1937-05-22-05 |
Previous | 5 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mummon pmml
OlpÄIVÄTYÖNI päätyityäy
' tartun taasen kynähän,
mtnnehiä mietiskelen.
Kuliuiut on kuulusta asiasta
Ubikymmentäkaksi vuotta.
Prinssi IVaksin kulki Canadaan,
lännen maita mahtavia
tuli poika tutkimahan.
Samalla näki neitosia,,
msiiita ja sieviä,
hm jutut jutteli, ,
'vapaudessa vallatonna
taiissitteli talon tyttäriä,
flo ylinnä, yksinänsä,
taittoi tavata tyttöset.
Vihddin rakastua töksähti,
jännärin tyttö-typykkään.
SaMi sanat vartijalle,
tnmtakaavullc kajahti:
''Perinnöstä pelottavasta^' '
luovun kruunusta kuninkaan,
etinenkuin tytöstä armaisesta.
Tahdon elää onnellisena
rakastettuni rinnalla!"
Tästäkös mustakaapu kauhtui, '
sähkösanoman saneli
hoviin heti henkilöille^
tiukan antoi tiedon tästä,
kiiink' on laita Edivardin, ,
elämä luonnossa eletty.
Silloin auttoi kyynelvirrat,
•mrat vuolaat vesiset.
"Suuri häpeä hovillemme,
ottaa tyttöä farmarilta,
titrpeenpuskijan turulta. \
Poikani", kuuhd sanat,
sanat vallan vakavat:
^halmn:vaivun maatnJksi^^i,
en kestä elämää erhetyksen,
oktpikanisurm saanut
^ja ^pm hovin herroiU^".
^pä pudonnut krMunu silloin,
Mitiölsanat ankarat^ .
kyymlfict molaat vakaViat.
Ifyt on toisin tapahtunutt
prinssi valitsi vapauden,
ii hät} antanut sydäntänsä
. vaUakunnalle valtikaksi,
orjaksi omaa itseänsä.
Vapaus kidtainen kaikille,
niin on kuitenkin mummulle!
UrheilulajieiiM
Useimmat niistä urheilulajeista./jot-
^ nykyisinkin ovat käytäniiössä,
ovat sangen vanhoja. Seuraavassa
|ttettelemme muutamia, mainiten
Kuinka kauan niitä on liarjoitettu ja
mistä maasta ne ovat lähtöisin.
.Jousiammunta 4,000 vuotta —
|gypti; nyrkkeily 3,000 vuotta.^ —
l^oonia; paini 2,500 vuotta -^:Öeik-
^; jalkapallo 2,400 vuotta—
ta; polopeli 2,000 vuotta — Persia;^
*Ja^sku 2,000 vuotta Stodihayia.
J o n nuorempia ovat ^ s i ^ i t t Ä i i
^•ng 700 vuotta - . S ^ ^ ^ ^^
^vuotta - Skotlariti-; tenhis^lSÖ
a i l ^ ~~ YhdysvaUat; polfcupyörä-r'^
vuotta - Eurooppa; koiipai-
^ - Yhdysvalkt ja a Ä -
* J " t 38 vuotta ~Ransl4;^^^^^^:
j J^BEClN maakunta Ori ensi t i.
Unadassa paperipuiden Jjä^as^:
^^«J^sen valmistuksessa/
-oOo
Kirj. Aune ^ Kirj. Toivo^ Niemi
O A R J U N ja Kivelän torpat si-
"^jaitsevat pienen metsälammen
rannaUa. Kivelän haltijain ilona oli
heidän nuori, vallaton tyttärensä Lil-ja,^
loinen keijukainen, joka oli aivan
huomaamatta muuttunut pikku
tytöstä somaksi neitoseksi.
i Iferjun t^^^ oli kaksi tytärtä ja
jvarikkarakenteinen hiljaisen luontoi-n
^ tytöt tä-
^hyiUvät hänen kuparinväristä tukkaansa
ja hynayileviä silmiään. ^lut-ta
Kaarlo kulki kainona ja ujona,
vaikka oli jo sivuuttanut kaksikym-
• mehtä vuottaan.
Avoimesta ikkunasta tulvi huoneeseen:
lehtipuitten tuoksuvia tuulahduksia
sekä satakielen liverryksiä,
kun nämä pikku Imtuset laulelivat
näin keväiseen aikaan heräävän lemmen
laulujaan puolisoilleen kaikissa
puissa ja pensaissa.
Kaarlo katseli ulos ikkunasta, nojaten
ikkunan pieleen. Hänen tunteensa
olivat heränneet lemmen hurmaan.
Äkkiä hän havahtui. Kuin
lämmin väristys kulki hänen ruumiinsa
yli. — Se on hän!
Lilja astui kevyesti iltakosteaa järven
rantaa pitkin. Hänen vaalean-ja
maa oli kätkeytynyt uuden ruoho- ^1.$^'^'^
vaipan alle. Pitkin tienvarsia oli ruo- ^' ^'^^e pienet summat riitä,
ho kiiltävää. Oli ktiin kevätauringon Teurastukset kauhistavat,
säteet olisivat hukuttaneet Kaarlon palkaks* siitä.
kasvielämän versoavaan mereen.
Miten ihanaa olikaan hengittää
tätä silmujansa aukovien lehtipuiden
tuoksua! Kaarlo oh lähtenyt aamulla
tehdaskaupungin pölysestä ilmapiiristä
tänne suloiseen luonnon helmaan.
Hän samoili kauan metsässä
ja asettui sitten pehmeälle sammal-mättäälle
pitkälleen. Metsän suloinen
rauha tuuditti hänet pian uneen.
"Jos lintu pieni öisin,
niin luokses' lentäisin.
Kukkasia sulle toisin
. sylin' täyteisen ..
Se oli helakka tytön ääni, joka niin
lauleli ja laulullaan herätti mättäällä
•nukkuvan miehen. Kaarlo tähyili
ympärilleen ja näki solakan vartalon
hyppelehtivän mättäältä toiselle.
Käsi taittoi kukan toisensa jälkeen ja
vei ne tytön huulille. Tyttö tuli aivan
likelle ja huomasi miehen, joka
oli noussut ylös ja seisoi nyt puunrunkoon
nojaten.
''Mistä tänne metsän syliin on lentänyt
noin viehättävä olento?" virk-
Riehuu silloin hornan peikot,
lUtelevät surmahaukat,
ne vie meiltä isät, veikot,
jättää jälkeen orporaukat. i
Hedelmiä näitä nautit,
joita sota sulle takaa.
Myrkkykaasut, ruttotaudit,
niitä auliisti se jakaa.
"Puolustakaa isänmaata!"
on fraasi, jolla ainoastaan
voidaan toinen kansa saada
nouseen toista kansaa vastaan.
Jsäv, äidit, siskot, veljet!
Toivotte rauhaa ainoastaan.
Rakentakaa vahvat teljet
sotaa kauheata vastaan!
Nouskaa kaikki sotaa vastaan^
miekat auroiksi takokaatte.
sillätavoin ainoastaan
pysyväisen rauhan saatte!
punertava leninkinsä sopi täydelli- koi Kaarlo.
sesti yhteen puiden vihreyden kanssa.
Vaaleat kutrinsa pilkistivät vallatto-riiasti
esiin pitsireunaisen liinan alta.
"Hyvää iltaa tupaan!" lausui tyttö
h)mi3rilien, astuessaan huoneeseen.
"iltaa, Lilja! OH hauskaa, että tulit.
Olen yksin kotona", virkkoi Kaarlo
värisevän riemun vallassa.
"Mikä vahinko, että eivät tytöt oj.e
kotona. Olisi ollut niin tärkeää asiaa",
sanoi Lilja.
"Vähät me tytöistä!" sanoi Kaarlo
ja jatkoi: ''Lilja, tätä hetkeä olen jo
kauan odottanut — saada olla kahden
kanssasi ja sanoa; min^ rakastan
sinua", kuiskasi Kaarlo hiljaa.
"Ja minä, sinua . . ."
"Aivanko totta, sano. Lilja rakas?"
kysyi mies kiihkeästi.
"Niin, Kaarlo. Olen pitänyt si-tfusta
jo kauan", sanoi tyttö hymyillen.
, • • -
• Koko kesän oli elämä pienen järven
''Tuolta tulin", sanoi tyttö, viitaten
kädellään kylään päin ja samalla hän
pyörähti ympäri^
"Älkää herran nimessä vielä menkö",
sapoi Kaarlo. "Olisin halukas^
tietämään, mikä on valkoliljan nimi.
Minä olen Kaarlo Harju, asun tätä
.yntujay jotika talyella;
vievät poikasensa
pialdcaseen
lan taigan havumetsissä ja
Krimin vuoristoissa pesiytyy kiinnos-nykya^
ta?s's*a*l.a*h'ie^U"na- .'oTle'v'"as'osai •teIih^d^aosr- tavia lintuja, joita^ „n im^^it^e^t^ä^ä n^ Jk^ä^p^y -
kaupungissa", «sitti Kaarlo.
''Miilun nimeni on Ellen Korte.
Olen nyt täällä maalla. Kotini on
tässä lähellä M : n kaupungissa."
Kaarlo seurasi katseellaan tyttöä
ja huomasi, että tyttö on sievä ja vilkas.
Hänen punakat kasvonsa, joille
maalaisilma oli antanut väriä, olivat
lapsekkaan pyöreät.
Tyttö punastui miehen tutkivan
katseen edessä, pyörähti kevyesti ympäri
ja lähti juoksemaan kylään
päin . ..
Seuraavana sunnuntaita tapasi
Kaarlo sattumalta tytön kylällä ja
sitten yhä useammin . . .
Elli Korte oli köyhä tyttö. Hänen
^linnuiksi. Niillä on kookas nokka,
jQnkäylä- ja alaosa ovat koukistuneet
ja menevät ristiin aivankuin; sakset.
JTällaisella nokallaan' tekevät käpy-iinnut
mäntyjen ja kuusien käp5rihin
koiloja, joista ne ottavat siellä olevat
siemenet.
Riippuen ravinnon runsaudesta vievät
käpylinnut poikasensa ulos pesästä
eri vuodenaikoina, mutta etupäässä
talvikuukausina. Sellaisina
vuosina, jolloin onfetunsaasti käpyjä,
siemeniä ja marjoja, rakentavat käpy-,
linnut itselleen pesän kahdesti vuodessa.
' .. :
Xaikkein ankarimman talven aikana,
jolloin pakkanen paukkuu puissa
rann^Ua olkea idylli. Nuoret kohta- j ^ jj ^ ^ ^ ^ ^ isänsä juoppo fja ^ri^e^h^u-v^a^t^ ^h.e—lm-i.k^u.u-^n p-y-ry-t-, istuu
siyat toisensa pienessä lehtimajassa iJ^:ir.r.rM,Jä ^"o^^^^^ kapylmtupan hautomassa
järven syrjäisimmällä kolkalla.
Kahden rkaupaksi säi Lilja eräänä
elokuun iltana kihlasormuksen, jonka
i ä n riemuiten sitoi palmikkonsa nauhaan
ja piilotti povelleen. Mutta
renttu, joka eli epäsäännöllistä elämää.
Ellin oli täytynyt jättää koulunkäyntinsä
kesken ja lähteä palvelukseen.
Nyt hän oli maalla herras-yäkensä
kanssa. Elli oli mieltynyt
mieheen, ja hän tiesi rakastavansa
kumpikaan ei .huomannut, että köhta^ njiestä koko nuoren sydämensä voi-löh
loimeen alkoi ilmestyä katkennei-tavjkLuteita;...
•
.Syksymmällä alkoi;; Lilja saapua
vanhalle kokauspaikalle: epäsäännöllisesti,
usein myöhästyneenä ja Kaarlo
,huomasi tytön •muuttuneen. Oli
kuin tyttö olisi karttanut häntä ja
näytti viihtyvän muiden seurassa pa-remmiii.
Ja surukseen-sai Kaarlo kätkeä
povelleen sen tuskan, että näki
: Kaarlo viihtyi hyvin pienen ystävänsä
seurassa. Kuunnellessaan ty-tön
iloista rupattelua, unohtuivat hänen
omat sydänsurunsa. Puristaes-saan
tyttöä rintaansa vasten ja kuis-kiessaan
helliä sanoja hänen korvaansa,
tunsi Kaarlo pientä omantunnon-tuskaa.
Mutta samalla hän oli kiitollinen
koko raädellun sydämensä
tulevaa sukupolvea. Siihen aikaan on
elämä metsässä kokonaan kuollutta^
lumi riippuu untuvamaisina höytälei-nä
puiden tiheillä oksilla ja vain; käpylinnut
laulelevat huolettomilla »laulujaan
jäätävän tuVlen surullisesta
laulua säestäessä, Ja sellaisen, 30 as-
,ffien pakkasen vallitessa ilmaMituva,t
maailmaan turvattomat käpylinnun;
poikaset. Välittämättä talvikuukauden
ankarista olosuhteista käpylinnun
nuoret poikaset eivät ainoastaan
ole paleltumatta, vaan päinvastoin,
pesässä istuen, tuntevat olonsa erinr
omaiseksi.
]Syn^ 1915 oli Venustähti niin
^^maata,ettäselierättihäinmin-
^Pelkoa. Eräät siperialaisen va-sotilaat
luulivat sitä ilma-y^^
ttivat ampu^sita ^
iiht' seikkailuistaan,:äa-
^^Paatään pudistellen: • ^Z^"^"^ ^^^^
^ .fr ? " ^'^ siksi paljon
^ ^hinato^Tiin olevan aina vaa-paikan!
rakastettunsa toisen miehen syleilys- p^ojesta, omistaessaan tällaisen suloisen
tj-tön rakkauden. Kaarlo päätti.
-cOo-
Lilja oli vain petollisesti leikkinyt
hänen tunteillaan.
Hiljaista maalaisseutua valaisee
nousevan aamun koi. Kaarlo nousi
rattaille ja hevonen lähti hiljalleen
liikkeelle. Kaarlo lähti avaraan maailmaan
etsimään unhoitusta . . .
On jälleen kevät, puitten lehdet
ovat taas vihreät. Olivat aurinkoisina
päivinä puhkaisseet silmukkansa
että hän ei koskaan tee petollista valaa.
Pian jättikin Elli työpaikkansa jä
muutti kaupunkiin äitinsä luo asumaan.
Ja Kaarlokin muutti Ellin
kotimökille nuoren vaimonsa luo.
Heille alkoi uusi, onnellinen elämä.
— oOo——
Tähtiavaruus laajenee
Englantilaisen tähtitientutkijan,
professori Eddingtonin käsityksen
mukaan tähtiavaruus laajenee huimaavaa
vauhtia. Kaikki avaruuden
lukemattomista linnunratajärjestel-mistä
pakenivat ikäänkuin räjähdyksen
voimasta poispäin tuntemattoENSIMÄINEN
yleinen televisio- maan kaikkeuteen vauhdilla, joka
näytös esitettiin hiljattain Neuvosto- nousee jopa 20,000 kilometriinkin se-liitossa.
kunnissa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 22, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-05-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370522 |
Description
| Title | 1937-05-22-05 |
| OCR text | mummon pmml OlpÄIVÄTYÖNI päätyityäy ' tartun taasen kynähän, mtnnehiä mietiskelen. Kuliuiut on kuulusta asiasta Ubikymmentäkaksi vuotta. Prinssi IVaksin kulki Canadaan, lännen maita mahtavia tuli poika tutkimahan. Samalla näki neitosia,, msiiita ja sieviä, hm jutut jutteli, , 'vapaudessa vallatonna taiissitteli talon tyttäriä, flo ylinnä, yksinänsä, taittoi tavata tyttöset. Vihddin rakastua töksähti, jännärin tyttö-typykkään. SaMi sanat vartijalle, tnmtakaavullc kajahti: ''Perinnöstä pelottavasta^' ' luovun kruunusta kuninkaan, etinenkuin tytöstä armaisesta. Tahdon elää onnellisena rakastettuni rinnalla!" Tästäkös mustakaapu kauhtui, ' sähkösanoman saneli hoviin heti henkilöille^ tiukan antoi tiedon tästä, kiiink' on laita Edivardin, , elämä luonnossa eletty. Silloin auttoi kyynelvirrat, •mrat vuolaat vesiset. "Suuri häpeä hovillemme, ottaa tyttöä farmarilta, titrpeenpuskijan turulta. \ Poikani", kuuhd sanat, sanat vallan vakavat: ^halmn:vaivun maatnJksi^^i, en kestä elämää erhetyksen, oktpikanisurm saanut ^ja ^pm hovin herroiU^". ^pä pudonnut krMunu silloin, Mitiölsanat ankarat^ . kyymlfict molaat vakaViat. Ifyt on toisin tapahtunutt prinssi valitsi vapauden, ii hät} antanut sydäntänsä . vaUakunnalle valtikaksi, orjaksi omaa itseänsä. Vapaus kidtainen kaikille, niin on kuitenkin mummulle! UrheilulajieiiM Useimmat niistä urheilulajeista./jot- ^ nykyisinkin ovat käytäniiössä, ovat sangen vanhoja. Seuraavassa |ttettelemme muutamia, mainiten Kuinka kauan niitä on liarjoitettu ja mistä maasta ne ovat lähtöisin. .Jousiammunta 4,000 vuotta — |gypti; nyrkkeily 3,000 vuotta.^ — l^oonia; paini 2,500 vuotta -^:Öeik- ^; jalkapallo 2,400 vuotta— ta; polopeli 2,000 vuotta — Persia;^ *Ja^sku 2,000 vuotta Stodihayia. J o n nuorempia ovat ^ s i ^ i t t Ä i i ^•ng 700 vuotta - . S ^ ^ ^ ^^ ^vuotta - Skotlariti-; tenhis^lSÖ a i l ^ ~~ YhdysvaUat; polfcupyörä-r'^ vuotta - Eurooppa; koiipai- ^ - Yhdysvalkt ja a Ä - * J " t 38 vuotta ~Ransl4;^^^^^^: j J^BEClN maakunta Ori ensi t i. Unadassa paperipuiden Jjä^as^: ^^«J^sen valmistuksessa/ -oOo Kirj. Aune ^ Kirj. Toivo^ Niemi O A R J U N ja Kivelän torpat si- "^jaitsevat pienen metsälammen rannaUa. Kivelän haltijain ilona oli heidän nuori, vallaton tyttärensä Lil-ja,^ loinen keijukainen, joka oli aivan huomaamatta muuttunut pikku tytöstä somaksi neitoseksi. i Iferjun t^^^ oli kaksi tytärtä ja jvarikkarakenteinen hiljaisen luontoi-n ^ tytöt tä- ^hyiUvät hänen kuparinväristä tukkaansa ja hynayileviä silmiään. ^lut-ta Kaarlo kulki kainona ja ujona, vaikka oli jo sivuuttanut kaksikym- • mehtä vuottaan. Avoimesta ikkunasta tulvi huoneeseen: lehtipuitten tuoksuvia tuulahduksia sekä satakielen liverryksiä, kun nämä pikku Imtuset laulelivat näin keväiseen aikaan heräävän lemmen laulujaan puolisoilleen kaikissa puissa ja pensaissa. Kaarlo katseli ulos ikkunasta, nojaten ikkunan pieleen. Hänen tunteensa olivat heränneet lemmen hurmaan. Äkkiä hän havahtui. Kuin lämmin väristys kulki hänen ruumiinsa yli. — Se on hän! Lilja astui kevyesti iltakosteaa järven rantaa pitkin. Hänen vaalean-ja maa oli kätkeytynyt uuden ruoho- ^1.$^'^'^ vaipan alle. Pitkin tienvarsia oli ruo- ^' ^'^^e pienet summat riitä, ho kiiltävää. Oli ktiin kevätauringon Teurastukset kauhistavat, säteet olisivat hukuttaneet Kaarlon palkaks* siitä. kasvielämän versoavaan mereen. Miten ihanaa olikaan hengittää tätä silmujansa aukovien lehtipuiden tuoksua! Kaarlo oh lähtenyt aamulla tehdaskaupungin pölysestä ilmapiiristä tänne suloiseen luonnon helmaan. Hän samoili kauan metsässä ja asettui sitten pehmeälle sammal-mättäälle pitkälleen. Metsän suloinen rauha tuuditti hänet pian uneen. "Jos lintu pieni öisin, niin luokses' lentäisin. Kukkasia sulle toisin . sylin' täyteisen .. Se oli helakka tytön ääni, joka niin lauleli ja laulullaan herätti mättäällä •nukkuvan miehen. Kaarlo tähyili ympärilleen ja näki solakan vartalon hyppelehtivän mättäältä toiselle. Käsi taittoi kukan toisensa jälkeen ja vei ne tytön huulille. Tyttö tuli aivan likelle ja huomasi miehen, joka oli noussut ylös ja seisoi nyt puunrunkoon nojaten. ''Mistä tänne metsän syliin on lentänyt noin viehättävä olento?" virk- Riehuu silloin hornan peikot, lUtelevät surmahaukat, ne vie meiltä isät, veikot, jättää jälkeen orporaukat. i Hedelmiä näitä nautit, joita sota sulle takaa. Myrkkykaasut, ruttotaudit, niitä auliisti se jakaa. "Puolustakaa isänmaata!" on fraasi, jolla ainoastaan voidaan toinen kansa saada nouseen toista kansaa vastaan. Jsäv, äidit, siskot, veljet! Toivotte rauhaa ainoastaan. Rakentakaa vahvat teljet sotaa kauheata vastaan! Nouskaa kaikki sotaa vastaan^ miekat auroiksi takokaatte. sillätavoin ainoastaan pysyväisen rauhan saatte! punertava leninkinsä sopi täydelli- koi Kaarlo. sesti yhteen puiden vihreyden kanssa. Vaaleat kutrinsa pilkistivät vallatto-riiasti esiin pitsireunaisen liinan alta. "Hyvää iltaa tupaan!" lausui tyttö h)mi3rilien, astuessaan huoneeseen. "iltaa, Lilja! OH hauskaa, että tulit. Olen yksin kotona", virkkoi Kaarlo värisevän riemun vallassa. "Mikä vahinko, että eivät tytöt oj.e kotona. Olisi ollut niin tärkeää asiaa", sanoi Lilja. "Vähät me tytöistä!" sanoi Kaarlo ja jatkoi: ''Lilja, tätä hetkeä olen jo kauan odottanut — saada olla kahden kanssasi ja sanoa; min^ rakastan sinua", kuiskasi Kaarlo hiljaa. "Ja minä, sinua . . ." "Aivanko totta, sano. Lilja rakas?" kysyi mies kiihkeästi. "Niin, Kaarlo. Olen pitänyt si-tfusta jo kauan", sanoi tyttö hymyillen. , • • - • Koko kesän oli elämä pienen järven ''Tuolta tulin", sanoi tyttö, viitaten kädellään kylään päin ja samalla hän pyörähti ympäri^ "Älkää herran nimessä vielä menkö", sapoi Kaarlo. "Olisin halukas^ tietämään, mikä on valkoliljan nimi. Minä olen Kaarlo Harju, asun tätä .yntujay jotika talyella; vievät poikasensa pialdcaseen lan taigan havumetsissä ja Krimin vuoristoissa pesiytyy kiinnos-nykya^ ta?s's*a*l.a*h'ie^U"na- .'oTle'v'"as'osai •teIih^d^aosr- tavia lintuja, joita^ „n im^^it^e^t^ä^ä n^ Jk^ä^p^y - kaupungissa", «sitti Kaarlo. ''Miilun nimeni on Ellen Korte. Olen nyt täällä maalla. Kotini on tässä lähellä M : n kaupungissa." Kaarlo seurasi katseellaan tyttöä ja huomasi, että tyttö on sievä ja vilkas. Hänen punakat kasvonsa, joille maalaisilma oli antanut väriä, olivat lapsekkaan pyöreät. Tyttö punastui miehen tutkivan katseen edessä, pyörähti kevyesti ympäri ja lähti juoksemaan kylään päin . .. Seuraavana sunnuntaita tapasi Kaarlo sattumalta tytön kylällä ja sitten yhä useammin . . . Elli Korte oli köyhä tyttö. Hänen ^linnuiksi. Niillä on kookas nokka, jQnkäylä- ja alaosa ovat koukistuneet ja menevät ristiin aivankuin; sakset. JTällaisella nokallaan' tekevät käpy-iinnut mäntyjen ja kuusien käp5rihin koiloja, joista ne ottavat siellä olevat siemenet. Riippuen ravinnon runsaudesta vievät käpylinnut poikasensa ulos pesästä eri vuodenaikoina, mutta etupäässä talvikuukausina. Sellaisina vuosina, jolloin onfetunsaasti käpyjä, siemeniä ja marjoja, rakentavat käpy-, linnut itselleen pesän kahdesti vuodessa. ' .. : Xaikkein ankarimman talven aikana, jolloin pakkanen paukkuu puissa rann^Ua olkea idylli. Nuoret kohta- j ^ jj ^ ^ ^ ^ ^ isänsä juoppo fja ^ri^e^h^u-v^a^t^ ^h.e—lm-i.k^u.u-^n p-y-ry-t-, istuu siyat toisensa pienessä lehtimajassa iJ^:ir.r.rM,Jä ^"o^^^^^ kapylmtupan hautomassa järven syrjäisimmällä kolkalla. Kahden rkaupaksi säi Lilja eräänä elokuun iltana kihlasormuksen, jonka i ä n riemuiten sitoi palmikkonsa nauhaan ja piilotti povelleen. Mutta renttu, joka eli epäsäännöllistä elämää. Ellin oli täytynyt jättää koulunkäyntinsä kesken ja lähteä palvelukseen. Nyt hän oli maalla herras-yäkensä kanssa. Elli oli mieltynyt mieheen, ja hän tiesi rakastavansa kumpikaan ei .huomannut, että köhta^ njiestä koko nuoren sydämensä voi-löh loimeen alkoi ilmestyä katkennei-tavjkLuteita;... • .Syksymmällä alkoi;; Lilja saapua vanhalle kokauspaikalle: epäsäännöllisesti, usein myöhästyneenä ja Kaarlo ,huomasi tytön •muuttuneen. Oli kuin tyttö olisi karttanut häntä ja näytti viihtyvän muiden seurassa pa-remmiii. Ja surukseen-sai Kaarlo kätkeä povelleen sen tuskan, että näki : Kaarlo viihtyi hyvin pienen ystävänsä seurassa. Kuunnellessaan ty-tön iloista rupattelua, unohtuivat hänen omat sydänsurunsa. Puristaes-saan tyttöä rintaansa vasten ja kuis-kiessaan helliä sanoja hänen korvaansa, tunsi Kaarlo pientä omantunnon-tuskaa. Mutta samalla hän oli kiitollinen koko raädellun sydämensä tulevaa sukupolvea. Siihen aikaan on elämä metsässä kokonaan kuollutta^ lumi riippuu untuvamaisina höytälei-nä puiden tiheillä oksilla ja vain; käpylinnut laulelevat huolettomilla »laulujaan jäätävän tuVlen surullisesta laulua säestäessä, Ja sellaisen, 30 as- ,ffien pakkasen vallitessa ilmaMituva,t maailmaan turvattomat käpylinnun; poikaset. Välittämättä talvikuukauden ankarista olosuhteista käpylinnun nuoret poikaset eivät ainoastaan ole paleltumatta, vaan päinvastoin, pesässä istuen, tuntevat olonsa erinr omaiseksi. ]Syn^ 1915 oli Venustähti niin ^^maata,ettäselierättihäinmin- ^Pelkoa. Eräät siperialaisen va-sotilaat luulivat sitä ilma-y^^ ttivat ampu^sita ^ iiht' seikkailuistaan,:äa- ^^Paatään pudistellen: • ^Z^"^"^ ^^^^ ^ .fr ? " ^'^ siksi paljon ^ ^hinato^Tiin olevan aina vaa-paikan! rakastettunsa toisen miehen syleilys- p^ojesta, omistaessaan tällaisen suloisen tj-tön rakkauden. Kaarlo päätti. -cOo- Lilja oli vain petollisesti leikkinyt hänen tunteillaan. Hiljaista maalaisseutua valaisee nousevan aamun koi. Kaarlo nousi rattaille ja hevonen lähti hiljalleen liikkeelle. Kaarlo lähti avaraan maailmaan etsimään unhoitusta . . . On jälleen kevät, puitten lehdet ovat taas vihreät. Olivat aurinkoisina päivinä puhkaisseet silmukkansa että hän ei koskaan tee petollista valaa. Pian jättikin Elli työpaikkansa jä muutti kaupunkiin äitinsä luo asumaan. Ja Kaarlokin muutti Ellin kotimökille nuoren vaimonsa luo. Heille alkoi uusi, onnellinen elämä. — oOo—— Tähtiavaruus laajenee Englantilaisen tähtitientutkijan, professori Eddingtonin käsityksen mukaan tähtiavaruus laajenee huimaavaa vauhtia. Kaikki avaruuden lukemattomista linnunratajärjestel-mistä pakenivat ikäänkuin räjähdyksen voimasta poispäin tuntemattoENSIMÄINEN yleinen televisio- maan kaikkeuteen vauhdilla, joka näytös esitettiin hiljattain Neuvosto- nousee jopa 20,000 kilometriinkin se-liitossa. kunnissa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-05-22-05
