpimien ilmojen jatkuvan aina
jouluun asti.
Kuten kaikki Liekin ystävät ovat havainneet, alkoi Liekin
levitysryntäys reippaasti, sillä saatiinhan ensimmäisen kahden
ryntäyspäivän aikana sisälle 72 uutta tilausta. Luonnollisesti
niistä oli osa hankittu jo ryntäystä edeltäneillä päivillä, mutta
siitäkin huolimatta alku oli kiitettävä.
Erikoisesti kiintyy huomio siihen, että muutaniilla pienem­millä
paikkakunnilla saavutettiin erikoisen hyviä tuloksia.
Mokomon esim.rtäytti osuutensa, joka oli vain yksi tilaus,
kymmenkertaisesti. Hearstin osuus tuli yhdeksällä tilauk­sella
kolminkertaisesti täytetyksi. Samoin täyttyi AVhite-iishin
osiius kuudella, tilauksella kolminkertaisen^
Suurista paikkakunnista vain Port Arthur näyttää käyneen
ryntäykseen^käsiksi tosimielessä. Sieltä tulikin "jo 14 uutta
tilausta, kifn taas Sudbury ja Toronto näyttivät unohtaneen
koko asian, sillä kummastakin saatiin vain yksi tilaus. " Mo­nilla
muilla paikkakunnilla aloitettiin kohtalaisen hyvin, jos­kin
on huomattavasti niitäkin, mistä ei vielä kuulunut mitään.
Yhtään uutta tilausta ei myöskään saatu vielä Yhdysval-
-loista. Toivotta\'^sti sieltäkin saadaan joku kymmenen ti­lausta
ennen ryntäyksen päättymistä, \armasti saadaankin,
jos vain joku lehtemme ystävistä siellä ottaa asiakseen kau­pata
.Liekkiä tuttavilleen. *
Haluamme vielä muistuttaa, että Liekissä on nyt menossa
' kaksi hyvää jatkokertomusta: "Synnin puumerkki" ja "Koh­talon
|x>luilla". Viimeksi mainittu on vielä mahdollisuus
saada alusta lähtien, sillä tässä numerossa ilmest;^'y. se .vasta
toisen kerran. Edelleen on Liekissä menossa Annie Ruissa­lon
"Kielo' ja monta muuta hyvää kertomusta on tulossa.
Älkää siis hyvät Liekin ystävät sivuuta välinpitämattömi-
* nä levitj^sryntäystämme," vaan tehkää nyt viivyttelemättä par­haanne
yhteisen hyvän asian eteenpäin auttamiseksi. Joku
Kirj OLGA SELAXDER
yai» ztneksiva ihmislapsi
korkeutta kohti kulkee.
Unelmillaan, unelmillaan
tostajan silmät sulkee.
Unelmat on kaikkialla,
sielu kohoa korkealle.
Kaunista vain näkee, kuulee,
hyvää kaikista luulee.
Pelolta ei metsän peikot,
mukaan ottaa kaikki heikot,
käymään kanssaan kukkamailla
siel' ei olla mitään vailla^ 3.
Loistoa vain siellä näkee,
kuuntelevi kevätkäkee,
joka hetki, päiväst*, yöstä,
murhe ei 00 inistään työstä,.
— unelmille elää.
En Jialua riitaa ma rakentaa,
pahuuteen juurta laittaa,
iloa toisilta ryöstää pois,
onnen haaveita taittaa.
Aliksi toisia soimaisin
tyhmyydestä,
kun itse en viisas ole.
Miksi muita ma nostaisin
syvyydestä,
omat jalkani maata ei pole.
Haaveissa hauraissa
mieleni elää,
soinntässa somissa
korvani helää,
tosielämä on mulle taikp". ^
Saksattaresta tehtiin""
kauneuskilpailuissa
"Miss Maailma"
Lokakuun 16 pnä ilmoitettiin Lon­toosta,
että. 23-vuotias Petra Schur-mann,
"Miss Saksa"^" voitti taistelun
^^Miss Maailma" arvonimestä. vToiseksi
tuli '^Miss Yhdysvallat",' 20-vuötias
Betty Lane Cherry. Kolmas oli "Miss
Israel", IPrvuotias Rina Weiss. Seu­raavina
olivat Japanin; Tanskan ja
Ruotsin missit.
"Miss Maaihna" sai tittelinsä lisäksi
500 puntaa, rahaa, pokaalin ja yli tuhan­nen
punnan arvoisen Triumph-merkki-sen
urheiluauton. Filmiyhtiön tarjous on
myöskin odottamassa "Miss Maail­maa".
Juryn jäseninä olivat mm. kuuluisa
«lokuvanäyttdijä-pari, Anita Ekberg—
.Anthony Steel ja brittiläinen kilpa-ajaja
Stirling Moss.
"Miss Maailman" kerrotaan olevan
vihreäsilmäisen ja ruskeatukkaisen. Hä-neq
unelmanaan on aina ollut elokuva-näyttelijäksi
tuleminen. Toiseksi si­joittunut
missi, Betty Lane Cherry, ha­luaa
mieluimmin omistautua yhteiskun­nalliselle
työlle. Kolmanneksi sijoittu­nut
on animatiltaan mannekiini ja ai­kookin
edelleen jatkaa ammattiaan.
— Tommost pitsi, sanoi Rauman lik­ka,
kun hämähäkin näki.
KIRJEENVAIHTOA
mmmmmmm, -k ^ '
Annie Ruissalo — Lähetys saa­punut
taas perille. Se asia selvi­tetään
esittämällänne tavalla aivan
näinä päivinä.
Vaeltaja — -Perillä on ja pää­see
piakkoin julkisuuteen.
Feelis — Se viimeinen tulee pals­toille
seuraavassa numerossa.
K. L. <— Toisen näette jo var­maan
tässä numerossa, toinen jul­kaistaan
seuraavassa.
ehkä sanoo, että onhan tässä vielä aikaa,
mutta aina tulevat tubkset parempia,
jos ponnistuksia ei jätetä viime tinkaan.
Ottakaamme siis kaikki yhteiseksi
asiaksemme yierfä Liekin levitysryntäys
voittoon — mahdollisimman pian.
P)DELLA hämmästyttävän suuri lukumäärä Ihmhhm
kärsii yärisokeUdesta. Yhdysvalloissa esim. niitä iimn; 1
tetaan olevan noin 5 pros. väestöstä..
Yleisesti värisokeudesta tiedetään hyvin vähän ja kuiten.!
kin huomattava osa maailman ihmisistä ei näe koskaan esim.
auringon laskua kaikessa väririkkaudessaan. Useimmilh
värisokeilla ei ole kykyä eroittaa punaista ja vihreää värii
Monet eivät ole varmoja minkään värin suhteen.
Miehissä on värisokeita paljon enemmän kuin mh[^\
neljä jokaisesta viidestä. Yleisesti sanotaan miesten perivää I
värisökeuden äidiltään, vaikka äiti er karsikaan siitä.
Eräs valokuvaaja, joka työskenteli värisokeiden keskuu-dessa,
kertoi värisokeiden lausunnoista seuraavaa:
Yksi sanoi, että hän voi nähdä punaisen, mutta toiset värit
ovat sekaisin. Jos näen rivin eri värisiä autoja voin ehka4()
prosentin tarkkuudella arvata m^^^
' Värisokeus voidaan oleellisesti jaotella kolmeen katego.
riaan; punapuutoS, vihreäpiiutos ja sinikellertäväpuutos.
mä puutokset voivat kuitenkin sekoittautua moniin muiain
väreihin ja värivivahteisiin.
Punainen esinii. saetaan nähdä keltaisena, ruskea oliivin,
vihreänä, ruusunväri harmaana,.samoin kellertävä harmaana ^ t
Värisokeuspulmaa mutkistaa vielä se, että rhonet saavat ^
sen liiallisesta alkoholin käytöstä. Myöskin liiallinen tupa­koiminen
saattaa olla siihen aiheena. Väliaikaisen värisö­keuden
saattaa aiheuttaa myöskin leikkaus, kylmettyminen
ja valkoinen lumi.
Värisökeuden syitä ei tarkalleen tunneta. Lääkärit tie­tävät
sanoa, ettei värisokeus ole tauti, vaan paremminkin ti­lanne.
Se ei estä henkilöä tavallisesta näkemisestä ja eroitta-masta
valkoista ja mustaa. Mitään keinoa sen parantami­seksi
ei vielä t,unneta. Vain teorioita on olemassa sen syistä.
Teorial: perustuvat silmän toimintaan. Säteet saapuvat
läpi sarveiskalvon. Se mitä n^k)^^, siirtyy sitten havaintona
aivoihin. Monet lääkärit ovat sitä niieltä, että verkkokalvo
on avain värisokeuteen.
•Normaalitapauksissa punainen, vihreä ja sininen kulkee sa­nomana
aivoihin, mutta joillakin ei verkkokalvon solut vastaa
oikein värikiihokkeisiin. Tätä perustellaan sillä, että vaio
pieni prospntti värisokeista ei .kykene eroittamaan minljaan-laisia
värejä. Näille harvoille maailma on vain mustaa,
harmaata ja valkoista.
Värien, eroittaminen pn hyvin tärkeä monilla elämän -
•^aloilla ja siksi onkin suoritettu paljon kaikenlaisia kokeita -|
värisökeuden syyn selville saamiseksi. Toisen maailmanso- ^JA
dan aikana puhuttiin paljon varmoista* värisokeus parannuk-;
sista, mutta yleensä ne todettiin perättömiksi. \
Kuten sanottu, värien eroittaminen on tärkeä monilla leoIF-j
sutisaloilla. Erään kerran eräs kirjapainoyhtiö havaitsi, ettaj;
jotkut värikuvausosastolla työskentelevät työläiset olivat va-f
risokeita. Kun asia korjattiin^ aiheutti se suuren säästön si-|
ten,- että virheellisiä kuvia ei valmistunut niin paljon. t
Eräs asiantuntija määritteli värisokean elämän näin: \an-. *
sokea lapsi kasvaa ja kehittyy kuten muutkin lapset, edes'^
tietämättä siitä mitään. Sitten joskus se valkenee hänelle |
kun hän joutuu johonkin kokeiltavaksi. Tästä syystä monet^
eivät havaitsekaan puutettaan ennenkuin aikuisena. [
Eräät kouluviranomaiset ovat järjestäneet. Yhdysvalloissa^'
lasten värisökeuden kokeiluliikkeen. He sanovat, että värienj
eroittaminen on hyvin tärkeä ja. siksi olisi hyvä jos se saatair
siin selville jo lapsena, jotta lapset voisivat oppiaineita vali
tessaan ottaa sen hi^omioon. .
Eräs värisokea liikemies sanoo: Nykyään minä kartanj
kaikkia tehtäviä, joissa värien eroittaminen on tärkeä. Min:,
en voi ostaa mitään missä tarvitaan värituntemusta. Punai'
set ja vihreät valomerkit saattavat toisinaan näyttää niiltä
mutta toisinaan ne näyttävät joltakin muulta. Minä aja'^ ^
autoa valojen aseman mukaan, tietäen punaisen olevan ylimi
maisena ja vihreän alimmaisena. Muuten en niistä olisi sei
villa. Purppura on minulta kokonaan hukassa, sillä näen
sen sinisenä. Vihreä ja härmää sekaantuvat toisiinsa. |^
•Vaatetuksen valitseminen on todella vaikea. Solmiovali^J
koima on kiusallinen, sillä en voi sanoa niistä juuri niitaanv^i
tun kaikki värit meneyät sekaisin. Tästä syystä hiinun täyr
tyykin antaa jonkun toisen välitä p!ufe l
Värisokea voi yleensä suhtautua puutteeseen ja elää kuteflj
muutkin, mutta siitä huolimatta se on huomattava-kiusa. Os['
mahdollista, että tiede kuitenkin ennenpitkää löytää vän
sokeuden svyt ja myöskin keinot sen parantäniiseksi.
I
K. S.
Vi4u 2
.ATOMIVOIMALLA TOIMIVL^ VEHKEIT.Ä
Xew Yorkissa avattiin vähän aikaa sitten näyttely,
esitellään atomienergian-käyttöä teollisuudessa. XäytteiHi
on m.m. atomikäyttöisen veturin malli. Veturin pituus, onI
52 metriä ja paino 350 tonnia, Tämä atomiyeturi on pa^'
kertaa vuodessa vietävä reaktorin uudelleen latausta varten-
Neuvostoliitossa on rakenteilla atomivoimalla tontiiv^
jäänsärkijä.. .Aluksesta tulee 134 metriä pitkä, 27,6 metn^
leveä ja moottorin teho tulee olemaan 44,000 hv. Täoiäteh''
riittäisi turvaamaan sähkövoimalla melko suuren nykyaikai­sen
kaupungin. Se pystyy murtamaan paksumman jäai^
kuin mikään nykyaikainen jäänmurtaja. Alus käyttää .vai"
muutamia grammoja atomipolttoainetta vuorokaudessa.
iauanisanau ioäalniun^ hi pktynaxL* 1956