1952-09-20-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I / . .
Kirjt aHisen
'"^fiieiskunnaUisen korkeaktndun >sa^
•l^-Umestjnteen- KhjaUisen^ kimkiuis^i^l?^}^^ ^ se^^suomafaisten i h ^ u n
: / ^ f i t v ^ i ^ ^ Kun
^tayieisöä varten tarkoiteti^^ tiin, se oliuses^i vuoden ajan ainoa suo-
(^Kw^pinm:Kirjattmwi^ nialafsäänenkannattaja Kpaäkaupungis-fe^
i. Vaiheet, sisällys, merkiiys^ Otava sat; vasta 1869 perustettiin sen rinnalle
1952). Vaikka tämä teos ankm puise- nunikään nuorfenöqmaanien käsissä
vasti kirjoitettu, suurelta osalta miltei*
pä luettelomainen, ja vaikka siinä on-kitf
tyydytty melkeinpä vain viittaus-maisesti
yalaisemaan ajcthyhteiskufi'
naUista taustaa, 60- ja 70-luvun murros-vu^
m; saamme siitä kuitmBM-:^ kiitos.
Kauppisen perusteellisen tutustumisen:
ajan lehdistöön sekä KirjfMist^ Kuuh':
imslehdcn avustajapiirin khrjeerivaih-topn—
entistä selkeämmän kokonais*
kuvan aikakauslehdestä, jota Eitio Leino
on nimittänyt aikansa "valtavaksi
henkiseksi voimakeskukseksi'*,
taustana on.60r!uku, joUbin suomälai-sufidiike
ja samalla- kapitsdismi^ porva-^
risto, suorittaa-, suuren; läpuniinonsaf >
s^t3n?altibpavät vkokoontövät;^^
manvastuu suomalaisena^'}>ttoIt^
scmaattän,-- joukko? rajattavia
tavoitteita saavutetaah tkloiiÖlfeeii,
Lehdes^ julkaistiin >- varsinkin aikoi*
na, jolloin poliittinen siäiltö oli niu*
kempaa ~- runsi^ti kauookirjallisia
tuotteäa, joiden kirjoittajina esiintyi^
vät ajan tunnetäitnmat kirjpqat^
hiQ kuului ennenkaikkea ^elcsis Kivi»
joka jo lebden^ eiisinumerossa - mainit*
tiini sen Ur j jdlis»i;a äv^ jolta
• samana^vuonna ilmestyi^
arvostelin **K03»^ran!% joka oikeas- Karkureista, KiMaus sekä IZy runoa,
taan oli yhta.^uib;suoinabinai.^puolue. mutta jonka: ayustuksset pSättyiyä^Lui
SUURET AJANiCYSYMYKSET
Johtavissa kirjoituksissaan ja kuu-kausikirjeissaän
— joita hanakasti lai-
ol1e va^ -— UTuTs i• Scu^o-m etar, 1«8o^7^1 AAhuli qui.s - .n..ä ttiin m^ aaseudun suom, alaislehvtivin-, vie-
< ^ lapa ruotsalaisunkin lehtun—*KK ka-sitteli
lähes kaikkia ajan merkittäviä-kysymyksiä:
rahanuudistusta, rautateiden
rakentamista, kielikysymystä (jonka
Yrjö Koskinen näki nimenomaan
yhteiskunnallisena kys3miyksenä), kpu
lii- ja kansansivistyskysymystä (jossa
Nimensä mukaisbsiti oli'kirjallinen Yrjö Koskinen Snelimahih lihja^ nautin
johtama Kieletär, 1872 Dagbladin
hämäävää sovittelulinjaa vastaan tähdätty
Morgonbladet.
K I R J A t L I S B N KUUKAU3LEHDEN
MIEHET;^:^.^
Kuukauslehti kerran kuukaudessa i l mestyvä
aikakauslehti, joka noudatti
lähinnä Snellmanin Litteraturbladin perinteitä:
se oli samalla kertaa yleissivistyksellinen
valistaja ja puolueen linja-lehtiö
Mutta -kiin edeltäjä, oli suuressa
dattaen ja «Meurmania vastaan ajoi kansakoulun
muodostamista ei rahvaankou-luksi,
vaan koko kansan pohjakouluksi
ja toisti myös Snellmanin ajatuksen, että
vain korkeassa kansansivistyksessä
on pienen,kansan pelastus),, lehdistö- ja
tiiäärin yh,den mii^n^^ astui seu- painOvap^skysymystä, suoinalaisen te«
raajassa esiUe;^^ poliitikko,' atteHar jSisKi^tamista^^^^^^f^^ Bbrgbom
tiedemies- ja kiijaitijastilmpoM^^ K K r a : - esiintyi uranuurtajana), kysymystä
yarsinaisina^ perustajilla olr^^ kiitollisuudenveloista ja.
Bergbom, J. V; Calamnius, Jaakko kansallisesta: suuntauksesta (jossa Yrjö
Forsman ja J , J.-Petanderi mutta sen Koskinen jatkoi edellä hahmoiteltua
tähän. : Edelle^ Bergbom, jonka melkein
koko kaunokirjallinen tuotanto —
novellit ja näytelmät — tulivat julki*
suuteen K K : n palstoilla. Edelleen Suo*
nio, joka kuitenkin esiintyi K K : n palstoilla
vain suomentajana, sekä Tuokko,
jolta saatiin sekä käännöstä että alkuperäistä
(mm. katkelma Saul-näytel-mästä).
Edelleen Ojander, joka hänkin
esiintyi KK:ssa vain kääntäjänä, ei
omin runotuottein, ja Samuli S., jolta
9ii seka .<>mia kertomuksia että käännöksiä
(erikoisesti slaavilaisesta kirjallisuudesta).
Sekä vihdoin Kramsu, jonka
Ilkka-runo ensi kerran ilmestyi K
'K:ssa. Muistettava on lisäksi, että
myös lehden poliittiset johtohahmot
Yrjö Koskisesta alkaen esiintyivät myös
kaunokirjailijoina. Vieraskielisen j kir«
jallisuuden käännöstbimitita oli suhteellisen
runsasta; ensisijalla olrvat tällöin
kia^ikot, kun taas oman ajan johtava
maailmankirjallisuus on vähemmän
valppaasti edustettuna.
rorsinani l a - . J . - r c r a n u c r i • »nuvu*. a c " jc»v»w» » . « M . » - , K. irja.ielirsrru u»seI sMit telyssä •j^ax .h-a^r.v^o stelus-
YrjöHKoskineli, historiottsija ja puolue- kysymystä (jossa Yrjö Koskinen kan-iihtajana
Snellmanin lähin mies ja seu- nätti oman suomalaisen sotaräen perus-
;ite£^aiSn":'irÄ^
laiQsäädäimän: alalla, puohie-^lamä ja
piibluelehidistö heräävät henkiin. Kahdella
linjalla — Tuotsalais-natipnalisti-sefia
(äänenkannattajanaan myöhemmin,
v:stk 1870 Freudenthalin johtama
VikingenX ja liberalistisella (äänen-kaiinattajanaan
1862 preustettu Helsingfors
Dagblad) — operoivaa ruotsalaisuutta
vastaan kehittyi suomalainen
pimlue ja lehdistö; senkin piirissä ta-päKttn'
kuitenkin kahtiajako: toisaalla
SneHiöaiiin linjaa jatkavat nuorfenno-
: M?t i(Y^^^^ J. Forsman,
Ttir-Rein, A. Meurman ym.) äänenkan-
^iöttajaöäah Helsingin Uutiset, toisaal-
• la äövitteiuiinjaa edustavat "vanhat re-faeÖM"'
(AMquist, Tikkanen, Polen)
äänenkannattajinaan Suometar jä Päi-
^tar. On tunnettua^ mistä össä suo-
'**-^~=jen.Jiikkeen sisäisessä, taistelussa
. ^~ f w . . ...
**Kangasalan oraakkeli'* j a vanhatesta- rikunnan länsirajan turvaamisessa esim.
inehtillisesta vanhoillisuudestaan huoli- Saksaa vaataan); jopa työväenkysymys-,
matta ajan voimallisin sanomalehtikir- täkin (Yrjö. Koskisen uränuurtaja-ar-j^
ailija. Nämä astuivat 1869 useaksi tikkelisarja " T y ö ^ n seikka" (1874),
vuodeksi lehden toimituskuntaankin, Peranderin artikkelitoteamus (1869),
vieläpä Yrjö Koskinen 1876 päätoimit- että" 'bourgeoisiV on näinä aikoina as-tajaksikin,
ja heidän panostaan kUvaa 'tunut Suomen yhteiskuntaan" ja että
jo sekin, että lehden pääkirjoituksista ennenpitkää^-kohoaa työmiehen luokka
kolmaosa on Yrjö Koskisen ja 'Meurma- bourgeoisien rinnalle" ja silloin " 'yh-nin,
kiiukausikirjeistä kerrassaan % teiskunnallinen kysyniys' Suomessa al-
Yrjö Koskisen kynästä. Edellämainit- kaa"; Yrjö Koskisen ja. Reinin ehsiarvi-lu-
ja kirjallisuusmies B. F. Godenhjelm,
teologi A . V. Ingman, filsofi Th.
Rein; historioitsija K. F. I^atius, lakimies
Y . tavonius, kielitieteUijä O. Donner,
kansantieteilijä O. Blomstedt, ru-oinnit
rauhankys3rmyksestä —- epäuskoinen
suhtautuminen "ikuiseen rauhaan"
— ja juutalaiskys3miyksesta —
antisemitismin tuomitseminen; Peran-der
puolestaan esitteli lehdessä St. M i i -
Safiylj^J^ Shelhnanin ja; hänen, jäl-jissään
nuprf ennomaanien nähdessä
:tfiayast{istajan niotsa
:^yi:^äaiSi yhteiskunnan j a sitä cdnstä-
' -van ruotsalaisuuden, syrjäj^ttäiöiseen setä
torjuessa tössä mielessä seikkailu-
^inafisinu kaikki kannunvalannat turvau-tä
läntiseen apuun,* "vanhat re-t"
jatkoivat »M. A . Cstrenin v i i -
noiMja ja kananrunoudentutkija Julius lm yhteiskuntafilosofiaa ja vaikka luon-
Kröhn (Suonio), arkeologi J . R. Aspe- nontieteet olivatkin siinä lapsipuolen
Iin sekä Elias iLönnrot ja Aleksis Kivi, oc*mas««i. esittelivät Ignatius, Rein se-nuoremmasta
polvesta taas Paavo Cajander,
A . J . MaUnberg (Mela), K. G.
S. Suomalainen (Samuli S.), E . G. Pal-toittamaa
linjaa, joka näki päävaaran
i&srä Ja:^li sen torjumiseksi valmis so-vittetoäSn
ruotsalaisten kanssa ja turvautumaan
vjiikkapa lansivaltain soti-laallfeeen
apuun. Keskinäinen taistelu
johti-lehtiyritysten romahtamiseen: jo
;1863 lakkasi Helsingm Uutiset, 1866
taas Suometar (ynnä siihen yhdistetty
raeö,'A. A. (»ranfelt,' A . Ahnberg (Jalava),
V. Löfgren (Lounasmaa), E. Aspelin,
Kaarlo Kramsu, Uno von Schro-we,
K . J . Gummerus, Tuokko, J . H .
Erkko, vieläpä N . R. af Ursin'kin.
K K : t a oh nimitetty "tyypilliseksi si-
\istyheistön aikakauslehdeksi" ja "yliopiston
suomenmielisten pysyväksi äänenkannattajaksi";
A^quistia ja kumppaneita
lukuunottamatta sen ulkopuolelle
jäi aniharvoja mainittavia nimiä;
yhdessä Uhden Suomettaren ja Morgon-bladetin
kanssa se muodosti pelätyn ja
asemassa, esittelivät Ignatius, Rein sekä
Almberg sentään myös darwinismia.
Ursin, työväenliikkeen tuleva uranuurtaja,
esiintyi lehdessä kielitieteilijänä,
mutta herätti jo vapaamielisyydellään den tuntijallay johtava osuus
uskonnollista väittelyä. Pyrkimyksenä, ~ — »e>ie#^n]
ilmeisenä, joskin vaatimattomana, oli
."avata ikkunat Eurooppaan"; erikoisesti
Eestiin ja Unkariin pyrittiin rakentamaan
kulttuurisiltoja ja suomalaista
kulttuurielämää tehtiin tunnetuksi
myös ulkomailla, nun. Saksassa.
Uutterimpina. kriitikkoinaan .Yrjö Kos*
kinen^ Calamnius, Ckxienhjelm ja Berg*
bqm:KK käsitteli palstoillaan jokseenkin
_ kaiken huomionarvoisen . kotimai*
sessa kirjallisuudessa neljännesvuosisadan
aikana, kaikkiaan n. 650 teosta,
ja lisäksi ulkomaista kirjallisuutta pyr-kierf
jo yleisesittelyihin eri maiden kirjallisuudesta.
KK; n kunniaksi on sanottava,
että vaikka Kiven tuotanto tasoltaan,
tyylisuunnaltaan ja kirjalliselta
katsomukseltaan olikin vieras sen johtomiesten
opille kirjallisille harrasteluO-le,
lehti kuitenkin pystyi tajuamaan hä-toteamaan
hänen teostensa käänteentekevän
merkityksen; 1$72 julkaisemassaan
kirjoituksessa E. Aspelin viitoitti
Kivi-arvioinnin tulevankin linjan. K K : a
kirjallisen kritiikin johtolinjana oli suo-malais-
kansallinen aate;- sen pohjalta
mm. Yrjö Koskinen totesi T<^Meliuksen
Välskärin kertomusten täydellisen epa-suomalaisuuden.
Ulkomaisuuden kirjallisuuden
esittelijänä taas oli Bergbomilla,
erikoisesti ranskalaisen kirjallisuu-
K. Forsman
esiintyy lehden palstoilla ulkomaisen
kirjallisuuden käännösohjelman
esittelijänä, E. Aspelin taas tien viitoit-tatjana
aikai^eläneestä romantiikasta
realistiseen kirjallisuuteen.
KIRJALLINEN RINTAMA
Erikoista huomiota KK:ssa — nimensä
mukaisesti — kiinnitettiin kirjallisuuteen
ja kirjallisuusarvosteluun.
^ VPW Yorkin valtiossa si-
Tiedemiehet ovat tutkineet mm. r?^^..^... ^uijsia ja ym-jaitseväiiä
Staten «Islandilla «ääntyviä syopa^ F ^^^.^j^
pärisröldkijöitä. Tällä saarella on seka vuorB^^^^^^^^
alueita ja asutustiheys vaihtelee suuresti.^ _ ^ tuuden vuoton
svöväh aiheuttamista kuolemantapauksism
den ajalta jokaisessa saaren 13:ssa puntun p^^genttilu-
Esiintulleet seikat tukivat heidän t e o r i o i t ^ , ^ ^^^^^^
ProsenttHuviit olivat korkeimmat pohjoisina vuo
la, kun taas keskisellä ylätasangolla luku oli melkein alhaisin
— 42,9.
Etelärannikolla sijaitsevassa laaksossa oli syöpään kuolleiden
prosentuaalinen määrä 69,9, mutta kolmella läheisellä tasaisella
seudulla olivat vastaavat luvut vain 43,5, 42,1 ja 48,7.
Koska pohjoisrannikon alye oli alttiina vastapäisen rannan
öljyjalostamoiden savulle ja kaasuille, tiedemiehet otaksuivat,
että maantieteellisten seikkojen ohella myös savu vaikuttaa
syöpäprosentteihin. /
KRIISI JA VAHDINVAIHTO
Verrattuna vastaaviin ulkomaisiin tai
myöhempiin kotimaisiin kitjallispoliitti-siin
aikakauslehtiin K K : t a voidaan pitää
pikemmin varovaisen maltillisena
kuin radikaalisena; aika-ajoin sitä voidaan
syyttää suoranaisesta uneliaisuudesta.
Vaikka lehden ympärille olikin
keräytynyt suomalaisuusliikkeen johtava
älymystö, se poti kuitenkin alituista
kirjoittaja- ja rahapulaa: käytännönpo-politiikka
vaati miehensä, taloudelliset
resurssit olivat vähäiset, lehden levikki
pysytteli 300—500 paikkeilla. Kuten
lehti oli kriisistä syntynyt, niin se myös
päättyi kriisiin. 70-luvun puolrvälissa
,1
i v .
Lauantaina, sTYBkuun 20 päivänä» 1952 Sivu 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 20, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-09-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520920 |
Description
| Title | 1952-09-20-03 |
| OCR text | I / . . Kirjt aHisen '"^fiieiskunnaUisen korkeaktndun >sa^ •l^-Umestjnteen- KhjaUisen^ kimkiuis^i^l?^}^^ ^ se^^suomafaisten i h ^ u n : / ^ f i t v ^ i ^ ^ Kun ^tayieisöä varten tarkoiteti^^ tiin, se oliuses^i vuoden ajan ainoa suo- (^Kw^pinm:Kirjattmwi^ nialafsäänenkannattaja Kpaäkaupungis-fe^ i. Vaiheet, sisällys, merkiiys^ Otava sat; vasta 1869 perustettiin sen rinnalle 1952). Vaikka tämä teos ankm puise- nunikään nuorfenöqmaanien käsissä vasti kirjoitettu, suurelta osalta miltei* pä luettelomainen, ja vaikka siinä on-kitf tyydytty melkeinpä vain viittaus-maisesti yalaisemaan ajcthyhteiskufi' naUista taustaa, 60- ja 70-luvun murros-vu^ m; saamme siitä kuitmBM-:^ kiitos. Kauppisen perusteellisen tutustumisen: ajan lehdistöön sekä KirjfMist^ Kuuh': imslehdcn avustajapiirin khrjeerivaih-topn— entistä selkeämmän kokonais* kuvan aikakauslehdestä, jota Eitio Leino on nimittänyt aikansa "valtavaksi henkiseksi voimakeskukseksi'*, taustana on.60r!uku, joUbin suomälai-sufidiike ja samalla- kapitsdismi^ porva-^ risto, suorittaa-, suuren; läpuniinonsaf > s^t3n?altibpavät vkokoontövät;^^ manvastuu suomalaisena^'}>ttoIt^ scmaattän,-- joukko? rajattavia tavoitteita saavutetaah tkloiiÖlfeeii, Lehdes^ julkaistiin >- varsinkin aikoi* na, jolloin poliittinen siäiltö oli niu* kempaa ~- runsi^ti kauookirjallisia tuotteäa, joiden kirjoittajina esiintyi^ vät ajan tunnetäitnmat kirjpqat^ hiQ kuului ennenkaikkea ^elcsis Kivi» joka jo lebden^ eiisinumerossa - mainit* tiini sen Ur j jdlis»i;a äv^ jolta • samana^vuonna ilmestyi^ arvostelin **K03»^ran!% joka oikeas- Karkureista, KiMaus sekä IZy runoa, taan oli yhta.^uib;suoinabinai.^puolue. mutta jonka: ayustuksset pSättyiyä^Lui SUURET AJANiCYSYMYKSET Johtavissa kirjoituksissaan ja kuu-kausikirjeissaän — joita hanakasti lai- ol1e va^ -— UTuTs i• Scu^o-m etar, 1«8o^7^1 AAhuli qui.s - .n..ä ttiin m^ aaseudun suom, alaislehvtivin-, vie- < ^ lapa ruotsalaisunkin lehtun—*KK ka-sitteli lähes kaikkia ajan merkittäviä-kysymyksiä: rahanuudistusta, rautateiden rakentamista, kielikysymystä (jonka Yrjö Koskinen näki nimenomaan yhteiskunnallisena kys3miyksenä), kpu lii- ja kansansivistyskysymystä (jossa Nimensä mukaisbsiti oli'kirjallinen Yrjö Koskinen Snelimahih lihja^ nautin johtama Kieletär, 1872 Dagbladin hämäävää sovittelulinjaa vastaan tähdätty Morgonbladet. K I R J A t L I S B N KUUKAU3LEHDEN MIEHET;^:^.^ Kuukauslehti kerran kuukaudessa i l mestyvä aikakauslehti, joka noudatti lähinnä Snellmanin Litteraturbladin perinteitä: se oli samalla kertaa yleissivistyksellinen valistaja ja puolueen linja-lehtiö Mutta -kiin edeltäjä, oli suuressa dattaen ja «Meurmania vastaan ajoi kansakoulun muodostamista ei rahvaankou-luksi, vaan koko kansan pohjakouluksi ja toisti myös Snellmanin ajatuksen, että vain korkeassa kansansivistyksessä on pienen,kansan pelastus),, lehdistö- ja tiiäärin yh,den mii^n^^ astui seu- painOvap^skysymystä, suoinalaisen te« raajassa esiUe;^^ poliitikko,' atteHar jSisKi^tamista^^^^^^f^^ Bbrgbom tiedemies- ja kiijaitijastilmpoM^^ K K r a : - esiintyi uranuurtajana), kysymystä yarsinaisina^ perustajilla olr^^ kiitollisuudenveloista ja. Bergbom, J. V; Calamnius, Jaakko kansallisesta: suuntauksesta (jossa Yrjö Forsman ja J , J.-Petanderi mutta sen Koskinen jatkoi edellä hahmoiteltua tähän. : Edelle^ Bergbom, jonka melkein koko kaunokirjallinen tuotanto — novellit ja näytelmät — tulivat julki* suuteen K K : n palstoilla. Edelleen Suo* nio, joka kuitenkin esiintyi K K : n palstoilla vain suomentajana, sekä Tuokko, jolta saatiin sekä käännöstä että alkuperäistä (mm. katkelma Saul-näytel-mästä). Edelleen Ojander, joka hänkin esiintyi KK:ssa vain kääntäjänä, ei omin runotuottein, ja Samuli S., jolta 9ii seka .<>mia kertomuksia että käännöksiä (erikoisesti slaavilaisesta kirjallisuudesta). Sekä vihdoin Kramsu, jonka Ilkka-runo ensi kerran ilmestyi K 'K:ssa. Muistettava on lisäksi, että myös lehden poliittiset johtohahmot Yrjö Koskisesta alkaen esiintyivät myös kaunokirjailijoina. Vieraskielisen j kir« jallisuuden käännöstbimitita oli suhteellisen runsasta; ensisijalla olrvat tällöin kia^ikot, kun taas oman ajan johtava maailmankirjallisuus on vähemmän valppaasti edustettuna. rorsinani l a - . J . - r c r a n u c r i • »nuvu*. a c " jc»v»w» » . « M . » - , K. irja.ielirsrru u»seI sMit telyssä •j^ax .h-a^r.v^o stelus- YrjöHKoskineli, historiottsija ja puolue- kysymystä (jossa Yrjö Koskinen kan-iihtajana Snellmanin lähin mies ja seu- nätti oman suomalaisen sotaräen perus- ;ite£^aiSn":'irÄ^ laiQsäädäimän: alalla, puohie-^lamä ja piibluelehidistö heräävät henkiin. Kahdella linjalla — Tuotsalais-natipnalisti-sefia (äänenkannattajanaan myöhemmin, v:stk 1870 Freudenthalin johtama VikingenX ja liberalistisella (äänen-kaiinattajanaan 1862 preustettu Helsingfors Dagblad) — operoivaa ruotsalaisuutta vastaan kehittyi suomalainen pimlue ja lehdistö; senkin piirissä ta-päKttn' kuitenkin kahtiajako: toisaalla SneHiöaiiin linjaa jatkavat nuorfenno- : M?t i(Y^^^^ J. Forsman, Ttir-Rein, A. Meurman ym.) äänenkan- ^iöttajaöäah Helsingin Uutiset, toisaal- • la äövitteiuiinjaa edustavat "vanhat re-faeÖM"' (AMquist, Tikkanen, Polen) äänenkannattajinaan Suometar jä Päi- ^tar. On tunnettua^ mistä össä suo- '**-^~=jen.Jiikkeen sisäisessä, taistelussa . ^~ f w . . ... **Kangasalan oraakkeli'* j a vanhatesta- rikunnan länsirajan turvaamisessa esim. inehtillisesta vanhoillisuudestaan huoli- Saksaa vaataan); jopa työväenkysymys-, matta ajan voimallisin sanomalehtikir- täkin (Yrjö. Koskisen uränuurtaja-ar-j^ ailija. Nämä astuivat 1869 useaksi tikkelisarja " T y ö ^ n seikka" (1874), vuodeksi lehden toimituskuntaankin, Peranderin artikkelitoteamus (1869), vieläpä Yrjö Koskinen 1876 päätoimit- että" 'bourgeoisiV on näinä aikoina as-tajaksikin, ja heidän panostaan kUvaa 'tunut Suomen yhteiskuntaan" ja että jo sekin, että lehden pääkirjoituksista ennenpitkää^-kohoaa työmiehen luokka kolmaosa on Yrjö Koskisen ja 'Meurma- bourgeoisien rinnalle" ja silloin " 'yh-nin, kiiukausikirjeistä kerrassaan % teiskunnallinen kysyniys' Suomessa al- Yrjö Koskisen kynästä. Edellämainit- kaa"; Yrjö Koskisen ja. Reinin ehsiarvi-lu- ja kirjallisuusmies B. F. Godenhjelm, teologi A . V. Ingman, filsofi Th. Rein; historioitsija K. F. I^atius, lakimies Y . tavonius, kielitieteUijä O. Donner, kansantieteilijä O. Blomstedt, ru-oinnit rauhankys3rmyksestä —- epäuskoinen suhtautuminen "ikuiseen rauhaan" — ja juutalaiskys3miyksesta — antisemitismin tuomitseminen; Peran-der puolestaan esitteli lehdessä St. M i i - Safiylj^J^ Shelhnanin ja; hänen, jäl-jissään nuprf ennomaanien nähdessä :tfiayast{istajan niotsa :^yi:^äaiSi yhteiskunnan j a sitä cdnstä- ' -van ruotsalaisuuden, syrjäj^ttäiöiseen setä torjuessa tössä mielessä seikkailu- ^inafisinu kaikki kannunvalannat turvau-tä läntiseen apuun,* "vanhat re-t" jatkoivat »M. A . Cstrenin v i i - noiMja ja kananrunoudentutkija Julius lm yhteiskuntafilosofiaa ja vaikka luon- Kröhn (Suonio), arkeologi J . R. Aspe- nontieteet olivatkin siinä lapsipuolen Iin sekä Elias iLönnrot ja Aleksis Kivi, oc*mas««i. esittelivät Ignatius, Rein se-nuoremmasta polvesta taas Paavo Cajander, A . J . MaUnberg (Mela), K. G. S. Suomalainen (Samuli S.), E . G. Pal-toittamaa linjaa, joka näki päävaaran i&srä Ja:^li sen torjumiseksi valmis so-vittetoäSn ruotsalaisten kanssa ja turvautumaan vjiikkapa lansivaltain soti-laallfeeen apuun. Keskinäinen taistelu johti-lehtiyritysten romahtamiseen: jo ;1863 lakkasi Helsingm Uutiset, 1866 taas Suometar (ynnä siihen yhdistetty raeö,'A. A. (»ranfelt,' A . Ahnberg (Jalava), V. Löfgren (Lounasmaa), E. Aspelin, Kaarlo Kramsu, Uno von Schro-we, K . J . Gummerus, Tuokko, J . H . Erkko, vieläpä N . R. af Ursin'kin. K K : t a oh nimitetty "tyypilliseksi si- \istyheistön aikakauslehdeksi" ja "yliopiston suomenmielisten pysyväksi äänenkannattajaksi"; A^quistia ja kumppaneita lukuunottamatta sen ulkopuolelle jäi aniharvoja mainittavia nimiä; yhdessä Uhden Suomettaren ja Morgon-bladetin kanssa se muodosti pelätyn ja asemassa, esittelivät Ignatius, Rein sekä Almberg sentään myös darwinismia. Ursin, työväenliikkeen tuleva uranuurtaja, esiintyi lehdessä kielitieteilijänä, mutta herätti jo vapaamielisyydellään den tuntijallay johtava osuus uskonnollista väittelyä. Pyrkimyksenä, ~ — »e>ie#^n] ilmeisenä, joskin vaatimattomana, oli ."avata ikkunat Eurooppaan"; erikoisesti Eestiin ja Unkariin pyrittiin rakentamaan kulttuurisiltoja ja suomalaista kulttuurielämää tehtiin tunnetuksi myös ulkomailla, nun. Saksassa. Uutterimpina. kriitikkoinaan .Yrjö Kos* kinen^ Calamnius, Ckxienhjelm ja Berg* bqm:KK käsitteli palstoillaan jokseenkin _ kaiken huomionarvoisen . kotimai* sessa kirjallisuudessa neljännesvuosisadan aikana, kaikkiaan n. 650 teosta, ja lisäksi ulkomaista kirjallisuutta pyr-kierf jo yleisesittelyihin eri maiden kirjallisuudesta. KK; n kunniaksi on sanottava, että vaikka Kiven tuotanto tasoltaan, tyylisuunnaltaan ja kirjalliselta katsomukseltaan olikin vieras sen johtomiesten opille kirjallisille harrasteluO-le, lehti kuitenkin pystyi tajuamaan hä-toteamaan hänen teostensa käänteentekevän merkityksen; 1$72 julkaisemassaan kirjoituksessa E. Aspelin viitoitti Kivi-arvioinnin tulevankin linjan. K K : a kirjallisen kritiikin johtolinjana oli suo-malais- kansallinen aate;- sen pohjalta mm. Yrjö Koskinen totesi T<^Meliuksen Välskärin kertomusten täydellisen epa-suomalaisuuden. Ulkomaisuuden kirjallisuuden esittelijänä taas oli Bergbomilla, erikoisesti ranskalaisen kirjallisuu- K. Forsman esiintyy lehden palstoilla ulkomaisen kirjallisuuden käännösohjelman esittelijänä, E. Aspelin taas tien viitoit-tatjana aikai^eläneestä romantiikasta realistiseen kirjallisuuteen. KIRJALLINEN RINTAMA Erikoista huomiota KK:ssa — nimensä mukaisesti — kiinnitettiin kirjallisuuteen ja kirjallisuusarvosteluun. ^ VPW Yorkin valtiossa si- Tiedemiehet ovat tutkineet mm. r?^^..^... ^uijsia ja ym-jaitseväiiä Staten «Islandilla «ääntyviä syopa^ F ^^^.^j^ pärisröldkijöitä. Tällä saarella on seka vuorB^^^^^^^^ alueita ja asutustiheys vaihtelee suuresti.^ _ ^ tuuden vuoton svöväh aiheuttamista kuolemantapauksism den ajalta jokaisessa saaren 13:ssa puntun p^^genttilu- Esiintulleet seikat tukivat heidän t e o r i o i t ^ , ^ ^^^^^^ ProsenttHuviit olivat korkeimmat pohjoisina vuo la, kun taas keskisellä ylätasangolla luku oli melkein alhaisin — 42,9. Etelärannikolla sijaitsevassa laaksossa oli syöpään kuolleiden prosentuaalinen määrä 69,9, mutta kolmella läheisellä tasaisella seudulla olivat vastaavat luvut vain 43,5, 42,1 ja 48,7. Koska pohjoisrannikon alye oli alttiina vastapäisen rannan öljyjalostamoiden savulle ja kaasuille, tiedemiehet otaksuivat, että maantieteellisten seikkojen ohella myös savu vaikuttaa syöpäprosentteihin. / KRIISI JA VAHDINVAIHTO Verrattuna vastaaviin ulkomaisiin tai myöhempiin kotimaisiin kitjallispoliitti-siin aikakauslehtiin K K : t a voidaan pitää pikemmin varovaisen maltillisena kuin radikaalisena; aika-ajoin sitä voidaan syyttää suoranaisesta uneliaisuudesta. Vaikka lehden ympärille olikin keräytynyt suomalaisuusliikkeen johtava älymystö, se poti kuitenkin alituista kirjoittaja- ja rahapulaa: käytännönpo-politiikka vaati miehensä, taloudelliset resurssit olivat vähäiset, lehden levikki pysytteli 300—500 paikkeilla. Kuten lehti oli kriisistä syntynyt, niin se myös päättyi kriisiin. 70-luvun puolrvälissa ,1 i v . Lauantaina, sTYBkuun 20 päivänä» 1952 Sivu 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-09-20-03
